Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille
4 Luotaimen kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen
Panelistien taustamateriaaliksi tuotettuun Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauk-seen vastaajat tutustuivat verraten tunnollisesti. Vain 14 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei tutustunut siihen lainkaan. Katsauksen vaikutukset vastauksiin arvioitiin melko lailla maltil-lisiksi. Runsas 2/3 arvioi, että sen vaikutus oli vastauksiin kohtalainen tai vähäinen. Eri tieto-lähteisiin tukeutuvaa maaseudun katsausta pidettiin kiinnostavana, jossa tiedot oli selkeästi esitetty. Sillä todettiin olevan myös uutuusarvoa, joskin monen mielestä sitä olisi voinut olla enemmänkin. Katsauksen ulkoasua pidettiin useimmiten hyvänä. Panelistien arvioiden ja toi-mijoilta saadun muun palautteen perusteella voi todeta, että maaseutualueiden näkökulmasta tehdylle laaja-alaiselle ajankohtaiskatsaukselle oli ja on tilausta. Sen kytkentä kyselyn kysy-myksiin jäi kuitenkin verraten hennoksi. Alun perin katsauksessa oli tarkoitus hyödyntää niin tilastoja, katsauksia, hankekoosteita, seurantatietoja, tutkimus yms. materiaalia. Lopulta kat-saus tukeutui lukuisaan määrään erilaisia ja eri tahojen tuottamia tilastoja. Katsauksen koos-tamisessa voidaankin nostaa jatkokehittämisen kysymyksiksi seuraavat:
Kokemus- ja asiantuntijaosio tukeutui sähköiseen kyselyyn. Kokemuksen mukaan kysely toimi hyvin niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Barometriosion kouluarvosana-asteikko osoit-tautui helpoksi ja selkeäksi ymmärtää. Vastaajaryhmittäiset väittämät välittävät ajatuksia ken-tältä, mutta tämän tiedon käsittelyssä ja hyödyntämisessä on vielä jatkopohdittavaa. Yksi tapa olisi järjestää ryhmäkohtaisia työpajoja, jossa vastauksia tulkittaisiin ja pohdittaisiin niiden pe-rustalta jatkotoimia. Toisena tapana voisi olla tietojen välittäminen kyseisestä toimintaa kehit-tävälle ja koordinoivalle kehittämisorganisaatiolle jatkotyöstettäväksi. Kysely- ja asiantuntija-osion jatkopohdintakysymykset voi tiivistää seuraavasti:
Tulisiko katsauksen sisältää enemmän tulkintaa ja analyysia?
Tulisiko katsauksen perustua monipuolisempaan aineistoon/tietoperustaan?
Tulisiko katsauksen linkittyä vahvemmin kyselyyn?
Tulisiko katsauksessa olla enemmän vertailutietoa muihin maakuntiin ja koko Suomeen?
Mikä katsauksen sopiva rooli on jatkossa luotainprosessissa? Päivitetäänkö, muu-tetaanko ja miltä osin …
17
Luotaimen kokeiluvaiheen jälkeen toiminnasta ja sen tuloksista tiedottaminen on tärkeää toi-mijoiden sitouttamisen ja tiedon leviämisen vuoksi. Keskeisenä kohderyhmänä tässä on jo mu-kana olevat internet-paneelin jäsenet. Heidän motivointi antaa edellytykset luotaintoiminnan jatkamiseen, mutta he ovat myös avaininformantteja tiedon levittämisessä omassa organisaa-tiossaan ja sidosryhmilleen. Tavoitteena voi myös pitää sitä, että seuraavalla luotain-kierrok-sella internet-paneelin koko on suurempi, mikä tuo lisää mahdollisuuksia ja tarkkuutta tulos-ten analyysiin.
Tiedottamista ja sitouttamista on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa seu-raavasti:
Maaseutuluotainkokeilu onnistui tavoitellusti. Toimintaa kuitenkin voi ja pitääkin edelleen kehittää siten, että se parhaiten tuottaa sitä informaatiota, mitä maaseutualueiden ja laajem-minkin aluekehittämisessä tarvitaan.
Missä määrin kyselyn kysymykset pysyvät samana, miltä osin muutetaan?
Kuka tai mikä määrittää kysymysten muutostarpeen?
Millä toimintatavalla/menettelyllä saadaan eniten hyötyä eri vastaajaryhmiltä saa-dusta informaatiosta
Miten vastaajapaneelin kokoa saadaan kasvatettua, ja nykyiset panelistin sitoutettua toimintaan. Laajempi panelistijoukko mahdollistaisi tarkempaa tilastollista-analyysia tuloksista?
Laaditaan ja julkaistaan luotainhankkeen aikana kertyneestä aineistosta, tuloksista ja kokemuksista laajasti levitettävä laadukas julkaisu.
Toteutetaan maakunnan kattava työpajakiertue esimerkiksi uuden maaseudun kehit-tämisohjelman valmistelun yhteydessä.
Hyödynnetään ja jatkojalostetaan luotaimen tuloksia käynnissä olevissa tai uusissa kehittämishankkeissa.
Tiedotetaan tuloksista eri foorumeilla (tiedotusvälineet, blogit, some …)
Toistetaan luotain/barometri jatkossa 1-2 vuoden välein.
1 Sukupuoli
Mies Nainen
Ikä
15-29 30-49 50-64
65-Kotikunta
________________________________
Asuinalueen postinumero ________________________________
Missä roolissa tai rooleissa vastaat kysymyksiin (voit valita useamman vaihtoehdon)
Maaseudun kehittäjä Maa- /me tsätalousyrittäjä
Muun toimialan yrittäjä(ei maa- ja metsätalous) Yritystoimija(ei yrittäjä)
Poliittine n päättäjä
Koulutus/tutkimus/innovaatiotoimija Järje stötoimija
Yhdistystoimija
Tie donvälittäjä, me dia-alan toimija
Seuraavaksi esitetään muutamia Pohjois-Karjalan maaseutua käsitteleviä asiakokonaisuuksia.
Arvioi esitettäviä asioita kouluarvosanoin 4-10.
Liite 2. Luotain-kyselylomake
2 Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys
4 Harvaan asutun maaseudun
elinvoimaisuus
Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus
Kuntakeskusten elinvoimaisuus Pohjois-Karjalan
maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä
Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä
Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla 4 Pienen ja keskisuuren
yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla
Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla 4
Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla
Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla
Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla
Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle
4 Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla
4
tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina
Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan luonnonvarojen ja – arvojen suojelun tilanne
Seuraavaksi esitetään väittämiä. Ne valikoituvat panelistin vastaajaroolin mukaisesti.
5
Käytettävä asteikko on täysin eri mieltä ... täysin samaa mieltä.
Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA I täysin eri Maaseudun toimintaympäristö on
yrittäjäystävällinen
Maaseudun yrittämisessä on hyvä vire päällä
Maaseudun kuntakeskukset ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja
Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja Yrittäjien tekemisen asenne on vahva maaseudulla
Maaseudun yrittäjien yritysosaaminen on vahvaa
Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi
Paikalliset yrittäjät luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea
Yritysten neuvonta on riittävää ja asiantuntevaa
6 Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA II
täysin eri
yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi
Yrittäjien on vaikea saada osaavaa työvoimaa
Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen Markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa
Kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa
Vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa
7
Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I täysin Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu
vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi
Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa
Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä
Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää
Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä
ympäristöongelmia
Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä
Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti
Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II täysin Maaseudun nuoria on ohjattava
tehokkaammin maa- ja
8 metsätalousyrittäjiksi
Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa
Maa- ja metsätalousyritysten omistajan-ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi
Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi
Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi
Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä
Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea
Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA III täysin eri
on lisättävä edelleen Investointituki on edistänyt kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamista
Uusiutuviin energiaratkaisuihin on saatavilla riittävästi tukea ja neuvontaa Yhteistyö maaseutuviranomaisten
9 kanssa toimii hyvin
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Paikalliset pankit myöntävät riittävästi maa- ja metsätalousyrittäjälle lainaa
Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I täysin eri Maaseudun toimintaympäristö on
yritysystävällinen
Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä
Maaseudun kuntakeskukset on hyviä yritystoiminnan paikkoja Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yritystoiminnan paikkoja Yritysten tekemisen asenne on vahva maaseudulla
Osaaminen maaseudun yrityksissä on vahvaa
Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi
Paikalliset yritykset luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea
10 Yritysten neuvonta on riittävää maaseutualueilla
Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II täysin
yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla
Leader – toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla
Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan maaseutualueilla Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi maaseutualueilla Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla maaseutualueilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla
Yritysten omistajan- ja
sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi maaseutualueilla
Maaseudun yrityksiin on vaikea saada osaavaa työvoimaa
Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen
Maaseutuyritysten markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Maaseutuyritysten kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa
Maaseutuyritysten vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa
11 Arvioi poliittista päätöksentekoa koskevia väittämiä
täysin Kunnan päätöksenteossa painotetaan
maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä
Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä
Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka
Kunnassa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan
Kunnan yritysilmapiiri on parantunut Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-toimintaryhmän kanssa
Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä
Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA I täysin Maaseutualueiden kehittämisessä eri
toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa
Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä
12 moottorina ovat kehittämishankkeet Maaseutuyritysten innovaatiotoiminta ja – ympäristöt ovat parantuneet viime vuosina
Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen Maaseutusijainnilla ei ole merkitystä yrityksen menestymiseen
Yritysten kasvuhakuisuus on vahvistunut maaseudulla
Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi
Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA II täysin eri Maaseutuyritysten yhteistyö on
menestymisen avain
Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet
Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa
Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla
Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat yritysten kehittämistoiminta Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat poikkeukselliset yrittäjätyypit Maaseutualueiden kehityksenä ajurina ovat sen kehittyvät yritysryhmät
13
Arvioi koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevia väittämiä täysin
Maaseudulla asuvien 17-24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuuksia tulisi parantaa
Verkko-opinnot paikkaavat hyvin koulutustarjonnan paikallisia puutteita Maaseutualueiden yritysten osaamistason varmistamiseksi nykyiset
koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä Pohjois-Karjalan yrityskoulutus reagoi ja vastaa hyvin yritysten välittömiin kehittämis-ja osaamistarpeisiin
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu pystyy hyvin vastaamaan maaseutualueiden koulutustarpeisiin
Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä
Monipuolista metsätalousosaamisen eri tason koulutusta on hyvin tarjolla Pohjois-Karjalassa
Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Pohjois-Karjalassa
Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla Maaseutualueilla toimivien yritysten panostukset tutkimus- ja
kehittämistoimintaan ovat liian vähäisiä Pohjois-Karjalan maaseudun
innovaatioympäristöt ovat hajanaisia ja vailla systemaattista kehittämistapaa
14 Arvioi yhdistystoimintaa koskevia väittämiä
täysin Yhdistysten toiminta ja rooli tunnistetaan
hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Yhdistystoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet Maaseudun yhdistystoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Yhdistystoiminnan aktiivisuus maaseudulla on hiipumassa Maaseudun yhdistystoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä Maaseudun yhdistystoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa
Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä
Arvioi järjestötoimintaa koskevia väittämiä täysin Järjestötoiminnalla on merkittävä rooli
maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä
Järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentää hyvin muiden
maaseututoimijoiden palvelutarjontaa Järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toiminnan maaseudun keskeisiin
15 kehittämistarpeisiin
Järjestötoiminta aktivoi maaseudun asukkaita osallistumaan yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan
Järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun
Järjestötoiminta täydentää erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa Järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin
Arvioi tiedonvälittäjän näkökulmasta seuraavia väittämiä täysin Pohjois-Karjalan erilaiset maaseutualueet
ovat hyvin esillä maakunnan eri tiedotusvälineissä Pohjois-Karjalan maaseutu on valtakunnallisesti tunnettu
Uutisointi Pohjois-Karjalan maaseudusta on negatiivissävytteistä
Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa
Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä
Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä
Kunnissa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen
16 Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa
Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä
Sitten katse maaseudun tulevaisuuteen ...
Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 1)
1 Puun energiakäytön lisääminen
Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen (mm. luonnonyrtit, marjat, sienet) Laajamittainen koivumahlantuotanto Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus lääkeaineiksi
Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen
Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen kehittäminen (mm. lahna, särki, ruutana, kuore, kiiski) Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen
Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus
17 Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Hunajantuotannon kehittäminen
Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 2)
1 Monipuolisen hevostalouden edistäminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm.
rakentamisessa ja energiantuotannossa Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen
Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Maidontuotannnon kehittäminen
Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm.
oluen, viskin ja ginin tuotanto) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvään koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen
18
Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä kehitettävää asiaa (”keihäänkärkeä”) Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi?(voivat olla aiemmin kyselyssä esille tulleita tai aivan jotain muuta)
1.
Panelisteille lähetetyn viestin liitteenä oli tilastoihin perustuva Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaus.
Muutama kysymys tästä lopuksi ...
Tutustuitko Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen ennen kyselyyn vastaamista?
En lainkaan
Millainen vaikutus Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksella oli vastauksiisi?
ei vaikutusta vähäinen vaikutus kohtalainen vaikutus suuri vaikutus en osaa sanoa
Arvio Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsausta seuraavien osa-alueiden osalta heikko/välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä
Kiinnosta vuus Tietojen selkeys Ulkoasu Uutuusarvo
Tässä voit vapaasti kertoa esim. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden nykytilasta, tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista tai maaseutupaneeliin liittyvistä ajatuksista.
________________________________________________________________
________________________________________________________________
________________________________________________________________
Liite 3.
Vastaajaryhmäkohtaiset väittämät
Alkutuottajat (n=21)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä
Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja metsätalousyrittäjiksi Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa Maa- ja metsätalousyritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Politiikka-toimijat (n=32)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä
Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-toimintaryhmän kanssa
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä
Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa
Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka
Kunnan päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä
Kunnan yritysilmapiiri on parantunut
Kunnassa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen
Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan
Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Kehittäjät (n=32)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Maaseutuyritysten yhteistyö on menestymisen avain
Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet
Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat poikkeukselliset yrittäjätyypit Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä moottorina ovat
kehittämishankkeet
Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat yritysten kehittämistoiminta Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää
yhteistyötä Pohjois-Karjalassa
Maaseutualueiden kehityksenä ajurina ovat sen kehittyvät yritysryhmät
Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen
Maaseutusijainnilla ei ole merkitystä yrityksen menestymiseen Maaseutuyritysten innovaatiotoiminta ja – ympäristöt ovat parantuneet
viime vuosina
Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi
Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa
Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla
Yritysten kasvuhakuisuus on vahvistunut maaseudulla
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Yhdistys-toimijat (n=21)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä
Maaseudun yhdistystoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan
Yhdistystoiminnan aktiivisuus maaseudulla on hiipumassa
Yhdistystoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet
Maaseudun yhdistystoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa
Yhdistysten toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä
Maaseudun yhdistystoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Järjestö-toimijat (n=11)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Järjestötoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä
Järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun
Järjestötoiminta aktivoi maaseudun asukkaita osallistumaan yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan
Järjestötoiminta täydentää erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa
Järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentää hyvin muiden maaseututoimijoiden palvelutarjontaa
Järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä
Järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toiminnan maaseudun keskeisiin kehittämistarpeisiin
Järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä
Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa
Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä
Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa
Uutisointi Pohjois-Karjalan maaseudusta on negatiivissävytteistä
Pohjois-Karjalan maaseutu on valtakunnallisesti tunnettu
Pohjois-Karjalan erilaiset maaseutualueet ovat hyvin esillä maakunnan eri tiedotusvälineissä
Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä
Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä
Kunnissa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen
%
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä neutraali kanta jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Media-alan toimijat
(n=9)
Tutkimus, koulutus, innovaatio-toimijat
(n=26)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä
Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla
Monipuolista metsätalousosaamisen eri tason koulutusta on hyvin tarjolla Pohjois-Karjalassa
Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Pohjois-Karjalassa
Maaseutualueilla toimivien yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat liian vähäisiä
Maaseudulla asuvien 17-24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuuksia tulisi parantaa
Pohjois-Karjalan maaseudun innovaatioympäristöt ovat hajanaisia ja vailla systemaattista kehittämistapaa
Verkko-opinnot paikkaavat hyvin koulutustarjonnan paikallisia puutteita Pohjois-Karjalan yrityskoulutus reagoi ja vastaa hyvin yritysten
välittömiin kehittämis- ja osaamistarpeisiiN
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu pystyy hyvin vastaamaan
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu pystyy hyvin vastaamaan