Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

(1)

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

SPATIA Raportteja 4/2017

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

Pasi Saukkonen & Hannu Ryhänen

(2)

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto

www.uef.fi/spatia

(3)

TIIVISTELMÄ

Pasi Saukkonen & Hannu Ryhänen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 4/2017 Itä-Suomen yliopisto

Joulukuu 2017

ISBN: 978-952-61-2691-3 (PDF) ISSNL: 1795-9594

ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja

Avainsanat: Pohjois-Karjala, maaseutu, barometri, kehittäminen

Tässä raportissa esitetään Pohjois-Karjalassa kehitetyn ja testatun maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotaimen toteutustapa ja siitä saadut kokemukset ja tulokset. Maaseudun ke- hittämisluotaimen tarkoituksena on vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Lisäksi luotain tukee Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa sekä kehittämistoi- mien suuntaamista. Luotain perustuu prosessimaiseen toimintatapaan, jossa hyödynnetään niin tilastoja ja tutkimuksia kuin kokemus- ja asiantuntijatietoa.

Kehittämisluotaimen yhtenä tuloksena syntyvä Pohjois-Karjalan maaseutubarometri antaa kouluarvosanaksi 6,6. Maaseudun tila nähdään vahvimmaksi palvelujen ja sujuvan arjen kohdalla (arvosana 6,9) sekä asumisessa ja ympäristössä (arvosana 6,8). Eniten kehitettävää nähdään olevan maaseudun työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa (arvosana 6,3). Kehittämis- tarvetta koetaan olevan etenkin jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennissä, etäyhteyksiin pe- rustuvassa maaseudun palvelutarjonnassa, elintarvikkeiden jatkojalostuksessa, luonnontuotealan keräilyssä ja jatkojalostuksessa.

Luotaimen kokeiluvaiheen jälkeen toiminnan ja sen tulosten levittäminen eri tavoin on tärkeää. Tämä sitouttaa toimijoita ja tuo tiedon konkreettisten toimenpiteiden tueksi. Kehittä- misluotaimen rakentamista on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

(4)

SISÄLLYS

1 Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen taustaa ... 5

2 Luotaimen vaiheet ... 7

Vaihe 1. Tietoperustan koostaminen ... 7

Vaihe 2. Asiantuntija- ja kokemusraadin luominen ... 8

Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille ... 10

3 Tulokset ... 11

4 Luotaimen kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen ... 16

Liitteet ...18

Liite 1. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaus Liite 2. Luotain-kyselylomake Liite 3. Vastaajaryhmittaisten väittämien vastaukset Kuviot Kuvio 1. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen toimintalogiikka ...5

Kuvio 2. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteet ...6

Kuvio 3. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksen kansilehti ...7

Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden asuinaluetyypit ...9

Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden roolit ...10

Kuvio 6. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin tulosten keskiarvot teemoittain ...11

Kuvio 7. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin vastausten keskiarvot koko aineistossa ja jaoteltuna maaseutu- ja kaupunkialueilla asuviin ...12

Kuvio 8. Barometrikyselyn vastausten keskiarvot ja hajonnat ...13

Kuvio 9. Esitettyjen kehityskohteiden tärkeys Pohjois-Karjalan maaseudulla ...14

Taulukot Taulukko 1. Luotaimen kehittäjäpaneelin rakentuminen ...8

(5)

5

1 Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen taustaa

Tähän raporttiin on tiivistetty Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain- hankkeessa kehitetyn ja testatun kehittämisvälineen toteutustapa ja siitä saadut kokemukset ja tulokset. Luotaimen kehittelyn taustalla on Itä-Suomen yliopiston hanke, jota on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Hankkeeseen ovat ra- portin kirjoittajan lisäksi osallistuneet YTM Hannu Ryhänen ja FT Petri Kahila.

Kuvio 1. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen toimintalogiikka

Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa maakunnan kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuuskuvaa. Se tukee myös Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa sekä kehittämistoi- mien suuntaamista.

Hankkeessa kehitetty ja kokeiltu Luotain- toimintatapa on prosessi, jossa hyödynnetään sekä tilastoja ja tutkimuksia että kokemus- ja asiantuntijatietoa (kuvio 1). Sen keskeisenä tavoitteena on kytkeä toisiinsa nämä erityyppiset tietolähteet ja sitä kautta saada aikaan jalostettua tietoa kehittämisen suuntaamiseksi. Luotaimen kehittämisen lähtökohtia olivat seuraavat:

• Se tunnistaa monipuolisesti Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tilan ja muutoksen.

• Se yhdistää tietoperustan sekä kokemus- ja asiantuntijatiedon.

• Se perustuu hallinnollisista rajoista riippumattomaan tarkasteluun ja analyysiin.

• Se on yksinkertainen toistaa.

• Se esittää tulokset ymmärrettävästi.

(6)

6

Maaseutuluotaimelle asetettiin ennakkoon useita tavoitteita. Ensinnäkin sen tulisi tuottaa maaseutubarometri, joka numeerisin arvoin osoittaisi maaseutualueiden tilan monipuolisesti tarkasteltuna. Toiseksi luotainprosessi nostaisi esille kehittämisen kärkikohteita, joihin eri toimijoiden olisi syytä panostaa. Kolmanneksi sen kautta voi tulla esille joitakin ilmiöitä tai kehityssuuntia, joita kannattaa ottaa tarkempaan seurantaan ja analyysiin. Neljänneksi luotaimen tulisi tunnistaa uusia viriäviä elinkeinollisia mahdollisuuksia maaseudulla. Viiden- neksi toiminnasta syntyvää tietoa levittämällä maaseudun tunnettuus, näkyvyys ja arvostus lisääntyvät niin Pohjois-Karjalassa kuin koko Suomessa.

Kuvio 2. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteet Pohjois-Karjalan Maaseutuluotain

Maaseutubarometri

(”kehittämisfiilikset”) Kehittämisen terävimmän

kärjen tunnistaminen

(panosten suuntaamisen kohteet)

Uuden tarpeellisen/tärkeän seurantainformaation esiin nostaminen

Uuden tiedon tuottaminen, levittäminen ja maaseudun profiilin nosto

Maaseudun mahdollisuuksien tunnistaminen (esim. elinkeinot)

(7)

7

2 Luotaimen vaiheet

Pohjois-Karjalan maaseutuluotain-hankkeen toimenpiteet tiivistyvät seuraavasti:

• Selvitetään ja arvioidaan maaseudun kehitystä luotaavien erilaisten aineistojen sovel- tuvuus ja käyttökelpoisuus, joista koostetaan maaseudun tilaa kuvaava ”kehitystie- topaketti” tai ”ajankohtaiskatsaus”.

• Luodaan perusteet ”toimijaraadille”, sen työskentelytavalle ja työkaluille arvioida Pohjois-Karjalan maaseudun kehitystä.

• Testataan, pilotoidaan ja arvioidaan maaseutuluotaimen toimintaa yhteistyössä kes- keisten maaseututoimijoiden kanssa.

• Tiedotetaan maaseutuluotaimen toimintatavasta ja kokemuksista Pohjois-Karjalan maaseututoimijoille ja laajalle yleisölle sekä kartoitetaan edellytykset maaseutubarometrin jatkuvuudelle.

Seuraavaksi avataan tarkemmin eri työvaiheiden toteutusta ja tuloksia.

Vaihe 1. Tietoperustan koostaminen

Luotaimen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin, koottiin ja koostettiin käyttöön soveltuvaa tie- toperustaa. Tavoitteena oli saada aikaiseksi laaja-alainen kuva maaseudun tilasta ja kehitys- kulusta (mm. aluekehitys, maaseudun yritystoiminta, maa-, metsä-, ja kalatalous, sosiaalinen toimintaympäristö). Tätä varten käytiin laajasti läpi erilaisia ja eri toimijatahojen tuottamia tilastoja (mm. Tilastokeskus, THL, LUKE, SYKE). Näistä lopulta poimittiin ja edelleen muokat- tiin Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen soveltuvat tiedot (ks. liite 1).

Kuvio 3. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksen kansilehti

(8)

8

Vaihe 2. Asiantuntija- ja kokemuspaneelin luominen

Vaiheessa 2 lähdettiin luomaan internet-paneelia, joka olisi Pohjois-Karjalan maaseutualueet laajasti kattava sekä eri toimijoita edustava (kehittäjät, kylät, alkutuotanto, media, politiikka, yritykset). Kohdejoukon valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että henkilöt työtehtäviensä vuoksi tai aktiivisina maaseudun toimijoina seuraavat ja ovat tietoisia maaseutualueiden ke- hitystilanteesta. Kysymyksessä siten ei ole kuntalais- tai asukaspaneeli vaan kehittäjäpaneeli.

Kohdejoukon tunnistamiseksi käytiin järjestelmällisesti läpi eri organisaatioita ja toimijoita Pohjois-Karjalasta. Sen lisäksi hyödynnettiin tutkijoiden paikallistatuntemusta ja verkos- toja. Näin toimien kohderyhmäksi lopulta valikoitui 865 henkilöä. Kohdejoukon valintavai- heessa henkilöt jaettiin kehittäjiin, kylien edustajiin, mediatoimijoihin, poliittisiin päättäjiin sekä yritystoimijoihin. Taulukossa 1 on esitettynä kohdejoukko toimijatahoittain, paneeliin il- moittautuneiden lukumäärä sekä lopulta internet-kyselyyn vastanneet.

Taulukko 1. Luotaimen kehittäjäpaneelin rakentuminen

Alkuperäinen kohdejoukko (kpl)

Ilmoittautuivat paneeliin (kpl)

Kyselyyn vastanneet

(kpl)

Kyselyyn vastanneet

(%)

Kehittäjät 237 92 51 43

Kylät 49 15 8 7

Media 54 14 5 4

Politiikka 394 74 37 31

Yritykset ja

yritysjärjestöt 131 17 17 15

Yhteensä 865 212 118 100

Kyselyyn vastasi 118 henkilöä, joista miesten osuus oli 51 ja naisten 49 prosenttia. Vastanneissa painottuu vanhemmat ikäluokat, sillä yli 50-vuotiaiden osuus on 72 prosenttia (tästä 65 vuotta tai vanhempia 14 prosenttia). 30-49-vuotiaita oli 26 prosenttia ja alle 30 vuotiaita 2 prosenttia.

Panelisteista kaksi kolmasosaa asui maaseutumaiseksi luokiteltavilla alueilla ja yksi kolmas- osa kaupunkialueilla (käyttäen SYKEn kaupunki-maaseutu paikkatietoperustaista luokitte- lua, ks. kuvio 4).

(9)

9

Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden asuinaluetyypit (n=116)

Kohderyhmän valinnassa käytettä toimijaluokittelua tarkennettiin kyselyssä siten, että vastaajat voivat nimetä itsensä maaseudun kehittäjäksi, maa- ja metsätalousyrittäjäksi, muun toimialan yrittäjäksi, yritystoimijaksi (mutta ei yrittäjä), poliittiseksi päättäjäksi, koulutus- tutki- mus- ja innovaatiotoimijaksi, järjestötoimijaksi, yhdistystoimijaksi ja tiedonvälittäjä/media- alan toimijaksi . Kyselyssä annettiin mahdollisuus vastata myös useamassa roolissa. Kyselyyn vastanneet ilmoittivatkin edustavansa useampaa tahoa siten, että mainintoja eri luokkiin tuli yhteensä 180 kappaletta. Näiden jakauma on esitetty kuviossa 5.

Sisempi ja ulompi kaupunkialue

25 % Kaupungin kehysalue

9 %

Ei tietoa 3 %

Ydinmaaseutu 27 %

Harvaan asuttu maaseutu 19 %

Maaseudun paikalliskeskus 11 %

Kaupungin läheinen maaseutu

6 % Maaseutu

63 %

(10)

10

Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden roolit, % (118 vastaajan 180 roolia)

Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille

Panelisteille rakennettiin kysely ja sen taustamateriaalina toimi vaiheessa 1 luotu Maaseudun ajankohtaiskatsaus. Aluksi kysyttiin muutamia vastaajaan liittyviä taustatietoja, joilla varmis- tuttiin alueellisesta ja toimijatahojen kattavuudesta, mutta myös luotiin vertailuasetelma tule- vina vuosina tehtäviin uusintakierroksiin.

Kysely rakennettiin kolmivaiheiseksi. Ensimmäinen osio käsitti kaikille vastaajille yhteisen maaseutubarometrin, jossa maaseudun tilaa ja kehitystä arvioitiin neljällä osa-alueella (kouluarvosanoin 4-10):

1. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys (9 arvioitavaa asiaa)

2. Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (9 arvioitavaa asiaa) 3. Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (9 arvioitavaa asiaa) 4. Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (11 arvioitavaa asiaa)

Kyselyn toinen osio tukeutui väittämiin, jotka oli rakennettu vastaajaryhmittäin vastaajan il- moittaman roolin tai roolien mukaisesti. Väittämiä arvioitiin asteikolla täysin eri mieltä … täy- sin samaa mieltä.

Kyselyn kolmas kokonaisuus oli kaikille yhteinen käsitellen maaseudun tulevaisuutta. Siinä arvioitiin valmiiksi esitettyjen 32 kehittämistoimen tärkeyttä ja lisäksi pyydettiin vapaasti esit- tämään kolme tärkeintä Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen kärkiasiaa.

Kyselyvaiheen alustavat tulokset esiteltiin ja niiden sisältöä pohdittiin yhdessä Pohjois- Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman ohjausryhmässä Liperissä 29.9.2017.

Kehittäjät, tiedonvälitys

23 %

Yritykset/yrittäjät 26 % Koulutus, tutkimus

15 % Järjestö/yhdistys

18 % Politiikka

18 %

(11)

11

3 Tulokset

Ensimmäinen Pohjois-Karjalassa pilotoitu luotainkierros antaa maaseudulle kouluarvosanaksi 6,6 (kuvio 6). Pääteemoista maaseudun tila nähdään parhaimmaksi palvelujen ja sujuvan arjen kohdalla (arvosana 6,9) sekä asumisessa ja ympäristössä (arvosana 6,8). Eniten kehitet- tävää nähtiin olevan työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa (arvosana 6,3).

Kuvio 6. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin tulosten keskiarvot teemoittain (asteikko 4-10)

Kun teemojen sisältöjä katsotaan tarkemmin, parhaimmat arvosanat maaseutu saa turvalli- suudesta asuinpaikkana, luonnonympäristön monimuotoisuudesta ja suojelutilanteesta sekä kyvystä tarjota hyvät puitteet elämälle (kuvio 7). Myös kaupungin läheisen maaseudun tilanne houkuttelevien asuinpaikkojen tarjoajana koetaan hyväksi ja alueet elinvoimaisiksi. Sitä vastoin heikkoimmiksi arvioidaan maaseutualueiden markkinointi, harvaan asutun maaseu- duin elinvoimaisuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä sekä osaamisen siirtyminen maaseudun elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tuloksia tarkasteltiin myös vastaajan asuinpaikan mukaisesti kaupunki-maaseutujaotte- lulla (kuvio 7). Jako perustuu vastaajan ilmoittamaan asuinosoitteensa postinumeroon, joka sijoitettiin kaupunki-maaseutujaotteluun SYKEN paikkatietoperustaisen aluetypologian mukaisesti. Käytännössä kaupunkiluokkaan sijoittuvat Pohjois-Karjalasta vain Joensuun kanta- kaupunkialueella ja sen läheisellä kehysalueella asuvat henkilöt. Vastausten keskiarvojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin riippumattomien ryhmien t-testillä. Kaupunkiasukkaat arvioivat maaseudulla asuvia myönteisemmin maaseututoimijoiden yhteistyötä, luonnonvarojen monipuolista tuotannollista käyttöä, Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuutta, mikroyritystoiminnan kehitystilannetta maaseudulla, omistajan ja sukupolvenvaihdosten etene- mistä maaseutualueilla, maaseutualueiden huomiointia maakunnan kehittämisessä ja alueiden aktiivista markkinointia asuinpaikkoina. Vastaavasti harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden arvioivat myönteisemmäksi maaseudulla asuvat.

6,5

6,3

6,9 6,8

6,6

4 5 6 7 8 9 10

Tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot

Palvelut ja sujuva arki Asuminen ja ympäristö Yhteensä

Arvosana

(12)

12

Kuvio 7. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin vastausten keskiarvot koko aineistossa, ja ja- oteltuna maaseutu- ja kaupunkialueilla asuviin (*ero tilastollisesti merkitsevä p<0.05)

4 5 6 7 8 9 10

Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus

asuinpaikkoina

Maaseutualueiden luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus Maaseutualueiden yhteisöllisyys Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin

vahvuus

Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Kuntakeskusten elinvoimaisuus Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä*

Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus

asuinpaikkoina

Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö*

Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus*

Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun

Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita

koskeviin kehittämispäätöksiin

Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla*

Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitystilanne

maaseutualueilla

Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen

maaseutualueilla*

Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän

tarpeisiin

Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä*

Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus*

Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina*

Kouluarvosana

Koko aineisto Kaupunki Maaseutu

(13)

13

Kuviossa 8 on esitetty pääteemojen alla kysytyt asiat nelikentässä, jonka lohkot muodostuvat vastausten keskiarvon ja keskimääräisen hajonnan perusteella (x- ja y-akselit). Kuvio osoittaa ensinnäkin asian saaman arvosanan, mutta lisäksi vastausten hajonnan. Näin vastaukset voidaan sijoittaa neljään lohkoon. Palveluihin ja sujuvaan arkeen liittyvät vastaukset saavat usein parhaimmat arvosanan – jopa yli kahdeksan. Näiden kohdalla vallitsee myös suurin yksimie- lisyys. Sen sijaan maaseudun työhön, osaamisen ja elinkeinoihin liittyvät asiat saavat tyypilli- sesti arvosanaksi vain reilut kuusi ja tästä ollaan varsin yksimielisiä. Asumiseen ja ympäris- töön liittyvissä asiassa on myös korkeita arvosanoja, mutta vastaavasti myös hyvin heikkoja.

Vastausten hajonta on keskimääräistä tasoa. Maaseudun tilaa ja kehitykseen linkittyvät asiat sijoittuvat vastausten keskiarvon alapuolelle. Sieltä löytyy yksimielisyyttä, mutta myös aineis- ton suurimmat hajonnat. Keskiarvotasolle sijoittuu arvio maaseudun keskustaajamien tilasta palvelujen keskuspaikkana ja asiasta ollaan eniten samaa mieltä (vastausten hajonta pienin).

Kuvio 8. Barometrikyselyn vastausten keskiarvot ja hajonnat (kuvion luettavuuden vuoksi vain äärimmäiset arvot on otsikoitu)

Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Harvaan asutun maaseudun

elinvoimaisuus Uuden osaamisen siirtyminen

maaseutualueiden

elinkeinoelämän tarpeisiin Kaupungin läheisen maaseudun

elinvoimaisuus

Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Maaseutualueiden kyky tarjota

puitteet hyvälle elämälle Maaseutualueiden aktiivinen

markkinointi asuinpaikkoina

Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus

asuinpaikkoina Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Julkisten palvelujen saatavuus

Maaseutualueiden luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin

Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Etätyömahdollisuudet

maaseutualueilla Maaseutualueiden huomiointi

maakunnan kehittämisessä Kehittämisrahoituksen riittävyys

0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5

4 5 6 7 8 9 10

Vastausten hajonta

Vastausten keskiarvo

Palvelut ja sujuva arki Maaseudun tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot Asuminen ja ympäristö Teemat

(14)

14

Pohjois-Karjalan maaseutualueiden kehittämiskohteita selvitettiin ensinnäkin kysymällä valmiiksi nimettyjen kehitysteemojen tärkeyttä asteikolla ei tärkeä - erittäin tärkeä (kuvio 9). Jos asiasta ei ollut käsitystä, vastausvaihtoehtona oli myös ”en osaa sanoa”. Kaikki esitetyt toimet saivat suuren kannatuksen. Erittäin tärkeiden kohteiden kärkeen nousivat jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen, etäyhteyksiin perustuvan maaseudun, palvelutarjonnan kehittäminen, elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen, luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen ja luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen. Vähiten tärkeim- miksi kehityskohteiksi katsottiin alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen, monipuolisen hevostalouden edistäminen ja vuohitalouden kehittäminen.

Kuvio 9. Esitettyjen kehityskohteiden tärkeys Pohjois-Karjalan maaseudulla (n=103-117)

Kyselyssä oli mahdollista esittää myös vapaasti enintään kolme tärkeintä lähitulevaisuudessa tär- keää kehitettävää asiaa Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Vastausten kärki sijoittuu seuraaviin teemoihin:

1) Eri tyyppisten alueiden hyvä saavutettavuus

”Liikenneyhteyksien ja infran pitäminen kunnossa”

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Puun energiakäytön lisääminen Maidontuotannon kehittäminen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Hunajantuotannon kehittäminen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Laajamittainen koivumahlantuotanto Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm. rakentamisessa ja energiantuotannossa Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus Lammastalouden kehittäminen Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm. oluen, viskin ja ginin tuotanto) Monipuolisen hevostalouden edistäminen Vuohitalouden kehittäminen

%

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei tärkeä

(15)

15

”Datayhteyksien kehittäminen niin että etätyö on mahdollista jokapaikassa”

”Digitalisaation tuominen pienyritysten käyttöön (tuotteiden markkinointi ja verkkokaupat)”

2) Matkailun edistäminen

”Luontomatkailukohteiden viennin lisääminen ja hyvien yhteyksien luominen”

”Terveysmatkailu”

”Maaseudun näkymättömän väestön tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu heitä varten”

”Palvelut ja paketit kuntoon. Luonto- ja hiljaisuusmatkailu. Kyläyhteisöjen toimiminen osana matkai- lua (mm. tapahtumat, paikalliset tavat, erilaisten "itsestäänselvyyksien" tuotteistaminen”.

”Maaseutumatkailun kehittäminen kv- asiakkaiden tarpeisiin ”

”Luontomatkailu brändin kirkastaminen ja markkinointi”

3) Toimijayhteistyö

”Yrittäjien keskinäinen sekä yrittäjien ja julkishallinnon välinen yhteistyö”

”Kunnan ja maaseutuyrittäjien yhteinen visiointi.”

”Hanketoiminnassa on useita hanketoimijoita, joiden tulisi yhteistyössä kehittää koko maakuntaa …”

Lisäksi useissa vastauksissa käsiteltiin palvelujen saatavuuden turvaamista, maaseutualueiden markkinoinnin kehittämistä, luonnontuotteiden jatkojalostusta, maaseutuyrittäjyyden tu- kemista ja kuntakeskusten elinvoimaisuuden kehittämistä.

Eri vastaajaryhmille suunnattujen kysymysten vastausjakaumat löytyvät liitteestä 3. Näitä käsiteltiin ja tulkittiin tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman ohjaus- ryhmän työpajassa. Ohessa muutamia poimintoja vastauksista:

• Poliittisten päättäjien mukaan kunnilla on vahva halu tukea aktiivisia kylätoimijoita.

• Kehittäjät pitävät yritysten yhteistyötä menestymisen avaimena.

• Yhdistystoimijat pitävät toimintaa harrastusluonteisena ja sellaisena sen halutaan säi- lyvän

• Maaseudulla asuvien nuorten kouluttautumismahdollisuuksia tulisi tutkimus-, koulutus.- ja innovaatiotoimijoiden mielestä parantaa. Myös korkean osaamisen siirtoa maaseudun elinkeinoelämän hyväksi tulisi tehostaa

• Alkutuottajien mielestä nuoria tulisi tehokkaammin ohjata maa- ja metsätalousyrittä- jiksi

• Yritystoimijoiden mielestä työhyvinvointia edistävää toimintaa on liian vähän maaseudulla.

(16)

16

4 Luotaimen kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen

Panelistien taustamateriaaliksi tuotettuun Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen vastaajat tutustuivat verraten tunnollisesti. Vain 14 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei tutustunut siihen lainkaan. Katsauksen vaikutukset vastauksiin arvioitiin melko lailla maltil- lisiksi. Runsas 2/3 arvioi, että sen vaikutus oli vastauksiin kohtalainen tai vähäinen. Eri tieto- lähteisiin tukeutuvaa maaseudun katsausta pidettiin kiinnostavana, jossa tiedot oli selkeästi esitetty. Sillä todettiin olevan myös uutuusarvoa, joskin monen mielestä sitä olisi voinut olla enemmänkin. Katsauksen ulkoasua pidettiin useimmiten hyvänä. Panelistien arvioiden ja toi- mijoilta saadun muun palautteen perusteella voi todeta, että maaseutualueiden näkökulmasta tehdylle laaja-alaiselle ajankohtaiskatsaukselle oli ja on tilausta. Sen kytkentä kyselyn kysymyksiin jäi kuitenkin verraten hennoksi. Alun perin katsauksessa oli tarkoitus hyödyntää niin tilastoja, katsauksia, hankekoosteita, seurantatietoja, tutkimus yms. materiaalia. Lopulta kat- saus tukeutui lukuisaan määrään erilaisia ja eri tahojen tuottamia tilastoja. Katsauksen koos- tamisessa voidaankin nostaa jatkokehittämisen kysymyksiksi seuraavat:

Kokemus- ja asiantuntijaosio tukeutui sähköiseen kyselyyn. Kokemuksen mukaan kysely toimi hyvin niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Barometriosion kouluarvosana-asteikko osoit- tautui helpoksi ja selkeäksi ymmärtää. Vastaajaryhmittäiset väittämät välittävät ajatuksia ken- tältä, mutta tämän tiedon käsittelyssä ja hyödyntämisessä on vielä jatkopohdittavaa. Yksi tapa olisi järjestää ryhmäkohtaisia työpajoja, jossa vastauksia tulkittaisiin ja pohdittaisiin niiden pe- rustalta jatkotoimia. Toisena tapana voisi olla tietojen välittäminen kyseisestä toimintaa kehit- tävälle ja koordinoivalle kehittämisorganisaatiolle jatkotyöstettäväksi. Kysely- ja asiantuntija- osion jatkopohdintakysymykset voi tiivistää seuraavasti:

 Tulisiko katsauksen sisältää enemmän tulkintaa ja analyysia?

 Tulisiko katsauksen perustua monipuolisempaan aineistoon/tietoperustaan?

 Tulisiko katsauksen linkittyä vahvemmin kyselyyn?

 Tulisiko katsauksessa olla enemmän vertailutietoa muihin maakuntiin ja koko Suomeen?

 Mikä katsauksen sopiva rooli on jatkossa luotainprosessissa? Päivitetäänkö, muu- tetaanko ja miltä osin …

(17)

17

Luotaimen kokeiluvaiheen jälkeen toiminnasta ja sen tuloksista tiedottaminen on tärkeää toimijoiden sitouttamisen ja tiedon leviämisen vuoksi. Keskeisenä kohderyhmänä tässä on jo mu- kana olevat internet-paneelin jäsenet. Heidän motivointi antaa edellytykset luotaintoiminnan jatkamiseen, mutta he ovat myös avaininformantteja tiedon levittämisessä omassa organisaa- tiossaan ja sidosryhmilleen. Tavoitteena voi myös pitää sitä, että seuraavalla luotain-kierrok- sella internet-paneelin koko on suurempi, mikä tuo lisää mahdollisuuksia ja tarkkuutta tulosten analyysiin.

Tiedottamista ja sitouttamista on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa seuraavasti:

Maaseutuluotainkokeilu onnistui tavoitellusti. Toimintaa kuitenkin voi ja pitääkin edelleen kehittää siten, että se parhaiten tuottaa sitä informaatiota, mitä maaseutualueiden ja laajem- minkin aluekehittämisessä tarvitaan.

 Missä määrin kyselyn kysymykset pysyvät samana, miltä osin muutetaan?

 Kuka tai mikä määrittää kysymysten muutostarpeen?

 Millä toimintatavalla/menettelyllä saadaan eniten hyötyä eri vastaajaryhmiltä saa- dusta informaatiosta

 Miten vastaajapaneelin kokoa saadaan kasvatettua, ja nykyiset panelistin sitoutettua toimintaan. Laajempi panelistijoukko mahdollistaisi tarkempaa tilastollista-analyysia tuloksista?

 Laaditaan ja julkaistaan luotainhankkeen aikana kertyneestä aineistosta, tuloksista ja kokemuksista laajasti levitettävä laadukas julkaisu.

 Toteutetaan maakunnan kattava työpajakiertue esimerkiksi uuden maaseudun kehit- tämisohjelman valmistelun yhteydessä.

 Hyödynnetään ja jatkojalostetaan luotaimen tuloksia käynnissä olevissa tai uusissa kehittämishankkeissa.

 Tiedotetaan tuloksista eri foorumeilla (tiedotusvälineet, blogit, some …)

 Toistetaan luotain/barometri jatkossa 1-2 vuoden välein.

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

(23)

(24)

(25)

(26)

(27)

(28)

1 Sukupuoli

Mies Nainen

Ikä

15-29 30-49 50-64 65-

Kotikunta

________________________________

Asuinalueen postinumero ________________________________

Missä roolissa tai rooleissa vastaat kysymyksiin (voit valita useamman vaihtoehdon)

Maaseudun kehittäjä Maa- /me tsätalousyrittäjä

Muun toimialan yrittäjä(ei maa- ja metsätalous) Yritystoimija(ei yrittäjä)

Poliittine n päättäjä

Koulutus/tutkimus/innovaatiotoimija Järje stötoimija

Yhdistystoimija

Tie donvälittäjä, me dia-alan toimija

Seuraavaksi esitetään muutamia Pohjois-Karjalan maaseutua käsitteleviä asiakokonaisuuksia.

Arvioi esitettäviä asioita kouluarvosanoin 4-10.

Liite 2. Luotain-kyselylomake

2 Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys

4 huono

5 välttävä

6 kohtalainen

7 tyydyttävä

8 hyvä

9 kiitettävä

10 erinomainen Harvaan asutun maaseudun

elinvoimaisuus

Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus

Kuntakeskusten elinvoimaisuus Pohjois-Karjalan

maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä

Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus

Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla 4

huono 5 välttävä

6 kohtalainen

7 tyydyttävä

8 hyvä

9 kiitettävä

10 erinomainen Paikallistenkehittämistarpeiden

tunnistaminen Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen

Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla

3 Pienen ja keskisuuren

yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla

Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla 4

huono 5 välttävä

6 kohtalainen

7 tyydyttävä

8 hyvä

9 kiitettävä

10 erinomainen Maaseutualueiden yhteisöllisyys

Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana

Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Asukkaiden

vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle

4 Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla

4 huono

5 välttävä

6 kohtalainen

7 tyydyttävä

8 hyvä

9 kiitettävä

10 erinomainen Maaseutualueiden kaavoituksen

tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina

Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Maaseutualueiden luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne

Seuraavaksi esitetään väittämiä. Ne valikoituvat panelistin vastaajaroolin mukaisesti.

(29)

5

Käytettävä asteikko on täysin eri mieltä ... täysin samaa mieltä.

Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA I täysin eri mieltä

jokseenkin eri mieltä

neutraali kanta

jokseenkin samaa mieltä

täysin samaa mieltä Maaseudun toimintaympäristö on

yrittäjäystävällinen

Maaseudun yrittämisessä on hyvä vire päällä

Maaseudun kuntakeskukset ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja

Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja Yrittäjien tekemisen asenne on vahva maaseudulla

Maaseudun yrittäjien yritysosaaminen on vahvaa

Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

Paikalliset yrittäjät luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea

Yritysten neuvonta on riittävää ja asiantuntevaa

6 Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA II

täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen

yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi

Yrittäjien on vaikea saada osaavaa työvoimaa

Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen Markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

7

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu

vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa

Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa

Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä

Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää

Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä

ympäristöongelmia

Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä

Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maaseudun nuoria on ohjattava

tehokkaammin maa- ja

8 metsätalousyrittäjiksi

Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa

Maa- ja metsätalousyritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi

Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi

Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi

Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä

Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA III täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Pohjois-Karjalan luomuviljelypinta-alaa

on lisättävä edelleen Investointituki on edistänyt kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamista

Uusiutuviin energiaratkaisuihin on saatavilla riittävästi tukea ja neuvontaa Yhteistyö maaseutuviranomaisten

(30)

9 kanssa toimii hyvin

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Paikalliset pankit myöntävät riittävästi maa- ja metsätalousyrittäjälle lainaa

Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maaseudun toimintaympäristö on

yritysystävällinen

Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä

Maaseudun kuntakeskukset on hyviä yritystoiminnan paikkoja Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yritystoiminnan paikkoja Yritysten tekemisen asenne on vahva maaseudulla

Osaaminen maaseudun yrityksissä on vahvaa

Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

Paikalliset yritykset luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea

10 Yritysten neuvonta on riittävää maaseutualueilla

Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II täysin

eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen

yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla

Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla

Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan maaseutualueilla Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi maaseutualueilla Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla maaseutualueilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla

Yritysten omistajan- ja

sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi maaseutualueilla

Maaseudun yrityksiin on vaikea saada osaavaa työvoimaa

Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen

Maaseutuyritysten markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Maaseutuyritysten kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Maaseutuyritysten vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

11 Arvioi poliittista päätöksentekoa koskevia väittämiä

täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Kunnan päätöksenteossa painotetaan

maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä

Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä

Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka

Kunnassa panostetaan myös haja- asutusalueiden kehittämiseen Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan

Kunnan yritysilmapiiri on parantunut Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-toimintaryhmän kanssa

Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä

Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA I täysin

eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maaseutualueiden kehittämisessä eri

toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa

Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä

12 moottorina ovat kehittämishankkeet Maaseutuyritysten innovaatiotoiminta ja – ympäristöt ovat parantuneet viime vuosina

Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen Maaseutusijainnilla ei ole merkitystä yrityksen menestymiseen

Yritysten kasvuhakuisuus on vahvistunut maaseudulla

Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi

Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA II täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maaseutuyritysten yhteistyö on

menestymisen avain

Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet

Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa

Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla

Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat yritysten kehittämistoiminta Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat poikkeukselliset yrittäjätyypit Maaseutualueiden kehityksenä ajurina ovat sen kehittyvät yritysryhmät

(31)

13

Arvioi koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevia väittämiä täysin

eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Maaseutualueiden koulutusmahdollisuudet

ovat riittäviä

Maaseudulla asuvien 17-24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuuksia tulisi parantaa

Verkko-opinnot paikkaavat hyvin koulutustarjonnan paikallisia puutteita Maaseutualueiden yritysten osaamistason varmistamiseksi nykyiset

koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä Pohjois-Karjalan yrityskoulutus reagoi ja vastaa hyvin yritysten välittömiin kehittämis- ja osaamistarpeisiin

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu pystyy hyvin vastaamaan maaseutualueiden koulutustarpeisiin

Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä

Monipuolista metsätalousosaamisen eri tason koulutusta on hyvin tarjolla Pohjois- Karjalassa

Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Pohjois- Karjalassa

Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla Maaseutualueilla toimivien yritysten panostukset tutkimus- ja

kehittämistoimintaan ovat liian vähäisiä Pohjois-Karjalan maaseudun

innovaatioympäristöt ovat hajanaisia ja vailla systemaattista kehittämistapaa

14 Arvioi yhdistystoimintaa koskevia väittämiä

täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Yhdistysten toiminta ja rooli tunnistetaan

hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Yhdistystoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet Maaseudun yhdistystoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Yhdistystoiminnan aktiivisuus maaseudulla on hiipumassa Maaseudun yhdistystoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä Maaseudun yhdistystoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa

Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä

Arvioi järjestötoimintaa koskevia väittämiä täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Järjestötoiminnalla on merkittävä rooli

maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä

Järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentää hyvin muiden

maaseututoimijoiden palvelutarjontaa Järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toiminnan maaseudun keskeisiin

15 kehittämistarpeisiin

Järjestötoiminta aktivoi maaseudun asukkaita osallistumaan yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan

Järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun

Järjestötoiminta täydentää erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa Järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin

Arvioi tiedonvälittäjän näkökulmasta seuraavia väittämiä täysin eri mieltä

neutraali kanta

täysin samaa mieltä Pohjois-Karjalan erilaiset maaseutualueet

ovat hyvin esillä maakunnan eri tiedotusvälineissä Pohjois-Karjalan maaseutu on valtakunnallisesti tunnettu

Uutisointi Pohjois-Karjalan maaseudusta on negatiivissävytteistä

Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa

Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä

Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä

Kunnissa panostetaan myös haja- asutusalueiden kehittämiseen

16 Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa

Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä

Sitten katse maaseudun tulevaisuuteen ...

Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 1)

1 ei tärkeä

2 vähän tärkeä

3 melko tärkeä

4 erittäin tärkeä

En osaa sanoa Puun energiakäytön lisääminen

Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen (mm. luonnonyrtit, marjat, sienet) Laajamittainen koivumahlantuotanto Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus lääkeaineiksi

Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen

Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen kehittäminen (mm. lahna, särki, ruutana, kuore, kiiski) Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen

Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus

(32)

17 Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Hunajantuotannon kehittäminen

Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 2)

1 ei tärkeä

2 vähän tärkeä

3 melko tärkeä

4 erittäin tärkeä

En osaa sanoa Lammastalouden kehittäminen

Vuohitalouden kehittäminen Monipuolisen hevostalouden edistäminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm.

rakentamisessa ja energiantuotannossa Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen

Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Maidontuotannnon kehittäminen

Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm.

oluen, viskin ja ginin tuotanto) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvään koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen

18

Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä kehitettävää asiaa (”keihäänkärkeä”) Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi?(voivat olla aiemmin kyselyssä esille tulleita tai aivan jotain muuta)

1.

________________________________________________________________

2.

________________________________________________________________

3.

________________________________________________________________

Panelisteille lähetetyn viestin liitteenä oli tilastoihin perustuva Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaus.

Muutama kysymys tästä lopuksi ...

Tutustuitko Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen ennen kyselyyn vastaamista?

En lainkaan Hieman Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin

19

Millainen vaikutus Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksella oli vastauksiisi?

ei vaikutusta vähäinen vaikutus kohtalainen vaikutus suuri vaikutus en osaa sanoa

Arvio Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsausta seuraavien osa-alueiden osalta heikko/välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä

Kiinnosta vuus Tietojen selkeys Ulkoasu Uutuusarvo

Tässä voit vapaasti kertoa esim. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden nykytilasta, tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista tai maaseutupaneeliin liittyvistä ajatuksista.

________________________________________________________________

(33)

Liite 3.

Vastaajaryhmäkohtaiset väittämät

(34)

Alkutuottajat (n=21)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä

Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja metsätalousyrittäjiksi Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa Maa- ja metsätalousyritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

%

täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä