• Ei tuloksia

Eino Latvala - Manniskylän yksinäinen · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Eino Latvala - Manniskylän yksinäinen · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

EINO LATVALA - Manniskylän yksinäinen

Eino Latvala oli kansansoittaja parhaasta päästä.

E in o J o h a n n e s L a tv a la (2 2.09 .1904 -

07.05.1 987) m uutti työn perässä P e räsein äjo elta Keuruun M anniskylään vähän ennen ta lv i-ja ja tko so tia m m e . Eino oli pehtoorina eli tila n h o i­

tajana J o u k o K iv i-M a n n ila n tilalla ja asui talon rantam ökissä K e uruulla ollessaa n P o hjoisjärven M a n nislahdessa ( K e urusse län lahti).

än oli p in ttyn yt p o ika m ie s, v a ikk a h ä n e llä oli

"m a a ilm a lla ” kaksi tytä rtä . K um p ikin s yn tyi eri ä id istä , jo is ta to ise n ta p a sin tä ä llä K ym e n la a k s o ss a (K u u sa n ko ski) 1 9 8 0 -lu vu lla . K um m a s ta k a a n ty ttä re s- tään E in o ei itse m in u lle m itä ä n p u h u n u t, ku u lin niistä o m a lta ä idiltäni

ino L a tva la oli m in u lle hyvin tu ttu ja ko vin kin lähe in e n . Isälläni oli ta p a n a p u h u te lla hä n tä v a n h im m a k si p o ja kse e n , hän kun oli k o to n a n i pitkä ä n jo n k in la is e n a re n kip o ika n a ja a in a k in v iim e is im m ä n u u d isra ivio n , V e h ka n e va n ra iva a ja n a ja ku o kkija n a . Hän oli a h ke ra ja tu n n o llin e n ty ö m ie s ; ei tu p a k o in u t e n kä n ä h n yt h ä ntä ko ska a n h u m a la ssa , v a ikk a ei hän v a rm a a n ” lasiin s y lk e n y t” .

E

ino L a tva la oli s yv ä sti m u s iik kim ie s , k a n sa n s o it­

taja p a rh a a sta p ä ä stä , jo k a kie rte li m a a k u n n a ss a k a n sa n s o itto kilp a ilu is sa s o itte le m a s s a h a n u ria a n . M in ä kin sain olla m u u ta m a n kerra n E in o lla k yytim ie - henä tä lla isilla so itto m a tk o illa a in a k in K o rp ila h d e lla ja M ultian S a h ra jä rve llä ja jo s s a k in m u u a lla kin . En ku ite n ka a n ko ska a n K a u stisilla , m issä E ino taisi olla jo k a ke s ä in e n vie ra ilija .

H

a itarin lisä ksi hän ha llitsi v iu lu n ja ja h u u lih a rp u n soiton. M o n e t o liv a t ne ilta m a t, h ä ä t ja ” n u rkk a ­ ta n s s it” , m issä E ino oli p e lim a n n in a niin E te lä -P o h ­ ja n m a a lla kuin K es k i-S u o m e s sa k in . ” V an ha v a ls s i” , ” V anha je n k k a ” o liv a t E inon kilp a ilu k a p p a le e t. N iillä ei o llu t ko ska a n m uita nim iä, ja k o rv a ku u lo lta hän oli ne o p p in u t, eikä o s a n n u t v a rm a a n n u o tte ja e d e s lukea.

E

ino L a tva la taisi olla v ä littä jä n ä , kun m e iltä ko to a n i isä myi A ks e li- v a rsa n H e ikk ilä ä n K eu ru u lle .

Y

ksin a su e ssa a n hän h oiteli m uun m u a s sa ru o ka ta ­ lo u te n sa . M uistan h ä nen usein k e ittä n e e n m aito- lie m ip e ru n o ita ison p a d a llise n , m istä sa i syö d ä s o p ­ paa lä m m ittä m ä llä u se ita k e rto ja . V ä lia ja ks i hän ripusti p a dan p itkä n m e ta llik o u ku n v a ra a n kat- to h irte e n niin, e tte iv ä t h iire t e iv ä tk ä m u u tka a n e lik o t p ä ä sse e t ke ito n lo p p u a tu rm e le m a a n . M u u to in kin E inon h u u sh olli oli a ina tip to p k u n n o ss a ; m a tto la ttia lla ja h ö ylä p e n kki jä rje s ty ks e ss ä .

E

inolla oli "se u ra la is e n a a n ” h e vo n e n , m itä en n ä h ­ n yt ko ska a n työ te h tä v iss ä , en liik e n te e s s ä e nkä p e lto tö is sä k ä ä n . S en m u istan , että v iim e is in ä v u o ­ sin a a n h e vo se n ka vio id e n h u o lto jä i jo s ta k in syystä te ke m ä ttä . K a v io t k a sv o iv a t m o n ta k ym m e n tä se n ttiä y lip itkik s i ja lu o n n o tto m a n n ä k ö ise k s i. T o d e n n ä kö istä oli, e ttä he vo n en jo u d u ttiin lo p e tta m a a n tai v ie m ä ä n te u ra a ksi.

H

e vo se n m e n e ttä m in e n oli E in o lle va rm a a n kova p a la ja siitä a ih e u tu i h ä n e lle iso su ru . N ykyajan m u llistu ksiin ja ta p a h tu m iin , k u te n ih m ise n ku u ssa kä yn tiin ja a v a ru u s se ikk a ilu ih in , E ino ei ikinä usko n u t.

Kun te le vis io s sa e s ite ltiin ku via kuusta, hän tulkitsi ne “tie te is k u v ik s i” , va le ku v ik si. Ja E ino ta isi v ie d ä u sko m u k s e n sa h a u ta a n sa a kka .

86

(2)

E

n ko ska a n p ä ä s sy t perille hänen J u m a la -s u h te e s ­ ta a n e n kä u sko sta a n jo h o n k in k o rk e a m p a a n vo i­

m a a n . M u tta aina, kun vein hän e lle e n tise n k o tip itä - jä n s ä jo u lu le h tiä , hän jä lk e e n p ä in ta rin o i, että lehden ju tu t o liv a t e n im m ä ks e e n ” höpön h ö p ö ä ” ta rk o itta e n k a n n a n o to lla a n u s ko n n o llisia tai k irko llisia kirjo itu ksia ja ju lis tu k s ia , m itä le h d issä oli siih e n a ika a n to s i paljon

L

a tv a la n E in o lla oli ta ip u m u s u sko a niin sa n o ttu ih in y lilu o n n o llis iin ta p a h tu m iin , kuten k u m m itu ks iin ja n ä kyih in . H än kertoi m in u lle m onta k e rta a k o ke m u k ­ s e sta a n ko rte sk y lä lä is e ltä kyn n ö s p e llo lta S aa re n ta lo n n ykyise n P iira ise n m ailta. E in o oli te k e m ä s s ä s y y s k y n tö jä S aa re n ta lo o n jo h ta v a n pelto tie n v a rre lla , kun tu n si ja näki p e rä ssä ä n k yn n ö kse llä k ä ve le v ä n p ikku tytö n paljain ja lo in .

A

ina kun hän se isa u tti p a rih e v o s e tja ka tso i ta a k ­ s een, ty ttö h ävisi kuin m aan n ie le m ä n ä , e ikä hän lö y tä n y t tu o re e lta k yn n ö kse ltä m in kä ä n la isia jä lkiä . Ja kun hän ta a s ja tk o i u u ra stu sta a n , tyttö oli hänen p e rä ssä ä n .

ino L a tv a la kävi k o to n a n i P e rä s e in ä jo e n K o rte sk y- lä ssä v ä h in tä ä n kerran ke sä ssä ja yö p yi usein m e illä . H än m a tku sti ju n a s s a K e u ru u n a se m a lta S yd ä n m a a n a s e m a lle ja sie ltä ko to a a n m u ka a n o tta m a lla a n p o lku p yö rä llä , jo tta pääsi liikku m a a n o m a n a ik a ta u lu n s a ja o m ien k o h te id e n s a m u ka a n .

Ä

itini la itto i hän e lle vu o te e n ta lo n p a rh a im p a a n ka m a riin eli p e rä ka m a riin , m inne hän vä h ä n v a s ­ te n ta h to is e s ti m eni. M yö h e m m in E ino kertoi m inulle, että s iin ä k a m a riss a ku m m itte li. V an h a h a rm a a p u k u i­

nen nainen h iip p a ili h u o n e e ssa p u h u m a tta ku ite n ka a n s a n a a ka a n ja te k e m ä ttä m itään h ä iritse vä ä . K u m m itu s oli "h yvä haltija".

K ou vo la sta. N e u vo s to liito s ta o s te tu t h a ita rit hän m u u t­

ti "o ike a k ä tis ik si” , ja sitä v a rte n h ä nen oli p u re tta va uusi so itto p e li ja ko o tta va ta a s u u d e lle e n . S e lla isia m u u to stö itä E inolle tu o tiin ym p ä ri m aata.

Ä

itini osti n u o rim m a lle p o ja lle m m e E in o lta kä yte tyn ta sku ke llo n, m ikä on ta lle ss a e d e lle e n . M inä ostin la p s ia m m e va rten itä - s a ksa la ise n h a ita rin , m ille m e illä ei k u iten kaa n o llu t lo p u lta m itään kä yttö ä .

K

e rra n E inon lu o n a v ie ra ille ss a n i s e la ilin hänen tila a m a a n s a ja o sta m a a n s a p a ksu a s o ta m u is to - kirjaa. E ino huo m a si k iin n o stu kse n i siih e n ja sanoi lu o v u tta va n s a ja te s ta m e n tta a va n s a kirjan m in u lle sitte n , kun hä n e stä aika jä ttä ä . T ä tä te s ta m e n ttia ja lu p a u s ta ei koskaan to te u te ttu eikä ta p a h tu m a lla e d e s o llu t s ilm in n ä k ijö itä eikä to d ista jia . En tie d ä m ihin E inon a rvo k ka a n a p itä m ä n sä kirja on jo u tu n u t.

E

ino Latva la n ko h ta lo oli h ä n e lle lo p u lta syn kkä . H än jä i m o p o in e e n , m illä asioi usein K eu ru u n kirkolle, J yvä skylä n - M ä n tän tie n riste y ks e ss ä a u ton a lle ja m enetti m o le m m a t ja lk a n sa . H än jo u tu i k e sk u ss a ira a la a n J yv ä sk y lä ä n , m in n e lo p u lta lie n e e m e n e h tyn ytkin .

N

uorin velje n i ja m o le m m a t ty ttä re n i o v a t k ä yn e e t Einon h a u ta p a ika lla K eu ru u n h a u ta u s m a a lla , m utta m in u lla ei o le v a lite tta v a sti o llu t m a h d o llisu u tta te h d ä sin n e ha lu a m a a n i "p y h iin v a e llu s m a tk a a ” .

rvi K iv i-M a n n ila m u istele e isä n sä J o u ko K ivi-M a n n ila n ke rto n e e n , että E inon ku o le m a n jä lk e e n lö ytyi p u o liv a h in g o ss a h ä nen ta v a ro itte n sa jo u k o s ta lo m p a kko , jo s sa o li rahaa 3 8 .0 0 0 m a rkka a .

N ätti raha kahdelle tyttä re lle . V iim e ke sä n ä oli E inon tyttä re n lapsi kä yn yt k a ts o m a s sa is o isä n sä ko tip a ik ­ koja.

K

un ke rro in a sia sta ä id illen i, ei hän a sia a m ite n kä ä n o u d o k su n u t. M inä ku ite n kin ole n pari ko lm e ke rta a

n u k ku n u t sa m a n p e rä ka m a rin sa m a ss a s ä n g ys sä S akari A itto n ie m i ilm an, e ttä o lisin tu llu t k u m m itu ks e e n tu tu s tu ja k si.

K

o tita lo m m e on a ika n a a n siirre tty ta rin a n m u ka a n rullien p ä ä llä n ykyise n va n h a n A la -K o rte s m a a n p ih a p iiris tä , eikä tie to o n i ole tu llu t, e ttä ra ke n n u k ­ se n a lk u p e rä is e llä p a ika lla olisi ta p a h tu n u t m itään eriko ista .

A

ja n k u lu k s e e n E ino ko rja ili ystä vie n s ä h a ita re ita ja haki n iih in ta rv itta via v a ra o s ia s o itin te h ta a lta

87

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

14. n × n-taulukko on hyvä, jos sen kaikki ruudut voidaan värittää kolmella värillä siten, että mille tahansa kahdelle riville ja kahdelle sarakkeelle 4 ruutua, jotka

Riitt¨a¨a siis m¨a¨ar¨at¨a funktion arvot derivaatan nollakohdissa ja v¨alin p¨a¨atepisteiss¨a... Vastaavasti todistetaan

Lähde: Eino Leino: Runot/Eino Leino...

Kuuset ne kotini ikkunan alla tuiskessa tuulien taipuvat vain- siellä mun taattoni on kotosalla pystyssä päänsä hän kantavi ain!.. Lainehet mun kotilahdella vainen rakkaita

Ainoa päätelmä, minkä uskaltaa tehdä on, että Unkarissa matkaillut Kasimir Leino on ollut tekemisissä pojan äidin kanssa.. Mutta onko Leino lapsen isä, onkin jo toinen

Lähde: Eino Leino: Kodin kukka ja uhrikuusi...

ja näytteenä sen käytöstä vastaavien UK :n säkeiden lisäksi katkelma Eino Leinon runosta. Muodot ailus ja ailut ovat kansankielessä tuntemattomia, niiden asemesta

Raija Orasen historiallinen romaani ker- too Pietarissa 1800-luvun lopulla ystävys- tyneen kahden miehen, kamariherra sekä patruuna Hjalmar Linderin ja sotilas Carl Gustaf