Lohkoketjuteknologian patentoinnin edellytykset
Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos
Pro gradu –tutkielma, siviilioikeus 1.9.2021
Lotta Tappura 261584 Ohjaaja: Katja Lindroos
Tiivistelmä
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Yksikkö
Oikeustieteiden laitos
Tekijä
Lotta Tappura
Työn nimi
Lohkoketjuteknologian patentoinnin edellytykset
Pääaine
Siviilioikeus
Työn laji
Pro gradu -tutkielma
Aika
1.9.2021
Sivuja
XIV + 59
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan patentoitavuuden edellytyksiä lohkoketjuteknologiaa hyödyntävien kek- sintöjen näkökulmasta. Lohkoketjuteknologialle ei ole vakiintunutta käsitettä oikeustieteessä, mutta se voidaan määritellä hajautettuun järjestelmään perustuvaksi tietokannaksi, missä tiedot vahvistetaan ja tallennetaan pysyvällä tavalla aikajärjestykseen ilman välikäsiä. Lohkoketjutek- nologioita ovat esimerkiksi hajautetun tilikirjan teknologia sekä älykkäät sopimukset. Euroo- passa on keskusteltu pidempään lohkoketjuteknologian patentoitavuudesta ja siihen on yleisesti suhtauduttu varauksellisesti, koska lohkoketjuteknologia asettuu keksintönä tietokoneohjel- maksi tai liiketoimintamalliksi, jotka ovat pääsääntöisesti patentoinnin ulkopuolelle suljettuja sekä patenttilaissa että Euroopan patenttisopimuksessa. Tämä johtuu siitä, että keksintöjen kat- sotaan olevan tietokoneohjelmia tai liiketoimintamalleja sellaisenaan, jolloin keksinnöt eivät täytä patentoinnin edellytyksiä.
Patenttijärjestelmä perustuu pääosin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan patenttisopi- mukseen sekä PCT-sopimukseen. Patentit ovat kuitenkin kansallisia yksinoikeuksia, mutta tut- kielman keskiössä on Euroopan patenttisopimus yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa. Eu- roopan patenttivirasto toimii ylikansallisena patenttiviranomaisena, mistä johtuen viraston luo- malla patentointikäytännöllä on ohjaava vaikutus. Euroopan patenttivirasto on todennut, että lohkoketjuteknologian patentointia tulee tarkastella tietokonesovelteisien keksintöjen tavoin.
Patentoinnin yleiset edellytykset vaaditaan vastaavasti myös tietokonesovelteisilta keksinnöiltä, mutta tämän lisäksi määrittävänä tekijänä on keksinnön teknisyyden taso. Tämä puolestaan il- menee keksinnön teknisessä luonteessa, jonka tulee olla kyseistä tekniikkaa normaalia korke- ammalla tasolla. Keksinnön luonteen määräytyminen on kuitenkin tapauskohtaista, mutta Eu- roopan patenttiviraston luomasta käytännöstä on saatavissa tietyt suuntaviivat lohkoketjutekno- logian patentoinnin edellytysten määräytymiselle.
Avainsanat: hajautetun tilikirjan teknologia, liiketoimintamalli, lohkoketju, lohkoketjuteknologia, patentti, paten- toinnin edellytykset, sellaisenaan, tekninen luonne, tekninen lisävaikutus, tietokoneohjelma, tietokonesovelteinen keksintö, älykkäät sopimukset
SISÄLLYS
LÄHTEET ... IV LYHENNELUETTELO ... XIII KUVIOT ... XIV
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Tutkimuksen tausta ... 1
1.2 Tutkimuskysymys ja rajaus ... 4
1.3 Tutkimuksen metodi ja aineisto ... 6
1.4 Tutkielman rakenne ... 7
2 KESKEISET KÄSITTEET LOHKOKETJUTEKNOLOGIAN MÄÄRITTELEMISEKSI ... 9
2.1 Tekniikka ja teknologia patenttioikeudessa ... 9
2.2 Lohkoketjuteknologian yleinen toimintaperiaate ... 11
2.3 Erilaisia lohkoketjuteknologioita tietokoneohjelman ja liiketoiminnan näkökulmasta ... 16
2.3.1 Distributed ledger technology ... 16
2.3.2 Älykkäät sopimukset ... 18
2.4 Tietokonesovelteinen keksintö CII ... 20
3 PATENTOINTI EUROOPASSA ... 24
3.1 Patenttijärjestelmän rakentuminen ... 24
3.2 Euroopan patenttisopimuksen oikeudellinen asema ... 26
3.3 Patentin keksijän asema ... 29
3.4 Patentoinnin edellytykset ... 33
3.4.1 Uutuus ...33
3.4.2 Keksinnöllisyys ja alan ammattimiehen käsite...36
3.4.3 Teollinen käytettävyys...38
4 LOHKOKETJUTEKNOLOGIA PATENTOINNIN KOHTEENA ... 41
4.1 Keksinnön tekninen luonne määrittämässä sellaisenaan ilmentymistä ... 41
4.2 Tekninen luonne tietokonesovelteisen keksinnön yhteydessä ... 44
4.3 Tekninen lisävaikutus (further technical effect) ... 47
4.4 Menetelmä teknisen lisävaikutuksen tunnistamiseksi ... 50
5 YHTEENVETO ... 57
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Aalto-Setälä, Minna – Sundman, Christoffer – Tuominen, Markku – Uhlbäck, Asta, IPR käy- tännönläheisesti. Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin Kamari Oy. (Aalto-Setälä ym. 2016)
Aarnio, Aulis, Tulkinnan taito: ajatuksia oikeudesta, oikeustieteestä ja yhteiskunnasta. Tal- entum Media 2006.
Abbot, Ryan, The Artificial Inventor Project. WIPO Magazine 6/2019.
Bardehle Pagenberg, The Patentability of Software under the EPC 05/2019.
[https://media.bardehle.com/contentdocuments/broschures/The_Patentability_of_Soft- ware_under_the_EPC_01.pdf]
Bennett Moses, Lyria, Why Have a Theory of Law and Technological Change? Minnesota Journal of Law Science Technology Issue 2/2007 sivut 588–606.
Björkwall, Pia, Hyödyllisyysmallisuojan keksinnöllisyysvaatimus ja siihen liittyvät ongel- mat. Defensor Legis N:o 1/2011.
Boucher, Philip – Nascimento, Susana – Kritikos, Mihalis, How blockchain technology could change our lives. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto 2/2017.
[https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/9964fbfd-6141-11e7-8dc1- 01aa75ed71a1]
Burstall, Ruth – Clark, Birgit, Blockchain, IP and the fashion industry. Managing IP 23.3.2017. [https://www.managingip.com/article/b1kbpknf78y8tz/blockchain-ip-and- the-fashion-industry]
Buterin, Vitalik, On Public and Private Blockchains. Ethereum Blog 7.8.2015.
[On Public and Private Blockchains | Ethereum Foundation Blog]
Chandler, William, Patentability of computer-implemented inventions (CIIs): state of play and developments. Official Journal EPO 5/2015.
Clark, Birgit, Blockchain and IP Law: A Match made in Crypto Heaven?. WIPO Magazine, 2/2018. [https://www.wipo.int/wipo_magazine/en/2018/01/article_0005.html]
Cockfield, Arthur J., Towards a Law and Tecnology Theory. Manitoba Law Journal, vol 30 no 3, 2004 sivut 383–416.
De Mauny, Chris, EPO clarifies application of ‘computer program’ patentability exception to claims relating to computer simulations. Bird & Bird 12.3.2021.
[https://www.twobirds.com/en/patenthub/shared/articles/2021/global/epo-clarifies-ap- plication-of-computer-program-patentability]
De Filippi, Primavera – Wright, Aaron, Blockchain and the Law: The Rule of Code.
Cambridge 2018.
Edwards, Ian – Strathcole, Esme, Blockchain And Smart Contracts in Retail. Bird & Bird, News Centre 3/2020. [https://www.twobirds.com/en/news/articles/2020/global/block- chain-and-smart-contracts-in-retail]
Ervasti, Kaijus Oikeussosiologia ja oikeuspoliittinen tutkimus osana oikeustiedettä.
Oikeustiede – Jurisprudentia 2011:XLIV sivut 65–132.
Euroopan komissio, Study on Blockchains – Legal, governance and interoperability aspects (SMART 2018/0038). Final Report 28.2.2020. (SMART 2018/0038)
Euroopan patenttivirasto. Talking about a new revolution: blockchain. Conference report 4.12.2018 The Hague. (EPO Conference Report 2018)
Euroopan patenttivirasto. EPO publishes grounds for its decision to refuse two patent applications naming a machine as inventor 28.1.2020. [https://www.epo.org/news- events/news/2020/20200128.html] (EPO News 2020)
Free, Rachel, The Enlarged Board of the European Patent Office has given a momentous decision concerning patentability of computer software inventions. CMS Law-Now 23.3.2021. [https://www.cms-lawnow.com/ealerts/2021/03/the-enlarged-board-of-the- european-patent-office-has-given-a-momentous-decision]
Goldhush, Douglas H., DABUS Denied: Only Natural Persons can be Named as Inventors on US Patents 28.4.2020. Global IP & Technology Law Blog. [https://www.iptech-
blog.com/2020/04/dabus-denied-only-natural-persons-can-be-named-as-inventors-on- us-patents/]
Greene, Jeffrey H. – Longobuggo, Anne Marie, What is Blockchain and What Can it Do for the Fashion Industry? The Fashion Law 24.4.2018. [https://www.thefash- ionlaw.com/home/what-is-blockchain-and-what-can-it-do-for-the-fashion-industry]
Guadamuz, Andreas, Artificial intelligence and copyright. WIPO Magazine 5/2017.
[https://www.wipo.int/wipo_magazine/en/2017/05/article_0003.html]
Haarmann, Pirkko-Liisa, Immateriaalioikeus. 5. painos. Talentum Media 2014.
Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka, Tekijänoikeus. 2. uudistettu painos.
Alma Talent 2016.
Hautamäki, Jon – Atallah, Max – Koskikare, Karri, Virtuaalivaluutan tarjoaminen: käsikirja virtuaalivaluuttalain soveltamiseen. Helsinki 2019.
Havu, Katri – Roslin, Waltter, Tekoäly ja vahingonkorvausvastuu media- ja viestintäalalla:
teoreettisia lähtökohtia ja valikoituja havaintoja. Lakimies 7–8 /2019 s. 896–927.
Heckler, Patrick, Software patent applications: How the EPO examines innovative software.
Berdehle Pagenberg 17.4.2019.
[https://www.bardehle.com/europeansoftwarepatents/software-patent-epo/]
Hirvonen, Ari, Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Helsinki 2011.
Honkasalo, Marjut, IPR & Brexit – mikä muuttuu, mikä ei? Kolster, IPR-Tietoa 16.1.2019.
[https://www.kolster.fi/blog/ipr-brexit-mika-muuttuu-mika-ei] (Honkasalo M 2019) Honkasalo, Marjut, Saksa ei voi ratifioida yhtenäispatenttisopimusta välittömästi – Euroopan
kattava järjestelmä viivästyy toistaiseksi. Kolster, IPR-Tietoa 14.4.2020.
[https://www.kolster.fi/blog/yhtenaispatentti-viivastyy-vuosilla] (Honkasalo M 2020) Honkasalo, Pessi, Keksinnön lakimääräisestä merkitsemisestä rekisteriin. Lakimies 5/2011,
sivut 957–974. (Honkasalo P 2011)
Imran, Bashir, Mastering Blockchain: Distributed ledger technology, decentralization and smart contracts explained. Packt Publishing Ltd 2017.
Johansson, Patrik Elias – Eerola, Mikko – Innanen, Antti – Viitala, Juha, Lohkoketju – Tiekartta päättäjille. Alma Talent 2019. (Johansson ym. 2019)
Kaisto, Janne, Lainoppi ja oikeusteoria: oikeusteorian perusteista aineellisen varallisuusoikeuden näkökulmasta. Edita Publishing 2005.
Kaisto, Janne, Älykoodi lakina – vai ei sittenkään? Lakimies 7–8/2020 sivut 993–1016.
Kantanen, Jukka – Julin, Suvi, Tekoälyn patentointikäytäntö kehittyy – mutta onko suutan oikea? Berggren Blogi 24.8.2021.
Koulu, Riikka, Blockchains and Online Dispute Resolution: Smart Contracts as an Alternative to Enforcement. SCRIPTe - A Journal of Law, Technology & Society Volume 13, 05/2016 sivut 40–69.
Koulu, Riikka, Legal Tech Lab – Uusia avauksia oikeusteknologiaan. Oikeus 1/2017, sivut 96–103.
Koulu, Riikka, Digitalisaatio ja algoritmit – oikeustiede hukassa? Lakimies 7-8/2018, s. 840–867.
Koulu, Riikka, Verkkokaupan riidanratkaisu ja älysopimukset: täytäntöönpanon yksityistymi- nen prosessioikeuden tutkimuskohteena. Oikeus 3/2019 sivut 265–290.
Kultti, Klaus – Takalo, Tuomas, Tulisiko ohjelmistojen ja liiketoimintamenetelmien paten- tointi sallia? Oikeustaloustieteellinen näkökulma. Kansantalouden aikakauskirja 2/2005. [http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/sto-
ries/kak/kak22005/kak22005kultti.pdf]
Lattu, Marjut, Euroopan patenttiviraston (EPO) ohjeistusta tietokoneohjelmien
patentoimisesta tarkennetaan 1. marraskuuta alkaen. Berggren Blogi 29.10.2018.
[https://www.berggren.eu/blogi/euroopan-patenttiviraston-epo-ohjeistusta-tietoko- neohjelmien-patentoimisesta-tarkennetaan]
Lauslahti, Kristian – Mattila, Juri – Seppälä, Timo, Smart Contracts – How will Blockchain Technology Affect Contractual Practices? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Ra- portit 9.1.2017.
Lee, Nari, The Patent Eligibility of Business Methods in the US, Japan and Europe teoksessa Teollisoikeudellisia kirjoituksia V (toim. Saarnilehto, Ari) Turku 2003.
Lessig, Lawrence, Code version 2. Basic Books 2006.
Lindberg, Jan, Parlamentti kaatoi ohjelmistopatenttidirektiivin. IPRinfo 3/2005, 21.9.2005.
[https://iprinfo.fi/artikkeli/parlamentti_kaatoi_ohjelmistopatenttidirektiivin/]
Low, Kelvin F. K. – Mik, Eliza, Pause the Blockchain Legal Revolution. International & Com- parative Law Quarterly vol 69, January 2020, sivut 135–175.
Mansala, Marja-Leena, Pienyrityksen immateriaalioikeuksien suojaamisstrategia. Defensor Legis N:o 4/2007 sivut 587–601.
Massaro, Mariella – Aldreson, Robert, German Constitutional Court Clears Path for Ratifica- tion of European Unified Patent Court Agreement. Berggren Blogi 12.7.2021.
[https://www.berggren.eu/en/blog/breaking-news-german-constitutional-court-clears- path-for-ratification-of-european-unified-patent-court-agreement]
Mattila, Juri – Seppälä, Timo – Hukkinen, Taneli – Laikari, Arto – Markkanen, Kalle – Koulu, Riikka – Jia, Kai, Lohkoketjuteknologian hyödyntämismahdollisuudet palkkatulojen verotuksessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:30.
Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2019. (Mattila ym. 2019)
Mignon, Vincent, Blockchains – perspectives and challenges sivut 1 – 17. Teoksessa Kraus, Daniel – Obrist, Therry, Hari, Oliver – Alberini, Adrien, Blockchains, smart contracts, decentralised autonomous organisations and the law. Edward Elgar Publishing 2019.
Mähönen, Jukka, Hajauttaminen, digitalisaatio ja osuustoiminta. Lakimies 7–8/2018, sivut 928–953.
Määttä, Tapio, Metodinen pluralismi oikeustieteessä – Ympäristöoikeudellisen tutkimuksen suuntaukset ja menetelmät sivut 135–216. Kokoomateoksessa Miettinen, Tarmo (toim.) Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuk- sista, metodista ja arvostelusta. Edita Publishing Oy 2016.
Nakamoto, Satoshi, Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System.
[https://bitcoin.org/bitcoin.pdf]
Nevalainen, Jesper – Sundberg, Caroline – Coleman, Itai – Pirinen, Anton, Blockchain – A New Trend in the Fashion Industry? Hannes Snellman News & Views 4.3.2020. (Neva- lainen ym. 2020) [https://www.hannessnellman.com/news-views/blog/blockchain-a- new-trend-in-the-fashion-industry/]
Norrgård, Marcus – Bruun, Niklas, Analogiamenetelmäpatentin suojapiiri. Osa 1. Lakimies 5/2007, sivut 679–705.
Norrgård, Marcus, Patentin loukkaus. Alma Talent Oy 2008.
Oesch, Rainer – Eloranta, Mikko – Heino, Mari – Kokko, Mira (toim.). Alma Talent 2017.
(Oesch ym. 2017)
Oesch, Rainer – Pihlajamaa, Heli – Sunila, Sami, Patenttioikeus. Alma Talent Oy 2014.
Rose, Anne, Blockchain: Transforming the registration of IP rights and strengthening the pro- tection of unregistered IP rights. WIPO Magazine 6/2020.
[https://www.wipo.int/wipo_magazine_digital/en/2020/article_0002.html]
Schohe, Stefan – Appelt, Christian – Goddar, Heinz, Patenting software-related inventions in Europe. Teoksessa Takenaka, Toshiko – Adams, John, Research handbook on patent law and theory. Edward Elgar Publishing 2019.
Siivola, Jyrki, KH4O 23.11.2000, taltio 3034. Euroopan patenttisopimuksen soveltaminen.
Lakimies 2001/8 s. 1328–1333.
Silva, Nuno de Araujo Sousa, The Ownership Problems of Overlaps in European Intellectual Property. Munich Intellectual Property Law Center - MIPLC Studies 9.3.2014, vol. 21.
Stankovic, Mirjana, Patentability of Fintech Inventions teoksessa Madir, Jelena, Fintech: law and regulation. Edward Elgar Publishing 2019.
Sterckx, Sigrid – Cockbain, Julian, Exclusions from patentability: how far has the European Patent Office eroded boundaries. Cambridge 2012.
Suominen, Kaisa – Laukkasuo, Anne, Grace period | Did you forget to apply for protection of the results of your R&D? 17.6.2021 Laine IP, News.
Szabo, Nick, Smart Contracts Glossary. Satoshi Nakamoto Institute. Originally published
1995. [https://nakamotoinstitute.org/smart-contracts-glossary/]
Takki, Pekka – Halonen, Sakari, IT-sopimukset -käytännön käsikirja. Alma Talent Oy 2017.
Vesala, Juha, Immateriaalioikeuksien hakumenettelyjen väärinkäyttö kilpailuoikeuden näkökulmasta. Lakimies 7–8/2013, sivut 1278–1295.
Vuorijoki, Jari, Yrityksen teknologia- ja yhteistyösopimukset. Edita 2007.
Wetzel, Fritz, Blockchain Technology – Patent Eligible Subject Matter or Just a Business Model? Legal Intelligencer 4/2018.
[https://www.ratnerprestia.com/2018/04/04/blockchain-technology-patent-eligible- subject-matter-or-just-a-business-model/]
Wright, Aaron – De Filippi, Primavera, Decentralized Blockchain Technology and the Rise of Lex Cryptografia. Social Science Research Network (SSRN) 10.3.2015.
Wrigley, Sam, Blockchain and the GDPR: A Battle of Philophosophies. Teoksessa Korpisaari, Päivi (toim.) Viestintäoikeuden vuosikirja. Helsinki 2018, sivut 82–97.
VIRALLISLÄHTEET
Computer-implemented inventions in Guidelines 2021. European Patent Office.
(EPO CII Guidelines)
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2018 hajautetun tilikirjan teknologiasta ja lohkoketjuista: luottamuksen lisääminen välikäsien poistamisen avulla
2020/C 011/02 (Euroopan parlamentin päätöslauselma 2020/C 011/02)
Guidelines for Examination in the European Patent Office 2021. European Patent Office (EPO Guidelines)
HE 101/1966 vp, Hallituksen esitys n:o 101 (1966vp) Eduskunnalle patenttilainsäädännön uudistamisesta.
HE 161/1990 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin sekä tekijänoikeuslain, oikeudesta valokuvaan annetun lain ja patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta.
HE 254/1996 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi patenttilain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
HE 21/2000 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi patenttilain ja kasvinjalostajan- oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
HE 92/2005 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn
yleissopimuksen uudistamiskirjan ja patenttilakisopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä pa- tenttilain muuttamisesta.
HE 175/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle Eurooppapatenttien myöntämisestä teh dyn yleissopimuksen 65 artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä patenttilain ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta.
HE 45/2015 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
HE 262/2018 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle elintarvikelaiksi sekä laeiksi terveyden suojelulain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta NU 1963:6, komiteanmietintö Nordisk patentlovgivnig, Nordisk utredningsserie.
Pohjoismaiset mietinnöt 1963:6.
Patenttikäsikirja. Patentti- ja rekisterihallitus tammikuu 2021.
Patenttilakikomitean (CPL) asiakirja CA/PL PV7, Euroopan patenttisopimuksen (EPC 2000) uudistuksesta.
Ohjelmistopatenttiopas. Patentti- ja rekisterihallitus kesäkuu 2021.
INTERNETLÄHTEET Verkkosivustot
Bitcoinkeskus. Opas: Ethereum 1.8.2020. Päivitetty 22.4.2021.
[https://bitcoinkeskus.com/ethereum-opas/#Ethereum_on_markkinoiden_tunne- tuin_ekosysteemi] (19.7.2021)
Bitcoinkeskus. Opas: mikä on EOS? 23.6.2019
[https://bitcoinkeskus.com/eos-kryptovaluutta-opas/] (19.7.2021) Digitaalinen asuntokauppa DIAS. [https://dias.fi/] (19.7.2021)
Empirica. Arla Maitoketju tuo läpinäkyvyyttä maidon toimitusketjuun.
[https://www.empirica.fi/arla-maitoketju-tuo-lapinakyvyytta-maidon-toimitusketjuun/]
(19.7.2021)
EU Blockchain Observatory and Forum (EU Blockchain)
[https://www.eublockchainforum.eu/about] (11.12.2020)
Euroopan komissio. European Commission launches the EU Blockchain
Observatory and Forum 1.2.2018. [https://ec.europa.eu/commission/presscorner/de- tail/en/IP_18_521] (Euroopan komissio 2018) (11.12.2020)
Euroopan patenttivirasto. News & events, Artificial intelligence.
[https://www.epo.org/news-events/in-focus/ict/artificial-intelligence.html] (20.8.2021) Euroopan komissio. Food Fraud & Quality.
[https://knowledge4policy.ec.europa.eu/food-fraud-quality/topic/food-fraud_en]
(19.7.2021)
Euroopan patenttivirasto. About us. Legal foundations & Member states.
[https://www.epo.org/about-us/foundation.html] (19.7.2021)
EUIPO, Malta is the first EU country to join the IP Register in Blockchain 12.7.2021.
[https://euipo.europa.eu/ohimportal/en/web/guest/news/-/action/view/8793606]
(25.7.2021)
Patentti- ja rekisterihallitus. Patentit. [https://www.prh.fi/fi/patentit.html] (30.7.2021) Statista. Bitcoin (BTC) block time from 2017 to June 2021. (Statista 2021)
[https://www.statista.com/statistics/793539/bitcoin-transaction-confirmation-time/]
(15.7.2021)
Telia. Lohkoketjuteknologia – Tulevaisuuden lupaus 27.8.2019.
[https://www.telia.fi/yrityksille/artikkelit/artikkeli/lohkoketjuteknologia-yrityksissa- on-muutakin-kuin-kryptovaluuttaa] (19.7.2021)
TEPA-termipankki. [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/lohkoketju] (30.7.2021) We.trade. Company Overview.
[https://we-trade.com/company/company-overview] (30.7.2021)
World Trademark Review, Food and beverages: fighting counterfeits worldwide 18.5.2017.
[https://www.worldtrademarkreview.com/anti-counterfeiting/food-and-beverages- fighting-counterfeits-worldwide] (19.7.2021)
MUUT LÄHTEET
Hallitusohjelma Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.
OIKEUSTAPAUKSET
Euroopan unionin tuomioistuin
Asia C-5/08 (Infopaq), Infopaq International A/S v Danske Dagblades Forening, EU:C:2009:465
Asia C-393/09 (BSA), Bezpečnostní softwarová asociace - Svaz softwarové ochrany v Ministerstvo kultury, EU:C:2010:816
Korkein hallinto-oikeus KHO 2000/3034
KHO 2017:26 KHO 2019:42 KHO 2020:115
Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta
Päätös G 3/08, ECLI:EP:BA:2010:G000308.20100512), annettu 12.5.2010 Päätös G 1/19, ECLI:EP:BA:2021:G000119.20210310, annettu 10.3.2021
Euroopan patenttiviraston valituslautakunta
Päätös T 426/88, ECLI:EP:BA:1990:T042688.19901109, annettu 9.11.1990 Päätös T 143/94, ECLI:EP:BA:1995:T014394.19951006, annettu 6.10.1995 Päätös T 769/92, ECLI:EP:BA:1994:T076992.19940531, annettu 31.5.1994
Päätös T 1173/97, ECLI:EP:BA:1998:T117397.19980701, annettu 1.7.1998 (IBM I ) Päätös T 935/97, ECLI:EP:BA:1999:T093597.19990204, annettus4.2.1999 (IBM II) Päätös J 7/99, ECLI:EP:BA:2000:J000799.20000517, annettu 17.5.2000
Päätös T 4/98, ECLI:EP:BA:2001:T000498.20010809, annettu 9.8.2001
Päätös T 641/00, ECLI:EP:BA:2002:T064100.20020926, annettu 26.9.2002 (COMVIK) Päätös T 258/03, ECLI:EP:BA:2004:T025803.20040421, annettu 21.4.2004 (Hitachi) Päätös T 154/04, ECLI:EP:BA:2006:T015404.20061115, annettu 15.11.2006
LYHENNELUETTELO
AI Artificial Intelligence, tekoäly CII Computer Implemented Invention
CPL Euroopan patenttiviraston patenttilakikomitea, Committee on Patent Law DLT Distributed Ledger Technology
EPC European Patent Convention, Euroopan patenttisopimus (SopS 8/1996; SopS 43/1997; SopS 92 ja 93/2007)
EPO European Patent Office, Euroopan patenttivirasto EU Euroopan unioni
EUIPO Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto HE hallituksen esitys
IPR Intellectual Property Rights, immateriaalioikeudet KHO korkein hallinto-oikeus
PatA patenttiasetus 26.9.1980/669 PatL patenttilaki 15.12.1967/550
PCT Patent Cooperation Treaty, patenttiyhteistyösopimus PRH Patentti- ja rekisterihallitus
P2P Peer to peer, vertaisverkko SopS sopimussarja
TekijäL tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404
TRIPS Agreement on Trade Related Aspects on Intellectual Property Rights UPC Unified Patent Court, yhdistetty patenttituomioistuin
U.S.C. The United States Code vp valtiopäivät
WIPO World Intellectual Property Organization, Maailman henkisen omaisuuden järjestö
WTO World Trade Organization, Maailman kauppajärjestö YK Yhdistyneet kansakunnat
KUVIOT
Kuva 1 Lohkoketjun toimintaperiaate. ... 12
Kuva 2 Lohkojen linkittyminen toisiinsa. ... 14
Kuva 3 EP 3125489 haitallisten transaktioiden estämiseen lohkoketjussa. ... 49
Kuva 4 Two hurdle approach -menetelmän vaiheet. ... 51
Kuva 5 EP 3257191 piirustus älykkäistä sopimuksista. ... 55
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Teknologinen kehitys on tuonut haasteita patenttioikeudelliseen rajapintaan vuosien varrella ja uudet innovaatiot nostavat keskustelua esille siitä, kuinka voimassa oleva lainsäädäntö soveltuu nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin tilanteisiin.1 Teknologian tuomilla haas- teilla ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uusien innovaatioiden myötä olisi tarkoituksena lisätä lainsäädäntöä, vaan olennaista on tutkia, soveltuuko voimassa oleva oikeus uusiin tilantei- siin.2 Oikeudellista ongelmaa teknologisten keksintöjen yhteydessä voidaankin ennemmin kuvastaa siten, että uudet teknologiat muodostavat tarpeita patenttioikeuden rajojen tulkin- nalle ja määrittelylle.3
Patenttijärjestelmän lähtökohtana on, että patenttien avulla pyritään antamaan keksinnöille patenttisuojaa sekä samalla kannustetaan uusien keksintöjen tekemiseen.4 Patenttisuojalla on siten myös yhteiskunnallinen merkitys sen tarkoituksen ollessa teknisen kehityksen edistä- minen, mikä toisaalta tarkoittaisi sitä, että teknologinen kehitys on patenttijärjestelmän nä- kökulmasta haluttu tilanne. Yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi uudet innovaatiot ovat usein arvokkaita omaisuuseriä ja esimerkiksi patenttisuoja keksinnöille on esimerkiksi yri- tysten IPR-strategian5 näkökulmasta olennaista, koska yrityksen arvo ja liiketoiminta voi pe- rustua keksintöjen hyödyntämiseen käyttämällä niitä itse tai antamalla lisenssejä keksintöi- hin.
1 Cockfield 2004, s. 403–404.
2 Tällä ei kuitenkaan tarkoita, että lainsäädäntöä pitäisi lisätä suorasti teknologian alalle, vaan käsitellä oikeu- den ja teknologian välistä rajapintaa ja pohtia, soveltuuko voimassa oleva lainsäädäntö teknologiaan ja suoja- taanko etuja ja arvoja. Ks. Cockfield 2004, s. 403–404.
3 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 2.
4 Haarmann 2014, s. 167. Ks. tutkielman alaluku 3.2, jossa käydään laajemmin läpi patenttijärjestelmän tarkoi- tusta tämän osalta.
5 IPR-strategia on liiketoiminnan osa-alue, jossa aineettomien oikeuksien suojaus varmistetaan. Suojauksen lisäksi on oleellista sisällyttää strategiaan aineettoman omaisuuden arvo, käyttö omassa ja käyttöoikeuden kautta toisessa yrityksessä, valvoa oikeuksia sekä pitää yllä näitä tietoja ajantasaisesti. Strategia laaditaan, ku- ten liiketoimintastrategiakin, liiketoiminnan osaksi. Ks. IPR-strategia pienyritysten osalta Mansala 2007, s.
598 ja 599. Suomen hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi 2019 on määritetty, että Suomeen pitää luoda aineettomien oikeuksien strategia, minkä perusteella on luotu Työ- ja elinkeinoministeriön alainen ryhmä tekemään selvitystä aineettomien oikeuksien ja niiden käytön tämänhetkisestä tilanteesta. Esimerkiksi ryhmän tavoitteena on tarkastella lainsäädännön kehittämistarpeita ja kansallisen patenttilainsäädännön uudis- taminen on yhtenä tavoitteena. Hallitusohjelma 2019, s. 99.
Teknologian ja digitalisaation kehityksen kautta uutena innovaationa on muodostunut loh- koketjuteknologia (blockchain technology).6 Lohkoketju voidaan määritellä tietokannaksi, johon tallennetaan tiedot turvallisella, läpinäkyvällä ja pysyvällä tavalla.7 Tietokantaa ei hal- linnoi erikseen yksittäinen taho, vaan transaktiot vahvistetaan ja tallennetaan toisiinsa yh- teydessä olevan verkon välityksellä.8 Lohkoketjuun perustuvalla tiedon tallentamisella on tunnistettu mahdollisuus toteuttaa toimintoja kustannustehokkaammin, nopeammin sekä tur- vallisemmin, koska lohkoketjuun tallennettujen tietojen muuttaminen jälkikäteen ei ole mah- dollista sekä tallennettujen tietojen tapahtumat ovat jäljitettävissä.9
Lohkoketjuteknologiaan perustuvien keksintöjen patentointi on Euroopassa herättänyt kes- kustelua siitä, onko kyseessä keksintö, joka voidaan patentoida.10 Esimerkiksi lohkoketju- teknologiaa käyttäviin keksintöihin on myönnetty patentteja enemmän Yhdysvalloissa ja Kiinassa Eurooppaan verrattuna.11 Tämä konkretisoi taustan tämän tutkielman aiheelle, jossa yhdistetään teknologia patenttioikeudelliseen kontekstiin lohkoketjuun perustuvien keksintöjen myötä sekä siihen, kuinka voimassa olevaa lainsäädäntö tarkastelee näiden kek- sintöjen patentointia.
Lohkoketju nähdään usein finanssimaailman terminä, sillä lohkoketjua käytetään teknisesti erityisesti virtuaali- ja kryptovaluutoissa.12 Lohkoketjun käyttöä on yhä enenevissä määrin kehitetty muihinkin kuin virtuaalivaluuttoihin liittyviin innovaatioihin.13 Esimerkiksi Suo- messa on mahdollista toteuttaa asuntokauppa digitaalisesti lohkoketjuun perustuvalla DIAS- järjestelmällä (Digitaalisen asuntokaupan alusta). Kyseessä on lohkoketjuun perustuva ha-
6 Wright – De Filippi 2015, s. 2.
7 Mignon 2019, s. 1.
8 Wright – De Filippi 2015, s. 61.
9 Boucher – Nascimento – Kritikos 2017, s. 4; Rose 2020, kohta johdanto.
10 Suomessa sekä Euroopassa on ollut varauksellinen suhtautuminen lohkoketjuteknologiaan perustuvien kek- sintöjen patentointiin. Ks. Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 2; Koulu 2018, s. 4; Perronace 2019, kohta
”Current State of Blockchain Patenting Around the World”.
11 Perronace 2019, kohta ” Current State of Blockchain Patenting Around the World”. Esimerkiksi Yhdysval- tojen patentti- ja tavaramerkkivirastolta (USPTO) on haettu noin 700 lohkoketjuteknologiaan perustuvaa pa- tenttia vuosien 2011 ja 2018 välissä ja niistä 70 hakemukseen on myönnetty patentti. Ks. Stankovic 2019, s.
391.
12 De Filippi – Wright 2018, s. 61.
13 Kaisto 2020, s. 995. Esimerkiksi Euroopan komissio on rahoittanut vuodesta 2013 lähtien lohkoketjuhank- keita ja perustanut vuonna 2018 EU Blockchain Observatory and Forum -hankkeen, jonka tarkoitus on lujittaa asiantuntemusta sekä tutkia lohkoketjuun liittyvää luottamusta, turvallisuutta ja jäljitettävyyttä yhdessä lohko- ketjukehitystä tekevien yritysten kanssa. Ks. Euroopan komissio 2018 ja EU Blockchain, kohta about.
jautetun tilikirjan (distributed ledger technology, DLT) järjestelmä, missä monen eri toimi- jan on mahdollista yhtä aikaa osallistua saman tietokannan päivittämiseen.14 Toimijoita ovat esimerkiksi ostaja, myyjä sekä asunnonvälittäjä.
Lohkoketjun käyttöä on kehitetty myös erilaisiin innovaatioihin vaateteollisuudessa, missä kuluttaja saa tiedon vaatteen koko tuotantoketjusta eli valmistusvaiheista ja -maasta lohko- ketjuun perustuvan tietokannan avulla.15 Lohkoketjuteknologian avulla voidaan vähentää myös vaatteiden ja muiden tavaroiden tuoteväärennöksiä markkinoilla16, ehkäistä elintarvi- kepetoksia17 sekä edesauttaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Arla on kehittä- nyt ensimmäisenä maailmassa lohkoketjuun tallennettavan maidon valmistusketjun, joka edesauttaa maidon alkuperäisyyden jäljitettävyyttä ja sekä valmistusketjun läpinäkyvyyttä.18
Lohkoketjuteknologiaa on tutkittu oikeudellisessa kontekstissa etenkin vero-oikeudellisesta näkökulmasta johtuen virtuaalivaluuttojen realisoimisen vaikutuksista. Esimerkiksi kor- keimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2019:42 todetaan, että virtuaaliva- luuttaa pidetään tuloverolain (1535/1992) 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, johon sovelletaan tuloverolain mukaista luovutusvoittoa koskevia säädöksiä.19 Tämä osoit- taa sen, että tuloverolaissa ei ole säädösvalmistelun ajankohtana ollut huomioitavissa virtu- aalivaluuttojen vaikutusta, minkä virtuaalivaluuttojen kehittäminen on vasta myöhemmässä ajankohdassa tuonut oikeudelliseen kenttään.
14 DIAS, kohta Kuulin DIASista ja lohkoketjusta, mistä tässä on kyse?; Mattila ym. 2019, kohta 2 Tutkimus- päätelmät.
15 Greene – Longobucco 2018, kohdat “Blockchain Technology Relevance for Fashion” ja “Fashion's Early Adopters” sekä Nevalainen ym. 2020, kohta “Uses of Blockchain in Fashion Industry”.
16 Burstall – Clark 2017, kohta “Anti-counterfeiting and enforcement” ja Nevalainen ym. 2020, kohta “Uses of Blockchain in Fashion Industry”.
17 . Elintarvikepetokselle ei ole kansallisesti tai EU:n lainsäädännössä määritelmää, mutta Euroopan komissio on määritellyt elintarvikepetoksen täyttyvän, kun EU:n elintarvikelainsäädäntöä on rikottu, teko on tahallinen ja sillä saadaan tai tavoitellaan taloudellista hyötyä sekä asiakasta on johdettu harhaan. Elintarvikepetokset ovat yleisiä maailmanlaajuisesti ja vaarantavat kuluttajien terveyttä sekä ovat myös taloudelliselta arvoltaan merkittäviä, minkä vuoksi teknologian avulla on pyritty keksimään ratkaisuja petosten estämiseksi. Suomessa petoksen kohteita ovat olleet mm. päiväys- ja alkuperämerkintöjen muuttaminen sekä sisällön poikkeaminen ilmoitetusta, mutta petosten määrä Suomessa ei ole merkittävä. Esimerkiksi lohkoketjulla voidaan edesauttaa elintarvikelain (23/2006) 1.1 §:ssä edellytettyä elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimuksen toteuttamista sekä elintarvikkeiden laadun varmistamista. HE 262/2018 vp, s. 25, Euroopan komissio -> Knowledge for policy -
> Food Fraud & Quality -> Food Fraud sekä World Trademark Review 2017, kohta ”Why are counterfeit food and beverages big business” ja Availability and the threat to brand owners and consumers”.
18 Empirica ja Johansson ym. 2019, s. 170.
19 KHO 2019:42.
Lohkoketjuihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä liittyy myös muihin oikeudenaloihin kuin vero-oikeuteen. Esimerkiksi immateriaalioikeudellisessa rajapinnassa lohkoketjuteknologi- oiden on tunnistettu tuovan hyötyä immateriaalioikeuksien hallinnointiin sekä todisteena toi- mimiseen immateriaalioikeuksien loukkaustilanteissa.20 Esimerkiksi Malta on heinäkuussa 2021 ensimmäisenä EU-maana siirtänyt Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EU- IPO) lohkoketjuun perustuvaan IP Register in Blockchain -tietokantaan tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröinnit, mikä toteuttaa reaaliajassa ja muuttumattomana rekisteröintien hallinnointia.21
1.2 Tutkimuskysymys ja rajaus
Tutkielman aiheena on tutkia lohkoketjuteknologian patentoinnin edellytyksiä. Lähtökoh- tana on voimassa olevan oikeuden tutkiminen kansallisen patenttilain (550/1967, PatL) sekä Euroopan patenttisopimuksen (SopS 8/96, EPC) näkökulmasta. Patenttilain 1 §:n 1 momen- tin mukaan patentti voidaan myöntää mihin tahansa tekniikan alaan liittyvään keksintöön, jota voidaan käyttää teollisesti ja keksijälle annetaan yksinoikeus hyödyntää sitä ammatti- maisesti. Lisäksi patenttilain 2.1 §:n mukaan keksinnön tulee olla uusi (uutuus) sekä olen- naisesti erottava aiemmin tunnetuista (keksinnöllisyys). Vastaavasti Europan patenttisopi- muksen 52 artiklan 1 kohdassa määritellään, että eurooppapatentteja voidaan myöntää kek- sintöihin, jotka ovat teollisesti käyttökelpoisia, uusia sekä eroavat olennaisesti aiemmin tun- netusta.22 Lähtökohtaisesti patentoitavalta keksinnöltä vaaditaankin seuraavaa kolmea edel- lytystä patentin myöntämiseksi: uutuus, teollinen käyttökelpoisuus sekä keksinnöllisyys.
Lainsäädännössä on yleisten patentoinnin edellytysten lisäksi määritelty patentoinnin ulko- puolelle tietyt keksinnöt, joiden ei katsota olevan patentoitavissa. Patenttilain 1 §:n 2 mo- mentin 3 kohdan mukaan suunnitelmat, säännöt tai menetelmät liiketoimintaa varten tai tie- tokoneohjelmana eivät pelkästään ole patentoitavissa. Vastaavasti Euroopan patenttisopi- muksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan etenkään suunnitelmia, sääntöjä tai me-
20 Kaisto 2020, s. 994 ja Clark 2018.
21 EUIPO 2021.
22 Euroopan patenttissopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa määritellään, että ” European patents shall be granted for any inventions, in all fields of technology, provided that they are new, involve an inventive step and are susceptible of industrial application”.
netelmiä liiketoimintaa varten tai tietokoneohjelmia ei pidetä laissa tarkoitettuina keksin- töinä. Lisäksi Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 3 kohdan mukaan kyseiset 2 koh- dassa luetellut määräykset ovat esteenä patentin myöntämiselle siinä mainittujen kohteiden tai toimintojen osalta siinä määrin, kun keksintö liittyy kyseisiin kohteisiin tai toimintoihin sinänsä.23
Lohkoketjuteknologiaan perustuvan keksinnön patentoinnin tarkastelu kohdistuu patentti- lain 1 §:n 2 momentin 3 kohtaan liiketoiminnan ja tietokoneohjelman osalta vastaavalla ta- valla kuin ne ovat mainittuna Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdassa sekä 3 kohdassa. Tutkielman rajaus edellä mainittuihin säännösten kohtiin perustuu siihen, että Eu- roopan patenttiviraston mukaan suurin osa patenttihakemuksista on luokiteltu koskemaan keksintöä liiketoimintamalleina tai tietokoneohjelmina.24 Esimerkiksi lohkoketjuteknolo- giaa käyttäviä keksintöjä voidaan katsoa olevan esimerkiksi erilaisten transaktioiden ja toi- mitusketjujen hallinnointiin liittyvät innovaatiot, kuten älykkäät sopimukset sekä hajautetut tietokannat.25 Olennaisinta on siten tunnistaa lohkoketjuteknologiaan perustuvia keksintöjä tietokoneohjelmien ja liiketoimintamallien osalta sekä se, miten niitä tulkitaan patenttioikeu- dessa lainsäädännön sekä oikeuskäytännön näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvitetään seuraavien tutkimuskysymysten kautta lohkoketjuteknologian patentoinnin edellytyksiä.
1) Onko lohkoketjuteknologia sisältävä keksintö patentoitavissa huomioiden patentti- lain 1 §:n 2 momentti sekä Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c ala- kohta, jotka rajaavat tietokoneohjelmat sekä liiketoimintamallit patentoinnin ulko- puolelle?
2) Mitä tarkoitetaan teknisellä luonteella sekä teknisellä lisävaikutuksella?
23 Poissuljennan taustalla voidaan nähdä olevan se merkitys, että keksinnöt on haluttu pitää mahdollisimman monelle käytettävissä, minkä perusteella niitä ei patenttioikeudessa katsota suoraan patentoitaviksi. Sterckx – Cockbain 2012, s. 18.
24 Wetzel 2018. Tämä rajaus perustuu vastaavasti siihen, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoin- tiin liittyy usein liiketoimintamallien patentointi, kun ne on toteutettu tietokoneella ja kyseessä on automati- soitu prosessi. Ks. Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 94.
25 EPO Conference Report 2018, s. 12.
1.3 Tutkimuksen metodi ja aineisto
Tutkielmassa käytetään lainopillista eli oikeusdogmaattista tutkimusmetodia, jolla tarkoite- taan voimassa olevan oikeuden sisällön, oikeusjärjestyksen ja oikeusnormien, merkityssisäl- lön löytämistä tulkinnan ja systematisoinnin keinoin. 26 Lainopin metodin avulla tutkitaan lohkoketjuteknologiaan perustuvien keksintöjen patentoinnin oikeudellisten ongelmia. Sys- tematisointia ja tulkintaa varten tarvitaan oikeuslähdeoppia, joka määrittää käytettävän ma- teriaalin sekä osoittaa oikeuslähteiden velvoittavuuden kolmessa eri tasossa.27
Ylimpänä oikeuslähteenä on kansallinen patenttilaki sekä Euroopan patenttisopimus. Euroo- pan patenttisopimus on kansainvälinen sopimus, joka on otettu osaksi kansallista lainsää- däntöä sopimusvaltioissa Euroopan alueella, mistä syystä se on velvoittavuudeltaan vahvasti velvoittava oikeuslähde.28 Lainsäädännön lisäksi käytetään alemman tasoisesti velvoittavia oikeuslähteitä, kuten lain esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä kirjallisuutta tuomaan lainsäädän- nön tulkintaa. Tutkielmassa käytettävä oikeuskäytäntö lohkoketjuteknologian osalta perus- tuu Euroopan patenttiviraston oikeuskäytäntöön sekä ohjeisiin. Ohjeilla tarkoitetaan EPO:n ylläpitämiä Guidelines for Examination in the European Patent Office (EPO Guidelines) ohjeita.
Lohkoketjuteknologian ulottuvuus tuo teknisen puolen tutkielmaan, minkä vuoksi tutkimus- metodina käytetään lainopin tukena monitieteistä metodia, jossa oikeustiedettä tarkastellaan teknologian näkökulmasta. Teknologian tutkimuksen onkin katsottu tuovan oikeustieteeseen
26 Kaisto 2005, s. 343 ja Hirvonen 2011, s. 22 ja 25.
27 Oikeuslähteitä ovat Aarnion mukaan kaikki ne, jotka käsitteen laajassa merkityksessä siihen kuuluvat, mutta on kuitenkin huomattava, että oikeuslähteiden sisällä on myös informaatiolähteen käsite, jolla puolestaan tar- koitetaan oikeuslähteestä tietoa antavaa lähdettä. Esimerkkinä Aarnio esittää, että laki on oikeuslähde ja puo- lestaan lakiteksti on siitä tietoa antava informaatiolähde. Ks. Kaarlo 2000, s. 174 ja Aarnio 2006, s. 289 ja 292.
Kolmen eri oikeuslähdetason lisäksi on myös kiellettyjä oikeuslähteitä, kuten hyvän tavan tai lain vastaiset argumentit. Aarnio 2006, s. 292–293.
28 Aarnio 2006, s. 292 ja Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 150.
monitieteisen ulottuvuuden eli metodista pluralismia sekä samalla se asettaa haasteita perin- teisen oikeustieteen tutkimusperinteiden soveltumiselle.29 Lainoppia täydentävänä menetel- mänä tutkielmassa sovelletaan law and technology-metodia.30. Law and technology -meto- din kautta tulkitaan lohkoketjuteknologian määritelmää patenttioikeuden sekä teknologian rajanpinnalla perehtymällä kirjallisuuteen, artikkeleihin ja verkkosivustoihin, jotka ovat osin oikeudellisia, mutta lähtökohdin selvittävät käytettyä tekniikkaa. Lohkoketjuteknologiaan liittyvät käsitteet ovat lähtöisin englanninkielisestä sekä englanninkielisistä lähteistä, eikä lohkoketjuihin liittyvillä käsitteillä ole vakiintuneita suomenkielisiä käännöksiä.31 Tutkiel- massa käytetään tästä syystä suomenkielisistä lähteistä löytyneitä suomennoksia, mutta kä- sitteen yhteydessä mainitaan myös englanninkielinen käsite selvyyden varmistamiseksi.
1.4 Tutkielman rakenne
Tutkielma koostuu viidestä luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään tutkielman tausta, tutkimuskysymykset sekä menetelmä, jotka johdattavat aiheeseen sekä perustavat pohjan tutkielmalle. Toisessa luvussa käydään läpi, mitä käsitteellä lohkoketjuteknologia tarkoite- taan ja tuodaan esille yleisesti tunnistettuja lohkoketjuteknologian ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien kautta nostetaan esille myös lohkoketjuteknologiaa hyödyntävien keksin- töjä, joita voidaan luokitella tietokoneohjelmaksi ja toisaalta liiketoimintamalliksi patentti- lain 1 §:n 2 momentin 3 kohdan ja Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan. Luvun tarkoituksena on selventää lohkoketjuteknologian toimintaa sekä käyttökohteita.
29 Metodisella pluralismilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmien avoimuutta ja monimuotoisuutta. Tutkimusme- netelmä ei välttämättä noudata yhtä metodia, vaan voi koostua monesta metodista. Oikeustieteen muuttumiseen monitieteisemmäksi on vaikuttanut se, että oikeustiedettä tarvitaan alueilla, joissa on huomattu olevan aukkoja sekä oikeustiede on lähestynyt yhteiskunnallisempaa puolta. Esimerkiksi Cockfield on todennut law and tech- nology -metodin olevan tarpeellinen etenkin laajojen teknologisten muutosten vaikuttaessa arvoihin ja tavoit- teisiin eikä perinteinen oikeustiede välttämättä riitä yhteiskunnallisen ulottuvuuden vuoksi. Cockfield 2004, s.
384; Ervasti 2011, s. 85; Hirvonen 2011, s. 9 ja 55; Määttä 2016, s. 2; Koulu 2018, s. 842.
30 Monitieteisyydessä on kyse oikeuden ja oikeustieteen pluralistumisesta, josta law and technology -tutkimuk- sen lisäksi esimerkkejä ovat law and economics sekä urheiluoikeus. Ks. Bennett Moses 2007, s. 589. Law and technology -metodi sekä oikeusteknologia (legal tech) eivät ole samaa tarkoittavia asioita, vaikka nämä saate- taan usein sekoittaa. Oikeusteknologiassa on kyse teknologisten ratkaisujen käytöstä oikeudellisissa palve- luissa eli oikeuden teknologisoitumisesta, joita ovat esimerkiksi oikeudellisten aineistojen hallinnointialustojen kehitys sekä verkkovälitteiseksi muutettava riidanratkaisu. Lohkoketjuja voi käyttää myös oikeusteknologiaan liittyvissä oikeudellisten palveluiden toteuttamisessa, mutta tutkielmassa ei perehdytä lohkoketjuihin oikeu- dellisten palveluiden tuottamisen näkökulmasta. Ks. Koulu 2017, s. 97 ja 100.
31 Kaisto 2020, s. 994.
Kolmannessa luvussa tarkastellaan tutkielman kannalta olennaisia osia patenttioikeuden pe- rusteista, kuten patenttijärjestelmästä sekä patenttilainsäädännön muodostumisesta, jonka avulla tuodaan esille Euroopan patenttisopimuksen asema sekä EPO:n vaikutus patenttikäy- täntöihin. Tutkielmassa ei erikseen tarkastella vertailevasta näkökulmasta patentointia eri valtioissa, vaan näkökulmana on tulkita lainsäädäntöä siten kuin kansallisesta patenttilaista sekä Euroopan patenttisopimuksesta ja patenttiviraston käytännöstä ilmenee. Lainsäädännön kautta käydään läpi patentoinnin vaatimuksia.
Neljännessä luvussa keskitytään patenttioikeuden erityispiirteisiin lohkoketjuteknologiaan perustuvien keksintöjen osalta. Luvussa sovelletaan tietokoneohjelmien ja tietokonesovel- teisien keksintöjen osalta tunnistettuja vaatimuksia keksintöihin, joissa on kyse lohkoket- justa Euroopan patenttiviraston luoman oikeuskäytännön valossa. Viimeisessä luvussa yh- distetään tutkielmassa tehdyt päätelmät tutkimuskysymyksiin ja pohditaan lohkoketjutekno- logisten keksintöjen suojan tilaa patenttioikeudessa. Kyseinen pääluku toimii yhteenvetona tutkielman havainnoista.
2 KESKEISET KÄSITTEET LOHKOKETJUTEKNOLOGIAN MÄÄ- RITTELEMISEKSI
2.1 Tekniikka ja teknologia patenttioikeudessa
Onko teknologialla oikeudellisessa viitekehyksessä vakiintunutta määritelmää? Eroaako tek- nologia sekä tekniikka käsitteinä toisistaan? Seuraavassa alaluvussa 2.2 käsitellään perusasi- oita lohkoketjuteknologiasta sekä erityisesti älykkäistä sopimuksista sekä hajautetun tilikir- jan teknologiasta. Ennen lohkoketjuteknologioihin siirtymistä on kuitenkin olennaista sel- ventää teknologian ja tekniikan käsitteitä, koska näitä molempia käsitteitä käytetään tutkiel- massa. Tässä alaluvussa käydään läpi, mitä patenttioikeudessa tekniikka ja teknologia tar- koittavat sekä miten niitä käytetään tekstissä.
Yleisesti teknologian käsite voidaan ymmärtää patenttioikeudessa laajasti eikä sen sisältö ole täysin yksiselitteinen, sillä teknologialla voidaan tarkoittaa tiettyjä laitteita tai prosesseja taikka tekniikan aloihin kohdistuvaa tutkimusta.32 Teknologian osalta patenttioikeudessa Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa sekä TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohdassa patentin kohteeksi määritellään keksintö ”in all fields of technology” ja molempien yleissopimusten osalta kyseinen kohta on käännetty suomeksi ”miltä tekniikan alalta ta- hansa”.33 Vastaavasti tekniikka-sanaa käytetään patenttilain 1 §:ssä, jonka mukaan keksintö voi olla mihin tahansa tekniikan alaan liittyvä.
TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohdassa mainitaan lisäksi, että patenttioikeuden saaminen ei saa olla riippuvainen siitä, mikä tekniikan ala on kyseessä, millä katsotaan tarkoittavan sitä, että keksinnön tekniikan tai teknologian ala tarkoittaa myös aloja, jotka eivät välttämättä ole aina olleet luokiteltavissa teknisiksi.34 TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohdan englan- ninkielisessä versiossa kuitenkin kohta on muodossa ”…patents rights enjoyable without discrimination as the field of technology”. Oikeuskirjallisuudessa teoksessa Patenttioikeus
32 Cockfield 2004, s. 384; Bennett Moses 2007, s. 590–592.
33 Maailman kauppajärjestöä koskevaan sopimukseen sisältyvä sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista SopS 4–5/1995. Ks. tutkielman alaluvut 3.1 ja 3.2, jossa käydään läpi patenttioikeuden lainsäädännön muodostumisen ja TRIPS-sopimuksen sekä Euroopan patenttisopimuksen vaikutus patenttioi- keuteen.
34 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 36–37.
puolestaan käytetään edellä mainituista yleissopimusten kohdista tekniikka-sanan sijasta kä- sitettä ”teknologia”.35 Tämän perusteella teknologian määritelmän voidaan katsoa merkitse- vän laajasti eri aloja, jotka ovat teknisiä ja keksintö on näihin aloihin liittyä.
Teknologian käsitteen määrittelyä varten voidaan nostaa esimerkinomaisesti esille biotek- nologia, jolla tarkoitetaan bioteknologisten keksintöjen ja biologisen materiaalin patentoi- mista, kuten geneettistä tietoa sisältävän materiaalin patentointia.36 Bioteknologiadirektiivin johdanto-osan 3 kohdan mukaan bioteknologian alalla tehtävien investointien suojaamiseksi on olennaista, että jäsenvaltioissa on tehokas ja yhdenmukaistettu suoja. Kyseisen kohdan perusteella käsitteellä bioteknologialla viitataan yleisesti bioteknologian alaan, mutta myös siihen liittyviin keksintöihin. Tässä yhteydessä teknologian käsite kattaisi niin alan kokonai- suudessaan kuin myös tarkoittaisi yksittäisiä keksintöjä. Bioteknologian määritelmän osalta oikeuskirjallisuudessa Haarmann on käsitellyt bioteknologiaa käyttäen biotekniikka-sanaa, kun taas puolestaan Patenttioikeuden kirjassa käytetään tässä yhteydessä käsitettä biotekno- logia.37
Toisaalta tekniikka-sanan voidaan nähdä ilmentävän patenttioikeudessa tiettyjä käytännön ratkaisuja, sillä patenttilain 2 §:n mukaan keksinnöltä edellytetään olennaista eroavaisuutta siitä, mikä on tullut julkiseksi ennen patentin hakemuspäivää. Tällä tarkoitetaan sitä, että keksintöä verrataan tunnetun tekniikan tasoon eli tiedossa oleviin teknisiin ratkaisuihin.38 Vastaavasti Euroopan patenttisopimuksen 56 artiklassa keksintö ei saa olla ilmeinen alan ammattimiehelle tunnetun tekniikan tason perusteella. Tässä on kyse tietyistä tekniikan alan ratkaisuista, joita vertaillaan toisiinsa keksinnön patentoitavuutta selvitettäessä. Tekniikka voikin patenttioikeudessa myös tarkoittaa siten ainoastaan tiettyjä kehitettyjä ratkaisuja tek- niikan parista, joita keksinnössä vertaillaan aiemmin tunnettuihin toimintoihin.39
35 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 36 ja 58.
36 EU:ssa on annettu 6.7.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/44/EY bioteknologian keksin- töjen oikeudellisesta suojasta (bioteknologiadirektiivi). Bioteknologiadirektiivin johdanto-osan 3 kohdan mu- kaan direktiivillä pyrittiin yhdenmukaistamaan bioteknologian alan suoja jäsenvaltioissa ja Suomi on imple- mentoinut direktiivin osaksi patenttilakia.
37 Haarmaan 2014, s. 186 ja Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 95.
38 Haarmann 2014, s. 200 ja Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 70.
39 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 70.
Tekniikan ja teknologian käsitteiden osalta voidaan päätyä siihen, että teknologia voi viitata koko tekniikan alaan, kun keksinnön tulee olla miltä tahansa tekniikan alalta. Toisaalta tek- nologia voi myös ilmentää yksittäisiä teknisiä ratkaisuja keksinnössä. Sekä teknologian että tekniikan käsitteitä käytetään molempia patenttilainsäädännössä, eikä olennaista eroa näiden välille suoraan ilmene lainsäädännön tai oikeuskirjallisuuden perusteella. Tiivistettynä pää- telmänä teknologian ja tekniikan käsitteistä on se, että niitä käytetäänkin paikoitellen tois- tensa synonyymeina. Tähän on saattanut vaikuttaa eri tavalla tehdyt käännökset vieraskieli- sistä lähteistä. Toisaalta tämä johtaa siihen, että teknologian ja tekniikan sanojen merkitys- sisällöt patenttioikeudessa eivät ole merkittävästi toisistaan eroavia, jos niitä molempia voi- daan käyttää ilman pelkoa sekaannuksesta.
Teknisyyden käsite on myös vahvasti tutkielmaan liittyvä, koska teknisyyden määritelmä ilmenee lohkoketjuteknologiaa käyttävien keksintöjen yhteydessä, johon perehdytään erityi- sesti luvussa neljä. Luvussa keskitytään siihen, mikä merkitys keksinnön teknisellä luon- teella on. Teknisyyden määritelmä on kuitenkin tapauskohtainen, eikä myöskään sille löydy vastaavasti yksiselitteistä sisältöä. Tämä ilmenee Euroopan patenttiviraston laajennetun va- lituslautakunnan päätöksestä G 3/08, jossa lautakunta toteaa, ettei päätöksessä yritetä mää- ritellä termiä tekninen (technical), koska teknisyys ilmenee jokaisessa tapauksessa eri ta- valla.40
Tutkielmassa käytetään edellä mainitut päätelmät huomioiden teknologian käsitettä kuvas- tamaan lohkoketjuihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. Lohkoketjuteknologiasta puhuttaessa tek- nologia viittaa lohkoketjuihin liittyviin teknologioihin eli keksinnön teknisiin elementteihin.
Vastaavasti tekniikka -käsitettä käytetään patentoinnin yleisten edellytysten yhteydessä sekä määritellessä lohkoketjuteknologialta vaadittavia erityispiirteitä patentoinnin saavutta- miseksi, joissa on kyse teknisen luonteen ja teknisen lisävaikutuksen määritelmästä eli tek- nisyydestä.
2.2 Lohkoketjuteknologian yleinen toimintaperiaate
Lohkoketjulle tai lohkoketjuteknologialle ei ole oikeuskirjallisuudessa eikä yleiskielessä vielä täsmällistä ja yksiselitteistä määritelmää.41 Lohkoketju voidaan kuitenkin määritellä
40 G 3/08, päätöksen perustelut kohta 9.2.
41 Kaisto 2020, s. 994.
sen toimintaperiaatteiden ja ominaisuuksien avulla. Lohkoketju on hajautettuun järjestel- mään perustuva tietokanta, minkä tapahtumat ovat aikajärjestyksessä ja tiedot vahvistetaan sekä tallennetaan pysyvällä tavalla eli siten, ettei niiden muuttaminen ja väärentäminen ole mahdollista.42 Transaktioiden toteutuminen perustuu hajautetussa järjestelmässä siihen, että lohkoketjuun osallistuvat toimivat varmistavat transaktioiden oikeanmukaisuuden.43 Tällöin erillisiä välikäsiä, kuten pankkia, ei tarvita ja tämän avulla voidaan vähentää kustannuksia, joita muussa tilanteessa maksettaisiin palveluntarjoajalle.44 Hajautettua järjestelmää selvite- tään laajemmin jäljempänä, mutta kuvassa 1 nähtävällä tavalla lohkoketjussa on yleisesti kyse seuraavista tapahtumista, mitkä muodostavat lohkoketjun.
Kuva 1 Lohkoketjun toimintaperiaate.
Virtuaalivaluuttojen yhteydessä lohkoketju on suosittu teknologia ja usein bitcoinia käyte- tään kuvaamaan lohkoketjuteknologiaa, koska bitcoin oli ensimmäinen lohkoketjua käyttävä virtuaalinen maksujärjestelmä.45 Lohkoketju ja virtuaalivaluutta eivät kuitenkaan ole sama
42 TEPA-termipankki, hakusana lohkoketju.
43 De Filippi – Wright 2018, s. 33.
44 Wright – De Filippi 2015, s. 1.
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843 eli ns. viides rahanpesudirektiivi annettiin 30.5.2018, jolla määrättiin rahanpesudirektiiviin lisävelvoitteita ja määriteltiin myös virtuaalivaluutan käsite.
Kansallisesti direktiivin velvoitteet on saatettu voimaan lailla virtuaalivaluutan tarjoajista (572/2019). Lain 2
§:n 1 momentin 1 kohdan mukaan virtuaalivaluutalla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa arvoa, jota keskuspankki tai muu viranomainen ei ole laskenut liikkeeseen ja se ei ole laillinen maksuväline, mutta sitä voidaan käyttää maksuvälineenä ja virtuaalivaluutta voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti. Kryptova- luutta on puolestaan virtuaalivaluutta, joka on suojattu kryptografian eli salausalgoritmin avulla. Bitcoin on
asia, mutta niiden yhteys muodostuu siitä, että virtuaalivaluutan järjestelmässä voidaan hyö- dyntää lohkoketjuun perustuvaa teknologiaa.46 Satoshi Nakamoto julkaisi bitcoinista vuonna 2008 muistion, jossa tuotiin esille bitcoinin toimintaperiaatteena oleva lohkoketju ja sen ha- jautettu tietokanta vertaisverkossa (P2P). Bitcoin toimii ilman keskuspalvelinta toisiinsa ver- taisverkossa yhteydessä olevien toimijoiden konsensuksen eli yhteisymmärryksen perus- teella. Vertaisverkon toimijat hyväksyvät tapahtuvat transaktiot ja tieto tallennetaan lohkoi- hin, jossa jokaisessa on myös tunnistetieto edellisistä lohkoista. Tieto ei ole muutettavissa jälkikäteen ilman muiden hyväksyntää, minkä vuoksi yhden lohkon muuttaminen ei ole mahdollista ilman kaikkien lohkojen muutosta. Tämän avulla vertaisverkossa olevat toimijat voivat luottaa toisiinsa ja lohkoista muodostuvassa lohkoketjussa on nähtävillä reaaliaikai- sesti kaikille osapuolille toteutuneet transaktiot.47
Toinen tunnettu virtuaalivaluutta on Ethereum, jonka perustaja Vitalik Buterin halusi kehit- tää Ethereumin laajemmaksi käyttötarkoitukseltaan kuin ainoastaan virtuaalivaluuttapoh- jaiseksi maksujärjestelmäksi. Ethereum onkin virtuaalivaluuttayksikön lisäksi käyttöjärjes- telmä, jonka tarkoitus on tarjota erilaisia lohkoketjuun perustuvia hajautettuja ohjelmia (dApp, decentralized application) älykkäiden sopimusten kautta. Ethereumia voidaankin verrata suoraan käyttöjärjestelmänä esimerkiksi Androidiin ja Windowsiin. Bitcoinille ja Et- hereumille on markkinoilla myös kilpailijoita, jotka ovat pyrkineet erityisesti kehittämään sitä, paljonko Bitcoinissa ja Ethereumissa menee niiden ylläpitoon aikaa käyttämällä toista konsensus algoritmia (consensus mechanism) kuin Bitcoinissa ja Ethereumissa. Esimerkiksi kilpailijana olevan EOSIO:n katsotaan olevan ns. kolmannen sukupolven lohkoketju-rat- kaisu, jossa on Ethereumin tavoin kyse kokonaisesta käyttöjärjestelmästä sekä ylläpidosta Proof of Stake-konsensusalgoritmin kautta.48
itseasiassa kryptovaluutta, mutta tekstissä on käytetty virtuaalivaluutan käsitettä pitämään teksti selkänä. Hau- tamäki, Atallah ja Koskikare 2019, s. 1 ja 8
46 Esimerkiksi bitcoinin lisäksi toinen tunnettu virtuaalivaluutta on Ethereum-käyttöjärjestelmän ether. Ethe- reum on kehitetty laajemmaksi kuin bitcoin ja tarjoaa mahdollisuuden muuhunkin kuin virtuaalivaluutan transaktioihin, kuten lohkoketjuun kehitettyihin ohjelmiin. Ethereum on oikeastaan tietojenkäsittelyalusta, joka perustuu lohkoketjuteknologiaan ja bitcoin puolestaan ainoastaan virtuaalivaluuttainen maksujärjestelmä. Ks.
Bitcoinkeskus kohta Ethereum on ohjelmointialusta.
47 Ns. white paperin julkaisseen Satoshi Nakamoton takana ollutta henkilöä tai yritystä ei ole pystytty selvittä- mään. Bitcoinin perustamisen taustan yksi ideologia on liittynyt myös sen hetkisen taloustilanteen muuttami- seen, jossa valtiot eivät olisi hallinnoimassa valuuttoja ja jatkossa olisi mahdollista estää finanssikriisin mu- kaiset tilanteet, kuten vuoden 2008 finanssiromahdus. Nakamoto s. 1, De Filippi – Wright 2018, s. 20 ja Hau- tamäki, Atallah ja Koskikare 2019 s. 1–2.
48 Imran 2017, s. 210, Bitcoinkeskus 2020, kohdat Ethereum on markkinoiden tunnetuin ekosysteemi, Ethe- reum on ohjelmointialusta ja Ethereum ja kilpailijat ja Bitcoinkeskus 2019, kohta EOS on Ethereumin suurin haastaja.
Lohkoketjuteknologian etuna on se, että se minimoi transaktiokustannuksia, nopeuttaa pro- sesseja sekä varmistaa datan luotettavuutta.49 Lohkoketjun avulla voidaan toteuttaa luotetta- vasti ja ilman keskuspalvelinta erilaisia transaktioita sekä tallentaa tietoja aukottomasti, ku- ten esimerkiksi finanssimaailmassa olevia pankkisiirtoja tai edellä mainittuja virtuaalivaluu- tan transaktioita. Transaktiolla voidaan tarkoittaa myös muita kuin rahasiirtoja, kuten uuden omistajan rekisteritiedon tallentamista osakkeiden omistajuuden vaihtuessa. Tiedot transak- tioista tallentuvat lohkoihin (block) ja lohkot puolestaan yhdistyvät toisiinsa muodostaen yhdenmukaisen tietokannan, lohkoketjun.
Kuva 2 Lohkojen linkittyminen toisiinsa.
Edellä olevasta kuvasta nähdään, että lohkot linkittyvät toisiinsa lohkojen sisältämän tiivis- teen (hash) avulla. Tiiviste tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen lohko sisältää aina myös edellisen lohkon tiedot. Tässä päästään siihen, minkä vuoksi lohkoketju on luotettava.
Lohkoketjun yhden lohkon muuttaminen ketjun välistä rikkoisi ketjun johdonmukaisen jär- jestäytymisen, sillä uusi lohko ei sisällä kaikkien edellisten lohkojen tiivisteessä olevia tun- nistetietoja, joten esimerkiksi hakkeroimalla perustettu uusi lohko ei voi tulla hyväksytyksi lohkoketjuun. Lohkojen tallentaminen muodostuu ikään kuin moninkertaiseksi, jolloin aiemmat lohkot sisältävät vastaavan tiedon kuin uusi lohko. Tämän vuoksi teknologia on
49 Mähönen 2018, s. 947.
suhteellisen varmaa ja ikuista, koska tapahtumien väärentäminen muodostuu melkein mah- dottomaksi.50
Lohkoketjulla on myös erilaisia järjestelmiä sen osalta, onko se avoin vai suljettu. Avoimeen lohkoketjuun (permissionless blockchain) perustuvaan järjestelmään pystyy kuka tahansa liittymään ja tämän puolesta niitä käytetäänkin etenkin Bitcoin- ja Ethereum- virtuaalivaluuttojen hallinnoinnissa. Avoimeen lohkoketjuun voi siten liittyä ilman, että henkilöä tunnistetaan tai siihen tarvitaan erillistä lupaa. Avoimissa lohkoketjuissa transaktiot edellyttävät, että ne hyväksytään lohkoketjuun konsensusalgoritmin perusteella eli käytännössä lasketaan edellisten lohkojen perusteella, voidaanko uusi transaktio hyväksyä.
Algoritmilla tarkoitetaan matemaattista laskentatapaa, jolla varmistetaan se, voidaanko transaktio lisätä. Konsensusalgoritmeja tunnetaan esimerkiksi Proof-of-work sekä Proof-of- Stake -menetelmät.51
Puolestaan suljetulla lohkoketjulla (permissioned blockchain) tarkoitetaan lohkoketjuun liittymistä siten, että jokainen tunnistetaan jollain tavalla. Suljettujen lohkoketjujen hyöty on siinä, että niiden osalta transaktiot ovat nopeampia verrattuna avoimiin lohkoketjuihin, sillä lohkoketjun toimijoita on rajattu ja tietty määrä. Suljetussa lohkoketjussa kuitenkin korostu- vat ne haasteet, joita on pyritty lohkoketjuteknologioiden avulla välttämään. Jos esimerkiksi vain osa lohkoketjuun osallistujista voi varmentaa transaktiot, ovat myös nämä toimijat sa- malla haavoittuvaisia teknisille ongelmille ja tietoturvariskeille.52
Lohkoketjuteknologiassa ei ole kyse yhdestä ja tietystä teknologiasta, vaan yhdistelmästä erilaisia teknologioita riippuen siitä, millainen innovaatio on kyseessä. Esimerkiksi edellä kuvatussa Ethereumissa on kyse monen teknologian yhdistelmästä, jolla luodaan haluttu loh- koketjuun perustuva järjestelmä. Lohkoketjuteknologia ei olekaan täysin uusi yksittäinen teknologia, vaan ennemmin tunnettujen teknologioiden yhdistelmä, joita hyödynnetään loh- koketjuun perustuvassa innovaatiossa. Edellä on kuvattu lohkoketjuteknologiaa ja erilaisia lohkoketjussa käytettäviä teknologioita ovat esimerkiksi hajautettuna verkkona P2P-verkko,
50 De Filippi – Wright 2018, s. 25; Wrigley 2018, s. 84.
51 De Filippi – Wright 2018, s. 31–32.
52 Bitcoinkeskus 2020, kohta Ethereumin ja Bitcoinin erot sekä kohta Ethereum ja kilpailijat, Johansson ym.
2019, s. 62 ja De Filippi – Wright 2018, s. 31–32.
salausmenetelmänä kryptografia sekä transaktioiden hyväksymisessä konsensusalgoritmi.53 Käytännössä lohkoketju kuvastaa tiedon tallentamisen tapaa tietokantaan, joka toteutetaan erilaisten lohkoketjuteknologioiden yhdistelmän avulla.
2.3 Erilaisia lohkoketjuteknologioita tietokoneohjelman ja liiketoiminnan näkökul- masta
2.3.1 Distributed Ledger Technology
Tutkielman aiheen kannalta on olennaista määritellä lohkoketjuteknologian yhteydessä myös lohkoketjua hyödyntävät keksinnöt, joissa voidaan katsoa olevan kyse tietokoneohjel- mista tai liiketoimintamalleista. Lohkoketjuteknologiaan perustuvia innovaatioita voidaan tunnistaa olevan esimerkiksi virtuaali- ja kryptovaluutat, älykkäät sopimukset ja hajautetut tilikirjan teknologiat. Virtuaali- ja kryptovaluuttojen osalta on jo tarkasteltu niiden ilmenty- mistä lohkoketjuteknologiassa lohkoketjun yleisen määrittelyn kautta, minkä vuoksi tässä alaluvussa keskitytään niiden sijasta hajautetun tilikirjan teknologiaan sekä älykkäisiin so- pimuksiin, jotka perustuvat lohkoketjuteknologiaan ja voidaan jaotella kuuluvaksi tietoko- neohjelmaksi tai suunnitelmaksi, säännöksi tai menetelmäksi liiketoimintaa varten.
Usein lohkoketjuteknologiasta käytetään käsitettä DLT, joka muodostuu sanoista distributed ledger technology eli hajautetun tilikirjan teknologia. Usein DLT:tä ja lohkoketjuteknolo- giaa käytetään toistensa synonyymeinä, koska DLT on erityisesti finanssimaailmassa ylei- sesti käytetty teknologia lohkoketjussa.54 Teknologian voidaan katsoa parantavan transakti- oiden kustannustehokkuutta, koska se poistaa välikäsiä sekä lisää läpinäkyvyyttä luotetta- valla tavalla tapahtuvan hajauttamisen avulla.55
Mitä tarkoitetaan sillä, että lohkoketju perustuu hajautettuun järjestelmään?56 Hajautetussa järjestelmässä on kyse siitä, että siltä puuttuu sellainen auktoriteetti, joka yksinään hallinnoi lohkoketjua ja jolta varmistettaisiin transaktiot. Hajautetun järjestelmän idea on juuri siinä, että se poistaa välikäden, joka yksinään vastaa transaktioista tai tietojen hallinnoinnista. Ha-
53 De Filippi – Wright 2018, s. 13; Johansson ym. 2019, s. 56–57.
54 Swan 2017, s. 6.
55 Euroopan parlamentin päätöslauselma 2020/C 011/02, kohta B.
56 Wrigley 2018, s. 86.
