• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-13-089: Misi-Raaka (Kemijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-13-089: Misi-Raaka (Kemijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-13-089

3496000

3496000

3497000

3497000

3498000

3498000

7384000 7384000

7385000 7385000

7386000 7386000

7387000 7387000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

MISI-RAAKA

Tietokantatunnus: TUU-13-089

Pinta-ala: 44,8

Korkeus: 191

Alueen suhteellinen korkeus: 10

Geologia

Muodostuma on Hautainmaalta Misin kautta Luusuaan jatkuvaan harjujaksoon liittyvän harjulaajentuman itäreunalle syntynyt tuulikerrostuma. Maankohoamisen seurauksena harjulaajentuma paljastui muinaisen Itämeren

Ancylusjärvivaiheen peitosta noin 9 800 vuotta sitten (Saarnisto 2005) ja sen pinnan hietaiset hiekkakerrostumat kuivuivat ja joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulten kulutukselle. Tuuli kuljetti ainesta harjulaajentuman pinnalla itäkaakkoon ja kerrosti kuljettamaansa ainesta harjulaajentuman kaakkoisreunalle laajakaarisiksi U:n muotoisiksi paraabelidyyneiksi, jotka avautuvat kohti länsiluodetta. Muodostuman dyynit ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä.

Dyynien korkeus on 2,5-5,0 metriä. Dyynien tuulenpuoleiset länsiluoteiset rinteet ovat matalia ja noin 2,5-3,0 metriä korkeita, ja niiden tuulen suhteen suojaiset itärinteet selvästi korkeampia eli 3,5-5,0 metriä korkeita. Tuulenpuoleiset vastasivut ovat myös huomattavasti loivempia kuin jyrkät suojasivut. Dyynien keskellä on kulutuspainanteita eli deflaatiopainanteita, jotka ovat kasvillisuuden peittämiä.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueen metsät ovat nuoria männiköitä. Aluskasvillisuutta vallitsee laidunnetut poronjäkäliköt ja varvuista kasvaa hieman puolukkaa ja kanervaa.

Maisema ja muut arvot

Muodostuma hahmottuu mataluudestaan ja sitä peittävästä puustosta johtuen vain muodostuman poikki kulkevalle tielle sekä lähiympäristöön. Samasta syystä muodostumalta avautuu puuston niin salliessa lähiympäristöön metsämaisema. Muodostuman sisäiseen maisemaan tuo hieman monimuotoisuutta dyyniselänteiden muotojen vaihtelu. Muodostumalla on tieleikkaus ja pieni maa-ainestenottopaikka.

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kemijärven länsiosassa noin 12 kilometriä Misin asemalta kaakkoon, Raajärven kaivoksen itäpuolella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 3 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Kemijärvi

3614 11 3614 10

Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. Teoksessa:

Johansson, P. & Kujansuu, R. (Toim.). Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kasvipeitteen rikkoonnuttua poluilta tuuli on päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueille sekä vähitellen myös vastasivuille, jolloin kasvittomat alueet ovat

Aitavaaran rantakerrostuma edustaa Inarijärven merellisen vaiheen ylintä rantaa, joka sijaitsee Ivalon alueella 151,6 metrin ja Virtaniemessä Paatsjoen suulla 131 metrin

Kasvipeitteen rikkoonnuttua poluilta tuuli on päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueille sekä vähitellen myös vastasivuille, jolloin kasvittomat alueet ovat

Siikavaarat (Tuore-Siikavaara ja Palo-Siikavaara) ovat kalottivaaroja, joiden rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Kolarin alueelta

Rantavallit koostuvat pääasiassa aallokon pyöristämistä kivistä, mutta lähellä ylimmän rannan tasoa rantavallit koostuvat suurista kivistä ja paikoin myös lohkareista..

Laen tuntumassa vallit koostuvat kivistä ja muutamista lohkareista, mutta 170 metrin korkeustasolla olevat vallit koostuvat pääasiassa pienemmistä kivistä (ø 5 - 10 cm) ja

Yhtenäisimmät kivikot ulottuvat vaaran laelta etelärinteellä aina noin 80 metrin korkeustasolle saakka ja länsirinteellä 75 metrin korkeustasolle saakka.. Aallokon

Mannerjäätikön peräännyttyä alueelta noin 10 400 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) deltan pinta peittyi 210 metrin korkeustasolle ulottuneen muinaisen Itämeren..