Euroopassa patenttijärjestelmän nykytilaa sääntelee Euroopan patenttisopimus, jonka myötä on muovautunut yhdenmukainen patenttioikeus Euroopan alueelle koskien muun muassa patentoinnin edellytyksiä, voimassaoloaikaa sekä patenttisuojan sisältöä.107 Euroopan pa-tenttisopimus on luonteeltaan kansainvälinen sopimus ja erillinen EU-lainsäädännöstä, vaikka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sopimukseen liittyneet.108 EU-lainsäädännöllä on kui-tenkin harmonisoitu patenttioikeutta direktiiveillä ja EU-asetuksilla esimerkiksi bioteknolo-gian keksintöjen sekä lisäsuojatodistuksien osalta, mutta EPC määrittelee tyhjentävästi eu-rooppapatentin myöntämisen aineellisia edellytyksiä.109 Euroopan patenttisopimus on Suo-messa harmonisoitu kansalliseen patenttilainsäädäntöön ja patenttilaki vastaakin myös läh-tökohdin myös sanamuodoiltaan Euroopan patenttisopimusta.110
105 Euroopan patenttisopimuksen 150 artiklan mukaan patenttiviraston tehtävänä on toimia PCT-hakemusten vastaanottajana. Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 146.
106 HE 92/2005 vp, s. 5 ja Aalto-Setälä ym. 2016, s. 100.
107 Sterckx – Cockbain 2012, s. 18.
108 Euroopan patenttisopimus ns. avoin sopimus, johon ovat liittyneet EU:hun kuulumattomat esimerkiksi Norja, Albania ja Turkki. Koska Euroopan patenttivirasto on erillinen toimija EU:sta, vaikuttaa tämä myös siihen, että Iso-Britannian EU-eron myötä Iso-Britanniaa koskevat eurooppapatentit sekä niitä koskeva lain-säädäntö jäävät voimaan, sillä kyseessä ei eroaminen Euroopan patenttisopimuksesta. Ks. Iso-Britanniaa kos-keva osuus Honkasalo, M 2019. Muut lähteet HE 92/2005 vp, s. 6, Haarmann 2014, s. 19, Sterckx – Cockbain 2012, s. 18 ja Euroopan patenttivirasto -> kohta Legal foundations ja kohta Member states.
109 Patenttilainsäädäntöä ei ole vastaavalla tavalla kokonaisuudessaan harmonisoitu EU-lainsäädännöllä, kuten esimerkiksi tavaramerkkien ja tekijänoikeuden kohdalla. EU-oikeuden vapaan liikkuvuuden periaate ulottuu kuitenkin patenttioikeuteen kuten muihinkin immateriaalioikeuksiin. HE 175/2010 vp, s. 10; HE 45/2015 vp, s. 7; Norrgård 2008, s. 6.
110 Siivola 2001, s. 1333.
Eurooppapatentti ei tuo kuitenkaan suoraan myöntämisen perusteella suojaa kaikkiin Euroo-pan patenttisopimukseen liittyneisiin sopimusvaltioihin, vaan eurooppapatentti tulee saattaa vielä erikseen voimaan valtioissa, joihin suoja halutaan.111 Kyseessä on edellä mainittuun kansainväliseen patenttiin nähden prosessina vastaava tilanne, jossa patentti tulee vielä ha-luttujen valtioiden osalta saattaa voimaan. Eurooppapatentti onkin kansainvälisen patentin tavoin yksinoikeudeltaan kansallinen patentti, joka on voimassa alueellisesti tietyssä valti-ossa. Eurooppapatentti tarkoittaa käytännössä yhdenmukaistetulla järjestelmällä myönnettä-vää kansallista patenttia, jota hallinnoidaan tästä johtuen kansallisesti ja eurooppapatentin oikeusvaikutus määräytyy tietyn valtion patenttilainsäädännön perusteella.112 Myös patent-teja koskevat oikeudenkäynnit käydään erikseen kansallisessa tuomioistuimessa, vaikka ky-seessä olisi eurooppapatenttina voimaan saatettu kansallinen patentti.113
Euroopan patenttisopimuksella on perustettu Euroopan patenttivirasto (European Patent Of-fice, EPO), joka on toimivallaltaan ylikansallinen toimielin, joka käsittelee, tutkii ja myöntää eurooppapatentit.114 Euroopan patenttivirastoon kuuluu valituslautakuntia, joihin on mah-dollista valittaa viraston tekemistä päätöksistä eurooppapatenttia koskien. Esimerkiksi tut-kielmassa tarkastellaan lohkoketjuteknologiaan liittyen Euroopan teknisen valituslautakun-nan päätöksiä, jotka ovat T-tunnuksella alkavia sekä myös laajennetun valituslautakunvalituslautakun-nan päätöksiä, mitkä tunnistaa G-tunnuksesta. Laajennetussa valituslautakunnassa käsitellään esimerkiksi asioita, joissa on kyse keskenään ristiriidassa olevien lautakuntien ratkaisuista sekä periaatteellisista oikeuskysymyksistä.115
Valituslautakunnat ovat riippumattomia toimielimiä Euroopan patenttivirastoa ja niiden toi-mivalta perustuu lainsäädännön soveltamisen laajuuden osalta Euroopan patenttisopimuksen sisältöön. Valituslautakunnat toimivat eurooppapatenttien osalta tuomioistuimeen verratta-valla taverratta-valla ja niille on myös muutamassa sopimusvaltion ylimmässä kansallisessa tuomio-istuimessa tunnustettu tuomioistuimen asema.116 Valituslautakuntien toimivaltuus perustuu
111 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 151.
112 HE 175/2010, s. 5ja HE 45/2015 vp, s. 4 ja 9.
113 Markkinaoikeus on ensimmäisen asteen tuomioistuin immateriaalioikeuteen liittyvissä siviiliasioissa sekä patenttiviranomaisen päätöksien valitusasioissa. Rikosasiat puolestaan kuuluvat ensimmäisenä asteena käräjä-oikeudelle. HE 45/2015 vp, s. 4 ja 30.
114 Haarmann 2014, s. 19 ja Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 151.
115 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 156.
116 Esimerkiksi Saksan ja Alankomaiden ylimmät tuomioistuimet ovat tunnustaneet valituslautakunnille tuo-mioistuimen aseman. Ks. Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 156.
kuitenkin eurooppapatenttien myöntämistä koskevaan prosessiin eikä edellä mainitulla ta-valla kyse ole esimerkiksi riita-asiasta tai hakemusasiasta, jotka puolestaan käsitellään Suo-messa ensi asteena markkinaoikeudessa.
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt Euroopan patenttisopimuksen sekä valituslautakuntien päätösten oikeudellista asemaa ensimmäistä kertaa päätöksessä KHO 2000/3034.117 Kysei-sessä tapauksessa PRH oli hylännyt patenttihakemuksen väitteen johdosta. Valittaja vetosi asiassa Euroopan patenttiviraston päätökseen ja esitti tämän myötä PRH:n tekemän päätök-sen olevan Euroopan patenttiviraston käytännön vastainen keksinnöllisyyden tason määrit-telyn osalta. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessä, että kansalliset patenttiviranomaiset noudattavat kansallista patenttilainsäädäntöä eikä Euroopan patenttisopimus velvoita nou-dattamaan patenttiviraston valituslautakuntien luomaa käytäntöä. Tästä johtuen valituslauta-kunnan yksittäinen ratkaisu ei ole suoraan sitova kansallisen lain soveltamisessa.
Edellä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätös on annettu vuonna 2000 ja valituk-senalainen patenttihakemus oli jätetty ennen Suomen liittymistä Euroopan patenttisopimuk-seen, mistä johtuen on nostettu esiin päätöksen ennakkotapausarvo.118 Kuitenkin vallitseva lainsäädäntö on edelleen se, että kansallisella viranomaisella ei ole suoraa sitovuutta Euroo-pan patenttisopimukseen, mutta käytännössä kuitenkin EurooEuroo-pan patenttiviraston luoma oi-keuskäytäntö sekä viraston laatima ja ylläpitämät Guidelines for Examination in the Euro-pean Patent Office (EPO Guidelines) ohjeet vaikuttavat niin eurooppapatenttien järjestel-mään kuin myös kansallisten patenttien myöntämiseen.119 Valituslautakuntien päätöksistä sekä EPO Guidelines -ohjeista saadaan yhtenäistämistarkoituksen vuoksi tulkintaa patent-tien myöntämiseen sekä osapuolet voivat myös viitata esimerkiksi väitekäsittelyssä Euroo-pan patenttiviraston päätöksiin sekä ohjeisiin.120 Tästä syystä Euroopan patenttivirastolla on toimivalta ainoastaan eurooppapatenttien osalta, mutta käytännössä Euroopan patenttivirasto ohjaa myös kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaistavan tulkinnan kautta.
117 Siivola 2001, s. 1328.
118 Siivola 2001, s. 1333.
119 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 31
120 PRH noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja ottaa tarvittaessa huomioon Euroopan patenttiviraston mukaista käytäntöä, vaikka ne eivät sinällään sidokaan. Patenttikäsikirja 2021, s. 7.
Nykyistä eurooppalaista patenttijärjestelmää on pyritty uudistamaan yhtenäispatenttijärjes-telmällä, joka pohjautuu kahteen EU-asetukseen.121 Yhtenäispatenttijärjestelmän avulla voi-taisiin antaa keksinnölle patenttisuoja kerralla kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman, että pa-tenttia tulee hakea ja saattaa erikseen voimaan eurooppapatentin tavoin halutuissa jäsenval-tioissa. Yhtenäispatentti tulisi suoraan voimaan suoraan kaikissa patenttijärjestelmässä ole-vissa valtioissa ja se tarjoaisi kansalliset rajat ylittävän patenttisuojan. Järjestelmään kuuluu myös yhdistetty patenttituomioistuin (Unitary Patent Court, UPC), jossa voitaisiin käsitellä patenttiriidat kansallisten tuomioistuinten sijasta ja estettäisiin päällekkäiset oikeudenkäyn-nit eri jäsenvaltioissa.122
Yhtenäispatenttijärjestelmän toteutuminen on vielä kesken, koska sen voimaantulo edellyt-tää, että vähintään kolmetoista jäsenvaltiota ratifioi sopimuksen. Tällä hetkellä aikataululli-sesti järjestelmän tarkoitus on tulla voimaan vuonna 2022.123 Yhtenäispatenttijärjestelmän rinnalle jää kuitenkin myös voimaan eurooppapatenttijärjestelmä ja Euroopan patenttivirasto myöntäisi jatkossa eurooppapatentin lisäksi yhtenäispatentin (Unitary Patent).124 Yhtenäis-patenttijärjestelmä ei kuitenkaan vaikuta aineellisoikeudellisesti patentoitavuuden edellytyk-siin, koska EPO jatkaa patenttiviranomaisena, eikä patentoinnin edellytyksien osalta ole val-misteltu muutoksia.