Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille
3 Tulokset
Ensimmäinen Pohjois-Karjalassa pilotoitu luotainkierros antaa maaseudulle kouluarvosanak-si 6,6 (kuvio 6). Pääteemoista maaseudun tila nähdään parhaimmakkouluarvosanak-si palvelujen ja sujuvan arjen kohdalla (arvosana 6,9) sekä asumisessa ja ympäristössä (arvosana 6,8). Eniten kehitet-tävää nähtiin olevan työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa (arvosana 6,3).
Kuvio 6. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin tulosten keskiarvot teemoittain (asteikko 4-10)
Kun teemojen sisältöjä katsotaan tarkemmin, parhaimmat arvosanat maaseutu saa turvalli-suudesta asuinpaikkana, luonnonympäristön monimuotoiturvalli-suudesta ja suojelutilanteesta sekä kyvystä tarjota hyvät puitteet elämälle (kuvio 7). Myös kaupungin läheisen maaseudun ti-lanne houkuttelevien asuinpaikkojen tarjoajana koetaan hyväksi ja alueet elinvoimaisiksi. Sitä vastoin heikkoimmiksi arvioidaan maaseutualueiden markkinointi, harvaan asutun maaseu-duin elinvoimaisuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä sekä osaami-sen siirtyminen maaseudun elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tuloksia tarkasteltiin myös vastaajan asuinpaikan mukaisesti kaupunki-maaseutujaotte-lulla (kuvio 7). Jako perustuu vastaajan ilmoittamaan asuinosoitteensa postinumeroon, joka sijoitettiin kaupunki-maaseutujaotteluun SYKEN paikkatietoperustaisen aluetypologian mu-kaisesti. Käytännössä kaupunkiluokkaan sijoittuvat Pohjois-Karjalasta vain Joensuun kanta-kaupunkialueella ja sen läheisellä kehysalueella asuvat henkilöt. Vastausten keskiarvojen ti-lastollista merkitsevyyttä testattiin riippumattomien ryhmien t-testillä. Kaupunkiasukkaat ar-vioivat maaseudulla asuvia myönteisemmin maaseututoimijoiden yhteistyötä, luonnonvaro-jen monipuolista tuotannollista käyttöä, Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuutta, mik-royritystoiminnan kehitystilannetta maaseudulla, omistajan ja sukupolvenvaihdosten etene-mistä maaseutualueilla, maaseutualueiden huomiointia maakunnan kehittämisessä ja aluei-den aktiivista markkinointia asuinpaikkoina. Vastaavasti harvaan asutun maaseudun elinvoi-maisuuden arvioivat myönteisemmäksi maaseudulla asuvat.
6,5
6,3
6,9 6,8
6,6
4 5 6 7 8 9 10
Tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot
Palvelut ja sujuva arki Asuminen ja ympäristö Yhteensä
Arvosana
12
Kuvio 7. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin vastausten keskiarvot koko aineistossa, ja ja-oteltuna maaseutu- ja kaupunkialueilla asuviin (*ero tilastollisesti merkitsevä p<0.05)
4 5 6 7 8 9 10
Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus
asuinpaikkoina
Maaseutualueiden luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus Maaseutualueiden yhteisöllisyys Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin
vahvuus
Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Kuntakeskusten elinvoimaisuus Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä*
Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus
asuinpaikkoina
Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö*
Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus*
Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun
Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita
koskeviin kehittämispäätöksiin
Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla*
Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitystilanne
maaseutualueilla
Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen
maaseutualueilla*
Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän
tarpeisiin
Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä*
Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus*
Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina*
Kouluarvosana
Koko aineisto Kaupunki Maaseutu
13
Kuviossa 8 on esitetty pääteemojen alla kysytyt asiat nelikentässä, jonka lohkot muodostuvat vastausten keskiarvon ja keskimääräisen hajonnan perusteella (x- ja y-akselit). Kuvio osoittaa ensinnäkin asian saaman arvosanan, mutta lisäksi vastausten hajonnan. Näin vastaukset voi-daan sijoittaa neljään lohkoon. Palveluihin ja sujuvaan arkeen liittyvät vastaukset saavat usein parhaimmat arvosanan – jopa yli kahdeksan. Näiden kohdalla vallitsee myös suurin yksimie-lisyys. Sen sijaan maaseudun työhön, osaamisen ja elinkeinoihin liittyvät asiat saavat tyypilli-sesti arvosanaksi vain reilut kuusi ja tästä ollaan varsin yksimielisiä. Asumiseen ja ympäris-töön liittyvissä asiassa on myös korkeita arvosanoja, mutta vastaavasti myös hyvin heikkoja.
Vastausten hajonta on keskimääräistä tasoa. Maaseudun tilaa ja kehitykseen linkittyvät asiat sijoittuvat vastausten keskiarvon alapuolelle. Sieltä löytyy yksimielisyyttä, mutta myös aineis-ton suurimmat hajonnat. Keskiarvotasolle sijoittuu arvio maaseudun keskustaajamien tilasta palvelujen keskuspaikkana ja asiasta ollaan eniten samaa mieltä (vastausten hajonta pienin).
Kuvio 8. Barometrikyselyn vastausten keskiarvot ja hajonnat (kuvion luettavuuden vuoksi vain äärimmäiset arvot on otsikoitu)
Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Harvaan asutun maaseudun
elinvoimaisuus Uuden osaamisen siirtyminen
maaseutualueiden
elinkeinoelämän tarpeisiin Kaupungin läheisen maaseudun
elinvoimaisuus
Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Maaseutualueiden kyky tarjota
puitteet hyvälle elämälle Maaseutualueiden aktiivinen
markkinointi asuinpaikkoina
Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus
asuinpaikkoina Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Julkisten palvelujen saatavuus
maaseutualueilla
Maaseutualueiden luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne
Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin
Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Etätyömahdollisuudet
maaseutualueilla Maaseutualueiden huomiointi
maakunnan kehittämisessä Kehittämisrahoituksen riittävyys
maaseutualueilla
Palvelut ja sujuva arki Maaseudun tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot Asuminen ja ympäristö Teemat
14
Pohjois-Karjalan maaseutualueiden kehittämiskohteita selvitettiin ensinnäkin kysymällä val-miiksi nimettyjen kehitysteemojen tärkeyttä asteikolla ei tärkeä - erittäin tärkeä (kuvio 9). Jos asiasta ei ollut käsitystä, vastausvaihtoehtona oli myös ”en osaa sanoa”. Kaikki esitetyt toimet saivat suuren kannatuksen. Erittäin tärkeiden kohteiden kärkeen nousivat jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen, etäyhteyksiin perustuvan maaseudun, palvelutarjon-nan kehittäminen, elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen, luomun elintarvikejatkoja-lostuksen kehittäminen ja luonnontuotealan keräilyn ja jatkojaelintarvikejatkoja-lostuksen. Vähiten tärkeim-miksi kehityskohteiksi katsottiin alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen, monipuolisen hevostalouden edistäminen ja vuohitalouden kehittäminen.
Kuvio 9. Esitettyjen kehityskohteiden tärkeys Pohjois-Karjalan maaseudulla (n=103-117)
Kyselyssä oli mahdollista esittää myös vapaasti enintään kolme tärkeintä lähitulevaisuudessa tär-keää kehitettävää asiaa Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Vastausten kärki sijoittuu seuraaviin teemoihin:
1) Eri tyyppisten alueiden hyvä saavutettavuus
”Liikenneyhteyksien ja infran pitäminen kunnossa”
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Puun energiakäytön lisääminen Maidontuotannon kehittäminen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Hunajantuotannon kehittäminen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Laajamittainen koivumahlantuotanto Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm. rakentamisessa ja energiantuotannossa Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus Lammastalouden kehittäminen Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm. oluen, viskin ja ginin tuotanto) Monipuolisen hevostalouden edistäminen Vuohitalouden kehittäminen
%
Erittäin tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei tärkeä
15
”Datayhteyksien kehittäminen niin että etätyö on mahdollista jokapaikassa”
”Digitalisaation tuominen pienyritysten käyttöön (tuotteiden markkinointi ja verkkokaupat)”
2) Matkailun edistäminen
”Luontomatkailukohteiden viennin lisääminen ja hyvien yhteyksien luominen”
”Terveysmatkailu”
”Maaseudun näkymättömän väestön tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu heitä varten”
”Palvelut ja paketit kuntoon. Luonto- ja hiljaisuusmatkailu. Kyläyhteisöjen toimiminen osana matkai-lua (mm. tapahtumat, paikalliset tavat, erilaisten "itsestäänselvyyksien" tuotteistaminen”.
”Maaseutumatkailun kehittäminen kv- asiakkaiden tarpeisiin ”
”Luontomatkailu brändin kirkastaminen ja markkinointi”
3) Toimijayhteistyö
”Yrittäjien keskinäinen sekä yrittäjien ja julkishallinnon välinen yhteistyö”
”Kunnan ja maaseutuyrittäjien yhteinen visiointi.”
”Hanketoiminnassa on useita hanketoimijoita, joiden tulisi yhteistyössä kehittää koko maakuntaa …”
Lisäksi useissa vastauksissa käsiteltiin palvelujen saatavuuden turvaamista, maaseutualuei-den markkinoinnin kehittämistä, luonnontuotteimaaseutualuei-den jatkojalostusta, maaseutuyrittäjyymaaseutualuei-den tu-kemista ja kuntakeskusten elinvoimaisuuden kehittämistä.
Eri vastaajaryhmille suunnattujen kysymysten vastausjakaumat löytyvät liitteestä 3. Näitä käsiteltiin ja tulkittiin tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman ohjaus-ryhmän työpajassa. Ohessa muutamia poimintoja vastauksista:
• Poliittisten päättäjien mukaan kunnilla on vahva halu tukea aktiivisia kylätoimijoita.
• Kehittäjät pitävät yritysten yhteistyötä menestymisen avaimena.
• Yhdistystoimijat pitävät toimintaa harrastusluonteisena ja sellaisena sen halutaan säi-lyvän
• Maaseudulla asuvien nuorten kouluttautumismahdollisuuksia tulisi tutkimus-, kou-lutus.- ja innovaatiotoimijoiden mielestä parantaa. Myös korkean osaamisen siirtoa maaseudun elinkeinoelämän hyväksi tulisi tehostaa
• Alkutuottajien mielestä nuoria tulisi tehokkaammin ohjata maa- ja metsätalousyrittä-jiksi
• Yritystoimijoiden mielestä työhyvinvointia edistävää toimintaa on liian vähän maa-seudulla.
16