E UROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN KOMITEAN JA E UROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN VÄLINEN

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestelmät turvaavat paljolti samoja oikeuksia, josta on seurannut, että sopimustekstit ja valvontaelinten työskentely on osittain päällekkäistä. Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyy useita Euroopan sosiaalisen peruskirjan kanssa päällekkäisiä säännöksiä, kuten oikeus elämään (EIS, 2 artikla), kidutuksen kielto (EIS, 3 artikla), orjuuden ja pakkotyön kielto (EIS, 4 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (EIS, 5 artikla), oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta (EIS, 8 artikla), kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (EIS, 11 artikla) sekä syrjinnän kielto (EIS, 14 artikla).

Päällekkäisyys johtuu säännöstekstien ohella valvontaelinten taipumuksesta kehittää oikeuksia eteenpäin sekä laajentaa niiden tulkintaa uusille alueille. Valvontajärjestelmät ovat tulkintakannanottojen kautta luoneet siltoja sopimusten välille ja tuoneet näkyviin ihmisoikeuksien jakamattomuuden. Vaikka Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei ole kovinkaan näkyvä toimija ja sen oikeudellista asemaa ei ole täysin tunnustettu, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on seurannut sen vahvaa ja pitkäaikaista oikeuskäytäntöä. Kahteen sopimukseen liittyvä oikeuskäytäntö on todiste siitä, että Euroopan sosiaalinen peruskirja on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastapari TSS-oikeuksien alalla. 1990-luvun uudistukset ovat entisestään vahvistaneet Euroopan sosiaalisen peruskirjan suhdetta Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on määrällisesti varsin kattavaa ja esiin voidaan nostaa useita tapauksia, joissa se on perusteluissaan viitannut Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kannanottoihin. Näin tapahtui ensimmäisen kerran asiassa Sigurdur A. Sigurjónsson v. Islanti, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin viittasi asiantuntijakomitean (Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean edeltäjä) järjestäytymisoikeuteen ja kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen (ESP, 5 ja 6 artiklat) liittyvään tulkintakäytäntöön arvioidessaan yhdistymisvapauden negatiivista ulottuvuutta²⁰¹. Vuonna 2006 tapauksessa Sørensen and Rasmussen v. Denmark käsiteltiin niin ikään Tanskan työlainsäädännön ammattiliittojen pakkojäsenyyteen velvoittavia säännöksiä ja työntekijöiden negatiivista yhdistymisvapautta²⁰². Euroopan ihmisoikeustuomioistuin viittasi perusteluissaan

201 European Court of Human Rights: Complaint No. 16130/90 Sigurdur A. Sigurjónsson v. Iceland 1993.

202 European Court of Human Rights: Complaint No. 52562/99 & 52620/99 Sørensen and Rasmussen v. Denmark. 11.1.2006.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan 5 artiklaan sekä käsitteli Tanskan aiempaa määräaikaisraporttia²⁰³ ja Ruotsin Elinkeinoelämän (Svenskt Näringsliv) järjestökantelua Ruotsin valtiota vastaan, jossa käsiteltiin oikeutta olla kuulumatta järjestöön²⁰⁴. Päätös johti siihen, että Tanska kumosi työlainsäädännön säännökset ammattiliiton pakollisesta jäsenyydestä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kehittänyt kokoontumis- ja yhdistymisvapauden (EIS, 11 artikla) tulkintaa eteenpäin viittaamalla asiassa Sanchez Navajas v. Espanja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 28 artiklaan, jonka mukaan ”työntekijöiden edustajille tulee antaa asianmukaiset toimintaedellytykset siten, että he pystyvät hoitamaan tehtävänsä nopeasti ja tehokkaasti” ²⁰⁵. Vuonna 2008 vahvistettiin tapauksessa Demir and Baykara v. Turkey Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan tukeutumalla, että oikeus työehtosopimusneuvotteluihin kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen järjestäytymisvapauden piiriin²⁰⁶.

Sosiaalioikeudellinen ulottuvuutta edustaa tapaus Koua Poirrez v. Ranska, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin etsi tulkinnalleen tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kannanotoista, kun se tulkitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännöksiä syrjinnän kiellosta (EIS, 14 artikla) ja omaisuuden suojasta (EIS 1. lisäpöytäkirja, 1 artikla)²⁰⁷. Asiassa Sidabras ja Džiautas v. Liettua Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tietyn taustan omaaville työntekijöille laissa säädetty kielto ottaa vastaan joitakin töitä on niin ikään syrjinnän kieltävän artiklan vastainen. Perusteluissa huomioitiin Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1(2) artiklan säännös työntekijän oikeudesta ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa ja sen tulkitsemiseen liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kannanotot.²⁰⁸

Aiemmin esittämäni esimerkit kuvaavat Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen välistä synergiaa ja sopimuksia valvovien elimien perusteluiden yhdentymistä etenkin työelämään liittyvien kysymysten osalta. Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontajärjestelmän avulla voidaan ratkaista vastavuoroisesti monia TSS-oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, jotka kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimuksen sääntelyn alaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen työtaakkaa kevenee, kun sopimusvaltiot korjaavat Euroopan

203 European Committee of Social Rights: Conclusions 2004 (Denmark).

204 European Committee of Social Rights: Complaint No. 12/2002 Confederation of Swedish Enterprise v. Sweden.

205 European Court of Human Rights: Complaint No. 57442/00 Sanchez Navajas v. Spain 2001.

206 European Court of Human Rights: Complaint No. 34503/97 Demir and Baykara v. Turkey. 12.11.2008.

207 European Court of Human Rights: Complaint No. 40892/98 Koua Poirrez v. France 2003.

208 European Court of Human Rights: Complaint No. 55480/00 & 59330/00 Sidabras and Džiautas v. Lithuania 2004.

sosiaalisten oikeuksien komitean tulkintakannanottojen perusteella lainsäädäntöään ja käytäntöään, eikä sen tarvitse käsitellä lukemattomia yksittäistapauksia erikseen²⁰⁹.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tulkitsee ongelmallisia kysymyksiä usein ennen Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen niin sanottu Mazurek -tuomio, jossa käsiteltiin aviottomien lasten erilaista kohtelua²¹⁰. Avioliiton ulkopuolella syntynyt henkilö oli tehnyt valituksen siitä, että hän sai kansallisen lain mukaan enintään neljänneksen äitinsä jättämästä perinnöstä, koska oli avioton lapsi.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea oli todennut Ranskan määräaikaisraportin perusteella jo vuosia aiemmin, että lainsäädäntö oli Euroopan sosiaalisen peruskirjan 17 artiklan vastainen²¹¹.

Koska Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksilövalitusmenettelyssä voidaan käsitellä myös TSS-oikeuksien alaan kuuluvia kysymyksiä, monien asiakysymysten kohdalla yksilövalitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle voi olla vaihtoehto järjestökantelulle. Valinnan kahden järjestelmän välillä ratkaisee kantelijan oma kiinnostus ja minkälaisia tuloksia menettelystä odotetaan saavan.

Voidaan olettaa, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat joskus kykenemättömiä puolustamaan omia oikeuksiaan yksilövalitusten kautta, jolloin järjestökantelumekanismi on ainoa mahdollinen keino puolustaa heidän oikeuksiaan. Toisaalta on huomioitava, että vain harvat valtiot ovat hyväksyneet lisäpöytäkirjan järjestökantelujärjestelmästä. Toisin kuin järjestökantelumekanismissa, jossa kanteluiden käsiteltäväksi ottamisen edellytykset täyttyvät varsin helposti ja käsittely on nopeaa, tie Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen on pitkä ja hidas.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hitauden ohella kaikki kansalliset muutoksenhakukeinot on käytettävä ennen käsittelyä, mutta menestyksekäs valitus voi johtaa maan lainsäädännön tai käytännön muuttamisen lisäksi hyvityksen maksamiseen. Yksilövalituksen tekoon on aikaa puoli vuotta viimeisen tuomioistuinpäätöksen jälkeen, kun taas järjestökantelujärjestelmään ei liity ajallisia vaatimuksia.

Kahden valvontajärjestelmän osittainen päällekkäisyys tiettyjen oikeuksien osalta saattaa aiheuttaa ongelmia valittajille ja valvontaelimille. Olisi järkevää neuvoa ja opastaa valittajia ja kantelijoita, jotta ne antavat asian käsittelyn oikealle taholle. Quesadan mukaan kahden toimielimen vuorovaikutussuhdetta voitaisiin kehittää myös niin, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voisi

209 De Boer-Buquicchio 2011, s. 6.

210 European Court of Human Rights: Complaint No. 34406/97 Mazurek v. France. 1.2.2000.

211 Committee of Independent Experts: Conclusions XIII-2, 1995, s. 159.

ohjata sen toimivaltaan kuulumattomat TSS-oikeuksiin liittyvät tapaukset Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean tutkittavaksi siten, että se muistuttaa valittajaa järjestökantelumahdollisuudesta²¹².

Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vastaanottaa erittäin paljon samoja ongelmia koskevia valituksia, se on kehittänyt vuodesta 2004 lähtien niin sanottua pilottituomiomenettelyä (pilot judgements procedure), joka mahdollistaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnan hieman järjestökanteluiden suuntaisesti niin, että suuri määrä samanlaisia tapauksia kootaan yhteen ja yksi tai useampi tapaus ratkaistaan esimerkillisenä pilottituomiona samalla kun muiden vastaavien asioiden käsittelyä lykätään. Pilottituomiolla on oikeuskäytäntöä ohjaava vaikutus.

TSS-oikeuden kollektiivinen luonne merkitsee sitä, että sopimusvaltioiden rikkomusten vaikutukset voivat ulottua useisiin ihmisiin samanaikaisesti. Jos yksi loukattu henkilö vie asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, päätös saattaa johtaa valittajaa koskeviin tapauskohtaisiin erityistoimiin, lainsäädännön muutoksiin tai kohtuullisen vahingonkorvauksen määräämiseen valittajalle. Muiden valittajien samaa asiakysymystä koskevia valituksia ei välttämättä oteta tutkittavaksi uudelleen, jonka takia useat henkilöt saattavat kärsiä ensimmäisen valittajan puutteellisesta valituksesta. Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin liikkuu yhä enemmän TSS-oikeuksien suuntaan, tulisi kollektiivisen valitusjärjestelmän käyttöönottoa pohtia myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdalla.²¹³

5.3. Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen välisten