K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 7 . v s k . – 3 / 2 0 0 1
495 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja valuuttakriiseistä ja valuuttakurssiodotuksista
1Philippe Bacchetta
Professori, Lausannen yliopisto Johtaja, Study Center Gerzensee
L
auri Kajanojan väitöskirja koostuu empiiri- sistä tutkimuksista, joissa tarkastellaan Suomen ja joidenkin muiden Euroopan maiden viime- aikaisia valuuttakriisejä. Väitöskirja laajentaa olemassa olevaa tieteellistä kirjallisuutta useil- la kiinnostavilla tavoilla. Väitöskirja käsittää neljä osaa. Ensimmäinen luku on kirjallisuus- katsaus, ja lisäksi siinä esitetään tiivistelmät seuraavista kolmesta luvusta. Kirjallisuuskat- saus on hyvin tasapainoinen, ja se on ajan ta- salla. Se on myös rakenteeltaan optimaalinen siten, että lukija näkee hyvin selvästi, miten väi- töskirja sijoittuu alan kirjallisuuteen.Väitöskirjan toisessa luvussa pyritään selit- tämään Suomen 1990-luvun alun valuuttakrii- sejä rakenteellisella mallilla, joka perustuu en- simmäisen sukupolven valuuttakriisimalleihin.
Perusmallia kuitenkin laajennetaan siten, että hinnat sopeutuvat hitaasti ja interventiot ovat steriloituja. Kyseessä on empiirinen tutkimus, mutta se tehdään sisäisesti ristiriidattoman teo-
reettisen mallikehikon puitteissa. Tulokset osoittavat, että tuotannon supistuminen ja työt- tömyyden lisääntyminen selittävät merkittäväl- lä tavalla kriisien todennäköisyyttä. Tätä ana- lyysiä täydentää toinen tutkimus, jossa käyte- tään erilaista empiiristä lähestymistapaa. Siinä kriisejä selitetään käyttämällä kvalitatiivisen valinnan malleja. Tällä lähestymistavalla saadut tulokset tukevat ensimainitun lähestymistavan antamia tuloksia.
Väitöskirjan kolmas luku lähtee liikkeelle siitä oletuksesta, että kattamaton korkopari- teettiehto ei päde ja että ulkomaanvaluutan ris- kipreemio vaihtelee ajassa. Tämä riskipreemio perustuu valuuttakurssin määräytymistä käsit- televiin portfoliotasapainomalleihin, joita kehi- tettiin lähinnä 1980-luvulla. Tässä lähestymis- tavassa riskipreemio määräytyy sen mukaan, mikä on eri valuuttamääräisten sijoituskohtei- den tarjonta. Lähestymistavan kiinnostavuus seuraa tässä siitä, että sen mukaan korkoerot eivät välttämättä ole hyvä mittari valuuttakurs- sien muutosodotuksille. Lisäksi tässä konteks- tissa steriloiduilla interventioilla on oma mer- kityksensä, joka on riippumaton avomarkkina-
1 Lauri Kajanoja: Essays on Currency Crises and Exchange Rate Expectations. Kansantaloustieteen laitoksen tutkimuk- sia, No. 88:2001. Helsingin yliopisto.
496
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 3 / 2001
operaatioilla toteutettavasta rahapolitiikasta.
Luvussa 3 esitetään ensin pieni malli, joka esit- telee lähestymistavan perusajatuksen. Sen jäl- keen esitetään yksityiskohtaisempi viitekehys, jota sovelletaan empiirisesti. Tulokset tukevat voimakkaasti hypoteesia ajassa vaihtelevasta ulkomaanvaluutan riskipreemiosta. Tulosten mukaan se supistui selvästi ennen valuuttakrii- sejä. Korkoero oli siten harhaanjohtava mitta- ri valuuttakurssiodotuksista.
Väitöskirjan viimeinen luku tarkastelee em- piirisesti monikäsitteisiä tasapainoja valuutta- kriisien selitystapana. Viimeaikaisen valuutta- kriisit ovat osoittaneet, että kriisejä on usein vaikea liittää empiirisesti talouden perusteki- jöihin. Kriisi voi siten olla seurausta odotuk- sissa tapahtuvissa muutoksissa. Luvussa 4 käy- tetään regime switching -malleja empiiriseen tutkimukseen koskien tällaisia odotuksissa ta- pahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa tarkastel- laan muun muassa useita EMS:n valuuttakurs- simekanismiin kuuluneita valuuttoja. Tulokset osoittavat, että kolmea valuuttaa koskevissa odotuksissa mahdollisesti tapahtui muutoksia ilman, että niitä koskevat talouden perusteki- jät sanottavasti muuttuivat.
Kaiken kaikkiaan Lauri Kajanojan väitös- kirja on erinomaista työtä ja täyttää suurimman osan niistä odotuksista, joita väitöskirjalle voi asettaa. Väitöskirjalla on neljä hyvää ominai- suutta, joita voi erityisesti korostaa. Ensiksi, väitöskirja on erittäin hyvin kirjoitettu, ja erit- täin hyvä on myös sen kieliasu. Toiseksi, väi- töskirjan tutkimukset esitetään hyvin tiiviissä muodossa, mikä tekee ne lukijalle erityisen hel- poksi lähestyä. Väitöskirjan kolmas hyvä omi- naisuus on sen aihe. Valuuttakriisit ovat luon- nollisesti hyvin tärkeä asia sekä akateemisen
tutkimuksen että talouspoliittisen keskustelun näkökulmasta. Lisäksi Suomi on erityisen kiin- nostava tutkimuskohde, sillä se on kehittynyt teollisuusmaa, mutta sen valuuttakriisikoke- muksissa on nähtävissä samanlaisia piirteitä kuin viimeaikaisissa kehittyvien maiden koke- missa kriiseissä. Lopuksi, väitöskirjassa esitet- ty tutkimus on hyödyllinen kontribuutio alan kirjallisuuteen. Useat tutkimustuloksista ovat sopusoinnussa kirjallisuudessa aiemmin saatu- jen tulosten kanssa, kun taas toiset valaisevat valuuttakriisejä sellaisilla uusilla tavoilla, jotka ovat hyödyksi kriisien ymmärtämisessä.
Kolmessa suhteessa väitöskirjaa olisi kui- tenkin mielestäni voinut parantaa, tai ainakin kyseiset asiat olisi voitu ottaa huomioon väitös- kirjan lukuja kirjoitettaessa. Ensiksi, herkkyys- analyysien puute vähentää joidenkin tulosten vakuuttavuutta. Kaikissa kolmessa osatyössä olisi erityisesti voinut tarkastella vaihtoehtoisia muuttujia ja otoksia. Työn toinen heikko puo- li on se, että pääomanliikkeiden merkityksestä ei keskustella. Väitöskirjan kaikissa tutkimuk- sissa oletetaan pääoman vapaa liikkuvuus. Kui- tenkin monissa EMS-maissa ja erityisesti Suo- messa pääomanliikkeille oli asetettu rajoituk- sia varsinkin varhaisimpina ajanjaksoina, joita väitöskirjassa käsitellään. Näiden rajoitusten myöhempi poistaminen on voinut vaikuttaa tuloksiin, ja siitä olisi pitänyt keskustella. Työn kolmas puute on rahoitustekijöihin kohdiste- tun huomion vähäisyys. Yhtäältä niiden tarkas- telu on keskeisessä asemassa viimeaikaisessa valuuttakriisikirjallisuudessa. Toisaalta huo- mattavat muutokset rahoitusmarkkinoiden toi- minnassa ja niitä koskevat tasapainottomuudet edelsivät Suomenkin valuuttakriisejä. "
