Koska tutkimukseni tavoitteena oli saavuttaa asiantuntijoiden kokemuksia itseohjautuvuuden lisäämisestä, kaipasin ennen kaikkea heidän henkilökohtaista kerrontaa asiasta. Tästä syystä haastattelut olivat ainoa vaihtoehto aineistonkeruumenetelmäksi. Haastateltavat asuivat eri paikkakunnalla kuin tutkija, joten haastattelut toteutettiin Skypen välityksellä. Koska haastattelut tapahtuivat tietokoneen välityksellä, emme solmineet haastateltavien ja tutkijan kesken allekirjoitettua tutkimussopimusta, vaan nämä asiat käytiin suullisesti läpi jokaisen haastateltavan kanssa. Kerroin jokaiselle haastateltavalle tutkimuksen pääpiirteet ja painotin tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuutta. Kerroin myös, että tutkimuksesta voi irtaantua missä vaiheessa vain. Kyseisen organisaation päättävältä taholta saatu lupa toteuttaa tutkimusta oli kohdallani myös tärkeää, ja tämäkin tapahtui suullisen keskustelun ja sopimuksen myötä.
3.4.1 Haastateltavien valikoituminen
Kokeilussa oli mukana kahdesta tiimistä yhteensä kolmekymmentäviisi henkilöä, joten haastateltavien rekrytoiminen tapahtui näiden henkilöiden keskuudesta. Olin yhteydessä molempien tiimien esimiehiin, ja he antoivat minulle nimiluettelon tiimiensä jäsenistä. He olivat etukäteen ilmoittaneet työntekijöille tutkimuksestani, joten työntekijät osasivat odottaa mahdollista yhteydenottoa. Valitsin kummastakin tiimistä umpimähkäisesti viisi henkilöä, joille laitoin sähköpostitse haastattelukutsun. Haastattelukutsussa esittelin itseni ja kerroin, miksi haluan haastatella heitä. Lisäksi esittelin lyhyesti mitä haluan tutkia gradussani ja ilmoitin, että tutkimukseeni kuuluu se, että haastattelen heitä kaksi kertaa, sekä kokeilun alussa että lopussa. Kerroin myös pieniä yksityiskohtia haastattelun toteutuksesta, kuten sen, että haastattelu tapahtuu Skypen välityksellä, ja sen, että haastateltavat pysyvät anonyymeina.
Lopuksi ilmoitin vielä, että tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista, ja että siitä voi irtaantua missä vaiheessa tutkimusta tahansa ja tällaisessa tilanteessa kaikki henkilöön liittyvät tiedot, kuten haastattelutallenne ja litteraatio, poistetaan.
Kymmenestä haastattelupyynnön saaneesta henkilöstä kaksi henkilöä ilmoitti saman tien, etteivät he halua osallistua tutkimukseen. Valitsin näiden kahden henkilön tilalle toiset henkilöt,
joille laitoin saman haastattelukutsun kuin muillekin. Niille henkilöille, joilta en saanut viikon sisällä vastausta, laitoin vielä muistutusviestin. Lopulta minulla oli kymmenen haastateltavaa, joille laitoin vielä sähköpostitse kokouspyynnön, joka sisälsi linkin Skype-kokoukseen.
Haastateltavien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Heidän työuransa pituus organisaatiossa vaihteli, mutta kaikki haastateltavat olivat työskennelleet organisaatiossa vähintään kuusi vuotta. Koska haastateltavat asuivat eri puolilla Suomea ja haastattelut tapahtuivat tietokoneen välityksellä, en pyytänyt heiltä erikseen allekirjoitettua tutkimussopimusta. Sain organisaation sisällä asioista päättävältä taholta luvan toteuttaa tutkimuksen, joten koin, että erillisiä tutkimussopimuksia jokaisen haastateltavan kohdalta ei ole aiheellista luoda, vaan riittää, että olen suullisesti ilmoittanut jokaiselle haastateltavalle tutkimukseni tarkoituksen sekä anonymiteettiin sekä vapaaehtoisuuteen liittyvät seikat.
3.4.2 Ensimmäinen haastattelu
Kun olin valinnut haastateltavat henkilöt, sovin jokaisen kanssa ajankohdan haastattelulle.
Ensimmäisistä haastatteluista kahdeksan oli kesäkuussa ja kaksi heinäkuussa. Kaikki haastattelut tapahtuivat Skype for Business- sovelluksen avulla, koska haastateltavat olivat eri paikkakunnilta, joten haastatteluaikojen sopiminen oli tällä tavoin huomattavasti helpompaa kuin kasvokkaisten haastattelujen sopiminen. Haastattelut tallennettiin äänitiedostoiksi Skype for Business- sovelluksessa ja äänitiedostot olivat helposti siirrettävissä tietokoneelta muistitikulle. Haastatteluun osallistuneet henkilöt tekivät haastattelut työajallaan, joten heidän ei näin ollen tarvinnut poistua työkoneeltaan lainkaan. Skypen kautta haastatteleminen mahdollisti sen, että he pystyivät osallistumaan haastatteluun mahdollisimman vähin vaivoin omalta työtietokoneeltaan, eikä heidän työnsä keskeytyneet kuin ainoastaan haastattelun ajaksi.
Ennen ensimmäistä haastattelua lähetin jokaiselle haastateltavalle haastattelurungon sähköpostitse, jotta he voivat pohtia teemoja jo etukäteen. Sain idean tähän tehdessäni työharjoittelussani haastatteluja työyhteisön kehittämiseen liittyen: useampi näihin haastatteluihin osallistuva henkilö kertoi haastattelun aikana, että he olisivat mielellään nähneet kysymykset etukäteen. Koska tutkimukseni pääteemat (luottamus, autonomia, johtaminen ja työhyvinvointi) ovat hyvin laajoja ja monitahoisia, näin parhaaksi antaa haastateltavien tutustua haastattelukysymyksiin ennen haastattelua.
Haastattelurungon esittäminen haastateltaville etukäteen sisälsi sekä hyviä että huonoja puolia.
Hyvinä puolina näin sen, että kun haastateltava pystyy tutustumaan haastattelun teemoihin ja kysymyksiin etukäteen, hän on mahdollisesti vähemmän hermostunut varsinaisessa haastattelutilanteessa ja hänen vastaukset ovat mahdollisesti runsaampia, kun asioita on saanut pohtia rauhassa. Tämän lisäksi kysymyksiin etukäteen tutustuminen auttaa haastateltavaa valmistautumaan haastattelutilanteeseen, eikä hän näin ollen haastatteluun tullessaan tule täysin vieraaseen tilanteeseen. Nämä seikat saattavat olla eduksi haastateltaville, mutta samaan aikaan ne saattavat muovata haastattelun suuntaa ja luonnetta ja aiheuttaa siten päänvaivaa tutkijalle.
Haastattelurunkoon etukäteen tutustuminen saattaa aiheuttaa sen, että haastateltavat eivät kerro muuta kuin sen, mitä ovat etukäteen miettineet ja näin ollen spontaani puhe saattaa olla niukempaa. Kun haastateltavalla on saatavilla haastattelukysymykset, hän voi suhtautua haastatteluun mekaanisesti seuraten tarkkaan haastattelun kulkua, jolloin laajempi asioiden pohdinta voi jäädä taka-alalle. Lisäksi, kun kysymykset ovat etukäteen haastateltavan tiedossa, hän saattaa ohjata haastattelua haastattelijan sijasta, koska hän tietää mitä kysytään seuraavaksi.
Näin tapahtui kohdallani muutamassa haastattelussa: haastateltava vastasi kysymykseen jo ennen kuin kerkesin itse esittämään kysymystä. Tämä haastaa perinteistä haastattelijan ja haastateltavan asetelmaa, jossa haastattelija pitää ohjia käsissään ja haastateltava seuraa haastattelijan viitoittamalla tiellä.
Ensimmäisten haastattelujen pituus vaihteli kahdestakymmenestä minuutista lähes neljäänkymmeneenviiteen minuuttiin. Keskimäärin haastattelun pituus oli noin puoli tuntia.
Tallenteiden kesto oli yhteensä noin viisi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Litteroinnissa käytin fonttia Times New Roman, fonttikokoa 12 ja rivinväli oli 1,5. Litteroitua tekstiä tuli ensimmäisten haastatteluiden osalta yhteensä 95 sivua. Henkilötietoja ei liitetty litterointitekstiin ja henkilöt saivat litterointivaiheessa tunnistetiedokseen ainoastaan numeron haastattelujärjestyksen mukaan.
3.4.3 Toinen haastattelu
Toinen haastattelukierros toteutui kokeilun lopulla. Tein kaikki kymmenen haastattelua marraskuussa 2018 kahden viikon sisällä. Koska haastattelin samoja henkilöitä kuin ensimmäisellä kerralla, minun ei tarvinnut käydä läpi haastateltavien rekrytointiin liittyvää
prosessia. Lähetin jokaiselle sähköpostilla haastattelukutsun noin kaksi viikkoa ennen toivottua haastatteluajankohtaa. Heille, keneltä en saanut vastausta kahden viikon sisällä, lähetin vielä muistutusviestin. Lopulta sain sovittua jokaisen ensimmäisessä haastattelussa olleen henkilön kanssa toisen haastatteluajan.
Toisella haastattelukerralla en lähettänyt haastateltaville minkäänlaista etukäteismateriaalia, koska halusin saada heiltä spontaaneja vastauksia. Koska kysyin toisella haastattelukerralla heidän henkilökohtaisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan kokeilun suhteen, halusin, etteivät he anna liian mietittyjä ja siloteltuja vastauksia vaan kertoisivat ajatuksistaan mahdollisimman vapaasti. Toisten haastattelujen pituus vaihteli kymmenestä minuutista kolmeenkymmeneenviiteen minuuttiin. Keskimäärin haastattelun pituus oli noin kaksikymmentä minuuttia. Tallenteiden kesto oli yhteensä noin kolme tuntia ja neljäkymmentäviisi minuuttia. Käytin toisen haastattelukierroksen litteroinnissa samoja asetuksia kuin ensimmäisten haastattelujen litteroinnissa. Litteroitua tekstiä tuli toisten haastatteluiden osalta yhteensä 73 sivua. Kuten ensimmäisenkin haastattelun litterointitekstissä, myöskään toisen haastattelu litterointiin ei tullut henkilötietoja. Toisen haastattelun vastaukset saivat tunnistetiedokseen kirjaimen, jonka yhdistin ensimmäisen haastattelun tunnistetiedon, numeron, kanssa: haastateltavien tunnisteparit olivat 1 ja A, 2 ja B, 3 ja C ja niin edelleen.
Myöhemmin aineiston analyysiä tehdessä annoin vielä jokaiselle tutkittavalle pseudonimen Suomen kymmenen suosituimman sukunimen mukaan. Näitä pseudonimiä käytän tulosten esittelyn yhteydessä.