E UROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN KOMITEAN TULEVAISUUDEN HAASTEET

TSS-oikeudet ovat olennainen osa 800 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväistä elämää. YK määritteli yleiskokouksessaan vuosituhannen vaihteessa kahdeksan vuosituhattavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden puolittamiseen ja parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Eurooppaa ravistelee tällä hetkellä vakavin talous- ja rahoituskriisi sitten 1930-luvun suuren laman, jonka vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin. Euroopan neuvosto on ottanut haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelun vahvasti asialistalleen.

Vaikean taloustilanteen ohella Euroopalla on edessään vaikeita haasteita, kuten väestön ikääntyminen, globalisaatio, teknologian kehitys ja maahanmuutto.

Vaikka elämme globaalissa maailmassa, kansallisen tason toimet ovat TSS-oikeuksien kannalta olennaisia ja tärkeitä. Epävarmasta tulevaisuudesta johtuen päättäjät saattavat suhtautua

228 European Committee of Social Rights: Conclusions 2012 (Turkey), 2013.

229 Council of Europe: Signatures and Ratifications of the European Social Charter, its Protocols and the European Social Charter (revised) 26.3.2013.

230 Alston 2005a, s. 66.

haluttomasti TSS-oikeuksien edistämiseen. Kuten olen jo aiemmin todennut, TSS-oikeudet ovat luonteeltaan pääosin positiivisia oikeuksia eli ne vaativat valtiolta aktiivisia toimia ja voimavaroja oikeuksien toteuttamiseksi, mutta oikeuksia voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa heikennyskiellosta huolimatta vain käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Tämä uhkaa vakavasti TSS-oikeuksien toteutumista, koska niiden merkitys korostuu juuri vaikeissa tilanteissa, jolloin sosiaalista yhteenkuuluvuutta tulisi edistää ja estää yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyminen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean valvonta on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, koska ihmisten on luotettava yhteiskunnan tukeen myös vaikeina aikoina.

Kuten olen aiemmin maininnut, Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitys on alkanut viimeisen 20 vuoden aikana kasvaa ja se on vakiinnuttanut paikkansa osana vahvasti velvoittavia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontajärjestelmän merkityksen arviointi osoittaa, että 1990-luvun merkittävät sopimusuudistukset ovat alkaneet tuottaa hedelmää.

Tänä päivänä Euroopan sosiaalinen peruskirja on toimiva ja tunnustettu kansainvälinen sopimus, jonka periaatteista muut maanosat ovat ottaneet mallia²³¹. Uudistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi valvonnan kehittymiseen, josta syystä näkymättömästä ja vähän tunnetusta Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta on tullut tärkeä ja näkyvä kansainvälinen ihmisoikeussopimus.

Lisäpöytäkirjassa avattu järjestökantelujärjestelmä edistää vakavaa suhtautumista TSS-oikeuksien toteuttamisvelvollisuuteen ja sen kautta tulee esille määräaikaisraporteissa käsittelemättömiä kysymyksiä. Järjestökantelujärjestelmän kautta abstraktit velvoitteet voidaan kääntää konkreettisiksi normeiksi sopimusvaltioita koskevista vaatimuksista ja siten tarjota oikeusohjeita monimutkaisten käytännön kysymysten ratkaisemiseen. Kun järjestökantelujärjestelmän ensimmäisen viiden vuoden (1998-2002) aikana kanteluita tehtiin vain 13, on niitä tällä hetkellä tehty jo 99²³². Vuodesta 2013 on tulossa tähän mennessä kiireellisin vuosi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa TSS-oikeuksilla on kaikki potentiaali kehittyä KP-oikeuksien tasolle oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina, mutta vaikka edistymistä onkin tapahtunut huomattavasti, Euroopan sosiaalisen peruskirjan tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vieläkään hyödynnetty täysimääräisesti. Alun perin Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta haluttiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastinpari TSS-oikeuksien alalla, mutta se jäi heti ensimmäisinä vuosikymmeninä Euroopan ihmisoikeussopimuksen varjoon, eikä sitä tunneta vieläkään kovinkaan

231 Halonen 2011, s. 2.

232 Council of Europe: List of Complaints and State of Procedure 22.4.2013.

hyvin²³³. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Euroopan sosiaalinen peruskirja on monessa suhteessa hyvin ongelmallinen ja vaikeasti hahmotettavissa oleva sopimus, koska se on monien lisäpöytäkirjojen takia rakenteeltaan sekava, järjestökantelujärjestelmä on käytössä vain osassa sopimusvaltioista ja sopimusvaltio voi valita Euroopan peruskirjan à la carte -luonteen mukaisesti osan sopimusvelvoitteistaan. Euroopan neuvosto ei myöskään velvoita Euroopan ihmisoikeussopimuksen tavoin kaikkia sopimusvaltioita ratifioimaan Euroopan sosiaalista peruskirjaa.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1990-luvun elvyttämisoperaatiosta huolimatta, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean tulkintakannanottojen vaikutukset ovat edelleen vähäisiä, joka ilmenee siitä, että niitä ymmärretään ja sovelletaan huonosti²³⁴. Vaikka ratkaisukäytäntö on syvällisesti perusteltua ja laajaa, oikeuskäytännön vaikutukset ovat jääneet varsin vähäisiksi.

Voidaankin kysyä, miksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei ole saavuttanut enempää konkreettisia tuloksia? Syynä tähän voidaan nähdä mielestäni sitä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealla on vain vähän resursseja, toiminta ei ole kovinkaan näkyvää ja ratkaisujen oikeudellinen velvoittavuus on heikkoa. Euroopan sosiaalinen peruskirja asettaa sopimusvaltiolle pelkästään poliittisen ja moraalisen velvoitteen pyrkiä oikeuksien toteuttamiseen sekä olemaan heikentämättä niiden aikaisemmin saavutettua toteuttamistasoa²³⁵.

Useat päällekkäiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat osaltaan vähentäneet Euroopan neuvoston sosiaaliseen peruskirjaan kohdistunutta kiinnostusta. Mielestäni ainoastaan pienillä kehittämistoimilla ja valvonnan hienosäädöllä Euroopan sosiaalinen peruskirja ei pysy TSS-oikeuksien kansainvälisessä kehityksessä mukana. Etenkin yksilövalitusmenettelyn liittämistä sopimukseen tulisi pohtia vakavasti. On selvää, että oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan käyttää vain kollektiivisesti, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yksittäisillä ihmisillä, johon sopimusvelvoitteen laiminlyönti vaikuttaa, tulisi olla mahdollisuutta viedä asiaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean käsittelyyn²³⁶. Useat sopimuksessa mainitut oikeudet koskevat suoraan yksilöitä, joista yhtenä esimerkkinä voidaan mainita naistyöntekijöiden oikeus suojeluun raskauden ja synnytyksen yhteydessä (ESP, 8 artikla).

233 Churchill & Khaliq 2004, s. 418.

234 Alston 2005a, s. 47.

235 Tuori & Kotkas 2008, s. 191.

236 Mantouvalou & Voyatzis 2009, s. 342.

Kuten aiemmin olen todennut, YK:n yleiskokous nosti vuonna 2008 TSS-oikeukset samaan asemaan KP-oikeuksien rinnalle hyväksymällä yksilövalitusoikeuden mahdollistavan lisäpöytäkirjan. Myös Maailman työjärjestö ILO:n piirissä kanteluoikeus on ulotettu järjestöjen ohella myös yksilötasolle. Yksilövalitukset mahdollistava YK:n TSS-sopimusta koskeva valinnainen pöytäkirja astui voimaan vuoden 2013 toukokuun alkupuolella. Valinnainen pöytäkirja koskee yksilöiden ja ryhmien oikeutta tehdä valituksia 18 riippumattomasta sopimusvaltioiden valitsemasta asiantuntijasta muodostuvalle YK:n TSS-komitealle sopimuksen takaamien oikeuksien loukkauksista. Kaikki kansalliset käytettävissä olevat oikeussuojakeinot on kuitenkin käytettävä ennen valituksen tekemistä ja valitus on jätettävä vuoden kuluessa kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämisestä, ellei kansallisten oikeussuojakeinojen käyttäminen ole pitkittynyt kohtuuttomasti.

Samaa asia ei käsitellä uudelleen, eikä se voi olla käsitelty toisessa kansainvälisessä tutkinta- tai selvittelymenettelyssä. Jos Euroopan sosiaalista peruskirjaa halutaan kehittää yksilövalitusten suuntaan, samanlaisia kriteerejä tulisi pohtia, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei huku yksittäisiä soveltamistilanteita koskevien valitusten tulvaan. YK:n yleissopimus ja valinnainen pöytäkirja eivät sisällä määräyksiä mahdollisista hyvityksistä, mutta TSS-komitean suositukset voivat sisältää maininnan rahallisen hyvityksen maksamisesta loukkauksen kohteeksi joutuneelle.

Suositukset eivät ole kuitenkaan kansainvälisoikeudellisesti sitovia samalla tavoin kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot. Vaikka Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa TSS-oikeuksien suojan taso on YK:n TSS-sopimusta laajempi, uhkana on, että maailmanlaajuisesti 160 maata sisältävä YK:n TSS-sopimus nostaa profiiliaan ja Euroopan sosiaalinen peruskirja jää sen varjoon, jos YK:n TSS-sopimuksesta tulee pääasiallinen kanava, jonka kautta yksilöt kokevat voivansa hakea oikeutta TSS-oikeuksien loukkaustilanteissa.

Jos Euroopan sosiaalisen peruskirjan yksilövalitusmekanismi otettaisiin käyttöön ja kaikki sopimusvaltiot ratifioisivat lisäpöytäkirjan järjestökantelujärjestelmästä, voitaisiin nykyisestä raportointijärjestelmästä luopua kokonaan. Tämä kuitenkin vaatisi Euroopan sosiaalisen peruskirjan sihteeristön voimavarojen lisäämistä niin, että se voisi seurata ja arvioida sopimusvelvoitteiden noudattamista yksittäisissä sopimusvaltioissa muista käytettävissä olevista lähteistä kuten kansainvälisistä tilastoista. Sihteeristö on jo aiemmin pyrkinyt toteuttamaan automaattista sopimusvaltioiden valvontaa, mutta valvonnan kehittämiseen asetetut resurssit ovat olleet riittämättömiä²³⁷.

237 Mikkola 2011, s. 31.