Auttavien ajatuksien hyöty (tytöt)

Neljänneltä tunnilta oli vain tyttöjen kirjoittamaa aineistoa. Aina päiväkirjan kirjoittaminen ei tullut läksyksi, vaan sinne sai kirjoittaa jos halusi. Poikia päiväkirjan vapaaehtoinen kirjoittaminen ei innostanut, sillä myöhemmiltäkään tunneilta, joissa päiväkirjaa ei oltu annettu läksyksi, ei ollut poikien aineistoa lainkaan.

Tämän tunnin päiväkirja-aineistossa oli kaksi tuntia positiivisesti kuvaava merkintää.

Ensimmäisen mukaan Friends-tunnit ovat hyödyllisiä, sillä niillä puhutaan ajatuksista ja tunteista.

Toisessa sanottiin, että Friends-tunneilla on usein mukavaa ja että ryhmätyöt ovat mukavia.

Kuvaavien positiivisten kommenttien määrä oli huomattavasti pienempi kolmannen tunnin aineistoon verrattuna.

Kategoriaan kuvaavat negatiiviset merkinnät tuli yksi merkintä, jossa oppilas mainitsi, ettei jaksaisi tehdä läksyjä. Läksyksi tuli Friends-tunneilla korkeintaan kaksi lyhyttä tehtävää.

Ilmeisesti kuitenkin, niin kuin aiemminkin mainittiin, Friends-tuntien koettiin olevan muuta kuin tavallinen koulu, minkä vuoksi läksyt eivät tuntuneet aivan normaaleilta läksyiltä.

Kuudesluokkalaisella läksyjä saattaa olla muutenkin paljon, mikä saattoi vaikuttaa siihen, ettei Friends-läksyjä oikein jaksanut tehdä.

Sisältöön liittyviä positiivisia merkintöjä oli kaikkein eniten verrattuna kaikkiin muihin päiviin ja muiden kategorioiden merkintöihin. Tähän vaikutti se, että muutama tyttö oli kirjoittanut tavallista enemmän tekstiä, mutta muutenkin tytöt olivat olleet aktiivisia tämän tunnin kohdalla.

Tunnilla oltiin käsitelty haitallisia eli punaisia ajatuksia ja vihreitä eli auttavia ajatuksia. Tämä oli herättänyt paljon keskustelua ja sai aikaan paljon merkintöjä päiväkirjoihin.

Eräs tyttö sanoi päiväkirjassaan, että oman itsen vaikutus omiin tunteisiin oli yksi parhaimmista aiheista mitä tunneilla on ollut. Olimme keskustelleet tunnilla paljon siitä, että loppujen lopuksi itsellä on aina mahdollisuus vaikuttaa omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Jos esimerkiksi kokee jonkin asian epämukavaksi, pystyy positiivisella ajatuksella muuttamaan omaa ajatteluaan melko helposti. Eräs tyttö kommentoi tästä ajattelusta yleisesti, että haitallisista ja auttavaista ajatuksista puhumisesta voi olla apua monessa tilanteessa. Konkreettinen apu oppilaille tuli esille muun muassa siinä, että tytöillä oli projektimme tässä vaiheessa koulussa hiihtojakso, joka koettiin luokassa melko negatiivisena. Auttavat ajatukset vaikuttivat ajatteluun hiihdosta. Eräs tyttö kommentoi:

auttavista ajatuksista oli hyötyä, koska ajattelin, että hiihto on supertylsää, mutta olikin superhyvä keli ja sai hiihtää kavereiden kanssa, ni ei se sit niin kauheeta ollutkaan

negatiiviset ajatukset tarttuu, moni meidän luokalla vihaa hiihtoo ni sitte se tuli mullekki. Tosin mul oli se periaate et se on tylsää, mut se vaan lujeni ku muutki sano nii

Toinen tyttö kommentoi myös hiihtoa seuraavasti:

onneksi puhuimme haitallista ja auttavista ajatuksista, sillä tänään minulle tuli punaisia ajatuksia mieleen hiihdosta ”se on ärsyttävää ja tylsää! En jaksa sitä!”

Mutta sitten muistin vihreät ajatukset. Yhtäkkiä hiihtäminen tuntui kivalta ja menin 2 kierrosta!

Molemmissa kommenteissa auttavat ajatukset ovat saaneet oppilaan ajattelun muuttumaan melko radikaalistikin, ja heistä on tuntunut, että hiihto on ollut ihan mukavaa tai jopa oikein mukavaa.

Yksi tyttö kommentoi kutenkin, että joskus on vaikeaa keksiä positiivisia asioita jostakin itselle epämukavasta asiasta, vaikka kuinka yrittäisi miettiä. Hän jatkoi tähän, että silti auttavista ajatuksista on usein hyötyä. Tässä kommentissa tuli hyvin esille lasten vakava suhtautuminen auttaviin ajatuksiin ja siihen, että välillä se tosiaan tuntuu vaikealta, mutta asioiden näkeminen positiivisessa valossa tuo elämään mukavuutta. Yritys tuli hyvin esille erään tytön kommentissa, sillä hän sanoi, että vihreät ja punaiset ajatukset ovat ”hyvä juttu” ja hän yrittää käyttää niitä aina kun ajattelee punaisia ajatuksia ja hän totesi, että usein hän löytääkin asioista hyviä puolia.

Puhuimme tunnilla siitä, että auttavat ajatukset tuovat tilanteisiin positiivisuutta ja saattavat estää tilanteiden päättymistä huonosti. Punaisilla ajatuksilla puolestaan on usein päinvastainen vaikutus;

niillä saadaan pahaa mieltä aikaiseksi, jos ei toisille niin ainakin itselle. Tyttö kommentoikin, että haitallisista ja auttavista ajatuksista puhumisesta oli hyötyä. Hänen mielestään tunteet auttavissa ajatuksissa voivat olla rohkeita, iloisia ja voimakkaita, kun taas haitallisissa ajatuksissa tunteet aiheuttavat mielipahaa, eivätkä helpota tilannetta.

Tunnilla oli yhtenä tehtävänä keksiä auttavia ajatuksia. Eräs poika keksi lauseen ”Kyllä se siitä!” Tästä lauseesta muodostui koko projektimme läpivievä teema-ajatus, jonka me ohjaajat sekä lapset otimme esille useassa tilanteessa ja se esiintyi myös useasti projektin jälkeen tehdyssä kyselyssä. Kyllä se siitä sai osakseen useita positiivisia kommentteja. Eräs tyttö sanoi sen olevan

”tosi hyvä”. Sitä kommentoitiin myös liitämällä se omaan huonoon mieleen:

Nyt jos minua ärsyttää, tajuan, että voi itse vaikuttaa asiaan. Kyllä se siitä!

Eräs oppilas puhui haitallisten ajatuksien puhumisen hyödystä, mikä oli tullut jo useissa kommenteissa esille, ja mainitsi näkökulman, missä tuli esille, että jokainen saa ajatella miten haluaa, sekä positiivisesti että negatiivisesti, mutta auttavista ajatuksista saa itsevarmuutta. Hän

näyttävät tyttöjen osalta tulleen erityisen hyvin saavutetuiksi. Auttavat ajatukset koettiin hyödyllisiksi, ja kommenteista selvisi, että niiden periaate tuli todella hyvin ymmärretyksi.

Sisältöön liittyviä negatiivisia merkintöjä oli muutama. Olimme puhuneet tunnilla myös siitä, että kaikilla on joskus negatiivisiakin ajatuksia, ja nekin ovat luonnollisesti aivan sallittuja.

Edellisessä kappaleessa esitetty oppilaan kommentti kuvastikin juuri sitä, miten me toimme asian esille; jokaisella on oikeus ajatella miten haluaa, mutta positiivinen ajattelu on usein aina parempi vaihtoehto. Eräs tyttö kommentoi kirjan tehtävää, jossa piti värittää auttavat ajatukset vihreällä ja haitalliset ajatukset punaisella. Hänen mukaansa oli hassua, että piti värittää ajatukset vihreällä ja punaisella. Hän sanoi ”...en tiiä miks...” Hän jatkoi sanomalla, että punaisissa ajatuksissa lukee SEIS ja pohti, että kyllä kai joskus niitä negatiivisiakin ajatuksia saa olla. Tämä oli arvokasta pohdintaa, sillä ehkä sana SEIS tuntui hieman liian raskaalta tähän paikkaan, sillä onhan luonnollista, että kielteisiäkin ajatuksia tulee jokaiselle. Toisaalta kirjan SEIS kuvasi hyvin sitä ajattelumallin pysäyttämistä, missä punaiset ajatukset johtavat negatiivisiin tunteisiin.