2.3.1 Distributed Ledger Technology
Tutkielman aiheen kannalta on olennaista määritellä lohkoketjuteknologian yhteydessä myös lohkoketjua hyödyntävät keksinnöt, joissa voidaan katsoa olevan kyse tietokoneohjel-mista tai liiketoimintamalleista. Lohkoketjuteknologiaan perustuvia innovaatioita voidaan tunnistaa olevan esimerkiksi virtuaali- ja kryptovaluutat, älykkäät sopimukset ja hajautetut tilikirjan teknologiat. Virtuaali- ja kryptovaluuttojen osalta on jo tarkasteltu niiden ilmenty-mistä lohkoketjuteknologiassa lohkoketjun yleisen määrittelyn kautta, minkä vuoksi tässä alaluvussa keskitytään niiden sijasta hajautetun tilikirjan teknologiaan sekä älykkäisiin so-pimuksiin, jotka perustuvat lohkoketjuteknologiaan ja voidaan jaotella kuuluvaksi tietoko-neohjelmaksi tai suunnitelmaksi, säännöksi tai menetelmäksi liiketoimintaa varten.
Usein lohkoketjuteknologiasta käytetään käsitettä DLT, joka muodostuu sanoista distributed ledger technology eli hajautetun tilikirjan teknologia. Usein DLT:tä ja lohkoketjuteknolo-giaa käytetään toistensa synonyymeinä, koska DLT on erityisesti finanssimaailmassa ylei-sesti käytetty teknologia lohkoketjussa.54 Teknologian voidaan katsoa parantavan transakti-oiden kustannustehokkuutta, koska se poistaa välikäsiä sekä lisää läpinäkyvyyttä luotetta-valla taluotetta-valla tapahtuvan hajauttamisen avulla.55
Mitä tarkoitetaan sillä, että lohkoketju perustuu hajautettuun järjestelmään?56 Hajautetussa järjestelmässä on kyse siitä, että siltä puuttuu sellainen auktoriteetti, joka yksinään hallinnoi lohkoketjua ja jolta varmistettaisiin transaktiot. Hajautetun järjestelmän idea on juuri siinä, että se poistaa välikäden, joka yksinään vastaa transaktioista tai tietojen hallinnoinnista.
Ha-53 De Filippi – Wright 2018, s. 13; Johansson ym. 2019, s. 56–57.
54 Swan 2017, s. 6.
55 Euroopan parlamentin päätöslauselma 2020/C 011/02, kohta B.
56 Wrigley 2018, s. 86.
jautetussa järjestelmässä transaktiot toteutuvat yksittäisen toimijan sijasta lohkoketjuun osal-listuvien tahojen kautta, jotka toimivat yhteisymmärryksen eli konsensuksen perusteella.
Yhteisymmärrys toteutuu konsensusalgoritmin avulla toimijoiden välillä edellä riippuen siitä, onko lohkoketju edellä käsitellyin tavoin avoin vai suljettu lohkoketju.57 Esimerkkinä hajautetun tilikirjan teknologiaa hyödyntävästä keksinnöstä ilmenee eurooppapatentista EP 335513A1. Kyseisessä patentoidussa keksinnössä on kyse menetelmästä, jolla ylläpidetään hajautettua tilikirjaa eli tietokantaa, joka sisältää toisiinsa liitettyjä tietoja (lohkoja) ja uusia lohkoja voidaan lisätä järjestelmän toimijoiden (nodes) hyväksynnän perusteella.58
Hajautetun järjestelmän etuna on se, että lohkojen tiedot ovat jokaisen osapuolen saatavilla reaaliaikaisesti. Voidaan ajatella, että esimerkiksi Excel-tiedosto on jaettu monelle toimijalle ja jokainen, joka haluaa lisätä uuden transaktion tai muuttaa sen tietoja, joutuu kysymään muilta, hyväksyvätkö he kyseisen muutoksen.59 Kyseisessä tilanteessa ei kuitenkaan nimen-omaisesti lohkoketjun osalta tätä kysytä, vaan se toteutuu konsensusalgoritmin perusteella, joka laskee sen, onko transaktio oikea edellisiin lohkoihin verrattuna.
Vertaisverkon (P2P) avulla on mahdollista toteuttaa hajautettu järjestelmä, jossa jokainen lohkoketjuun osallistuva toimija60 osallistuu lohkoketjun ylläpitoon. Vertaisverkko ei muo-dostu keskuspalvelimesta, kuten esimerkiksi yrityksen verkosta. Vertaisverkko koostuukin jokaisesta toimijasta, kuten bitcoinin ostajasta. Tätä voidaan konkretisoida sillä, että yrityk-sen serverin kaatuessa kukaan työntekijä ei voi käyttää verkkoa vaativia toimintoja, kun taas vertaisverkossa jokainen toimija on oma yksikkönsä, eikä jokaisen kaataminen ole käytän-nössä mahdollista. Lohkoketjun hallinnointi jakautuu siten eri tietokoneille P2P-verkon vä-lityksellä, mikä vähentää riskejä lohkoketjun ongelmille.61
Kaikki lohkoketjut eivät kuitenkaan perustu hajautettuun ja kaikille avoimeen järjestel-mään.62 Avoimen lohkoketjun tiedot ovat kaikkien nähtävillä sekä kuka tahansa voi
osallis-57 Johansson ym. 2019, s. 29.
58 EP 3355513A1 (Electronic Node and Method for Maintaining a Distributed Ledger), patenttihakemuksen selityksen kohta 1, 10 ja 11.
59 Johansson ym. 2019, s. 28.
60 Hajautetun järjestelmän osalta toimijoita kutsutaan noodeiksi (nodes), joilla tarkoitetaan ylläpitoon osallis-tuvia laitteita. Johansson ym. 2019, s. 76 ja Wright – De Filippi 2015, s. 7.
61 SMART 2018/0038, s. 26 ja Johansson ym. 2019, s. 36 ja 60.
62 Low – Mik 2020, s. 137
tua lohkoketjun konsensusalgoritmiin ja avoin lohkoketju on yleensä myös samalla hajau-tettu järjestelmä P2P-vertaisverkon avulla,63 mistä esimerkkinä ovat Bitcoinin ja Ethereumin järjestelmät. Lohkoketjuja on myös olemassa suljettuja, jolloin lohkoketjua hallinnoidaankin yhden auktoriteetin kautta, joka voi määritellä, kenellä on oikeus lukea ja kirjoittaa lohko-ketjuun tietoja. Suljettu lohkoketju on olennaisesti käyttökelpoinen esimerkiksi viranomais-rekisterin ylläpidossa, pankkitransaktioissa tai muissa tietojen tallentamisessa.64 Asunto-kauppajärjestelmä DIAS perustuu suljettuun lohkoketjuun, jossa ainoastaan kyseiseen kaup-paan määritellyt osapuolet (myyjä, ostaja, pankki ja välittäjä) voivat nähdä kyseisen kaupan, transaktion tapahtumat ja esimerkiksi allekirjoittaa sopimuksen65.
Lisäksi on avoimen ja suljetun välimaastoon jäävä consortium blockchain, jolla tarkoitetaan yhteenliittymän, konsortion hallitsemaa lohkoketjua ja vain konsortioon liittyneillä toimi-joilla on oikeus osallistua lohkoketjuun. Konsortioita on perustettu tutkimaan ja kehittämään lohkoketjuja yhteistyössä mm. yritysten kesken ja pääasiassa konsortioita on tähän mennessä kahdenlaisia: liiketoimintaa tai teknologiaa varten lohkoketjuja kehittäviä konsortioita. Esi-merkiksi liiketoimintaan keskittyvä konsortio on kyseessä 16 pankin We.trade -yhteistyössä, joka hyödyntää DLT-teknologiaa sekä älykkäitä sopimuksia helpottaakseen kaupankäyntiä eri maissa olevien välillä.66
2.3.2 Älykkäät sopimukset
Lohkoketjun yhteydessä ilmenee usein käytettävä smart contracts eli älykkäät sopimukset.
Oikeustieteitä ja tietokojenkäsittelytieteiden rajapintaa tutkiva teoreetikko Nick Szabo on esittänyt jo 1990-luvun puolivälissä julkaisemassaan artikkelissaan älykkäiden sopimuksen määritelmän, vaikka ajankohtana niiden toteuttaminen ei ollut vielä mahdollista tietotekni-sesti. Szabon mukaan älykkäillä sopimuksilla tarkoitetaan tietokoneella luettavissa olevaa koodia, joka muodostaa tarkoitetun lopputuloksen, sopimuksen ennalta määritettyjen ehto-jen täyttyessä.67
63 Buterin 2015.
64 Buterin 2015.
65 Telia, kohta Blockchain digitaalisen asuntokaupan mahdollistajana.
66 Johansson ym. 2019, s. 138–140 ja 142 ja We.trade, kohta ”Company Overview”.
67 Szabon määritelmä on seuraavanlainen: ”A set of promises, including protocols within which the parties perform on the other promises. The protocols are usually implemented with programs on a computer network, or in other forms of digital electronics, thus these contracts are ‘smarter’ than their paper-based ancestors. No use of artificial intelligence is implied”. Smart Contracts Glossary, kohta ”Smart Contracts” ja Koulu 2016, s.
54.
Älykkäiden sopimusten teknologia perustuu tietokoneohjelmaan, jossa on lohkoketjun omi-naisuudet, mutta sen avulla on mahdollista hallinnoida sopimussuhteita ja suorittaa muitakin toimintoja kuin transaktioiden hallinnointia.68 Esimerkiksi Ethereum-käyttöjärjestelmässä on kyse älykkäiden sopimusten hyödyntämisestä. Käytännössä älykkääseen sopimukseen perustuvaa ohjelmaa voidaan käyttää verkkokaupassa, minkä avulla myyjä saa rahat suoraan tehdyn oston perusteella eikä myyjän tarvitse ainoastaan luottaa siihen, että ostaja maksaa tuotteen laskulla tilatessa.69
Älykkäillä sopimuksilla tarkoitetaan siten lohkoketjua hyödyntäviä tietokoneohjelmia, jotka ovat ohjelmoitu suorittamaan automaattisesti ja itsenäisesti sopimuksen täytäntöönpano, kun sille koodissa määrätyt edellytykset tulevat täyttyneeksi. Älykkäiden sopimusten toimintaa on konkretisoitu kuvaamalla niitä erilaisten yksinkertaisten automaattien kautta. Esimerkiksi asiakas saa valitsemansa tuotteen maksun suorittamisen jälkeen virvoitusjuoma-automaa-tista.70 Toiminnan perustana on koodattu tietokoneohjelma, eikä älykkäät sopimukset edel-lytä toimiakseen tekoälyä (Artificial Intelligence, AI), vaikka suomennetut käsitteet saate-taan helposti yhdistää toisiinsa. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö älykkäitä sopimuksia voisi tehdä tekoälyn avulla.71
Älykkäät sopimukset eivät ole ainoastaan sopimusoikeuden näkökulmasta luokiteltavia osa-puolia sitovia tahdonilmauksia, vaan käytännössä ne perustuvat tietokoneohjelman koodissa määriteltyihin ehtoihin.72 Älykkäiden sopimusten koodiin voidaan kuitenkin ohjelmoida
68 Älykkäälle sopimukselle ei ole määritelty oikeudellisesti relevanttia määritelmää, mutta lähteissä ilmenee älykkäiden sopimusten osalta usein seuraavia sanoja: tietokoneohjelma, perustuu lohkoketjun arkkitehtuurille ja panee täytäntöön sopimukset itsenäisesti ehtojen täyttyessä. Ks. Koulu 2016, s. 54; Lauslahti – Mattila – Seppälä 2017, s. 11.
69 Älykkäät sopimukset konkretisoivat hyvin sitä, mitä Lawrence Lessig on tarkoittanut sillä, että ”the Code is Law”. Lessigin mukaan yhteiskunnassa ymmärretään hyvin oikeuden vaikutus yhteiskuntaan ja oikeusjärjes-tys. Lessigin mukaan vastaavasti virtuaalimaailmassa voidaan nähdä olevan koodeja, jotka sääntelevät virtu-aalimaailmaa ja ovat siten lakeja vastaavia virtuaalimaailman sääntelykehikoita. Älykkäät sopimukset toteute-taan koodien avulla, jolloin koodit määräävät sen, mitä tulee toteutumaan ja niiden rajoissa on mahdollista suorittaa toimintoja eli ne ikään kuin toimivat sääntelyn tavoin. Koodin oleminen lakina ei ole kuitenkaan täysin oikeustieteessä tunnustettu ajatusmalli. Ks. Lessig 2006, s. 5. Muut lähteet Koulu 2016, s. 53–54 ja 57;
Koulu 2019, s. 279.
70 De Filippi – Wright 2018, s. 82.
71 Tekoälyä voidaan kuvata koneeksi tai ohjelmaksi, joka toteuttaa itsenäisesti siihen asetettuja tehtäviä tavalla, joka on lähes vastaavaa kuin ihmisen toteuttama. Koulu 2016, s. 54; Havu – Roslin 2017, s. 896; Lauslahti – Mattila – Seppälä 2017, s. 3 ja 11.
72 Esimerkiksi ohjelmoidut koodit ovat loogisia lauseita, kuten ”Kun X tapahtuu, toteuta Y”. Ks. Lauslahti – Mattila – Seppälä 2017, s. 13; Johansson ym. 2019, s. 97.
mm. sopimusosapuolten tarjous-vastaus-periaatteen mukaiset tahdonilmaisut, sopimuseh-dot, sopimusvelvoitteet ja niiden hallinnoinnin sekä tarvittaessa velvoitteiden täytäntöönpa-non.73 Älykkäät sopimukset voivat siten olla montaa erilaista muotoa, kuten pelkästään oh-jelmoitua koodia, joka toteuttaa käskyt tai sitten oikeudellisessa kontekstissa osapuolten vä-lisen sopimuksen täytäntöönpaneva ohjelma, missä tulee olemaan vastaava sisältö kuin pa-perisessa sopimusasiakirjassa.74 Älykkäiden sopimusten ja voimassa olevan sopimusoikeu-den välillä voi ilmetä kuitenkin jännitteitä esimerkiksi ajatellen lohkoketjuun tallennettua sopimusta, jossa ilmeneekin virhe ja lohkoketjua ei yleensä voida muuttaa jälkikäteen75. Mähönen on tuonut esille artikkelissaan koskien osuustoiminnan oikeushenkilöllisyyttä, että älykkäiden sopimusten avulla liiketoimintamalli voidaan perustaa ns. ”hajautetun autonomi-sen organisaation” (Decentralized Autonomous Organisation) muotoon, jossa organisaatio on täysin automaattinen rakenteeltaan eikä siltä edellytetä esimerkiksi hallintoa. Perustami-nen voitaisiin toteuttaa älykkäiden sopimusten avulla sekä kokonaisuudessaan sen hallinnon toiminta, mikä perustuu lohkoketjussa määriteltyjen koodien eli sopimusoikeudessa tunnet-tavien ehtojen kautta osapuolia sitovaksi. Tämä konkretisoi sitä, että älykkäillä sopimuksilla on potentiaalisia mahdollisuuksia verrattain laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla ns. pienten sopimusasioiden lisäksi.76