Esimerkiksi liiketoimintamalli on itsessään poissuljettu patentoinnin piiristä, mutta lohko-ketjuteknologiana olevaa salausmenetelmää käyttävä sovellus puolestaan läpäisee tämän en-simmäisen vaiheen kyseisen teknologian tuoman teknisen vaikutuksen kautta.211 Kaksivai-heisen menetelmän avulla siten ensimmäisessä vaiheessa rajataan patentoinnin ulkopuolelle ne keksinnöt, jotka ovat abstrakteja ja joilla ei ole lainkaan teknistä luonnetta.212
Toisessa vaiheessa tarkastellaan keksinnöllisyyden määritelmän saavuttamista. Toisen vai-heen myötä määritellään, onko edellä mainitut tekniset ratkaisut sellaisia, joiden avulla rat-kaistaan tekninen ongelma ja ne eivät ole ilmeisiä alan ammattimiehelle.213 Tällä tarkoite-taan Euroopan patenttisopimuksen 56 artiklan mukaisen keksinnöllisyyden määritelmää.
Toisessa vaiheessa käytetään myös osittain yleisesti keksintöjen patentointia tutkittaessa käytettävää problem-solution approach -menetelmää, joka kuvattiin luvussa kolme keksin-nöllisyyden yhteydessä.214 Kaksivaiheisessa menetelmässä ei ole kuitenkaan kyse täysin sa-masta asiasta kuin ongelma-ratkaisu -menetelmässä. Näiden ero on siinä, että kaksivaiheinen
211 EPO Conference Report 2018, s. 14.
212 Heckler 2019 ja EPO Guidelines I-D, kohta 9.13.
213 Schohe – Appelt – Goddar 2019, s. 115 ja EPO CII Guidelines 2021, s. 13.
214 Problem-solution approach soveltuu oikeastaan minkä tahansa eri tekniikan alan keksintöön. Tämän testin tarkoituksena on tutkia sitä, onko kyseessä sellainen keksintö, joka ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle. Ks.
Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 79 ja EPO Guidelines G-VII, kohta 5.
menetelmä soveltuu nimenomaisesti tietokonesovelteisiin keksintöihin, kun taas ongelma-ratkaisu -menetelmää käytetään yleisesti keksinnöllisyyden määrittämiseen eri tekniikan aloilta.215 Toisaalta siten ongelma-ratkaisu -menetelmää on kehitetty lisää soveltumaan Tie-tokonesovelteisien keksintöjen kohdalla tosin käytetään määritelmästä usein menetelmästä COMVIK -menetelmän nimeä johtuen sen muodostumisesta valituslautakunnan päätöksestä T 641/00 (COMVIK).216
Viimeisimmän oikeuskäytännön mukaan Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslauta-kunta on todennut päätöksessä G 1/19, että kaksivaiheisessa menetelmässä on oikeastaan kolme vaihetta nimityksestään huolimatta. Tämä johtuu siitä, että patentoinnin käsittelyssä ensin tutkitaan tietokonesovelteisen keksinnön patentoitavuutta EPC 52 artiklan mukaan (onko teknisiä ominaisuuksia eli tekninen luonne), jonka jälkeen selvitetään välivaiheena, ovatko nämä ominaisuudet jo aiemmin tunnetun tekniikan tason mukaisia. Tämä välivaihe toimii siten suodattimina sille, tuleeko keksintöä arvioida viimeisessä vaiheessa vai jääkö se patentoinnin ulkopuolelle. Viimeisenä vaiheena on oikeastaan vasta se, täyttääkö keksintö keksinnöllisyyden määritelmän.217
Vaikka tässä puhutaan ainoastaan teknisten ominaisuuksien vaikutuksien tunnistamisesta, niin keksintö voi sisältää sekä teknisiä että epäteknisiä ominaisuuksia. Patentoinnin tutkimi-sessa tekniset ja epätekniset ominaisuudet tulee ottaa huomioon kokonaisuutena siltä osin, kun ne vaikuttavat teknisen luonteen muodostumiseen.218 Tämän vuoksi epäteknisellä omi-naisuudella voi kuitenkin olla vaikutus siihen, onko kyseessä teknisen luonteen omistava keksintö.219 Kuitenkin epätekniset ominaisuudet yksinään usein tarkoittavat sitä, että ky-seessä on Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 kohdan mukaisesti sellaisenaan ilmen-tyessään olevia kohteita, jotka ovat patentoinnin ulkopuolelle rajattuja. Mutta sinällään epä-tekninen piirre voi teknisen ominaisuuden kanssa yhdessä luoda keksinnölle teknisen luon-teen.
Miten keksinnön käsittely edellä mainitulla menetelmällä liittyy teknisen lisävaikutuksen määritelmään? Lähtökohtana teknisen lisävaikutuksen määrittelyssä on edellä mainittu two
215 Oesch – Pihlajamaa – Sunila 2014, s. 79.
216 G 1/19, kohta 34.
217 G 1/19, kohta 39.
218 G 1/19, kohta 31 ja 32 ja Schohe – Appelt – Goddar 2019, s. 115.
219 Ibid.
hurdle approach -menetelmä (tai kolmivaiheinen testi, kuten edellä tuotiin esille). Menetel-mässä voidaan erottaa se, onko tietokonesovelteisella keksinnöllä teknisiä lisävaikutuksia.
Teknisen lisävaikutuksen määritelmän katsotaan kiteytyvän siinä, että sen avulla saadaan aikaan tietokoneen normaalin teknisyyden ylittäviä vaikutuksia.220 Esimerkiksi pelkästään ohjelmisto, jota käytetään tietokoneella ei ole teknistä lisävaikutusta tuova, koska sen tekni-syys on ainoastaan sen toteuttaminen tietokoneella eli keksinnön kohde on tietokoneohjelma sellaisenaan.221
Toisaalta liiketoimintamallien patentoinnin osalta on eriäviä näkökantoja sen osalta, minkä katsotaan täyttävän ensimmäisen vaiheen menetelmässä. Tietokonesovelteisen liiketoimin-tamallin osalta keksintö voi täyttää ensimmäisen vaiheen, jos kyseinen keksintö on tietoko-neella suoritettava222 ja menetelmä ei ole itsesään selvä alan ammattimiehenä olevalle oh-jelmistoasiantuntijalle, jolloin yleisesti voidaan katsoa olevan teknisiä lisävaikutuksia. Toi-sessa vaiheessa olevan keksinnöllisyyden edellytyksen täyttyminen voi tulla kyseeseen, jos keksintö sisältää teknisiä ominaisuuksia liiketoimintamallin toteuttamiseksi.223
Esimerkiksi eurooppatentissa EP 3552365B1 (Blockchain-Based Data Processing Method and Device) on kyse menetelmästä, joka on liiketoimintamalliksi katsottava tämän perus-teella, mutta se on tietokoneella toteutettava eli kyseessä on tietokonesovelteinen keksintö.
Keksintö on lohkoketjuun perustuva tietojenkäsittelymenetelmä, jonka avulla tasapainote-taan palvelun tarpeen ja järjestelmän resursointi. Tietojenkäsittelymenetelmän teknisyys pe-rustuu siihen, että se seuraa tietyltä ajanjaksolta sitä, paljonko transaktioita tapahtuu eli pal-jonko palvelua käytetään tietyllä aikavälillä. Tunnistetun määrän perusteella säädetään loh-kon luontiaika ja uuden lohloh-kon muodostaminen sekä niissä toteutettava loh-konsensus eli hy-väksyntä lohkoketjun toimijoiden välillä. Tasapainotus perustuu siihen, että tunnistetun ajankäytön perusteella keksintö on muodostanut tietyn konsensusmallin, jota hyödyntämällä voidaan muodostaa lohkoja ikään kuin aina samalla laadulla, joten transaktioiden toteutumi-nen perustuu keksinnön avulla aina samoihin menetelmiin.224
220 G 1/19, kohta 91.
221 G 1/19, kohta 91 ja EPO Guidelines G-II, kohta 3.6.
222 T 258/03 (Hitachi), kohta 5.8.
223 Schohe – Appelt – Goddar 2019, s. 113 ja 121.
224 EP 3522365B1 (Blockchain-Based Data Processing Method and Device),
Eurooppapatentti EP 3552365B1 on tietokonesovelteinen keksintö, jossa teknisenä luon-teena on lohkoketjuteknologian avulla tietojen käsittely. Kuten aiemmin on mainittu, kek-sintö voi täyttää jo sillä perusteella patentoitavuuden ensimmäisen vaiheen tutkinnan, että siinä on kyse tietotekniikalla toteutettavasta keksinnöstä. Toiseksi kyseessä on menetelmä, jonka avulla luodaan automaattisesti uusia transaktioita eli lohkoja keksinnöllä määritetyillä perusteilla lohkoketjuun. Toisaalta lohkoketjun yleisesti tunnettu toimintaperiaate on, että uusia lohkoja muodostetaan. Tämän osalta ei siten voi olla kyse normaalin teknisyyden tason ylittävistä vaikutuksista. Kuitenkin keksinnössä käytetään menetelmää, jossa on määritetty erilaisia teknisiä yksiköitä, joiden avulla ensin määritetään transaktioihin kuluva aika ja nii-den perusteella tunnistetaan kyseisen lohkoketjun säännöt ja periaatteet, joinii-den avulla uusia lohkoja voidaan muodostaa ja samalla estetään se, että riippumatta transaktioiden määrästä jokaisella hetkellä, keksintö pystyy muodostamaan lohkoja toisiinsa nähden samassa ajassa.225 Tämä puolestaan nostaa keksinnön tasoa normaalista lohkoketjun toiminnasta, mistä johtuen tekninen lisävaikutus voi olla mahdollista saavuttaa tällä ominaisuudella.
Vastaavasti kaksivaiheisen menetelmän soveltumista voidaan tutkia eurooppapatentin EP 3257191 (Registry and Automated Management Method for Blockchain-Enforced Smart Contracts) kohdalla. Kyseessä on älykkäitä sopimuksia hyödyntävästä keksinnöstä, joka keksinnön selityksen mukaan soveltuu erityisesti käytettäväksi lohkoketjuverkossa.
Keksinnön avulla voidaan yksinkertaistaa sopimusten automaattista hallintaa, joka toteutuu lohkoketjuun perustuvalla järjestelmällä. Esimerkiksi sopimus voidaan julkaista valituille vastaanottajille, mutta sen olemassaolo voi silti olla yleisesti tiedossa. Patenttivaatimus 1:n mukaan keksinnössä oleva tietokonesovelteinen menetelmä käyttää tietokonepohjaista arkistoa, joka perustuu lohkoketjuun. Sopimus tallennetaan kyseiseen lohkoketjuun ja jokainen transaktio kuvastaa sopimusta lohkoketjussa. Transaktion metadataan sisältyy tii-viste (hash), joka määrittää sopimuksen tunnistetiedot ja tämän perusteella sopimuksen sijainti pystytään löytämään arkistosta myöhemmin.226
225 Esimerkiksi bitcoinin muodostaminen on vaihdellut vuosien varrella riippuen siitä, paljonko bitcoineja on vaihdettu. Transaktioiden aika on vaihdellut tammikuun 2017 ja kesäkuun 2021 välillä yli 81 minuuttia. Ks.
Statista 2021.
226 EP 3257191 (Registry and Automated Management Method for Blockchain-Enforced smart Contracts), selityksen kohdat 1, 12, 22 ja 37 sekä patenttivaatimus 1.
Kuvassa 5 on eurooppapatentin EP 3257191 patent-tihakemuksen mukainen piirustus, josta yhdessä patenttivaatimusten kanssa ilmenee, että jokainen yksittäinen transaktio merkitsee sopimusta eli käytännössä lohkoketjun lohkoa.
ja jokainen sopimus sisältää metadataa, jonka perusteella sopimus tallennettaan lohkoketjun rekisteriin.
Two hurdle approach -menetelmän avulla tässä voidaan tunnistaa piirre lohkoketjuteknologiaa hyödyntävästä keksinnöstä, joka toteutetaan tietotekniikalla.
Lähtökohtaisesti tietokoneella toteutettu keksintö voidaan katsoa sellaiseksi, että se täyttää patentoinnin edellytykset eli se ei ole poissuljettu patentoinnin piiristä tietoteknisten piirteiden ansiosta. Lisäksi yleisenä vaatimuksena on, että keksinnön tulee osoittaa sellaista teknistä lisävaikutusta, jotta sen osalta keksinnöllisyyden määritelmä saavutetaan.
Kyseisessä älykkäitä sopimuksia koskevassa keksinnössä määritellään, että keksintö tarjoaa teknisiä ominaisuuksia, joiden perusteella voidaan luoda sopimusehtojen mukaisia automaattisia koodeja lohkoketjussa olevaan sopimusrekisteriin.227 Tämän perusteella voidaan nähdä keksinnöllä olevan vähintään tekninen luonne ja etenkin sen perusteella, että eurooppapatentti on myönnetty, voidaan teknisen luonteen olevan vaikutukseltaan normaa-lin tekniikan tason ylittävää. Tällöin teknisten lisävaikutuksien myötä kyseessä ei ole pel-kästään tietokonesovelteinen keksintö, vaan keksinnöllä on teknisen luonne ja tietoko-nesovelteisilta keksinnöiltä vaadittava tekninen lisävaikutus.228
Sopimuksen irtisanominen tai purkaminen on yleisesti tuotu esiin älykkäiden sopimusten kääntöpuolena niiden muuttumattoman luonteen vuoksi. Lohkoketjuun perustuva tietojen
227 EP 3257191 (Registry and Automated Management Method for Blockchain-Enforced smart Contracts), selityksen kohta 6. Kyseiseen keksintöön on haettu etuoikeutta aiemman patentin perusteella, joka on myön-netty Kiinassa 14.7.2017. Lähteenä ovat patenttihakemuksen selityksen kohdat 1, 10, 11 ja 15.
228 EPO Guidelines G-II, kohta 3.6.1.