Spesifin persoonaviittauksen välttäminen ja nollapersoonan käyttäminen on institutionaalisen mo-nikon toisen persoonan lisäksi yleistä asiakkaiden aloitusvuoroissaan esittämissä kysymyksissä ja pyynnöissä. Niissä esiintyy sellaisia kysymyksiä, joissa tiedustellaan mahdollisuutta tai lupaa (onko mahdollista, onnistuuko, voiko) tai saatavilla oloa (löytyykö, onko olemassa). Nämä kysy-mykset voi usein tulkita kirjastoinstituutiolle kohdistuviksi, kuten esimerkissä 28, joka on jatkoa edellisen luvun esimerkille 25.
(28)
10:27 - Maija Partanen Kysyin äsken kirjan noutamisesta. Poikkaisin äskeisen yhtey-den vahingossa klikatessani Joskun sivua. Mutta niin - onnistuuko kirjan lainaaminen puolestani perjantaihin asti? (A45)
Kysymyksen esittäminen yleisellä tasolla ja puhuttelujen vähäisyys aloitusvuoroissa ei ole yllättä-vää: asiakas ei vielä vuoroa kirjoittaessaan tiedä, kenelle vuoro menee (vrt. monikon toisen per-soonan käyttäminen aloitusvuoroissa). Kuten esimerkin 29 ensimmäisen kysymyksen muotoilusta ilmenee, voi avointa persoonaviittausta pitää myös etäkohteliaisuuden merkkinä.
(29)
3:30 - Helena Mattsson Lainassa oleva kirjani erääntyy 26.8 (10x uusittu – [Poistettu niteen tiedot.]) Tarkoitus tulla käymään Slinnassa/Kuopisossa vasta kuun alkupuolella viimeistään 9.9 - voisiko laina-aikaa jatkaa näin poikkeuksellisesti vaan täytyykö ajellla kuopioon asiasta tehden palauttamaan/uusimaan laina? (matkaa 250-400km/ suunta) (A56)
Pyyntö (voisiko laina-aikaa jatkaa) kohdistuu kirjastoinstituutioon, mutta sitä kautta keskustelu-yhteyden muodostuessa myös kirjastotyöntekijään, joka keskustelun jatkossa tekee niin kuin asia-kas pyytää. Asiaasia-kas tuo esiin tiedostavansa pyynnön erityisyyden paitsi konditionaalimuodolla myös adverbillä poikkeuksellisesti. Täytyykö-nesessiivirakenne viittaa asiakkaan itseensä (täytyykö [minun]) ja toimii perusteluna kasvoja uhkaavalle pyynnölle. Perusteluaan hän tarkentaa suluissa olevalla tiedolla matkan pituudesta. Jos kirjastotyöntekijä ei suostuisi pyyntöön, hänen kieltävä vastauksensa olisi odotuksenvastaisena kummankin kasvoja uhkaava. Lisäksi asiakkaan kysymyk-senasettelu tekisi kieltäytymisestä erityisen velvoittavan asiakkaalle.
Esimerkissä 29 asiakas on kertonut tilanteestaan yksikön ensimmäisessä persoonassa, eivätkä viittaukset jää nollapersoonasta huolimatta vuoron ymmärtämisen tai asian hoitamisen kannalta epäselväksi. Yleensä nollapersoona tai muut tavat välttää spesifiä persoonaviittausta eivät vaikuta vuoron ymmärtämiseen, mutta seuraavaksi esitän kaksi esimerkkiä (30 ja 31), joissa spesifin per-soonaviittauksen välttäminen on yhteydessä keskustelussa esiintyviin korjausjäsennyksiin.
Spesifin persoonaviittauksen välttäminen voi koskea paitsi puhuttelun kohdetta myös puhu-jaa itseään, kuten esimerkin 29 nesessiivirakenteessa. Esimerkissä 30 asiakkaan (”Laura Kantola”) aloitusvuorossa ei ole nollapersoonaa, mutta hän esittää kysymyksen yleisellä tasolla niin, ettei siitä käy ilmi, mikä on asiakkaan rooli kysymyksessä esitetyssä tilanteessa. Kysymyksessä on sub-jekteina kirjan varannut (kirjan varaaja) ja joku (kirjan noutaja).
(30)
9:14 - Laura Kantola Kysymys kirjan hyllynoudosta. Voiko ainoastaan kirjan varannut hakea kirjan hyllystä ja lainata, vai voiko joku hakea kirjan varaajan puolesta mikäli va-raaja ei palaa ennen ensi viikkoa, mutta kirjan viimeinen noutopäivä on tänään.
9:17 - KT Matti Hämäläinen Hei, toinen henkilö voi hakea kirjan puolestasi, kunhan meillä on siitä tieto. Missä kampuskirjastossa kirja on varattuna?
9:18 - Laura Kantola : Joensuussa
9:18 - Laura Kantola : Minulla ei ole kirjaa varattuna ja noudettuna eli kannattaisiko minun siis pyytää tätä kaveriani ilmoittamaan teille, että hänellä on kirja varattuna jotta pystyisin noutamaan sen?
9:20 - KT Matti Hämäläinen Eli siis Sinä hakisit kaverisi varaaman kirjan?
9:20 - Laura Kantola : kyllä
9:22 - KT Matti Hämäläinen OK. Pyydä kaveriasi ottamaan yhteyttä Joensuun kam-puskirjastoon (puh. 0294 45 8397) ja ilmoittamaan, että Sinä noudat hänen varaaamansa kirjan.
9:22 - Laura Kantola : Selvä. Kiitoksia avusta
9:23 - KT Matti Hämäläinen Kiitos yhteydenotosta ja mukavaa päivän jatkoa!
9:23 - Laura Kantola : Samoin!
9:23 - KT Matti Hämäläinen on sulkenut chatin. (A42)
Kirjastotyöntekijä (”KT Matti Hämäläinen”) tekee vastauksessaan oletuksen, että asiakas on kirjan varaaja, eikä noutaja (toinen henkilö voi hakea kirjan puolestasi). Oletus perustunee käsitykseen tyypillisestä asiointitilanteesta: aineistossani on muutama muukin tapaus, joissa tiedustellaan vas-taavaa, mutta tällöin kysyjänä on kirjan varaaja. Asiakas tekee korjausaloitteen kirjastotyöntekijän tulkintaan (minulla ei ole kirjaa varattuna), mihin kirjastotyöntekijä reagoi eli-partikkelilla alka-valla vuorolla (eli siis Sinä hakisit kaverisi varaaman kirjan?). Tämä vuoro on ymmärrysehdokas (ks. esim. Haakana, Kurhila, Lilja & Savijärvi 2016: 272–279). Kirjastotyöntekijä hakee vahvis-tusta asiakkaan roolille kysytyssä tilanteessa ja käyttää sinä-pronominia selventämään tilannetta (eli siis Sinä hakisit). Hän saakin vahvistuksen asiakkaalta (kyllä) ja jatkaa ohjeistustaan sinutellen.
Avoimia persoonaviittauksia käyttävät myös kirjastotyöntekijät. Esimerkissä 31 kirjaston-työntekijä neuvoo asiakasta yleisellä tasolla ilman spesifiä persoonaviittausta. Tarkastelen saman keskustelun alun etunimipuhutteluita luvussa 5.4. Etunimipuhuttelu lähentää keskustelijoita, mutta kirjastotyöntekijän vastaukset ja neuvot asiakkaalle luovat heidän välilleen etäisyyttä.
(31)
1:50 - Myllymäki Tanja Miten saan Oulun yliopistossa tehdyt hoitotieteisiin liittyvät gradut eletroonisesti luettavaksi?
[Poistettu jonoaikailmoitukset ja tutkimuslupakysely.]
1:51 - KT Tiina Sainio Hei Tanja,
1:51 - KT Tiina Sainio odotatko hetkisen, niin tarkistan 1:51 - Myllymäki: Hei Tiina!
1:52 - Myllymäki: Kyllä annan luvan käyttää keskustelua tutkimuksessa :) 1:52 - KT Tiina Sainio Kiitos luvasta!
1:53 - Myllymäki: Löysin muutaman hyvän grarun, joka käsittelee simulaatiota ja en saanut niitä auki...
1:53 - KT Tiina Sainio Oulun yliopiston gradut, ne jotka ovat julkisesti nähtävillä, löy-tyvät Jultika -arkistosta
1:53 - KT Tiina Sainio jultika.oulu.fi/
1:54 - KT Tiina Sainio Siellä pitää sitten rajata oppianeella
1:54 - Myllymäki: ok. Ja meidän tietokantojen kautta sinne ilmeisesti pitäisi päästä?
1:54 - KT Tiina Sainio Jultikaan pääsee ihan suoraan, se on avoin kaikille 1:55 - Myllymäki: Eli ne jotka eivät ole julkisesti nähtävillä eivät aukea
1:55 - KT Tiina Sainio näin juuri, tekijä ei tällöin ole antanut lupaa avoimeen käyttöön 1:56 - Myllymäki: Esimerkiksi Latolan Elinan tekemää gradua en saanut jostakin syystä auki.
1:56 - KT Tiina Sainio odotahan niin katson
2:00 - KT Tiina Sainio tuo Latolan gradu ei ole lainkaan e-versio, vaan painettu. Sen voi kyllä kaukolainata Oulusta, mutta se maksaa jonkin verran
2:01 - Myllymäki: ok. Eli minun siis kannattaa kaukolainata se omasta lähikirjastosta.
2:01 - KT Tiina Sainio juuri niin 2:01 - Myllymäki: Kiitos avusta ! 2:01 - KT Tiina Sainio Ole hyvä!
2:01 - Myllymäki: Ja mukavaa päivän jatkoa.
2:02 - KT Tiina Sainio kiitos samoin
2:02 - KT Tiina Sainio on sulkenut chatin. (A8)
Asiakas ei esimerkissä esitä kysymystään yleisellä tasolla, vaan viittaa itseensä (miten saan). Kir-jastotyöntekijä esittää neuvonsa ja ohjeensa Oulun yliopiston sähköisestä opinnäytetietokannasta kuitenkin yleisellä tasolla ikään kuin instituution näkökulmasta eikä asiakkaan näkökulmasta. En-sin teokset ovat subjektina (gradut – – löytyvät ), minkä jälkeen hän jatkaa ohjeistusta nesessiivi-rakenteella, jossa tekijää ei ole ilmipantu (siellä pitää sitten rajata) ja nollapersoonaisella modaa-lirakenteella (sen voi kyllä kaukolainata). (Vrt. tilanteeseen, jossa kirjastotyöntekijä ohjeistaisi yk-sikön toisen persoonan imperatiiveilla mene osoitteeseen, rajaa oppiaineella tai modaalisella ra-kenteella voit kaukolainata.)
Kirjastotyöntekijän esitystapaan voi vaikuttaa se, ettei asiakkaan aloituskysymyksestä il-mene, mitä työtä hän tarkalleen etsii. Kysymys kuitenkin sisältää oletuksen, että Oulun yliopiston pro gradu -tutkielmat ovat sähköisesti luettavissa. Yleisellä tasolla vastaamalla kirjastotyöntekijä ei ota suoraan kantaa, onko asiakkaan etsimä aineisto saatavissa sähköisesti. Vastaustapa johtaa siihen, että asiakas tekee kirjastotyöntekijän kertoman pohjalta vahvistusta hakevia päätelmiä par-tikkelialkuisilla ymmärrysehdokkailla: Ja meidän tietokantojen kautta sinne ilmeisesti pitäisi
päästä? Eli ne jotka eivät ole julkisesti nähtävillä eivät aukea. Eli minun siis kannattaa kaukolai-nata se omasta lähikirjastosta. Toisin kuin esimerkissä 30, esimerkin 31 kohdalla ei ole kyse ei ole siitä, että persoonaviittaus olisi jäänyt epäselväksi, sillä asiakkaan ymmärrysehdokkaista vain vii-meinen viittaa suoraan häneen itseensä: siinä hän siis eksplikoi kirjastotyöntekijän implikoineen hänelle suunnatun neuvon.