• Ei tuloksia

Juhla-Multiset : Multilift Oy 50 vuotta 21.10.1999 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Juhla-Multiset : Multilift Oy 50 vuotta 21.10.1999 · DIGI"

Copied!
24
0
0

Kokoteksti

(1)

JUHLA-

MULTISET

Multilift Oy 50 vuotta 21.10.1999 1949-1999

M. MAKI KY

Järeän LHS 32061-koukkulaitteen juuret juontavat 1940-luvun lopun vaijerivaihtolavalaitteseen

V'iOW

” » PARTEK

]U H C argotec

(2)

S is ä ltö

Lukijalle Juhlatoimikunta

Partek Cargotecin tervehdys Olof Elenius Vierivät kivet eivät sammaloidu Kalevi Nurmi Mikko Terhon keksinnöt

Autolava Oy:n perustana Eero Viherpuro

Anna-Liisa Terho muistaa

lämmöllä Autolavaa Eero Viherpuro

Alpo Tuomi - elämäntehtävänä

vaihtolava Eero Viherpuro

Palvelusvuosimitalistien

haastattelut Eero Viherpuro

Katsaus yrityksen historiaan Valokuvia vuosien varrelta

H yvä lu k ija

Kädessäsi on Multisetin, Multilift Oy:n henkilöstölehden juhlanumero. Juhlaan on aihetta, sillä yhtiö täyttää 50 vuotta lokakuun 21. päivänä 1999. Autolava Oy -nimisenä Naantalissa v. 1949 toimintansa aloittaneella yrityksellä on ollut vahva perusta - Terhon veljesten kehittämä ja patentoima, ainutlaatuinen vaijerivaihtolavalaite.

Alkuajoista tähän päivään Multilift Oy:lle on ollut tun­

nusomaista voimakas panostus tuotekehitykseen.

Vaihtolava- ja kuormankäsittelylaitteiden uudet sukupolvet ovat aina edustaneet alansa huippua. Vuosien varrella tämän on tehnyt mahdolliseksi henkilöstön korkea osaamisen taso ja määrätietoinen työ tuloksen saa­

vuttamiseksi.

Tämän lehden välityksellä haluamme kertoa hieman Multilift Oy:stä, sen tuotteista ja siellä työskentelevistä henkilöistä. Perustajaosakkaiden ja lähes alusta asti mukana olleiden haastattelut valaisevat

mielenkiintoisella tavalla alkuaikojen tapahtumia.

Johdon tervehdykset avaavat näkökulmaa tähän päivään ja uudelle vuosituhannelle.

Multiliftiläisten ajatuksia työstään ja työpaikastaan voi lukea palvelusvuosimitalistien haastatteluista.

Historiaosuuteen on poimittu tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita eri vuosikymmeniltä. Valokuvakooste laitteista, tapahtumista, ihmisistä työssään ja yhteisissä vapaa- ajan riennoissa on koottu lehden loppuun.

Vuodet 1940- luvun lopulta tähän päivään pitävät sisäl­

lään paljon. Lehden puitteissa on mahdollista luoda tähän vain suppea katsaus. Pyrkimyksenä on tuoda Multilift Oy esiin sellaisena kuin se on; vireä viisikymmen­

vuotias.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä I

Multilift Oy:n 50- vuotisjuhlatoimikunta

Multilift Oy:n 50 v. -juhlatoimikunta Kalevi Nurmi

Martti Katajainen Seija Laine Jouko Penttinen

Jarkko Välilä

MULTISET

Multilift Oy:n henkilöstölehti ISSN 1236-3200 Julkaisija: Multilift Oy

Vastaava toimittaja: Eero Viherpuro Toimituksen osoite:

Multilift Oy Pl 39, 21201 Raisio

p u h .0204 55 2399

8. vuosikerta

Painopaikka:

Paino-Raisio Oy

(3)

M u lt ilif t Oy 5 0 v u o tta

Partek Cargotec on kuluneen vuoden aikana m ääritellyt strategiansa. Liiketoim inta-alueen toim innan painopiste keskitetään nostureihin, vaihtolavalaitteisiin ja kuorma- autoihin asennettaviin trukkeihin. Cargotec on edellä m ai­

nittujen tuotteiden johtava toimittaja maailmassa, ja näihin ydinalueisiin keskittym inen takaa jatkuvan kannattavan kehityksen, joka hyödyttää kaikkia sidosryhm iäm m e.

Multilift on tänään yhdessä Hollannissa sijaitsevan sisar- yrityksensä kanssa vaihtolavalaitteiden m arkkinajohtaja Euroopassa. Täm ä asema on saavutettu m äärätietoisella panostuksella uusiin tuotteisiin ja rationaaliseen tuotantoon.

Nämä tekijät ovat luonnollisesti tärkeitä M ultiliftille myös seuraavat 50 vuotta, koska m enestyksen ja johtavan a- seman edellytyksenä on se, että meillä on parhaat tuotteet ja pystymme valmistamaan ne kilpailukykyisillä kustannuk­

silla.

Kenellä sitten on parhaat tuotteet ja mitä ovat kilpailuky­

kyiset hinnat? Näihin kysym yksiin pystyvät vastaam aan vain meidän asiakkaamme. Vastausta ei voi mitata nosto- voimalla tai rahalla, koska on kysymys siitä, kuinka asiakas kokee meidän toimittamamme tuotteen. Tämä taas sisältää

kaiken siitä lähtien kun asiakas on ensim m äisen kerran soittanut vaihteeseem m e aina siihen saakka kun hän on vastaanottanut valm iiksi asennetun tuotteen mukaan lukien jälkim arkkinoinnin palvelut.

Tämä on yksi niistä haasteista, joiden edessä olemme, toisin sanoen, kuka huolehtii parhaiten meidän asiakkaistam m e? Täm ä on asia, johon me kaikki voim m e ja meidän täytyy osallistua.

Pehmeiden arvojen osuus kokonaiskilpailukyvyssäm m e kasvaa koko ajan.

Atlaksen kanssa tekemämme yhteistyösopimus vie meidät jälleen askelen eteenpäin vaihtolavatoimin- nassamme. Sekä koukkulaitteidem m e että keinukippilaitteidem m e m arkkinaosuus S aksassa on eri tuotem erkkien ansiosta m erkittävä. O lem m e sam alla saaneet vaativan asiakkaan, joka odottaa an­

saitsemaansa suurasiakkaan kohtelua. Meille täm ä on jälleen tilaisuus. Vaativat asiakkaat ovat meille paras m ahdollisuus kehittää toim intaam m e. Meidän tulee tarttua näihin m ahdollisuuksiin.

Näiden ajatusten myötä toivotan paljon onnea Multiliftin kokeneelle organisaatiolle sen suunnatessa kohti seuraavaa päämääräänsä, 100-vuotispäivää, tavoitteenaan jatkuva kannattava ja haasteellinen toiminta.

Raision kaupunginkirjasto PKKO 62 .409 680N0216510

Partek Cargotec Juhla-Multiset : M u l t ilift Oy

Toimitusjohtaja Olof Elenius, Partek Cargotec Oy Ab

(4)

V ie r iv ä t k iv e t e iv ä t s a m m a lo id u

Multilift täyttää tänä vuonna ansiokkaat 50 vuotta.

Ja mitä tämä viisikymmenvuotinen historia pitääkään sisällään I

Yrityksen alku perustui nerokkaaseen vaihtolava- laitekeksintöön. Sen jälkeen toiminta on ollut täynnä niin teknisiä keksintöjä kuin myös toiminnallisia oivalluksia.

Toiminnan käynnistyessä moni työ jouduttiin tekemään ilman apuvälineitä. Ratkaisu oli hyvin yksinkertainen - ne suunniteltiin ja usein tehtiinkin itse. Teknisiä oivalluksia ei kopioitu muualta, vaan niiden alkulähde oli palava halu kokeilla uutta ja kehittää olemassa olevia toimintamalleja.

Ennakkoluuloton toiminta toi mukanaan menestystä.

Multilift on tunnettu ja tunnetaan yhä yhtenä suomalaisen yritysmaailman menestyjänä myös uraauurtavan vientitoimintansa ansiosta.

Tänään Multilift-tuotemerkki on rekisteröity 40 maassa - ja tunnetaan varmasti vielä huomattavasti useammassa.

Yhdessä sisaryritystemme kanssa olemme maailman johtava vaihtolavalaitteiden valmistaja.

Vierivä kivi ei pysähdy eikä siten sammaloidu paikalleen.

Tämä meidän on pidettävä kirkkaana mielessä myös siirtyessämme uudelle vuosituhannelle.

Uskon vahvasti, että edeltäjiemme luoma malli on edelleen toimiva. Olemalla ylpeä siitä mitä teemme, lähestymällä ennakkoluulottomasti asioita ja hyödyntämällä koko organisaation osaaminen voimme säilyttää edelläkävijän maineen ja asemamme markkinoilla vahvistuu

entisestään.

Panostamalla uusiin oivalluksiin ja erityisesti reagoimalla nopeasti asiakkaan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin onnistumme varmasti.

On parempi kulkea edellä kuin seurata ja kopioida muita.

Kalevi Nurmi, Multilift Oy:n toimitusjohtaja

Meidän on nähtävä oma roolimme yhä enemmän toimintojen ja palvelujen tuottajana eikä ainoastaan laitevalmistajana.

Yhä pidempien arvoketjujen hallinta luo meille uusia mahdollisuuksia ja vie meidät entistä lähemmäksi tärkeintä yhteistyökumppaniamme, asiakasta.

Perinteet velvoittavat - Multiliftin tulee olla ykkönen kaikilla markkina-alueilla, joilla se toimii.

Kalevi Nurmi

(5)

M ik k o Terh on k e k s in n ö t A u to la v a O y:n p e ru s ta n a

Henkilö joka todella on saanut jotakin elämässään aikaan, on usein käytökseltään vaatimaton. Hänellä on näkemystä yli tavanomaisen, eikä omia

saavutuksia tarvitse korostaa. Tällainen on raisiolainen, Kauppalehden Option Suomen

itsenäisyyden ajan 20 merkittävimmän yritysjohtajan joukkoon listaama Mikko Terho.

Hän kuuluu ikäpolveen, jolta sota vei yli viisi vuotta parhainta nuoruutta. Muistoissa ovat niin talvisodan aikainen koti-Raisiossa tapahtunut avioliittoon vihkiminen pommien putoillessa Turkuun, kuin osallistuminen taisteluihin Kevyt Psto 10:n riveissä jatkosodassa.

Tekniikasta Mikko kiinnostui jo lapsuudessa.

Myöhemmin, sodan jälkeen autoilijana halkoja ajaessa syntyi idea kuorma-autokuljetuksia ratkaisevasti tehostavasta vaihtolavalaitteesta.

Yhdessä veljiensä Martin ja Maunon, sekä talousneuvos Uuno Rautavuoren kanssa Mikko perusti näitä valmistamaan Autolava Oy:n. Sen puitteissa hän kehitteli väsymättömällä tarmolla yhä uusia keksintöjä. Teknisen koulutuksen puutteen korvasi luova mieli ja omaehtoinen asioihin

perehtyminen. Syntyneet keksinnöt johtivat usein patenttiin ja toivat samalla lisää töitä autolavalaisille.

Vuodet ovat vierineet eläkepäiviin, mutta turha luulla että Mikko lepäisi laakereillaan. Ideoita syntyy ja aina on jotakin uutta meneillään.

Vielä kuvaava esimerkki Mikon luonteesta. Kun Multiliftin toimitusjohtaja ja haastatteluun osallistuneet halusivat arvovieraan viihtyvän, ehdotettiin että voitaisiin mennä lounaalle johonkin paikallisista ravintoloista tai talon omaan ruokalaan.

Miten vain Mikko halusi.”Juu, mennä ruakala vaa, siäl o iha hyvä ruakka” oli vastaus. Näin myös tehtiin.

Kun aikanaan mietit ratkaisua kuorma-auton käytön tehostamiseksi ja kuormauksen helpottamiseksi, miten päädyit kokeilemaan tässä auton etuvinssiä ?

- Sen voiman takia. Olin silloin Turun Autohallissa töissä ja ostin sieltä länsiarmeijoiden ylijäämävarastosta peräisin olevan 10-pyöräisen GMC-kuorma-auton. Kun tämän maastokäyttöön tarkoitetun -Gemsun- etuvinssissä riitti voima kiinni jääneen auton ylös vetämiseen, uskoimme sen riittävän myös kuorman nostamiseen. Piti vain saada veto tapahtumaan takaa, eikä normaaliin tapaan edestä.

Vaihdoimme vinssiin pitkän akselin, laitoimme kelat päihin ja ohjasimme vaijerit putkia pitkin auton taakse rullien kautta alas kuormalavan kulmiin. Siitä se lähti.

Millaisia kommentteja laitteenne alkuaikoina herätti ? - Kyllä niitä epäilijöitäkin alkuun oli. Niin kuin silloinkin kun Pernon kartanon isäntä Ahlström oli tehnyt ison, ehkä 6 tonnin painoisen tammihalkokuorman kartanon mailla ja tulimme sitä siirtämään. Porukka katseli ympärillä ja sanoi että ei tule mitään, kyllä siinä pysyy. Me emme

kuitenkaan epäilleet vaan ryhdyimme nostamaan. Ja kuorma nousi. Ainoa yllätys itselle oli kun alkuvaiheessa auton hytti alkoi nousta kohti korkeuksia. Mutta kun kuorma ylsi auton päälle niin etupyörätkin tavoittivat taas maan pinnan. Oli siinä epäilijöillä ihmettelemistä.

Savonlinnassa Vapolla kahteen tuuriin halkoja ajaes- samme eivät uskoneet, että kukaan voi millään niin paljon ajaa. Vasta kun näkivät meidän laitteemme käytössä uskoivat asian todeksi.

Miten silloisissa oloissa laiteuutuutta markkinoitiin ? -Meillä oli mm. pieni näyttely Turussa Aninkaisten sillan luona. Lehteen oli laitettu ilmoitus, että siellä laitetta esitellään ja väkeä tuli katsomaan. Laitteestamme tehtyjen lehtijuttujen kautta tieto levisi hyvin alan ihmisille.

Teimme myös esitteitä, kopioimme niitä kopiokoneella ja lähetimme asiakkaille.

Oliko laitevalmistuksen käynnistämisessä hankaluuksia ? - Erityisiä hankaluuksia ei oikeastaan ollut. Myllykone Oy, perheyritys jonka tiloissa aluksi toimimme oli monipuolinen n. 30 hengen konepaja. Siellä oli tarvittavat työkalut, työstökoneet ja jopa oma valimo.

Ympäripyöreitä päiviä me tietenkin jouduimme tekemään kun koko ajan piti samalla miettiä erilaisia ratkaisuja laitteen kehittämiseksi.

Miten vaihtolavalaitteiden vienti lähti liikkeelle ? -Aluksi vientiä oli Ruotsiin. Ensimmäisiä laitteita olimme esittelemässä Luulajassa 1950-luvun alkupuolella.

Myöhemmin mukaan tulivat myös Tanska ja Norja.

USA:han myimme kaksi laitetta, jotka kävin 1953 siellä asiakkaalle asentamassa. Totesin kuitenkin laitteidemme olevan liian pieniä sikäläisiin kuvioihin, kun jollain kaivuutyömaallakin saattoi kaivuri kahmaista kerralla 40 kuutiota kauhaansa.

Moskovassa käytiin myös, mutta siellä laite oli vain yleisön katseltavana. Sen käyttöä emme päässeet

(6)

näyttämään. Kaupat laitteesta kuitenkin tehtiin.

Euroopassa kiertelimme perheen kanssa omalla autolla laitteitamme esittelemässä. Esim. Espanjassa meitä avusti markkinoinnissa paroni Lars von Troil.

Monenlaista saattoi tapahtua. Ollessamme

markkinointipäällikkömme Pösön Matin kanssa Italiassa meiltä meinasi Milanossa hävitä auto. Jätimme sen kadun syrjään ja lähdimme kävelemään. Minä kirjoitin paikalla olleesta kilvestä nimen ja numeron muistiin löytääksemme sinne uudestaan. Vähän matkaa käveltyämme Matti tuli katsoneeksi mitä lapussani luki ja totesi sen tarkoittavan yksisuuntaista liikennettä. Kun en osannut kieltä, olin luullut tekstiä kadun nimeksi. Meille tuli tosi kiire takaisin niin kauan kun vielä löysimme auton luo.

Hydraulimoottori oli vaihtolavalaitteelle todellinen valttikortti. Uraasi sisältyy lukuisa määrä myös muita patenttiin johtaneita keksintöjä. Mistä olet ammentanut tarmoa paneutua aina uusiin haasteisiin ?

- Se oli harrastus. Ja pakkaa olemaan vieläkin.

Pikkupoikana, 10-15-vuotiaina tehtiin höyrykoneita ja ne toimivatkin. Meitä oli saman henkisiä kavereita, jotka teimme kaikenlaista. Radiokin tehtiin ja saatiin puhuttua toisillemme kolmen kilometrin päähän.

Hydraulimoottoria ajateltiin aikanaan paljon. Tuntui, että sellainen täytyy kehittää. Patentteja minulla on ollut yli 30. Mielenkiintoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen riitti. Kun esim. vanhan mallisen kaarikipin tilalle suunniteltiin hydraulista kippiä, siihen piti saada sama voima kuin kaarikipissä. Pekka Kunttu Iisalmessa yritti laskea sitä silloisella tietokoneella, mutta ei onnistunut.

Hänen ihmetellessään miten minä siinä onnistuin, vastasin että minä käytinkin kolmea laskutikkua.

Kumpi vaati sinulta enemmän, yrityksen alkutaival vai Raisioon muuton jälkeinen voimakkaan kasvun aika ?

- Ei siinä ollut eroa. Koko ajan oli sama kiire ja yritys päällä. Uusia ideoita kehitettiin ja toteutettiin. Autolavan Sponsorille myynnin jälkeenkin piti jäädä vielä viideksi vuodeksi töihin uudelle omistajalle.

Kun nyt veteraanina seuraat perustamasi yrityksen taivalta, millaisia terveisiä haluaisit lähettää tämän päivän multiliftiläisille ?

-Olen aina pitänyt uudistumista ja uuden kehittämistä tärkeänä. Paikalleen ei saa jäädä. Jos jotakin on tehty samalla tavalla kymmenen vuotta, sitä on jo muutettava.

Jätettyäsi taaksesi kiireisen yrittäjän uran sait aikaa itsellesi. Millaiset asiat nykyisin ovat mielenkiintosi kohteena ja mitä mieluiten teet ?

- Tein vuosia sitten mm. geigermittareita. Se oli niin pieni kooltaan, että mahtui silmälasikoteloon. Kun kokeilimme sitä vaimon kelloon, totesimme kellon säteilevän niin paljon että katsoimme viisaimmaksi laittaa sen saman tien laatikkoon. Otin mittarin mukaani myös yleiseen keuhkokuvaukseen mennessäni. Ihmisten tietoja kirjaavan virkailijan ja röntgenhuoneen välissä oli kaksi tiiliseinää ja yksi kevyempi. Kun mittasin säteilyn hänen kohdallaan, mittari osoitti sellaisia lukemia että sanoin hänelle, etten minä ainakaan siinä istuisi.

Tietokone minulla on ollut jo kauan. Alkuaikoina laadin siihen erilaisia ohjelmiakin.

Työtä kyllä riittää, sillä onhan niin että kaikki mikä on tehty voidaan korjata.

Lentämistä harrastin aktiivisesti vähän yli 70- vuotiaaksi.

Olen lentänyt Turun Lentokerhossa yli 2000 tuntia koneen kapteenina. Vieläkin minulla on vesitaso, mutta enää en itse toimi ohjaajana.

Kesämökkini on Kustavissa, siellä on vielä puhtaat vedet ja hyvä veneillä ja kalastaa. Myös Raision Lions- klubin toiminnassa olen mukana.

Haastattelu: Eero Viherpuro

M u lt ilif t in tu o te lo g o ja

U O T E muH#

1960-luku 1970-90-luku

S

MULTI LI FT

Nykyinen logo

(7)

A nna-Liisa Terho m u is ta a lä m m ö llä A u to la v a a

Multilift Oy:n menestykseen ovat oleellisesti vaikuttaneet myös tarmokkaat ja ahkerat naiset.

Näihin vaikuttajiin kuuluu itseoikeutettuna Anna-Liisa Terho. Jo nuorena hän aloitti työskentelyn isänsä, talousneuvos Uuno Rautavuoren yrityksen Myllykone Oy:n konttorissa. Hän ryhtyi hoitamaan päätoimensa ohella myös vasta perustetun Autolava Oy:n

konttoritöitä. Miehensä Martti Terhon rinnalla hän teki työtä uuden, oman yrityksen hyväksi.

Vaihtolavalaitteen menestys nosti Autolava Oy:n kansainväliseksi vientiyritykseksi. Kassanhoitajana Anna-Liisa Terho saattoi seurata kehitystä

näköalapaikalta. Iloon hyvin etenevästä

yritystoiminnasta loi varjonsa toim itusjohtajana toimineen aviomiehen varhainen pois meno. Työ jatkui.

Myöhemmin yritykselle tuli uudet omistajat. Myös heidän aikanaan Anna-Liisa Terho toimi

kassanhoitajana aina eläkkeelle siirtymiseensä asti.

Pitkän työuransa jälkeen hän viettää nyt rauhallisia eläkepäiviä. Asuminen Raision keskustassa lähellä palveluja on miellyttävää. Lähiympäristössä asuvat myös pojat perheineen sekä sisar, joiden kanssa hän on läheisessä kanssakäymisessä.

Oman antinsa elämään tuovat monet harrastukset ja yhdistystoiminta.

Multiset kävi haastattelemassa virkeää Anna-Liisaa Multilift Oy:n juhlapäivän merkeissä.

Isäsi ja miehesi perustivat yhdessä kahden muun Terhon veljeksen kanssa Autolava Oy:n. Millaiset olivat tunnelmat perhepiirissä perustamispäätöksen jälkeen ?

- Kyllä siinä odotuksia oli. Toivottiin menestystä ja että kaikki sujuisi hyvin. Aloittelevalla yrityksellä oli tietysti hankaluuksiakin, rahapulaakin joskus.

Yritystoimintaan liittyvät tärkeänä osana myös toimistotyöt, laskutus ym. Missä vaiheessa sinä tulit mukaan näitä hoitamaan ?

- Minä olin tullut isän firmaan Myllykoneelle 18 vuotiaana töihin ja toimin siellä Autolavan aloittaessa kassan­

hoitajana. Sulho Waininen oli konttoripäällikkönä ja hän opetti minulle toimiston töitä. Äitimme oli kotiäiti, mutta me lapset olimme kaikki jonkin verran firmassa töissä.

Konttorirakennus oli kotimme pihapiirissä, joten siihen oli helppo tulla.

Vakituisia toimihenkilöitä meitä oli konttorissa Sulhon ja minun lisäkseni ainoastaan teknillisenä johtajana toiminut tätini mies ja myöhemmin myös Taimi Peussa.

Autolavan osalta toiminta oli alussa hyvinkin vaatimatonta ja liikkeelle lähdettiin muutaman työntekijän voimin. Minä hoidin alusta lähtien oman päätyöni ohessa kaikki toimistotyöt lukuunottamatta tilinpäätöksiä.

Autolava kasvoi koko ajan jo Naantalissa ollessaan.

Miten tämä tuntui konttorin puolella ?

- Tilojen puutteen johdosta Autolava toimi alkuvuosina tavallaan pelkkänä myyntifirmana. Varsinainen tuotanto­

toimintahan tapahtui Myllykoneelta vuokratuissa tiloissa.

Siksi konttorityötkin hoidettiin edelleen Myllykoneen konttorissa sen töiden ohella. Kiirettä siinä oli. Minäkin olin koko ajan töissä. Laskin kerran jopa Tyksissä palkkoja ollessani vauvaa saamassa.

Autolava Oy:n siirtyminen Raisioon uusiin tiloihin oli suuri muutos. Millaisia muistoja ja kokemuksia sinulle jäi näistä ajoista ?

- Raisiossa tarvittiin jo lisää henkilökuntaa. Laineen Heli tuli Ruotsista sinne ja oli samalla ensimmäinen palkattu henkilö konttorissa. Minä toimin kassanhoitajana ja Heli hoiti muut konttorityöt.

Olimme alkuun melko pienissä tiloissa. Ensimmäisen rakennuksen, vanhan koneistamon, yläkerrassa istui koko toimihenkilöporukka; Martti, Mikko, Tuomen Alpo, Heli ja minä. Alhaalta hallista nouseva hitsauksen käry oli toisinaan kamala. Silloin ei vielä ollut nykyisen kaltaista ilmastointia. Mutta hyvin siinä tultiin toimeen. Puhelimeen vastasi se kuka ehti. Yhteisömme henki oli erinomainen.

Niistä ajoista jäi mieleen lämpimät muistot.

Nautit nykyisin ansaituista eläkepäivistä. Millaiset asiat tänä päivänä tuovat mielekästä sisältöä elämääsi ? - Käyn teatterissa ja konserteissa. Matkustelen jonkin verran. Serkkuporukalla käymme joskus esim. Pärnussa kylpylässä. Nykyisin opiskelen myös englantia, sillä siitä on matkoilla paljon hyötyä. Sisareni kanssa olen paljon tekemisissä ja meillä on paljon yhteistä. Lisäksi olen mukana Raision Seniorien monipuolisessa toiminnassa.

Aina on jotakin mukavaa tekemistä.

Haastattelu : Eero Viherpuro Millä tavalla

alkuvaiheessa hoidettiin esim.

työntekijöiden palkanmaksu ? - Palkat

maksettiin siihen aikaan ja vielä monta vuotta

jälkeenkin päin rahana

tilipusseissa.

Palkkarahoissa oli aina kova laskeminen. Piti olla hyvin

huolellinen ja rahoja pusseihin laittaessa varmistaa, että kaikki tuli oikein ja summa meni tasan.

(8)

A lp o T u o m i - e lä m ä n te h tä v ä n ä v a ih to la v a

Kaikilla yrityksillä on avainhenkilönsä, joiden panos sen menestykseen on erityisen merkittävä.

Multiliftin, entisen Autolavan kohdalla eräs tällainen henkilö on lähes alusta asti mukana ollut

myyntijohtaja Alpo Tuomi. Leikillinen arvonimi Mr.

Vaihtolava kuvaa hyvin hänen työnsä merkitystä.

Uuden, uraa uurtavan kuljetusratkaisun

markkinoiminen teollisuudelle ja kuljetusalan yrittäjille vaati aikanaan tarmoa ja sitkeyttä. Eikä ote saanut herpaantua kiristyvässä kilpailussa vuosien varrella.

Osaamista on tarvittu kaikilla yritystoiminnan alueilla.

Multiset haastatteli eläkepäiviään viettävää Alpoa Multiliftin juhlan kynnyksellä syyskuussa.

Miltä tuntui nuorena teknikkona v. 1951 tulla töihin ensi askeleitaan ottavaan Autolavaan ?

Martti Terho lähetti sanan, että voisin tulla keskustelemaan mahdollisesta työpaikasta. Silloin oli Mikko ja Mauno Terhon lisäksi vain kolme vierasta miestä töissä.

Mielenkiintoista oli tulla niin pieneen yritykseen. Henki siinä porukassa oli erinomainen. Kaikki tekivät innolla työnsä.

Mikä oli ensimmäinen työtehtäväsi Autolavan palveluksessa ?

Aluksi sovittiin työnjohtotehtävistä, mutta heti siihen liittyi myös suunnittelu ja piirustusten tekeminen kun muita alan ihmisiä ei ollut.

Samoin tehtäviin tuli kuin itsestään myös materiaalien hankinta ja tilausten käsittely.

Miten sai alkunsa keskittymisesi vaihtolavalaitteiden markkinointiin ?

Joulunpyhinä 1955 Martti Terho sanoi että tuossa on uusi kuplavolkkari, lähde kertomaan suomalaisille mikä vaihtolavasysteemi on ja mitä sillä saadaan aikaan.

Samalla Martti ehdotti, että ottaisin vaihtolava-asian elämäntehtäväkseni. Ja se tuli luvattua.

Mikä oli ensimmäinen tärkeä tehtäväsi vaihto­

lavalaitteiden markkinoinnin parissa ?

Kiertäessäni maata en varsinaisesti tehnyt kauppoja, vaan koetin informoida mahdollisia asiakkaita. Kaupat tulivat sitten aikanaan kun asia kypsyi ja investoinnin vuoro tuli.

Suomen puunjalostusteollisuus oli asiakkaana

mielenkiintoinen ryhmä. Tehdas tehtaalta oli hyvä kiertää kun oli esittää referenssejä toisilta tehtailta.

Oli siellä alkuaikoina mukana Partekin Lappeenrannan ja Paraisten tehtaatkin.

Mikä tapahtuma Multiliftillä vuosien varrella on erityisesti jäänyt mieleesi ?

Kyllä se on tehtaan rakentaminen Raisioon. Kun ostettiin kevytbetonitiiliä tai harkkoja suuri erä, niin ne kuljetettiin Turusta Raisioon talkootyönä viikonvaihteen aikana. Ja mukana oli koko firman henkilökunta.

Eläkkeellä elämän rytmi muuttuu ja jää aikaa erilaisille asioille. Mitä sinä puuhailet nyt kun työkiireet eivät ole esteenä harrastuksille ?

Kyllä etusijalla on mökki Rymättylässä ja siihen liittyvät työt. Oman aikansa ottaa satakiloisen koiran

ulkoiluttaminenkin.

Yritän myös auttaa vaimoani Sinikkaa Multiliftin ruokalan pidossa käymällä pari kertaa viikossa noutotukussa. Olen mukana myös Lions-toiminnassa

Haastattelu: Eero Viherpuro Mikä sinulle

on ollut työssäsi tärkeintä ? - Se että ihmisen sanaan on voitava luottaa ja sopimiset on aina pidettävä.

Mikä

kokemuksesi mukaan oli tärkein yksittäinen asia

luodessasi

hyviä ja luottamuksellisia suhteita asiakkaisiin ? - Kuunteleminen. Piti saada asiakas kertomaan omista toiveistaan ja tarpeistaan. Ei vaihtolavalaitteita myyty kuin pölynimureita ovella.

(9)

M ita lin s a a ja t p ik a h a a s ta tte lu s s a

Multilift Oy:n 50 v. -juhlavuotena palvelusvuosim italisteja on kaikkiaan neljätoista. Työvuosissa mitaten tämä joukko edustaa 250 vuoden kokemusta multiliftiläisyydestä. Näihin vuosiin mahtuu varm aankin monenlaista, niin harmaita sadepäiviä kuin auringon paistettakin.

Millaisia mietteitä tällä joukolla työpaikkansa merkkipaalun kohdalla on ? Multiset haastatteli heitä arpom alla kullekin yhden kysymyksen vastattavaksi. Ohessa porukan vastaukset kohdalleen osuneisiin kysymyksiin. Suluissa kunkin kohdalla palvelusvuosien määrä Multiliftillä.

Matti Laakkonen (30 v.) Mikä on ikävintä työssäsi ?

- Liian kova kiire. Se on ollut ennenkin ja näyttää pysyvän.

Hannu Rautio (20 v.)

Mikä on mielestäsi Multiliftin suurin ongelma ? - Minun mielestäni Multiliftillä olisi tärkeää olla ihan oma tuote. Nyt sellaista ei tietääkseni ole.

Esa Nummelin (20 v.)

Mitä mietit tavallisena arkiaam una töihin tullessasi ?

- Vaikkapa sitä, että mikäs homma

mulla jäikään eilen kesken ? Aamulla herätessä voi miettiä myös onko nyt arki vai viikonloppu.

Juha Virtanen (20 v.)

Millainen on mielestäsi työpaikan henki Multiliftillä ?

- Ei se ihan maailman paras tällä hetkellä ole.

Siihen vaikuttaa varm aan sekin, kun koko ajan on älyttömän kiire. Parantamisen varaa olisi.

Reijo Raisio (20 v.)

Jos sinä saisit muuttaa yhden asian Multiliftillä, niin mikä se olisi ?

- Palauttaisin Multiliftin vanhan itsenäisen aseman. Eli olisi itsenäinen tuotekehitys, markkinointi jne. kuten ennenkin. Yhteistyö eri osapuolten kesken on varmasti paikallaan, mutta nykyinen yhteistyökuvio ei tunnu oikein toimivalta.

Asko Nevalainen (20 v.)

Mikä työssäsi on tuottanut sinulle eniten tyydytystä ?

- Tässä työssä eniten ehkä se, että laitteet mitkä olemme tehneet ovat toim ineet ja olleet laadukkaita.

Raimo Kytömaa (10 v.)

Miksi aikanaan hakeuduit Multiliftille töihin ? - Tulin kurssikeskuksen kautta tänne

työharjoittelijaksi. Olin aluksi Leppäsen Riston kaverina CLF:n etupäitä kokoam assa ja hommat sujuivat niin mukavasti että jäin sille tielle.

Jyrki Lähde (10 v.)

Miten mielestäsi asiat sujuvat tiim ityössä ? -Meidän tiim im m e on ollut hyvä. Tullaan hyvin juttuun keskenämm e ja pystytään mukavasti sumplimaan hommia. Nyt tiimimme on kasvanut ja olemme kokoonpanon kanssa samassa. Se mitä kulloinkin teemme määräytyy sen mukaan mitä kokoonpanossa tarvitaan.

Uskon että tiimityö yleensä rupeaa kyllä pelaamaan kun tiimien välillä toisinaan olevat m ielipide-erot siitä mikä kulloinkin on tärkeää, saadaan soviteltua.

Seppo Virtanen (10 v.)

Oletko milloinkaan katunut tuloasi Multiliftille ? - Helppo sanoa; ei ole kaduttanut. Pahin työttöm yysaika tuli silloin vähän sen jälkeen, eli tulin tänne kreivin aikaan.

Kalle Oksa (10 v.)

Mikä on mielestäsi suurin ero täm än päivän ja tänne tulosi aikaisen Multiliftin välillä ? - Silloin meni vielä lujaa. Työpaikkailm oituksia oli lehdet täynnä. Oman työni kannalta ero on siinä, että silloin laitteet m enivät valmiiksi asennettuina ja maalattiin vielä valmiina. Oli osastot ja trukkikuskit ja trukit toivat tavaran maalauslinjalle. Nyt laitteet menevät osina, tehdään tiim ityönä ja mekin haemme m aalattavat osat itse trukilla tänne.

Haastattelu: Eero Viherpuro Arto Hyttilä (20 v.)

Mikä on mielestäsi Multiliftin paras kilpailuvaltti ? - Ainakin ennen se oli hyvä laatu ja on varmaan vieläkin.

Jorma Välilä (20 v.)

Kun päivän päätyttyä lähdet työpaikaltasi seuraavatko työt kannoillasi ?

Kyllä ne seuraavat, vaikka usein kielletäänkin niitä kotiin viemästä. Eniten vaivaavat tekemättömät työt ja kaikkiahan ei ehdi koskaan tehdä.

Omaan työaikaani vaikuttavat myös

asiakkaidemm e tarpeet, jotka heidän pitkistä ja epäsäännöllisistä työpäivistään johtuen syntyvät aikaa katsomatta. He odottavat myyjältä joustavuutta niiden hoitamisessa ja näin myös pyritään tekem ään. Tärkeintähän on kuitenkin tyytyväinen asiakas.

(10)

M u l t i l i f t Oy 1 9 4 9 - 1 9 9 9

Historiatietoja

Tiedot kunkin vuoden sisällä eivät ole aikajärjestyksessä

1 9 4 0 - 5 0 - lu k u

1947 Terhon veljekset patentoivat keksimänsä kuorma-auton mekaanisen vaijerivaihtolavalaitteen.

21.10.1949 Uuno Rautavuori, Martti, Mikko ja Mauno Terho perustivat Autolava Oy:n. Toiminta alkoi Myllykone Oy:n tiloissa Naantalissa. Toimitusjohtajaksi Uuno Rautavuori, joka toimi myös Myllykone Oy:n toimitusjohtajana.

1950 Valmistettiin ensimmäiset laitteet. Ensimmäinen laite, n:o 1 toimitettiin autoilija Voitto Varjoselle Taivassalon Sahalle.

1951 Valmistettiin 27 vaihtolavalaitetta.

Autolavassa siirryttiin ensimmäisten joukossa Suomessa viisipäiväiseen työviikkoon tekemällä 9 tunnin työpäiviä.

1952 Toimitusjohtaja Uuno Rautavuori kuoli. Uudeksi toimitusjohtajaksi Martti Terho.

1956 Hydraulimoottori patentoitiin - siirtyminen hydrauliikkaan.

1 9 6 0 - lu k u

1961 Autolava Oy:n toiminta siirtyi Raisioon Nesteentien varrelle rakennettuihin toimitiloihin.

1962 Autolavan työpaikkaruokala aloitti toimintansa.

1964 Vienti alkoi Wienin näyttelystä. Ensimmäinen vientimaa Ranska ( M. G e n e t).

Tuotenimenä Multilev.

1968 Perustettiin tytäryhtiöt Itävaltaan ( Transportgeräte Ges.m.b.H. Multilift, Wien; TJ Josef Fischer) ja Englantiin ( Multilift Ltd, Shrewsbury; TJ Michael Greenwood ).

Autolava Oy:n toimitusjohtaja Martti Terho kuoli.

Sponsor Oy osti Autolava Oy:n. Toimitusjohtajaksi Dl Reijo Salminen.

Autolava Oy:n tuotanto käsitti vaihtolavalaitteet, jäteaggregaatit, kontainerlaitteet, perävaunut, jätesäiliöt, kuormalavat, kontainerlavat sekä näiden varaosat.

Liikevaihto 6,4 mmk, josta viennin osuus 2,2 mmk. Vienti suuntautui kokonaan Länsi- Eurooppaan.

(11)

1 9 7 0

1970

1971

1973

1974

1975

1976

Järjestettiin ensimmäinen ulkomaisten maahantuojien maahantuojakokous Raisiossa.

Autolava Oy:n toimitusjohtajaksi Dl Matti Paatela.

Perustettiin tytäryhtiö Ruotsiin (Multilift Ab, Tukholma).

Henkilökuntaa yht. 216 henkeä.

Materiaalin esikäsittelyhalli ( n. 1000 m2 ) valmistui.

Otettiin käyttöön automaattiset työstökoneet.

Hydraulimoottorien valmistus siirrettiin kokonaisuudessaan Iisalmeen.

Viennin osuus liikevaihdosta 53,6 %. Henkilökuntaa 321.

Perustettiin tytäryhtiö Ranskaan. (Multilev S.A. Morangis / Pariisi; TJ oik. kand. Matti Pösö).

Raisioon valmistui uusi ohutlevyhitsaamo ja maalaamo.

Lepniemi Kustavissa vuokrattiin henkilöstön vapaa-ajanviettoalueeksi.

Henkilökuntaa 377.

Solmittiin Neuvostoliiton kanssa ensimmäinen suurehko kauppasopimus, jonka puitteissa Neuvostoliittoon toimitettiin vaihtolavalaitteita, jätepakkaajia ja jätesäiliöitä 1,6 mmk:n arvosta.

Toimitettiin ensimmäinen Isolift-kontinkäsittelylaite.

Autolava Oy 25 vuotta. Juhlat Raision Kauppaoppilaitoksella.

Ekon. Marcus Moberg yhtiön toimitusjohtajaksi.

Toimitettiin ensimmäinen ketjulaite (Chainlift).

Autolava Oy:n nimi muutettiin Multilift Oy:ksi 1.1.1976 alkaen. Multilift tunnettu tuotenimenä Euroopassa.

Raision tuotetehtaan päälliköksi ins. Martti Soini. 1.9. alkaen KTM Jarkko Klemelä oto (Soini Norballa).

Ostettiin ruotsalaisen NorbaAb:n, Blomstermälassa sijaitsevan Pohjoismaiden johtavan jäteautojen ja kiinteiden jätepakkaajien valmistajan, osakekanta.

Solmittiin yhteistyösopimus perniöläisen, kippejä ja perälaitanostimia valmistavan Oy Nummi Ab:n kanssa.

Aloitettiin automaattisesti toimivan ketjuvaihtolavalaitteen (ML-14) markkinointi Suomessa.

(12)

1977 1978

1979

1 9 8 0

1980

1981

1982

1983

1984

Muodostettiin Multilift-ryhmä, johon kuuluivat Multilift Oy, Oy Nummi Ab, Nesco Oy ja Norba Ab.

Siirryttiin ATK-aikaan; varastokirjanpito ATK:lle.

Henkilökuntalehti Multiset alkoi ilmestyä.

Paraisten Kalkki Oy (nyk. Partek Oyj Abp) osti Multilift-ryhmän 23.9.1977.

Dl Ilkka Rantasalo Multilift-tehtaan päälliköksi.

Keski-Euroopan markkinoita varten kehitettiin koukkuvaihtolavalaite (HL).

Palkanlaskenta ATK:lle.

Kehitettiin uusi 3 tonnin koukkulaite (HL-3).

Multiliftin työterveysasema aloitti toimintansa.

YT-toiminta käynnistyi.

Multilift Oy liitettiin emoyhtiöön. Multilift-tehdas osaksi Partekin Kevyttä Koneteollisuutta.

lyku

Ekon. Bengt Granvik Multilift-tehtaan päälliköksi.

Kehitettiin uusi vaijerivaihtolavalaitemallisto ja uusi koukkulaitetyyppi (HL-20).

Solmittiin Neuvostoliiton kauppa, joka käsitti 150 vaijerilaitetta ja 600 teräslavaa.

Uusi sarjatuotantotehdas valmistui Raisioon.

Sylinterituotanto aloitettiin Raisiossa.

Ins. Martti Soini Multilift-tuoteryhmän päälliköksi Raisioon.

Multiliftin kotimaan myynnistä erillinen yksikkö, vetäjäksi myyntijohtaja Alpo Tuomi.

Puhto-jätesäiliöiden valmistus lopetettiin.

Kehitettiin AJA-järjestelmä, pellolta kauppaan-järjestelmä ja uusi kontinkäsittelyjärjestelmä.

Tehtaalle omat ATK-laitteet Hewlett Packardilta ( MM 3000-järjestelmä ).

Ins. Carl-Johan Godenhjelm Multilift-tehtaan päälliköksi Raisioon.

Markkina-aluetta laajennettiin Japaniin ja Kaukoitään.

Kansainvälinen Partekin Kevyen Teollisuuden tuotteiden näyttely ja konferenssi Raisiossa.

Näyttelyssä oli kävijöitä yli 2000, noin 15 maasta.

Tehtaalla käyttöön ensimmäinen hitsausrobotti (Asea IRB6).

(13)

1985

1986

1987 1988

1989

1 9 9 0

1990

1991

Hiab Ab:n koko osakekannan Partekille siirtymisen seurauksena muodostettiin Suomessa Hiab- Multilift Oy hoitamaan Multilift-, Nummi-, ja Hiab-tuotteiden kotimaan markkinointia.

KTM Frej Granholm Multilift- ja Nummi-tuotelinjojen johtajaksi Raisioon.

Multilift Oy:n ja Multilift Ltd:n (Englanti), yhteistyössä suunnittelema Drops-laite hyväksyttiin Englannin armeijan vaihtolavalaitteeksi.

Multiliftillä käyttöön telefaksi.

Muodostettiin Multilift Oy Oy Partek Ab:n Multilift- ja Nummi-tuotelinjoista (1.3.1986).

KTM Frej Granholm Multilift Oy:n toimitusjohtajaksi.

CAD-tietokoneperusteinen suunnittelujärjestelmä tuotekehitykseen.

Tehtaalle toinen hitsausrobotti.

Multilift -tuotelinjajohtajaksi Dl Leo Sutela.

Hiab-Multilift Oy:stä Multilift Oy:n tytäryhtiö.

Hiab-Multilift Oy:n toimitusjohtajaksi Raisioon ins. Carl-Johan Godenhjelm.

Tehtaalle kolmas hitsausrobotti.

FMS-hitsausrobottiasema Multiliftille. Asema oli ensimmäisiä Suomessa.

HL-5- laitteiden valmistus siirtyi Englantiin Multilift Ltd:lle Shrewsburyyn.

HL-3-4- koukkulaitteiden valmistus Toijalaan.

Multiliftillä vieraili 120 saksalaisen maahantuojan Hiab-Foco GmbH:n asiakasta ja jälleenmyyjää.

Multilift Oy täytti 40 v, juhlat Rantasipi Ikituurissa.

lu k u

Partek Logistiikasta nimikilpailun tuloksena Partek Cargotec.

Vaihtolava- ja takalaitanostin- tuotelinjojen maahantuojakokous ja tuotenäyttely Raisiossa.

Ulkomaisia osanottajia n. 60.

Multiliftin laskentaosastolle suora maksuliikenneyhteys pankkeihin.

Multiliftille 50 % hollantilaisen LeeBurin osakkeista.

Sylinterivalmistus siirtyi Raisiosta Perniöön.

Tehtaalle uusi layout, kaikille osille vakiotyöpaikat ja -varastopaikat.

Multiliftille laatupolitiikka, yrityksen johdon linjaus toiminnan tavoitteista.

Multilift Oy:ssä henkilöstöedustus johtoryhmään Raisiosta ja Perniöstä. Raisiosta työntekijöiden

(14)

1992

1993

1994

1995

edustajana Martti Katajainen ja toimihenkilöiden edustajana Anne Erkkilä.

Uusi tilausohjautuva tuotannonohjausjärjestelmä käyttöön.

Hankittiin loput 50 % hollantilaisesta LeeBurista.

Carl-Johan Godenhjelm Multiliftin vaihtolavalaitetuotelinjan johtajaksi.

Tehtaalla käyttöön laajennettu laitteiden lopputestaus ennen toimitusta asiakkaille.

Saksalaisvierailu Multiliftillä. Asiakkaita ja jälleenmyyjiä n. 120.

Multiliftille yhdessä Partek Cargotecin Pohjoismaiden markkinoinnista vastaavan Hiab-Norden Ab:n kanssa suurtilaus Pakistanista, HL-19 laitteita ja jätesäiliöitä 50 kpl.

Partek Cargoteciin muodostettiin Load & Waste Handling Systems-divisioona, johon myös Multilift Oy kuului.

Multilift ja Hiab-Multilift yhdistyivät.

Multilift Oy:n toimitusjohtajaksi Carl-Johan Godenhjelm.

Tehtaalle ATK-pohjainen Nestix-sijoitteluohjelmalla varustettu polttoleikkauskone.

Multiliftille Turun ja Porin lääninhallituksen kunniakirja ansioituneesta toiminnasta ammatillisen koulutuksen edistämisessä.

Ensimmäiset Multilift-koukkulaitteet toimitettiin Etelä-Afrikkaan.

Multiliftille käyttöön uusi modulipohjainen laitteiden tilausjärjestelmä.

Kolmikaatovaijerilaitteiden valmistus Tanskan Sawo Hydraulics A/S:Itä Raisioon.

Multilift Oy Partekin käyttöpääomaprojektin pilottiyrityksenä. Toteutus onnistui erinomaisesti.

HL-5 koukkulaitteiden valmistus Englannista Raisioon.

Multiliftillä käyttöön kulunvalvontajärjestelmä.

Multiliftillä kokeiluna käyttöön liukuva työaika.

Saksalaisvierailu Multiliftillä. Asiakkaita ja jälleenm yyjiä n. 120.

Laitteiden sähkösarjojen valmistus siirrettiin alihankintaan Leomatik Oy:lle.

Norjan armeijalta 24 laitteen tilaus.

Henkilöstön edustaja Multilift Oy:n hallitukseen ( Martti Katajainen ).

Multiliftillä käynnistettiin Partekin Focus- laatukoulutus.

Robottihitsauksessa käyttöön off -line ohjelmointi.

Tuotannonohjaukseen CAD-työasema piirustusten tulostamista varten.

Multiliftillä ensimmäinen osahankkijapäivä tehtaan osavalmistajille ja alihankkijoille.

Multiliftille IS09001- laatusertifikaatti.

(15)

1996

1997

1998

1999

Ruotsin armeijalta suurtilaus. Ensimmäinen toimituserä 50 kpl HL-26 laitteita.

Tehtaalle uusi Finn-Power- särmäyskone.

Multiliftin ja LeeBurin yhteisen LHD-tuotesukupolven suunnittelu käynnistyi.

Multilift Oy:n toimitusjohtajaksi ins. Kalevi Nurmi.

Tuotekehitykseen uusi CAD-ohjelmisto, jolla voi piirtää kolmiulotteisia kuvia.

Koko Partek-yhtymälle ja samalla Multiliftille uudet yhtenäiset yrityspuhelinnumerot. Soitot Partekin yksiköihin paikallispuheluina suoraan sisäisillä numeroilla.

Partek Cargotecin yksiköille ( ml. M u ltilift) uudet yhtenäiset tuotelogot.

LHD- koukkulaite ensiesittelyssä maailmalle Barcelonan Construmat- näyttelyssä, Suomessa Kuljetus 97- näyttelyssä Helsingissä.

Aloitettiin tiimipohjaiseen toimintaan valmentava, koko henkilöstön KIMPPa-koulutus.

Multilift ja LeeBur -vaihtolavalaitteiden tuotannossa Raision tehdas keskittyy LHD:n teräsrakenteiden ja CLF-tuotteiden valmistukseen.

Raision tehdas siirtyi Cargotecin Vaihtolavalaite-divisioonasta komponenttidivisioonaan.

Tehtaalle robotti apurunkojen hitsaukseen.

Vanhan puolen konttori- ja tehdasrakennukset myytiin Leomatik Oy:lle.

Raisiossa aloitettiin Drops-vaihtolavalaitteiden runkojen valmistus.

Valmistuksessa käyttöön tuotantotiimit.

Kunnossapitosopimus ABB Service Oy:n kanssa.

Emoyhtiö Partek täytti 100 vuotta. Henkilöstöjuhlat 5.12. Hartwall Arenalla, Helsingissä.

Koneistamo siirtyi ulkopuoliseen omistukseen Raision Ermer Oy:lle.

Multiliftillä käyttöön uusi BAAN toim innanohjausjärjestelmä vanhan MM:n tilalle.

Raision tehdas takaisin vaihtolavatuotelinjaan.

Partek Cargotec ja saksalainen Atlas- vaihtolavalaitevalmistaja yhteistyöhön.

Multilift Oy 50 v. 21.10. 1999. Juhlatilaisuus Turun Linnassa 29.10.1999.

(16)

M u l t i l i f t O y:n J o h ta ja t

Talousneuvos Uuno R autavuori 1949

A utolava Oy

Martti Terho 1952

A utolava Oy

Dl Reijo S alm inen 1968

A utolava Oy

Dl Matti Paatela 1969

A utolava Oy

Ekonom i M arcus Moberg 1975

M ultilift Oy Ins. Martti Soini

Raision tuotetehtaan päällikkö 1976 -

M ultilift-tuoteryhm än päällikkö 1981 -

Dl Ilkka R antasalo

M ultilift-tehtaan päällikkö 1978 -

Ekonom i Bengt G ranvik

M ultilift-tehtaan päällikkö 1 9 8 0 -

Ins. Carl -Johan G odenhjelm

M ultilift-tehtaan päällikkö 1 9 8 3 -

KTM Frej G ranholm

M ultilift & Nummi tuotel. joh ta ja 1985 -

M ultilift Oy:n toim .johtaja 1 9 8 6 -

Dl Leo Sutela

M ultilift-tuotelinjajohtaja 1988 -

Ins. C arl-Johan G odenhjelm

M ultilift-vaihtolaval.tuotelinjan johtaja 1992 -

M ultilift Oy:n toim itusjohtaja 1993 -

Ins. Kalevi Nurm i 1996 -

M ultilift Oy:n toim itusjohtaja

1952

1968

1969

1975

1977

1978 1983

1980

1983

1986

1986 1993

1992

1993 1996

(17)

K u vien k e rto m a a v u o s ie n v a r re lta

1 9 4 0 -5 0 LU K U

Autolava Oy:n ensimmäisissä toimitiloissa v. 1951 yhtiön ensimmäiset työntekijät. Oik. Mikko Terho, Harri Lindberg, Jorma Suomela, Mauno Terho ja Voitto Lahdenranta. Kuvan otti Alpo Tuomi.

Mekaanisella vaijerivaihtolavalaitteella varustettu Myllykone Oy:n kuorma-auto valmiina nostamaan tuhtia konekuormaa.

Mikko Terhon paikan päällä asiakkaan luona USA:ssa v.

1953 asentama vaijerilaite. Kunnioitusta herättävä laite auton lavalla on betonimylly.

Puhto-jätesäiliön mainosvalokuva, jossa Tuomen Alpon kirjoittamat tekstit.

'N E M D E A f IN

TRuaml

(18)

Mikko Terho (vas.), Martti Terho ja Alpo Tuomi piirustuslaudan ääressä. Uusia suunnitelmia oli jatkuvasti vireillä.

Multiliftin nestemoottorin ja kitkarullien käyttöön perustuva KX-4 jalkalavalaite, jolla lava voidaan mm. siirtää auton päältä perävaunun päälle. Laitetta käytettiin erityisesti 1960-

luvulla paljon nestekaasun kuljetuksissa.

Vanhan koneistamon sorvirivistöä. Takana näkyy toisen kerroksen konttoritila, jossa alkuaikoina työskenteli koko Autolavan toimihenkilöporukka.

Asentamossa suoritettiin laiteasennukset niihin autoihin, jotka tuotiin sitä varten paikan päälle.

Puhto-linjalta valmistui jätesäiliö poikineen.

(19)

Ohutlevyhitsaamon harjannostajaisia juhlittiin joulukuussa 1972. Etualalla mm. Vesa Virtanen, Pertti Jämä ja Jarkko Klemelä. Seur. pöydässä mm. Matti Paatela. Yleisöä viihdyttämässä talon oma mies, hanuristi Aulis Mondolin.

Vaijerivaihtolavalaite eri muodoissaan oli 1970-luvulla edelleen talon tärkein tuote.

Sihteeri Arja Talonen, Multiset-henkilöstölehden perustaja, työpöytänsä ääressä 1970- luvulla.

Multiliftin tuotevalikoimaan kuuluivat myös Killi ja Nalli jätepakkaajat. Niihin kerätty jäte puristettiin pakkaajan hydrauliikan avulla tiukkaan, jolloin kuormaan mahtui enemmän tavaraa kaatopaikalle vietäväksi. Kuvassa Killi.

Keski-Euroopan markkinoita varten kehitettiin koukkuvaihtolavalaite. HL-16 laiteuutuus ison säiliön nostopuuhissa Englannissa.

(20)

Multiliftillä järjestettiin kansainvälinen kuljetusnäyttely kesällä 1984. Kuvassa näyttely-yleisöä koukkulaitteisiin tutustumassa.

Työnjohto sai käyttöönsä näyttöpäätteet 1980-luvulla. Niilo Lempiäinen tutkimassa päätteeltään osien saatavuutta.

Myös MLM-ketjulaitteesta löytyi vaihtoehtoja autoilijoiden tarpeisiin.

Pariisilaisen Ordures- jäteyhtiön käytössä oleva HL-3 koukkulaite Eiffeltornin juurella.

Mikko Terho (takana), autoilija Voitto Varjonen, Autolavan ensimmäisen vaijerilaitteen tilaaja ja Alpo Tuomi (oik.) tutkimassa vanhaa museovaijerilaitetta.

(21)

Raision koululaisia vierailee perinteisesti Multiliftillä työelämään tutustumassa. Friisilän koulun 2. A- luokka kuuntelemassa tarkkaavaisena Jouko Penttisen selostusta sylinterin valmistuksesta v. 1988.

Multiliftin vuosijuhlissa rentoudutaan iloisen yhdessä olon merkeissä. Tanssilattialla pyörähtelykin kuuluu useimmilla illan ohjelmaan.

(22)

Entisiä Multiliftin toimihenkilöitä vieraili vanhalla työpaikallaan helmikuussa 1994. Koulutustilassa vieraat kuuntelivat toim.

joht. Carl Godenhjelmin selvitystä tehtaan toiminnasta.

Alkusammutusryhmän harjoitus meneillään tehtaan pihalla v. 1992. Tulta taltuttamassa Lasse Heikkilä, kouluttajan takana Markku Sainio tarkkailee tilannetta.

- P» J ,m*~~

Multiliftin joukkue voitti Partekin lentopallomestaruuden v.

1994. Joukkue vas. Jari Hyttilä, Pauli Suojanen, Veli-Matti Aalto, Markku Lehtonen, Veijo Marjasto, Risto Leppänen ja Jyrki Suominen.

Runkohitsausrobotti hitsaamassa koukkulaitteen välirunkoa.

LHT 260 edustaa Multiliftin uusinta koukkulaitesukupolvea.

(23)

■■■Mm

Multilift Oy:n johtoryhmä palaverissaan 29.9.1999. Henk.

oikealta Kalevi Nurmi, Ari Lehtonen, Jaakko Airisto, Tom Eriksson, Eivor Sjöblom, Seija Laine ja Sauli Litsilä.

Apurunkohitsausrobotti työssään. Hitsattavana LHT-19041 apurunko.

LHS-välirunko aarporauksessa. Koneella työskentelemässä vas. Jari Siirtola ja Pasi Anttalainen.

YT-kokous 17.9.1999. Henkilöt oik. Kalevi Nurmi, Ari Lehtonen, Asko Korsman, Raimo Kytömaa, Reijo Raisio, Martti Katajainen, Anne Erkkilä ja Eivor Sjöblom.

(24)

Tehokas yhdistelm ä kuljetuksiin; Multiliftin uusinta vaijerilaitesukupolvea edustava CLF 26 vaijerilaite ja Hiabin nosturi.

RAISION

KAUPUNGINKIRJASTO

6 8 0 N 0 2 1 6 5 1 0

680N0216510

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

tavan siitä rehdistä kaupanteosta, jota juuri mainitut kauppiaat Heino, Hon­. kaniemi ja Ritanen

Karstulan Yhteiskoulu aloitti toimintansa 50 vuotta sitten eli 01.11.1944.1 luokalle tuli yli 40 oppilasta ja II luokalle alle 20

kuu yhä. Hän teki yhdessä valmentajien kanssa ennen sarjan alkua tarkat aikataulut milloin lähdettiin minnekin pelaamaan. Lähtöajoista ei lipsuttu. Tapsa oli tarkka, että kaikki

Mäntsälän puolivakinainen palokunta on suoriutunut tehtä- västään kiitettävästi eikä palokunnan vakinaistamiseen ole ollut minkäänlaisia paineita. Hyvin hoidetusta

Alhaalla vas.: Matti Lehtinen, Rauha Lännistö, Tekla Puikkonen, Pentti Laiho, Tauno Saloaro Ylh.: Eino Ruohonen, Matti Antila, Erkki Suvanto, Matti Hiivola, Eino Heinonen,

Kaija Ojainmaa, Merja Inkinen, Raija Pitkänen, Taina Pärssinen, Anne Oittinen, Kaisa Mäkitalo ja Kaisa

Vuonna 1973 on alkanut lämminhenkinen kanssakäyminen Reka Kaapelin, kaikkien nyt jo kolmannessa polvessa toim itusjohtajina Rentto -yhtiöitä edustaneiden Onni

K esäkuun alussa järjestelm ä Laukaassa sitten m uutettiin eli siirtoväen huollossa siirryttiin raha-avustuksiin. L ääkintöhuoltoa johti ja hoiti