Teknologinen kehitys on tuonut haasteita patenttioikeudelliseen rajapintaan vuosien varrella ja uudet innovaatiot nostavat keskustelua esille siitä, kuinka voimassa oleva lainsäädäntö soveltuu nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin tilanteisiin.1 Teknologian tuomilla haas-teilla ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uusien innovaatioiden myötä olisi tarkoituksena lisätä lainsäädäntöä, vaan olennaista on tutkia, soveltuuko voimassa oleva oikeus uusiin tilantei-siin.2 Oikeudellista ongelmaa teknologisten keksintöjen yhteydessä voidaankin ennemmin kuvastaa siten, että uudet teknologiat muodostavat tarpeita patenttioikeuden rajojen tulkin-nalle ja määrittelylle.3
Patenttijärjestelmän lähtökohtana on, että patenttien avulla pyritään antamaan keksinnöille patenttisuojaa sekä samalla kannustetaan uusien keksintöjen tekemiseen.4 Patenttisuojalla on siten myös yhteiskunnallinen merkitys sen tarkoituksen ollessa teknisen kehityksen edistä-minen, mikä toisaalta tarkoittaisi sitä, että teknologinen kehitys on patenttijärjestelmän nä-kökulmasta haluttu tilanne. Yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi uudet innovaatiot ovat usein arvokkaita omaisuuseriä ja esimerkiksi patenttisuoja keksinnöille on esimerkiksi yri-tysten IPR-strategian5 näkökulmasta olennaista, koska yrityksen arvo ja liiketoiminta voi pe-rustua keksintöjen hyödyntämiseen käyttämällä niitä itse tai antamalla lisenssejä keksintöi-hin.
1 Cockfield 2004, s. 403–404.
2 Tällä ei kuitenkaan tarkoita, että lainsäädäntöä pitäisi lisätä suorasti teknologian alalle, vaan käsitellä oikeu-den ja teknologian välistä rajapintaa ja pohtia, soveltuuko voimassa oleva lainsäädäntö teknologiaan ja suoja-taanko etuja ja arvoja. Ks. Cockfield 2004, s. 403–404.
3 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 2.
4 Haarmann 2014, s. 167. Ks. tutkielman alaluku 3.2, jossa käydään laajemmin läpi patenttijärjestelmän tarkoi-tusta tämän osalta.
5 IPR-strategia on liiketoiminnan osa-alue, jossa aineettomien oikeuksien suojaus varmistetaan. Suojauksen lisäksi on oleellista sisällyttää strategiaan aineettoman omaisuuden arvo, käyttö omassa ja käyttöoikeuden kautta toisessa yrityksessä, valvoa oikeuksia sekä pitää yllä näitä tietoja ajantasaisesti. Strategia laaditaan, ku-ten liiketoimintastrategiakin, liiketoiminnan osaksi. Ks. IPR-strategia pienyritysku-ten osalta Mansala 2007, s.
598 ja 599. Suomen hallituksen ohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi 2019 on määritetty, että Suomeen pitää luoda aineettomien oikeuksien strategia, minkä perusteella on luotu Työ- ja elinkeinoministeriön alainen ryhmä tekemään selvitystä aineettomien oikeuksien ja niiden käytön tämänhetkisestä tilanteesta. Esimerkiksi ryhmän tavoitteena on tarkastella lainsäädännön kehittämistarpeita ja kansallisen patenttilainsäädännön uudis-taminen on yhtenä tavoitteena. Hallitusohjelma 2019, s. 99.
Teknologian ja digitalisaation kehityksen kautta uutena innovaationa on muodostunut loh-koketjuteknologia (blockchain technology).6 Lohkoketju voidaan määritellä tietokannaksi, johon tallennetaan tiedot turvallisella, läpinäkyvällä ja pysyvällä tavalla.7 Tietokantaa ei hal-linnoi erikseen yksittäinen taho, vaan transaktiot vahvistetaan ja tallennetaan toisiinsa yh-teydessä olevan verkon välityksellä.8 Lohkoketjuun perustuvalla tiedon tallentamisella on tunnistettu mahdollisuus toteuttaa toimintoja kustannustehokkaammin, nopeammin sekä tur-vallisemmin, koska lohkoketjuun tallennettujen tietojen muuttaminen jälkikäteen ei ole mah-dollista sekä tallennettujen tietojen tapahtumat ovat jäljitettävissä.9
Lohkoketjuteknologiaan perustuvien keksintöjen patentointi on Euroopassa herättänyt kes-kustelua siitä, onko kyseessä keksintö, joka voidaan patentoida.10 Esimerkiksi lohkoketju-teknologiaa käyttäviin keksintöihin on myönnetty patentteja enemmän Yhdysvalloissa ja Kiinassa Eurooppaan verrattuna.11 Tämä konkretisoi taustan tämän tutkielman aiheelle, jossa yhdistetään teknologia patenttioikeudelliseen kontekstiin lohkoketjuun perustuvien keksintöjen myötä sekä siihen, kuinka voimassa olevaa lainsäädäntö tarkastelee näiden kek-sintöjen patentointia.
Lohkoketju nähdään usein finanssimaailman terminä, sillä lohkoketjua käytetään teknisesti erityisesti virtuaali- ja kryptovaluutoissa.12 Lohkoketjun käyttöä on yhä enenevissä määrin kehitetty muihinkin kuin virtuaalivaluuttoihin liittyviin innovaatioihin.13 Esimerkiksi Suo-messa on mahdollista toteuttaa asuntokauppa digitaalisesti lohkoketjuun perustuvalla DIAS-järjestelmällä (Digitaalisen asuntokaupan alusta). Kyseessä on lohkoketjuun perustuva
ha-6 Wright – De Filippi 2015, s. 2.
7 Mignon 2019, s. 1.
8 Wright – De Filippi 2015, s. 61.
9 Boucher – Nascimento – Kritikos 2017, s. 4; Rose 2020, kohta johdanto.
10 Suomessa sekä Euroopassa on ollut varauksellinen suhtautuminen lohkoketjuteknologiaan perustuvien kek-sintöjen patentointiin. Ks. Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 2; Koulu 2018, s. 4; Perronace 2019, kohta
”Current State of Blockchain Patenting Around the World”.
11 Perronace 2019, kohta ” Current State of Blockchain Patenting Around the World”. Esimerkiksi Yhdysval-tojen patentti- ja tavaramerkkivirastolta (USPTO) on haettu noin 700 lohkoketjuteknologiaan perustuvaa pa-tenttia vuosien 2011 ja 2018 välissä ja niistä 70 hakemukseen on myönnetty patentti. Ks. Stankovic 2019, s.
391.
12 De Filippi – Wright 2018, s. 61.
13 Kaisto 2020, s. 995. Esimerkiksi Euroopan komissio on rahoittanut vuodesta 2013 lähtien lohkoketjuhank-keita ja perustanut vuonna 2018 EU Blockchain Observatory and Forum -hankkeen, jonka tarkoitus on lujittaa asiantuntemusta sekä tutkia lohkoketjuun liittyvää luottamusta, turvallisuutta ja jäljitettävyyttä yhdessä lohko-ketjukehitystä tekevien yritysten kanssa. Ks. Euroopan komissio 2018 ja EU Blockchain, kohta about.
jautetun tilikirjan (distributed ledger technology, DLT) järjestelmä, missä monen eri toimi-jan on mahdollista yhtä aikaa osallistua saman tietokannan päivittämiseen.14 Toimijoita ovat esimerkiksi ostaja, myyjä sekä asunnonvälittäjä.
Lohkoketjun käyttöä on kehitetty myös erilaisiin innovaatioihin vaateteollisuudessa, missä kuluttaja saa tiedon vaatteen koko tuotantoketjusta eli valmistusvaiheista ja -maasta lohko-ketjuun perustuvan tietokannan avulla.15 Lohkoketjuteknologian avulla voidaan vähentää myös vaatteiden ja muiden tavaroiden tuoteväärennöksiä markkinoilla16, ehkäistä elintarvi-kepetoksia17 sekä edesauttaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Arla on kehittä-nyt ensimmäisenä maailmassa lohkoketjuun tallennettavan maidon valmistusketjun, joka edesauttaa maidon alkuperäisyyden jäljitettävyyttä ja sekä valmistusketjun läpinäkyvyyttä.18
Lohkoketjuteknologiaa on tutkittu oikeudellisessa kontekstissa etenkin vero-oikeudellisesta näkökulmasta johtuen virtuaalivaluuttojen realisoimisen vaikutuksista. Esimerkiksi kor-keimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2019:42 todetaan, että virtuaaliva-luuttaa pidetään tuloverolain (1535/1992) 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, johon sovelletaan tuloverolain mukaista luovutusvoittoa koskevia säädöksiä.19 Tämä osoit-taa sen, että tuloverolaissa ei ole säädösvalmistelun ajankohtana ollut huomioitavissa virtu-aalivaluuttojen vaikutusta, minkä virtuvirtu-aalivaluuttojen kehittäminen on vasta myöhemmässä ajankohdassa tuonut oikeudelliseen kenttään.
14 DIAS, kohta Kuulin DIASista ja lohkoketjusta, mistä tässä on kyse?; Mattila ym. 2019, kohta 2 Tutkimus-päätelmät.
15 Greene – Longobucco 2018, kohdat “Blockchain Technology Relevance for Fashion” ja “Fashion's Early Adopters” sekä Nevalainen ym. 2020, kohta “Uses of Blockchain in Fashion Industry”.
16 Burstall – Clark 2017, kohta “Anti-counterfeiting and enforcement” ja Nevalainen ym. 2020, kohta “Uses of Blockchain in Fashion Industry”.
17 . Elintarvikepetokselle ei ole kansallisesti tai EU:n lainsäädännössä määritelmää, mutta Euroopan komissio on määritellyt elintarvikepetoksen täyttyvän, kun EU:n elintarvikelainsäädäntöä on rikottu, teko on tahallinen ja sillä saadaan tai tavoitellaan taloudellista hyötyä sekä asiakasta on johdettu harhaan. Elintarvikepetokset ovat yleisiä maailmanlaajuisesti ja vaarantavat kuluttajien terveyttä sekä ovat myös taloudelliselta arvoltaan merkittäviä, minkä vuoksi teknologian avulla on pyritty keksimään ratkaisuja petosten estämiseksi. Suomessa petoksen kohteita ovat olleet mm. päiväys- ja alkuperämerkintöjen muuttaminen sekä sisällön poikkeaminen ilmoitetusta, mutta petosten määrä Suomessa ei ole merkittävä. Esimerkiksi lohkoketjulla voidaan edesauttaa elintarvikelain (23/2006) 1.1 §:ssä edellytettyä elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimuksen toteuttamista sekä elintarvikkeiden laadun varmistamista. HE 262/2018 vp, s. 25, Euroopan komissio > Knowledge for policy
-> Food Fraud & Quality --> Food Fraud sekä World Trademark Review 2017, kohta ”Why are counterfeit food and beverages big business” ja Availability and the threat to brand owners and consumers”.
18 Empirica ja Johansson ym. 2019, s. 170.
19 KHO 2019:42.
Lohkoketjuihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä liittyy myös muihin oikeudenaloihin kuin vero-oikeuteen. Esimerkiksi immateriaalioikeudellisessa rajapinnassa lohkoketjuteknologi-oiden on tunnistettu tuovan hyötyä immateriaalioikeuksien hallinnointiin sekä todisteena toi-mimiseen immateriaalioikeuksien loukkaustilanteissa.20 Esimerkiksi Malta on heinäkuussa 2021 ensimmäisenä EU-maana siirtänyt Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EU-IPO) lohkoketjuun perustuvaan IP Register in Blockchain -tietokantaan tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröinnit, mikä toteuttaa reaaliajassa ja muuttumattomana rekisteröintien hallinnointia.21