Die Anpassung von einem Finnischen Fertigteiltragwerk im Buero- und Geschäftsbauen in Deutschland. Anpassning av finsk elementstomme till affärs- och kontorsbyggande i Tyskland. The Adaptation of a Finnish prefab frame for shop and office building in Germ

Teknillinenkorkeakoulu

Rakennus- jamaanmittaustekniikanosasto

Rakentamistalouden oppituoli

S

- JA TOIMISTORAKENTAMISEEN SAKSASSA

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

tarkastettavasti diplomi-insinöörin tutkintoa varten.

Espoossa 31.5.1994

Valvoja: Professori Juhani Kiiras Ohjaaja: Yliassistentti Pekka Huovinen

Tämä diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja maanmittaus­

tekniikan osastolla rakentamistalouden oppituolissa. Diplomityö on osa TEKES: in osarahoittamaa "Keihäänkärkiohjelmaa 1993". Toimeksiantajina tässä osatutkimuksessa ovat olleet Partek Concrete Engineering Oy ja Saksassa toimiva Partek Brespa Spannbetonwerk GmbH & Co KG.

Esitän kiitokseni työn valvojalle professori Juhani Kiirakselle ja ohjaajalle yliassistentti Pekka Huoviselle saamastani ammattitaitoisesta ja tinki­

mättömästä ohjauksesta ja kaikista arvokkaista neuvoista. Kiitän myös kaikkia Partek konsernin puolesta työni avustamiseen osallistuneita erityisesti toimitus­

johtajaa Lauri Palojärveä ja kehitysjohtajaa Olavi Koranderia. Lisäksi kiitän Rautaruukki Oy:lta ja Finnmap Consulting Oyrlta työni avustamiseen osallis­

tuneita asiantuntijoita.

Ich möchte mich auch bei dem Geschäftsführer Heikki Haikonen und dem Technischen Leiter Hermann Benhöfer sowie allen anderen an Partek Brespa, die sich für die Verwirklichung dieses Projekts beteiligt haben, bedanken.

Zum Schluß möchte ich Georg Angenendt für eine sehr gute Zusammenarbeit und seiner sprachlichen Hilfe, insbesondere während die Interviewtour, danken.

Espoossa 31. tuokokuuta 1994

Niklas Skog

U

TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ

RAKENNUS- JA MAANMITTAUSTEKNIIKAN OSASTO

Tekijä: Niklas Skog

Diplomityö: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa Päivämäärä: 31.5.1994 Sivumäärä: 92 + liitteet (103)

Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63 Valvoja: professori Juhani Kiiras

Ohjaaja: yliassistentti Pekka Huovinen

Tutkimus on osa TKK:n rakentamistalouden laboratorion Saksan rakennustuote- viennin keihäänkärkiohjelmaa 1993, jonka rahoittivat TEKES ja kuusi vientiyritystä.

Tämän "keihäänkärjen" tavoitteena oli selvittää valmisosien kilpailukykyä liike- ja toimistorakennusten rungoissa toisen toimeksiantajan Partek Brespan toiminta- alueella Pohjois-Saksassa. Toinen toimeksiantaja oli Partek Concrete Engineering Oy.

Ohjelman yhteydessä kehitettiin yleinen keihäänkärkistrategia suomalaisten rakennusalan yritysten tuoteviennin avaamiseen uusilla markkinoilla. Strategiassa yritysten nykyiset tuotteet sopeutetaan ja erilaistetaan markkinoille, luodaan niille kustannus-, rakennusaika- ja muita kilpailuetuja, etsitään pehmeät markkinat myynnin kohdistamiseen sekä määritellään myyntiargumentit.

Tutkimuksessa koottiin yhdistelmärunko ja kerrospilariratkaisu saatavissa olevista valmisosista ja ne sopeutettiin DIN vaatimuksiin. Yhdistelmärunko koostuu ontelo- laatoista, monikerroksisista pilareista ja HQ-teräspalkeista päätavoitteena erottu­

minen markkinoilla. Kerrospilariratkaisu koostuu ontelolaatoista, betonisista kerrospilareista ja jatkuvista, betonisista leukapalkeista tavoitteena hintakilpailu­

kyky.

Valmisosarungot koemarkkinoitiin TKK:n nimissä haastattelujen avulla Partek Brespan toiminta-aluella Pohjois-Saksassa. Koemarkkinoinnissa tehtiin 25 haastat­

telua, joiden mukaan suhtautuminen valmisosien käyttöön rakennusrungoissa oli myönteistä ja suuri osa haastateltavista arvioi valmisosatekniikan lisääntyvän. Myön­

teisimmin valmisosiin suhtautuivat rakennusurakoitsijat, jotka myös suosivat Saksassa harvinaisempaa mutta lisääntyvää kokonaisurakkaa (Generaluntemehmer- Vergabe) ja kielteisimmin arkkitehdit jotka suosivat Saksassa yleisintä osaurakka-

I

muotoa (Vergabe nach Fachlosen). Valmisosarunkojen pääkilpailija on paikalla- rakentaminen.

Molemmat runkoratkaisut arvioitiin teknisesti hyväksyttäviksi. Yhdistelmärungon vahvuuksia ovat sen matala rakennekorkeus, osien vähäinen lukumäärä sekä nopea yksinkertainen pystytys ja heikkouksia palosuojauksen vaatima lisätyö ja -kustannus sekä materiaalien sekoittaminen. Kerrospilarirungon etuja ovat homogeenisuus ja kerroksittainen pystytys ja heikkouksia rakennusosien paino sekä jäykistys pystyt­

täessä. Molempien runkoratkaisujen heikkouksia ovat muotoiluvapauden puute ja myöhäisten muutosten vaikeus, joita ominaisuuksia arkkitehdit arvostavat.

Pehmeää markkinaa edustavat valmisosatekniikkaa tuntevat Generaluntemehmer- urakoitsijat, joihin markkinointi siis tulee kohdistaa. Myyntiargumenteissä torjutaan ensisijaisesti havaitut kielteiset ominaisuudet (negaatiot).

Valmisosarungot ovat myös kustannus- ja aikatauluvertailujen perusteella kilpailu­

kykyisiä. Valmisosarunkojen kustannukset ovat 30 % alhaisemmat kuin paikalla rakennetun rungon ja 6-7 % alhaisemmat kuin saksalaisen betonielementtirungon kustannukset.

FAKULTÄT FÜR BAU- UND VERMESSUNGSTECHNIK__________________________ DIPLOMARBEIT Bearbeiten

Thema der Arbeit:

Niklas Skog

Die Anpassung von einem Finnischen Fertigteiltragwerk im Büro- und Geschäftsbauen in Deutschland

Datum: 31.5.1994 Seitenzahl: 92 + Anlage (103)

Professur Institut für Bauwirtschaft und Kode: Rak-63 Baubetrieb

Betreuer. Professor Juhani Kiiras

Tutor Senior Assistent Pekka Huovinen

Die Arbeit ist ein Teil des Bauexports nach Deutschland, des sog. "Speerspitzenprojekts 1993". Es ist eine Untersuchung an dem Institut für Bauwirtschaft und Baubetrieb (Technische Universität Helsinki), die von TEKES und von sechs finnischen Exportunternehmen finanziert wurde. Ziel dieser Arbeit ist die Wettberwerbfähigkeit von Fertigteilen in Tragwerkskonstruktionen in Geschäfts- und Bürogebäuden im Aktionsgebiet des einen Auftraggebers Partek Brespa zu untersuchen. Der andere Auftraggeber war Partek Concrete Engineering Oy.

In dieser Untersuchung wurde eine Speerspitzenstrategie hervorgebracht, um den Export der finnischen Bauprodukten zu erleichtern. In der Strategie werden die jetzigen Produkte des Unternehmens an den Markt angepaßt und differenziert. Kosten-, zeitliche und andere Wettbewerbsvorteile wird erschaffen. Es wird nach dem weichen Markt gesucht und die Verkaufsargumente werden definiert.

In der Arbeit wurde ein Stahlbeton- und Stahl tragwerk und ein Stahlbetontragwerk, aus existierenden Fertigteilen zusammengestellt und an die DIN-Forderungen angepaßt. Das Stahlbeton- und Stahl tragwerk hat Hohlplattendecken, mehrgeschossige Stützen und HQ- S tahi träger und die Differenzierung ist das Hauptziel. Das Stahlbetontragwerk hat Hohlplattendecken, eingeschossige Stahlbetonstützen und durchlaufende Betonbalken und als Ziel einen wettbewerbsfähigen Preis.

Die Fertigteil tragwerke wurden in Deutschland mit Interviews testvermarktet. Die Interviews wurden im Namen des Instituts durchgeführt. Aufgrund die 25 Interviews ist die Einstellung

I

tekten ziehen die Vergabe nach Fachlosen vor. Der Hauptkonkurrent für die Fertigteil­

tragwerke ist Ortbeton.

Die beiden Fertigteil tragwerke sind nach Ansicht der Interviewpartner technisch annehmbar.

Die Vorteile des Stahlbeton- und Stahltragwerks sind ihre geringe Bauhöhe, die wenigen Bauteile und damit die schnelle einfache Montage. Die Nachteile sind der Brandschutz und die Verwendung von Stahl- und Betonteilen in der selben Konstruktion. Die Vorteile des | Stahlbetontragwerks sind, daß die Fertigteile aus dem gleiche Baustoff sind und das geschoßweise Bauen. Die Nachteile sind schwere Bauteüe, Aussteifung und Statik. Die Schwächen in beiden Tragwerken sind die Gestaltungsfreiheit und die Schwierigkeit mit späten oder nachträglichen Änderungen. Diese Kriterien sind für Architekten oft wichtig.

Das Marketing sollte auf den weichen Markt konzentriert werden. Dieser wird von General-

I

argumenten sollten die in den Interviews vorkommenden negativen Argumente mit Gegen­

argumenten zurückgewiesen werden.

Die Fertigten tragwerke sind auch nach den Kosten- und Bauzeitberechnungen wettbewerbs­

fähig. Die Kosten der Fertigteil tragwerke sind 30 % niedriger als die Kosten eines Ortbeton­

tragwerks und 6-7 % niedriger als die eines deutschen Betonfertigteiltragwerks.

TEKNISKA HÖGSKOLAN

AVDELNINGEN FÖR BYGGNADS- OCH LANTMÄTERITEKNIK

SAMMANDRAG AV DIPLOMARBETET Utfört av: Niklas Skog

Arbetets namn: Anpassning av finsk elementstomme till affärs- och kontorsbyggande i Tyskland

Datum: 31.5.1994 Sidantal: 92 + Bilagor (103)

Professur Byggnadsekonomi Kod: Rak-63

Övervakare: professor Juhani Kiiras

Handledare: överassistent Pekka Huovinen

Arbetet är en del av byggexport till Tyskland spjutspetsprojektet 1993 vid Tekniska högskolans laboratorium för byggnadsekonomi. Projektet finansierades av TEKES och sex exportföretag. Målet med denna "spjutspets" var att utreda prefabricerade elements konkurrenskraft vid byggandet av affärs- och kontorsfastigheter inom den ena uppdragsgivarens Partek Brespas verksamhetsområde i norra Tyskland. Den andra uppdragsgivaren var Partek Concrete Engineering Oy.

I samband med projektet utvecklades en allmän spjutspetsstrategi för att öppna nya marknader för exporten av finska byggföretags produkter. I strategin anpassas och differentieras företagens nuvarande produkter till marknaden, man skapar kostnads- tidtabells- och andra tävlingsfördelar samt söker fram den mjuka marknaden och definierar försäljningsargumenten.

En stål- och betongelementstomme och en betongelementstomme sammanställdes av existerande stomelement och stommarna anpassades till DIN kraven. Stål- och betongelementstommen består av hålbjälklag, flervåningspelare och HQ-stålbalkar och dess huvudmål är differentiering. Betongelementstommen består av hålbjälklag, envåningspelare av betong och kontinuerliga betongbalkar och dess mål är ett konkurrenskraftigt pris.

Elementstommama testmarknadsfördes i Tekniska högskolans namn med intervjuer inom Partek Brespas verksamhetsområde i Nordtyskland. På basen av 25 intervjuer förhåller man sig positivt till användning av element i byggnadsstommar i Tyskland och en stor del av de intervjuade ansåg att användningen av element kommer att tillta. Positivast förhöll sig byggnadsentreprenörerna och negativast arkitekterna.

Entreprenörerna föredrar helhetsentreprenad (Generaluntemehmer-Vergabe), som är den ovanligare men tilltagande entreprenadformen, medan arkitekterna föredrar delad entreprenad (Vergabe nach Fachlosen), den vanligaste formen av entreprenad i Tyskland. Elementstommamas huvudkonkurrent är platsgjutning.

Båda elementstommama ansågs vara tekniskt godkännbara. Stål- och betong- elementstommens fördelar är den låga konstruktionshöjden, det låga antalet element samt dess snabba resning. Dess nackdelar är brandskyddet och användningen av betong- och ståldelar i samma konstruktion. Betongelementstommens fördelar är homogenitet (ett material) och resningen våning för våning. Dess nackdelar är delarnas tyngd och svårhanterlighet samt avstyvningen. Svagheter i båda stommarna är den dåliga möjligheten till formgivning och svårigheterna med sena förändringar.

Dessa egenskaper uppskattas av speciellt av arkitekter.

Marknadsföringen bör koncentreras till den mjuka marknaden, som General- untemehmer-entreprenörer vilka kan uttnyttja elementteknik representerar. I försäljningsargumenten bör man främst avvärja de negativa kriterier (negationer) som framkom ur intervjuerna.

Elementstommama är också enligt kostnads- och tidtabellsjämförelser är konkurrenskraftiga. Kostnaderna för elementstommama är 30 % lägre än kostna­

derna för en platsgjuten stomme och 6-7 % lägre än de för en tysk betongelement­

stomme.

Author Niklas Skog The name of

the thesis:

The Adaptation of a Finnish prefab frame for shop and office building in Germany

Date:

Professorship:

31.5.1994 Number of pages: 92 + Appendix (103) Construction Economics Code: Rak-63

and Management Supervisor professor Juhani Kiiras

Instructor senior assistant Pekka Huovinen

This study is a part of the Spearhead 1993-research about export to Germany. The research was financed by TEKES and six exporting companies and was done at The Institute for Construction Economics and Management (Helsinki University of Technology). The goal of this study was to find out the competitiveness of prefab elements in frames for shop and office buildings in the area of activity of one of the principals Partek Brespa in northern Germany. The other principal was Partek Concrete Engineering Oy.

During the research a spearhead strategy was developed to support Finnish construction companies in their product export to new markets. In the strategy the present products of the companies will be adapted and differentiated to the market, cost, construction time and other competitive advantages will be created, the soft market will be located and the sales arguments will be defined.

During the study one steel and concrete prefab frame and one concrete prefab frame was gathered from existing elements. The frames were adapted to the DIN requirements. The steel and concrete frame consists of hollowcore slabs, multi-storey columns and HQ- steelbeams and its main mean is to be differentiated on the market. The concrete frame consists of hollowcore slabs, one storey high concrete columns and continuous concrete beams, with the goal to be competitive by costs.

The prefab frames were test marketed with interviews in the name of the university in the area of activity of Partek Brespa in northern Germany. According to the 25 interviewees the attitude towards the use of prefab elements in frames is positive and most of the interviewees also estimated that prefab technology will increase in Germany. The building contractors are most positive regarding prefab elements and the architects are the most negative ones. The contractors prefer to use lump sum contracting, which is the more unusual but increasing form of contracting. The architects prefer contracting directly with the trade contractor, which is the most common form of contracting in Germany. The main competitor to the prefab frames is cast in situ.

Both prefab frames were regarded technically approvable. The benefits of the steel and concrete frame are its low construction height, the few elements and the fast erection, drawbacks are the need of fire protection and the use of steel and concrete parts in the same construction. The benefits of the concrete frame are the homogeneous construction and the storey by storey erection, drawbacks are the big weight of the building parts and the stiffening. Disadvantages considering both of the frames are the lack of freedom of design and the difficulties with late changes. These are criteria that architects regard highly.

Generaluntemehmer-contractors that know prefab technology represent the soft market.

The marketing should be concentrated to this segment. In the sales arguments the drawbacks found during the interviews (negations) should be refuted with counter arguments

The prefab frames are also competitive according to the cost- and timetable comparisons.

The price of the prefab frames is 30 % lower than the price of a cast in situ frame and 6- 7 % lower than the price of a German concrete prefab frame.

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 1

Sisällysluettelo

Alkusanat... i

Tiivistelmä... ii

Abstrakt... iii

Sammandrag... iv

Abstract... v

Sisällysluettelo...1

1. Johdanto...4

1.1 Tutkimuksen tausta j a ongelma... 4

1.2 Tutkimuksen tavoite, rajaus ja tulokset... 4

1.3 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto... 6

2. Valmisosateknhkkajasensopeutusmarkkinoille...7

2.1 Valmisosatekniikka...7

2.1.1 Valmisosarakentamisen kehitys Suomessa... 7

2.1.2 Avoin rakennusjärjestelmä, esimerkkinä TAT...8

2.1.3 Valmisosatekniikan edut... 11

2.2 Tuotekehitys... il 2.2.1 Rinnakkaissuunnittelu (Concurrent Engineering)...11

2.2.2 Tuotteistettu esivalmistus... 16

2.3 Tuotelähtöinen sopeutus markkinoille... 18

2.3.1 Tuotelähtöisyys ja strateginen kilpailuetu... 18

2.3.2 Erilaistaminen... Í9 2.3.3 Ostomuuri ja keihäänkärkistrategia... 20

3. Valmisosienkäyttö, urakkamuodotja

RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET SAKSASSA...22

3.1 Saksan valmisosamarkkinat...22

3.1.1 Valmisosatekniikan yleisyys...22

3.1.2 Kilpailu valmisosamarkkinoilla ja valmisosatuotteet... 25

3.2 Urakkamuodot... 30

3.3 Saksan rakentamismääräykset...34

3.3.1 Yleistä... 34

3.3.2 DIN-normit...35

3.3.3 Saksalainen tyyppihyväksyntä... 37

3.3.4 Prüf insinööri...40

3.3.5 Rakennuksen hyväksyntä...42

3.3.6 Euroopan yhdentymisen vaikutukset...43

4. Runkoratkaisunkokoaminenjakoemarkkinointi Pohjois- SAKSAN TALONRAKENNUSMARKK3NOILLA... 45

4.1 Runkoratkaisuj en valinta...45

4.1.1 Tarjolla olevat vaihtoehdot ja valintatapa... 45

4.1.2 Valmisosarunko A...48

4.1.3 V almisosar unko В...52

4.2 Koemarkkinoinnin tulokset... 55

4.2.1 Haastattelun toteutus ja sisältö...55

4.2.2 Haastattelunäyte...56

4.2.3 Suhtautuminen valmisosatekniikkaan ja pehmeä markkina... 57

4.2.4 Suhtautuminen valmisosarunkoihin A ja В 62

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 3

4.2.5 Urakkamuodot... 65

4.3 Valmisosarunkojen kustannus- ja rakennusaikavertailu... 68

4.3.1 Valmisosar unkojen kustannusedun arviointi...68

4.3.2 Valmisosar unkojen ja paikallarakennetun rungon rakennusaikavertailu... 74

5. J OHTOPÄÄTÖKSET...76

5.1. Toimenpide-ehdotukset Partek Brespalle... 76

5.Z Valmisosatekniikan viennin arviointi... 79

5.3. Tutkimuksen kritiikki...80

6. Yhteenveto... 83

Lähdeluettelo...88

Lhtteluettelo... 92 Liitteet

1. Johdanto

1.1 Tutkimuksen tausta ja ongelma

Kotimaan rakennuslainan vaikutusten korvaamiseksi éri tahot selvittävät suomalaisten rakennusalan yritysten mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa yhä enemmän Suomen rajojen ulkopuolella. Saksan rakennusmarkkinat muodostavat lähes puolet koko Euroopan markkinoista. Berliini vastaa kooltaan Suomen markkinoita. Saksa on myös Suomesta katsottuna maan­

tieteellisesti lähin suurista Euroopan Unionin jäsenvaltioista.

TKK:n rakentamistalouden laboratoriossa toteutettiin ajalla helmikuu 1993 - toukokuu 1994 Teknologian Kehittämiskeskuksen (TEKES) ja kuuden suoma­

laisen vientiyrityksen rahoittaman " Keihäänkärkiohjelman 1993". Tämä tutkimus on yksi ohjelman kuudesta itsenäisestä, mutta keskenään synergisestä osatutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan valmisosien käytön lisäysmahdollisuuksia toimeksiantajien Partek Concrete Engineering Oy:n ja Schneverdingenissä toimivan Partekin tytäryhtiön Partek Brespa Spannbetonwerk GmbH & Co KG:n kannalta.

Saksassa paikallarakentaminen on perinteisesti määräävässä asemassa. Valmis­

osarakentamisen osuus asuntorakentamisessa oli vain noin 5 % ja muussa talonrakentamisessa noin 45% vuonna 1989.1 Suomessa noin 90% uudisraken­

nuksista rakennetaan valmisosarungolla.2 Kasvupotentiaalia arvioidaan Saksasta löytyvän kilpailukykyisille valmisosatuotteille.

1.2 Tutkimuksen tavoite, rajaus ja tulokset

Tämän osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko Suomen markkinoilla olemassa olevista betoni-, teräsbetoni- ja teräsvalmisosista koottavissa yksi (tai useampi) runkoratkaisu, joka on sopeutettavissa saksalaisiin vaatimuksiin ja osoitettavissa kilpailukykyiseksi Pohjois-Saksan liike- toimisto- ja julkisen rakentamisen markkinoilla. Jotta saadaan kauppoja uuden rungon on oltava

1 Heller Marketing GmbH (1990) s.25 2 TEKES, Finnish... (1992) s.8

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa

kilpailukykyinen hinnaltaan ja teknisten ominaisuuksien osalta. Runko- tarkastelu rajattiin koskemaan ensisijaisesti monikerroksista liike- ja toimisto- rakentamista Partek Brespan toiminta-alueella Pohjois-Saksassa.

Tämän diplomityön osatavoitteet täsmennettiin seuraaviksi:

□ kuvata lähtökohtana valmisosatekniikan kehitys Suomessa ja selvittää sopeutus markkinoille kirjallisten lähteiden perusteella (luku 2)

□ selvittää valmisosatekniikan ja eri urakkamuotojen yleisyys sekä runkoa koskevat rakennusmääräykset Saksassa (luku 3)

□ esittää keihäänkärkikohtaiset tulokset, so. kahden valmisosarungon kokoaminen ja kuvaus, koemarkkinoinnin, kustannus- ja aikataulu- vertailujen tulokset (luku 4)

□ laatia em. tulosten perusteella toimenpide-ehdotukset Partek Brespalle valmisosarunkojen kehittämiseksi edelleen ja testaamiseksi kilpailu­

tilanteessa (luku 5).

Valmisosalla tarkoitetaan tehdasoloissa valmistettua määrämittaista rakennus­

tuotetta, joka asennetaan rakennukseen sellaisenaan, esimerkiksi ikkuna, liesi tai teräsbetonipilari.3

Tuoteosa on rakennuksen osa, joka on valittu siten, että se täyttää tietyn toi­

minnan. Viitesuunnitelmissa tuoteosille asetetaan toiminnallisia, teknisiä ja esteettisiä vaatimuksia, mutta sameilla yleensä jätetään toimittajalle mahdol­

lisuus ehdottaa omia ratkaisujaan. Tuoteosia voivat olla esimerkiksi rakennuk­

sen kantava runko, kylpyhuone, ilmastointijärjestelmä tai ikkuna.4

Valmisosatekniikalla tarkoitetaan rakennustekniikkaa, jossa rakennusosat tuo­

daan rakennuspaikalle valmisosina. Työ rakennuspaikalla on lähinnä asenta­

mista tai kokoonpanoa.5

3 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) Liite 2, s. 11-12 4 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) Liite 2, s. 13 5 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) Liite 2, s. 6

1.3 Tutkimusmenetelmä Ja -aineisto

Tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuuden avulla valmisosatekniikan ja teollisen esivalmistuksen kehitystä Suomessa, tuotekehityksen strategia ja tuotteen sopeutusta markkinoille.

Toiseksi kirjallisuuden avulla selvitettiin tekniset vaatimukset hyväksynnät ja muut runkoon liittyvät tarvittavat rakentamismääräykset. Viitekohteiden avulla perehdyttiin paikalliseen suunnittelu- ja rakentamiskäytäntöön.

Valmisosia koskevien tutkimusten, yritys- ja tuote-esitteiden sekä asiantuntija­

lausuntojen perusteella määriteltiin olemassa olevista betoni-, teräsbetoni- ja teräsvalmisosista kaksi valmisosarunkoa, jotka oletettiin kilpailukykyisiksi myös Saksassa. Toinen runko koottiin Partekin ja Rautaruukin valmisosista.

Runkoratkaisujen määrittämisen ja suunnittelun suoritti työryhmä, johon kuului em. yritysten asiantuntijoiden lisäksi TKK:n rakentamistalouden labora­

torion edustajat. Runkoratkaisuista laadittiin saksankielinen tuotekansio, jossa esitellään runkojen valmisosat, edut ja tärkeimmät detaljit. Valmisosar unkoja koemarkkinoitiin Saksassa esitteen avulla.

Tutkimuksessa tehtiin rakentamistalouden laboratorion menetelmiä käyttäen kustannus- ja rakennusaikavertailut, joiden avulla haluttiin osoittaa, että valmisosar lingoilla on kustannus- ja aikatauluetu verrattuna paikalla- rakennettuun runkoon.

Keihäänkärkiohjelman yhteydessä kehitettiin keihäänkärkistrategia edes­

auttamaan suomalaisten rakennusalan yritysten tuotteiden vientiä Saksaan.

Strategian elementtejä ovat yritysten nykyisten tuotteiden sopeutus, tuotteiden ja toimintamallien erilaistaminen, kustannus-, rakennusaika- ja muiden kilpailuetujen luominen sekä pehmeän markkinan etsintä ja myynti- argumenttien määritys sille.

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 7

2. Valmisosatekniikka ja sen sopeutus markkinoille

2.1 Valmisosatekniikka

2.1.1 Valmisosarakentamisen kehitys Suomessa

Suomalaisen rakentamisen ominaisuuksia ovat rakennustuotteiden korkea teollinen esivalmistus, energiatehokkuus, kyky rakentaa vuoden ympäri myös kylmissä olosuhteissa sekä tietotekniikan kasvava käyttö rakennusprosessin eri vaiheissa.6

Korkealla teollisella esivalmistusasteella on Suomessa pitkät perinteet. Betoni- tuotteiden esivalmistus alkoi jo vuosisadan vaihteessa, silloin kyseessä oli betoniputkien, kaivonrenkaiden ja harkkojen valmistus. Ensimmäinen kiinteä elementtitehdas perustettiin v. 1950. Helsingin yliopiston Porthania-rakennus oli ensimmäinen suurehko rakennus, jonka rakentamiseen v. 1952-1953 käytettiin esijännitettyjä välipohjaelementtejä, teräsbetonipalkkeja ja teräs­

betonista julkisivuelementtejä.7 8 9

Elementtirakentaminen yleistyi nopeasti, ja 1960-luvun jälkipuoliskolla jo yli puolet asuin-, varasto-, ja teollisuusrakennustuotannosta toteutettiin valmis- osista. Vuonna 1967 aloitettiin BES-elementtijärjestelmän kehittäminen stan­

dardoinnin parantamiseksi. Järjestelmä valmistui v. 1970 ja se otettiin heti laa­

jaan käyttöön. Jatkona BES-järjestelmälle valmistui v. 1972 PLS-80 pilarilaatta- malli, joka oli tarkoitettu laajasti asuntorakentamiseen, kyseistä mallia ei kuitenkaan otettu käyttöön. Vuonna 1983 julkaistiin Runko-BES, avoin betoni- elementtijärjestelmä, teollisuus-, liike- ja julkisen rakentamiseen.8 9

6 TEKES, Finnish... (1992) s.5 7 Betoniteollisuus (1992) luku 1.2.1 8 Betoniteollisuus (1992) luvut 1.2.1-1.2.2 9 PLS-80 yleisen ... (1972) s. 17-19

2.1.2 Avoin rakennus) ärj estelmä, esimerkkinä TAT

Toimisto- ja asuinrakennusten tuotekehitys (TAT)-hanke aloitettiin 1980-luvun jälkipuoliskolla. TAT:in tavoitteena on uusi avoin rakennusjärjestelmä. TAT- rakentaminen on suunniteltu otettavaksi käyttöön 1990-luvulla ja olevan laajimmillaan noin v. 2000. T AT-rakentaminen perustuu kokoonpano­

tekniikkaan. Erona BES-järjestelmään on mm. että sen komponentit voidaan valmistaa vaihtoehtoisista materiaaleista, kuten betonista, teräksestä, puusta tai tiilestä.10

Avoimen rakennusjäijestelmän tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja nopeut­

taa kehitystä kilpailuttamalla vaihdettavia, valmistajakohtaisia valmisosia.

Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja tuottavuuden parantamista. TAT:in avulla varmistetaan, että eri tuoteosat voidaan yhdistää toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rakennusjärjestelmällä hallitaan kokonaisuuksia nykyisen osien optimoinnin sijasta. Järjestelmän periaatteita ovat eri osapuolten käyttämän rakennuksen osittelun yhtenäistäminen, tuotevaatimussystematiikan noudattaminen, tuotestandardointi ja rakennus­

osien yhteensopivuuden varmistaminen (Kuva 2.1).11

10 TEKES, Asiakaslähtöinen... (1992) s. 35 11 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.90-94

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 9

KILPAILU TUOTTAVUUS KEHITYS

KÄYTTÄJÄN TARPEIDEN TYYDYTTÄMI NEN

KOKONAISUUK­

SIEN HALLINTA TUOTEOSA-

KAUPPA

- mahdollistaminen - osien vaihdettavuus

suunnittelussa - tavoitetilan määrittely

TEOLLINEN RAKENTAMINEN

- yksilöllinen rakennus

■vakio" osista - oppiva järjestelmä

AVOIN RAKENNUS JÄRJESTELMÄ

lii

Rakennusosien yhteesopivuuden varmistaminen Osittelun

yhtenäistäminen

Liittymäpintojen standardointi T uotestandardi sointi Mittajärjestelmä Toleranssi järjestelmä Modulointi, riippu­

mattomien ja vaihdet­

tavien tuoteosien muodostaminen Parametrinen suun­

nittelu

Standardikompo- nenttien käyttö Varustelu Hierarkkinen lähes­

tymistapa

Teknisten vaatimus­

ten johtaminen toi­

minnallisista vaati­

muksista suunnittelun kaikilla tasoilla Yleinen nimikkeistö

Eri näkökulmien mu kainen nimikkeistö Säännöt rakennuk­

sen jakamisesta osiin

Osapuolten välinen tiedonsiirto

' / \ \

Tuotev systeri

aatimus-

1

I

Kuva 2.1. Avoimen rakennusjärjestelmän tavoitteet ja keinot. (Lähde: TEKES, Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen. 1992, Helsinki, s.91)

Avoimen rakennejärjestelmän mukaan hyvän rakennusrungon ominaisuuksia ovat:12

O kantavien pystyrakenteiden pieni tilantarve ja pitkät jännevälit O vaakarakenteiden ylä- ja alapintojen tasomaisuus

□ väljä ja selkeä tilamitoitus vaaka- ja pystysuunnassa

O selkeät ja vaihtoehtoisia asennuksia mahdollistavat laiteasennustilat

□ tilamuutoksia mahdollistavat väliseinäratkaisut

□ lisärakentamisen liityntämahdollisuus

□ aukotusmahdollisuus levymäisiin pysty- ja vaakarakenteisiin

□ purettavat ja uudelleenkoottavat pitkäaikaiset rakenteet.

12 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.103

T AT -rakennusjärjestelmän vaihtoehtoiset rakennusrungon modulit ovat (Kuva 2.2.):13

□ pilari-palkki-laattarakenteet

□ kantavat sisä- tai ulkoseinä-laattarakenteet

□ pilari-laattarakenteet.

Kuva 2.2. Rakennusrungon modulit TAT-rakennusjärjestelmän mukaan, a) pilari- palkki-laattarunko, b) pilari-laattarunko, c) ja d) kantavat sisä- tai ulkoseinä- laattarungot (Lähde: TAT-komponenttirakentaminen. Tietopuu 1990, s.38-39)

13 TAT-komponentti... (1990) s.35

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 11

2.1.3 Valmisosatekniikan edut Valmisosatekniikan etuja ovat14

□ Valmisosien teollinen ja pitkälle automatisoitu valmistus tehdasoloissa, joka mahdollistaa korkeatasoisen laadunvalvonnan ja pienet toleranssit.

□ Kustannussuunnittelu ja -ohjaus yksinkertaistuu valmisosia käytettäessä.

□ Esivalmistettujen rakenneosien kokoonpano ja asennus työmaalla mahdol­

listaa rungon nopean pystytyksen ja rakennuksen nopean sulkemisen, eli lämmityksen ja kuivatuksen aloittamisen aikaisemmin kuin perinteisessä paikallarakentamisessa.

□ Kokoonpanovalmistuksen suunnittelu- ja tuotantoprosessin optimointi ja hallinta suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avulla.

2.2 Tuotekehitys

2.2.1 Rinnakkaissuunnittelu (Concurrent Engineering)

Concurrent engineering, simultaneous engineering (SE), parallell engineering ja suomeksi käytetty simultaani- tai rinnakkaissuunnittelu ovat eri nimityksiä samalle ajattelutavalle. Ideana on, ettei tuotekehityksen osa-alueita tai toimin­

toja jaeta organisatorisesti esim. osastoihin, jotka suorittavat tehtävänsä toisis­

taan riippumatta, vaan että kaikki toiminnot integroidaan ja tehtävät suori­

tetaan rinnakkain.15

Rinnakkaissuunnittelun tavoitteena on lyhentää tuotesuunnitteluaikaa samanaikaistamalla tuotteen ja tuotannon suunnittelua. Tuotteiden valmistajat sekä uuden tuotteen ostajat ja myyjät ovat yhteistyössä mukana jo tuote- suunnitteluvaiheessa. Näin tuotantomenetelmään liittyvät vaatimukset voidaan eritellä aikaisessa vaiheessa. Suunnittelu muodostaa vain 5% tuotteen kokonaishinnasta, kuitenkin 70% kokonaishinnasta määräytyy tässä vaiheessa.

Siksi onkin tärkeätä tuntea kaikkien osapuolten toiveet ja vaatimukset suunnit­

teluprosessin alkuvaiheissa (Kuva 2.3).16

14 TAT-komponentti... (1990) s.9 15 Sederholm (1991) s.14

16 Eversheim (1990) s. 8-9

Perinteinen tuotekehitys

Toiminta

Suunnitelman kehittäminen

Suunnitelman vahvistaminen

Tuotannon kehittäminen

Markkinointi T uotesuunnittelu Suunnittelu

Testaus

Tuotanto

Rinnakkaissuunnittelu

Toiminta

Suunnitelman kehittäminen

Suunnitelman vahvistaminen

Tuotannon kehittäminen

Markkinointi Tuotesuunnittelu

Kuva 2.3. Perinteisen tuotekehityksen ja rinnakkaissuunnittelun emt. (Lähde: John Hartley, Simultaneous Engineering - The management guide. 1990, s. 8)

Japanilainen Nissan oli ensimmäisiä yrityksiä, joka otti käyttöön rinnakkais­

suunnittelun ajattelutavan. Vuonna 1988 perustettiin erillinen keskus edistämään konseptia konsernin sisällä. Keskuksen johtajan mukaan rinnak­

kaissuunnittelu tarkoittaa yksinkertaistaen, että tuotteita suunnittelevat tai valmistavat henkilöt alusta alkaen innokkaasti tekevät työtä samoilla tavoit-

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 13 teillä ja arvoilla ratkaistaakseen yhteiset ongelmat. Tulosten arvon mittarina on asiakkaiden tyytyväisyys.17

Trevor Broughton (Director of Design Engineering, Rolls Royce pic) määrittelee rinnakkaissuunnittelun pyrkimyksenä optimoida tuote- ja tuotannon­

suunnittelu, jotta saavutetaan lyhyempi suunnitteluaika, parempi laatu ja edul­

lisempi hinta. Tämä tapahtuu integroimalla suunnittelu- ja tuotantotehtäviä ja maksimoimalla työsuoritusten rinnakkaisuus. Tehokkaan rinnakkais­

suunnittelun kohteena ovat kaikki tutkimukseen, tuote- ja tuotanto- suunnitteluun ja testaukseen kuuluvat toiminnot.18

Wolfgang Worreschkin (Advance Product Study Mfg, Adam Opel AG) mukaan rinnakkaissuunnittelu vaatii seuraa vien toimintojen osallistumista:19

□ markkinointi

□ rahoitus

□ muotoilu

□ tuote- ja tuotannonsuunnittelu

□ ostotoiminta

□ tutkimuskeskus

□ ulkopuoliset yhteistyöyritykset ja muut tahot.

John Hartley korostaa markkinoinnin huomioonottamista, jotta asiakkaan vaatimukset voidaan täyttää ja myyntitavoitteet voidaan asettaa realistisesti.20 Erityisesti suurissa yrityksissä perinteisen tuotekehitysprosessin vastuut ja tehtävät on jaettu erikoistuneisiin osastoihin. Näin saadaan korkea ammattitaito jokaiseen osastoon. Erikoistuminen luo edellytykset hyvälle lopputulokselle ko.

osa-alueella. On myös helpompi johtaa suurta organisaatiota, joka on selkeästi strukturoitu osastoihin ja vastuualueisiin.21

Osastointi johtaa kuitenkin usein nk. "Throw it over the wall"-periaatteeseen, eli hoidetaan oma tehtävä, jonka jälkeen tulos "heitetään muurin yli"

seuraavalle osastolle ja ajatellaan, että loput ongelmat kuuluvat muille. Vaikka

17 Yamazoe (1990) s.76-77 18 Broughton (1990) s. 26-27 19 Worreschk (1990) s. 39 20 Hartley (1990) s.8-9 21 Sederholm (1991) s.15

tuote on yhteinen, niin eri osastojen työntekijät eivät tee työtä yhdessä vaan perättäin, ja näin kokonaisuus kärsii.22

Sederholmin mukaan perinteisen perättäisen tuotekehitysprosessin huonoja puolia, joita pyritään välttämään rinnakkaissuunnittelulla, ovat (Kuva 2.4): 23

□ Eri toimintojen välillä on liian vähän palautetta ja yhteistyötä

□ Tuotekehityksen tavoitteisiin ei päästä, kun ei tuotannon vaatimuksia voida täyttää ja tuotekehitykseen kuluva aika on liian pitkä.

□ Muiden osastojen työtä ei kunnioiteta

□ Kehityksen suunta ei ole sama kaikille toiminnoille (vedetään eri suuntaan)

□ Tuotekehityksen tehokkuus on alhainen

□ Tuotetta ei yritetä optimoida kokonaisuutena, vaan ainoastaan erilliset toiminnot.

22 Eversheim (1990) s. 7 23 Sederholm (1991) s.15

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 15

Perinteinen perättäinen tuotekehitysprosessi

M arkkina-an älyysi

ж

Tuotesuunnittelu

Ж

-T* Prosessisuunnittelu

Ж

^uotantosuunnittelu^=:

>

Rinnakkaissuunnittelu

^Maikkina-analyysij

7ч7ч/ч7ч

у \к\к

Tuotesuunnittelu I

--- AAA/К

Prosessisuunnittelu

AAAA уМ/М/М/

Tuotantosuunnittelu I

>

Kuva 2.4. Tuotekehitysprosessi ja tiedon kulku perinteisen perättäisen ja rinnakkais­

suunnittelun periaatteen mukaan. (Lähde: Benjamin Sederholm, Development of the Engineering Activity in One-of-a-Kind Production. 1991, s.16-17)

Rinnakkaissuunnittelun edut ovat yleisesti alhaisemmat kustannukset, vähemmän viime hetken muutoksia, lyhyempi tuotekehitysaika sekä korkeampi laatu sisäisen palautteen johdosta. Riskitekijöitä ovat tärkeiden päätösten aikaistaminen, tai jos sisäinen tiedonsiirto ei toimi, voi syntyä nk.

"simultaneous confusion" eli koko prosessi menee sekaisin eikä kukaan tiedä mitä hänen tehtäviinsä kuuluu. Jos rirtnakkaiskonseptia ei jostain syystä voida

läpiviedä, vaan joudutaan siirtymään takaisin perinteiseen perättäiskonseptiin, hävitään muutokseen panostetut rahat.24 25

Jim W. Wallace (Manager, Manufacturing Engineering, General Motors Corp.) kiteyttää rinnakkaissuunnittelun keskeiset ajatukset seuraavasti: "Asiakkaan vaatimukset käännetään ne täyttäväksi tuotesuunnitelmaksi ja tuotanto­

järjestelmäksi", ja prosessin ydin löytyy ryhmätyöstä (Teamwork).24 25 26

2.2.2 Tuotteistettu esivalmistus

Teollistamisen alkuaikoina pyrittiin joukkotuotannolla suureen tuotanto- volyymiin ja siten alhaisiin kappalehintoihin. Joukkotuotannolla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään asiakkaiden kaikkia vaatimuksia ja siten ollaan siirtymässä "Mass Customization"-ajattelutapaan. Tämä tarkoittaa, että kehi­

tetään, tuotetaan, markkinoidaan ja toimitetaan riittävän vaihtelevia ja räätälöityjä tuotteita tai palveluja, jotta asiakkaan toiveet voidaan täyttää mah­

dollisimman hyvin. Lyhyessä ajassa on pystyttävä tuottamaan erilaisia, laadul­

taan korkealuokkaisia komponentteja, joista asiakkaalle räätälöity lopputuote kootaan. Tämä vaatii pitkälle automatisoitua tuotantojärjestelmää ja ammatti­

taitoisia työntekijöitä.27

Esimerkki tuotteistetusta esivalmistuksesta ja asiakaskohtaisesta räätälöinnistä on Toyotan lupaama viiden päivän toimitusaika siitä alkaen, kun asiakas CAD- ohjelmalla automyyjän esittelyhuoneessa henkilökohtaisesti eri komponenteista suunnittelee oman autonsa siihen asti, kun auto on toimitettu asiakkaalle. 28 Saman periaatteen mukaan valmisosa tuotannossa rakennus jäsennetään osarakennuksiin, moduleihin, komponentteihin ja alkioihin. Jäsentäminen mahdollistaa yrityskohtaisen tai rakennusjärjestelmäkohtaisen tuotestandar- doinnin. Tuoteosatarjonta jäsennetään suunnittelijan tai käyttäjän vaatimusten mukaisiksi "tuoteosaperheiksi", jotka muodostavat yrityskohtaisen valmisosa- tai tuo teosa tarjonnan.29

24 Grant (1990) s. 114-115

25 Hampson & Foxley (1990) s. 160-176 26 Wallace (1990) s. 131

27 Pine П (1993) s. 33-52 28 Pine П (1993) s. 36

29 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.35, 71

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 17 Tuotteiden rakenne, nimikkeistö ja toimintatavat standardoidaan. Tällöin perustuote voidaan valmistaa mahdollisimman riippumattomasti ja muunnella tapauskohtaisesti mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa erillisillä tuoteosilla tai varustelulla. Näin asiakaskohtaisesti suunniteli tm ja valmistetun tuotteen tai tuoteosan valmistuskustannukset eivät nouse olennaisesti vakiotuotteen kus­

tannuksia korkeammiksi. 30

Kun rakennukset kootaan tuoteosista, luodaan edellytykset rakennustyön siirtämiselle valmisosatuotantoon tehtaissa. Paikallarakentaminen ei kuitenkaan ole poissuljettua, jos ko. tuoteosan valmistaminen paikalla on kilpailukykyistä ja valmis tuote täyttää sille asetetut vaatimukset ja yhteen- sopivuusehdot. Standardoinnilla ja teollisella esivalmistuksella voidaan osassa talonrakennustuotantoa saavuttaa samanaikaisesti sarjatuotannon ja jous­

tavuuden edut.31

30 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.115 31 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s. 128-129

2.3 Tuotelähtöinen sopeutus markkinoille

2.3.1 Tuotelähtöisyys ja strateginen kilpailuetu

Tuotelähtöisellä sopeutuksella tarkoitetaan, että yritys markkinoi ja sopeuttaa nykyisen tuotteensa markkinoille tilanteen mukaan. Tuotelähtöisessä ajat­

telussa ei ensin tutkita markkinoiden tarpeita ja sille sopiva tuote, vaan olemassa olevalle tuotteelle etsitään markkinoilta soveltuva kysyntä.

Asiakaslähtöisessä ajattelussa tärkeintä on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen, asiakas on alkuunpanija ja määräävä tekijä. Kilpailevien yritysten kilpailuedun mittaavat asiakkaat verratessaan eri kilpailijoiden tuotteita ja tarjouksia.

Pysyviä kilpailuetuja on Porterin mukaan olemassa vain kahta tyyppiä, kustannusjohtajuus ja erilaistaminen. Erilaistaminen on kilpailuetu vain jos sen antama lisäarvo ylittää erilaistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset.32

Lillrankin mukaan strateginen kilpailuetu saavutetaan täyttämällä järjestyk­

sessä seuraavat kriteerit (Kuva 2.5): 33

□ kilpailukykyinen hinta

□ korkea laatu

□ toimitusten nopeus

□ joustavuus

□ jatkuva kehitys.

Myös talonrakennusalalla kilpailukykyinen hinta on ensimmäinen kriteeri menestymiselle markkinoilla ja asiakkaan käyttämä ensimmäinen valinta­

kriteeri. Laadun merkitys korostuu, kun tuotteen hinta saavuttaa kohtullisen tason. Nopeudesta muodostuu keskeinen kilpailutekijä, jos hinnoissa ja laadussa ei ole asiakkaan näkökulmasta merkittävää eroa. Asiakkaat haluavat tulevaisuudessa yhä yksilöllisempiä tuotteita ja nämä tarpeet on tuote- toimittajan pystyttävä tyydyttämään. Tämä tarkoittaa, että rakentamisen vaiheiden suunittelusta tuotantoon on oltava joustavia. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaati jatkuvaa kehitystä.34

32 Porter (1988) s. 24-42

33 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s. 112-113; siinä mainittu lähde Lillrank 1990 34 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s. 112-113; siinä mainittu lähde Lillrank 1990

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 19

Kuva 2.5. Strateginen kilpailuetu tavoitteena ja keinot sen saavuttamiseen. (Lähde:

TEKES, Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen. 1992, Helsinki, s.113)

2.3.2 Erilaistaminen

Porterin mukaan tuotteen tai palvelun erilaistaminen tarkoittaa, että luodaan jotain ainutlaatuista, jota toimialalla ei ole tarjolla. Erilaistamista voidaan toteuttaa eri tavoin: tuotesuunnittelulla tai tuotemerkki-imagolla, teknologialla, asiakaspalvelulla, myyntiverkostolla tai jollakin muulla ominaisuudella, jolla voi myönteisesti erottua joukosta. Erilaistaminen vaatii yritykseltä mm. vahvat markkinointitaidot, tuotesuunnittelutaitoa, hyvää mainetta laadun ja tekno­

logian suhteen sekä vahvaa yhteistyötä jakelukanavien kanssa.35

Tuotteen ominaisuuksien kehittäminen on yksi keino erilaistua. Japanilaisten menestyminen perustuu pitkälle siihen, että he kehittävät ja parantavat tuot­

teidensa ominaisuuksia jatkuvasti. Uusien ominaisuuksien esittäminen ensim-

35 Porter (1988) s. 151-160

mäisenä on eräs parhaimmista kilpailukeinoista. Erilaistamisen kohteena oleva ominaisuus on oltava asiakkaidenkin mielestä tärkeä. Usein yritykset ja tuotteet ovat erilaisia, mutta eivät silti erilaistuneita, koska asiakkaat eivät arvosta niiden tarjoamaa ainutlaatuisuutta.36 37

Erilaistamiseen liittyy Porterin mukaan seuraavat riskitekijät:36 37 38

□ Kustannuserot kilpailijoiden ja erilaistaneen yrityksen välillä muodostuvat liian suureksi, ja ostajat asettavat kustannussäästöt erityisominaisuuksien edelle.

□ Ostajien tarve hankkia erilaistettua tuotetta ei toteudu, koska ostajan vaa­

timukset muuttuvat.

□ Jäljittely kaventaa havaittua erilaistamisesta saavutettua etua.

2.3.3 Ostomuuri ja keihäänkärkistrategia

Ostomuuri-ajattelun lähtökohtana on yrityksen tunkeutuminen uusille mark­

kinoille nykyisellä tuotteella, joka on koeteltu ja kilpailukykyinen nykyisillä markkinoilla. Ostomuurilla tarkoitetaan, että asiakkaat suhtautuvat aluksi pääsääntöisesti torjuvasti markkinoille tuleviin uusiin tuotteisiin ja myyjiin.

Tunkeutuminen tapahtuu valitun keihäänkärkituotteen avulla. Keihäänkärki- ajattelun mukaan ostomuurista etsitään pehmeät kohdat eli poikkeavat ensim­

mäiset asiakkaat, jotka suhtautuvat heille uuteen keihäänkärkituotteeseen ja myyjään myönteisesti, sekä ovat halukkaita kokeilemaan ko. tuotetta. Kun ostomuuri on lävistetty keihäänkärjellä, voidaan tuotevalikoimaa jatkossa laa­

jentaa. Talonrakennuksen tuoteosamarkkinoilla ostomuuri koostuu tiilistä, jotka kuvaavat ostajia, ja laastista, joka kuvaa ostokäyttäytymistä. Kirjalli­

suudessa esitettyjen yleisten ja erityisesti investointituotteiden ostokäyttäyty­

mistä selittävien mallien oletetaan tässä soveltuvan pitkälle myös talon­

rakennusalalla. Keihäänkärkimarkkinoinnin avulla pyritään murentamaan

"laastia", eli perinteistä ostokäyttäytymistä ja murentamalla yksi tiili osto- muurista, toivotaan muiden putoavan helpommin ja myynnin näin kasvavan.

Parhaimman tuloksen saavuttamiseksi markkinointi (murentaminen) aloitetaan pehmeimmäksi oletetusta laastista.39

36 Kotler (1991) s. 293-294 37 Porter (1988) s. 28, 38 Porter (1984) s. 70

39 Kiiras & Huovinen (3.9.1993); Wichmann (1993)

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 21 Ostomuurin pehmeiden kohtien asiakassegmenttien ja yksittäisten asiakkaiden tunnistaminen perustuu koemarkkinointiin. Keihäänkärkituotetta koe- markkinoidaan ensisijaisesti valintapäätöksen tekoon osallistuville avain­

henkilöille, mutta myös teknisille asiantuntijoille ja vaikuttajille haastattelujen tai kyselyn avulla, tai esim. messuosallistumisen yhteydessä.40

Markkinan pehmeyteen viittavat tekijät, joiden avulla potentiaalinen pehmeä markkina erotetaan, voidaan ryhmitellä suomalaisen tuoteviejän kannalta seuraavasti:41

□ haastateltavan henkilökohtaiset siteet Suomeen

□ haastateltavan ostohenkilön ominaisuudet

□ ostotarpeeseen ja -tilanteeseen sekä oston/ tarpeen ratkaisevaan teknolo­

giaan ja keihäänkärkituotteeseen liittyvät tekijät

□ keihäänkärkiyrityksen ominaisuudet

□ ostoprosessiin ja myyntiprosessiin liittyvät tekijät.

Koemarkkinoinnin tulosten perusteella asiakaspotentiaali jaetaan kovaan ja pehmeään markkinaan. Pehmeään segmenttiin kuuluvat kärkituotteeseen myönteisesti suhtautuvat ja kovaan kielteisesti suhtautuvat potentiaaliset asiakkaat. Seuraavaksi myyntityö ja koetarjoukset kohdistetaan ensisijaisesti löydettyyn pehmeään segmenttiin.42

40 Kiiras & Huovinen (3.9.1993) 41 Kiiras & Huovinen (3.9.1993) 42 Kiiras & Huovinen (3.9.1993)

3. Valmisosien käyttö, urakkamuodot ja rakentamismääräykset Saksassa

3.1 Saksan valmlsosamarkklnat

3.1.1 Valmisosatekniikan yleisyys

Toisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa oli suuri asuntotarve. Tämä johti valmisosarakentamisen ensimmäiseen läpimurtoon. Vuosina 1960-73 hyvin­

voinnin kasvaessa tarvittiin aikaisempaa korkeatasoisempia asuntoja. Koska rakennustyömailla oli puute ammattityövoimasta, valmistusta siirrettiin tehtaisiin. Vuonna 1973 asuntojen kysyntä laski johtuen mm. öljykriisin kohot­

tamasta korkotasosta. Rakennusvienti öljyä tuottaviin maihin tarjosi uusia kehitysmahdollisuuksia saksalaiselle valmisosateollisuudelle 1970-luvun jälkipuoliskolla. Vienti kuitenkin loppui öljyn maailmahintojen laskettua kriisiä edeltävälle tasolle.43

Vuonna 1988 Länsi-Saksa oli Euroopan Yhteisön johtava betonivalmisosien tuottaja ennen Iso-Britanniaa ja Ranskaa. Länsi-Saksassa valmisosien viennin arvo oli DEM 118 miljoonaa v. 1989, kun ko. arvo oli DEM 50 miljoonaa v. 1980 . Tuonti vaihteli DEM 97 miljoonasta (1982) DEM 137 miljoonaan (1983) 1980- luvulla. Vuonna 1989 tuotiin Länsi-Saksaan betonielementtejä DEM 116 mil­

joonan arvosta.44

Betonivalmisosien tuotantomäärä kasvoi yhdistyneessä Saksassa voimakkaasti 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa. Erityisesti suurten valmis- osien kuten välipohjalaattojen, seinäelementtien ja runkoon liittyvien valmis- osien määrät kasvoivat. Esimerkiksi välipohjalaattojen tuotantovolyymi kolminkertaistui vuodesta 1985 vuoteen 1992, ja tuotanto oli noin 23,7 mil­

joonaa neliömetriä v. 1992 (Kuva 3.1).45

43 Schulte-Tigges (1993)

44 Heller Marketing GmbH (1990) s. 18-26 45 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 353-358

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 23

Eä Suuret seinäelementrt

□ Runkorakenteisiin liittyvät valmis osat

■ Suuret veiipohjaiaatat

Kuva 3.1. Betonivalmisosien tuotannon volyymi Länsi-Saksassa v. 1980-1990 ja yhdis­

tetyssä Saksassa v. 1991-1992 (1985-100) (Lähde: Beton- + Fertigteil-Jahrbuch 1994, Bauverlag GmbH - Wiesbaden und Berlin, siinä käytetty lähde Statistische Bundesamt).

Teräsbetonin kokonaisosuus valmisosarakentamisesta oli noin 52 % v. 1989.

Valmisosista rakennetuissa toimisto- ja julkisissa rakennuksissa teräsbetonin osuus oli 82 %. Teräksen kokonaisosuus valmisosarakentamisesta oli noin 31 % koostuen pääosaksi teollisuusrakennuksista.46

Em. valmisosatekniikan kehityksestä huolimatta Länsi-Saksan asuinrakennuk­

sista vain 5 % toteutettiin valmisosista v. 1989 ja vastaava osuus muussa talon- rakennustuotannossa oli 44 %. Tiedot on laskettu rakennustilavuuksista ja mukana ovat vain vanhat osavaltiot. Ainoastaan erilaiset hallityyppiset teol­

lisuus-, tehdas-, kauppa- ja varastorakennukset rakennetaan useammin valmisosista kuin paikalla rakennettuna. Toimisto- ja julkisista rakennuksista vain 23 % rakennettiin valmisosista 1989. Vaikka valmisosatuotannon määrä on kasvanut, valmisosarakentamisen osuus talonrakentamisesta ei merkittävästi kasvanut 1980-luvulla (Kuvat 3.2 ja 3.3). 47

46 Heller Marketing GmbH (1990) s. 29-30 47 Heller Marketing GmbH (1990) s. 26

250000

— ■ P ai kai tarak entäminen Valmisosarakentaminen 200000

150000

100000

50000

Kuva 3.2. Valmisosa- ja paikallarakentamisen ■volyymi Länsi-Saksassa v. 1985-89.

(Lähde: Heller Marketing GmbH, Der Markt für Betonfertigteile in der Bundesrepublik Deutschland - Marktanalyse. 1990, s.23)

Asuinrakennukset Liike-, toimisto-, hotelli- yms. Halli tyyppiset rakennukset rakennukset

Kuva 3.3. Asuinrakennusten ja muiden eri tyyppisten uudisrakennusten jakautuminen valmisosa- ja paikallarakennettuihin rakennuksiin Länsi-Saksassa v. 1989. (Lähde:

Heller Marketing GmbH, Der Markt für Betonfertigteile in der Bundesrepublik Deutschland - Marktanalyse. 1990, s.26)

Saksalaiset eivät siis suosi betonielementtien käyttöä. Paikallavalu on Saksassa usein ainoa vaihtoehto. Syy löytynee rakentajien asenteista. Paikallavalu-

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 25 tekniikka on myös pitkälle kehittynyttä. Valumuottien valmistajat ovat Saksassa kilpailukykyisiä ja he kehittävät suurempiin kohteisiin rakennuttajan vaatimusten mukaisia korkealuokkaisia erikoismuotteja. Nykyaikaiset muotit kestävät korkeita muottipaineita ja useita käyttökertoja, jolloin tarvitaan aikaisempaa vähemmän muotteja. Lisäksi paikalla valetun betonipinnan laatu on niin hyvä, ettei jälkityötä tarvita.48 49 50 51 52 53

3.1.2 Kilpailu valmisosamarkkinoilla ja valmisosatuotteet

Saksassa teräsbetonivalmisosien tuotanto on pääosaksi rakennusurakoitsijoiden hallinnassa. Noin 80 % valmisosatuotannosta on rakennusurakoitsijoiden omistuksessa, noin 30 % markkinoista on viiden suuren rakennusurakoitsijan omistuksessa ja noin 45 % paikallisten rakennusurakoitsijoiden omistuksessa.

Siten useimmat valmistajista tarjoavat myös avaimet käteen toteutusta.

Riippumattomien valmistajien osuus on noin 20 % ja nämä toimivat useimmin tuotetoimittajina urakoitsijoille.49 50

Valmisosien penetraatioaste on vaatimaton, tuotteena ainoastaan filigran-laatta poikkeaa tästä 40 % markkinaosuudellaan välipohjissa. Filigran-laatta on välipohjan puolivalmisosa eli noin 5 cm paksu kuorilaatta, joka sisältää vaadit­

tavan raudoituksen. Filigran-laatan varaan valetaan vaaditun paksuinen kantava betonilaatta. Välipohjiin on tarjolla ontelo- ja filigran-laattojen lisäksi muita valmisosaratkaisuja, kuten esijännitettyjä TT-laattoja. Ontelolaatat tai vastaavat massiivilaatat voivat myös olla jännittämättömiä, jolloin jännevälit ovat lyhyemmät. TT-laatat saa myös kuorilaattoina, joissa varsinainen kantava laatta Vedetään jälkikäteen TT-laatan palkkien ja kuoren varaan. Myös sekundääripalkkiratkaisuja käytetään, erityisesti lyhyiden kuorilaattojen kanssa. Lisäksi löytyy erikoisia Trogp/titten-laattoja, "kaukalolaattoja". Ne ovat valmisosalaattoja joiden reunoilla on kiinteät palkit (Kuva 3.4).51 52 53

48 Tyska byggare... (1993) s. 29-30 49 Heikkilä (1991) s. 99-104

50 SMG Corporate Consul tans (1990) s. 11-17 51 Heikkilä (1991) s. 61

52 Filigran (1984)

53 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 165-195

a)

b)

j)o o o o o()o o o o

()

Hohlplatte mit Fugenverguß Massivplatte mit Fugenverguß

л я Д л

л « л " Д " л

f

Gitterträgerdecke mit Aufbeton

рд V V \ 7 V Ч/ 4/ 4V \/ V \

1 Ü Ü Ü U '

c) Trapezträger mit Gitterträgerdecke und Aufbeton Wem

ü ir^j 4/

TT-Doppelstegplatten mit Fugenverguß

l ^{£10 cm} i

i---. ---1

'и и и

TT-Doppelstegplatten mit Aufbeton

U

£12 cm

4/г

9 Trogplatten mit Fugenverguß

£12 cm

g) Einseitige Plattenbalken

TKK / Rakentamistalous Niklas Skog

Kuva 3.4. Saksassa käytettyjä välipohjavalmisosia a) ontelo- tai massiivilaatta, b) ja c) kuorilaatta (usein Filigran), d) ja e) TT-laatta sekä f) ja g) erikoisratkaisuja, joissa palkit ovat osa valmisosalaattaa (Lähde: Schulte-Tigges,1993).

Teräsbetonipilarit ovat Saksassa pääsääntöisesti monikerroksisia, joiden etuja ovat nopea asennus ja staattisesti edullinen ratkaisu. Kerrospilareiden etuna on pienempi koko ja paino sekä pitemmät valmistussarjat. Betonipilareiden poikkileikkaus on tavallisesti suorakaide. Muut poikkileikkaukset aiheuttavat lisäkustannuksia valmistuksen ja kuljetuksen osalta. Pyöreät pilarit valmis-

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 27 tetaan usein pystymuotissa, joka rajaa pilareiden korkeuden. Teräsbetoni- pilareissa käytetään yleensä perinteisiä näkyviä betonikonsoleja (Kuva 3.5).54

Kuva 3.5. Kaksi esimerkkiä Saksassa käytettävistä betonipilariratkaisuista, moni­

kerroksinen ja yksikerroksinen pilari. (Lähde: Beton- Fertigteil-Jahrbuch 1994. s. 166) Saksassa teräspilarit ovat perinteisiä teräsprofiili- ja teräsputkiratkaisuja sekä erilaisia liittopilareita (Kuva 3.6).

Kuva 3.6. Esimerkkejä saksa­

laisista liittopilariratkaisuista.

(Lähde: Schulte-Tigges 1993)

Kilpailevia palkkiratkaisuja, erityisesti liittopalkkeja näyttää olevan Saksassa useita. Teräsbetonipalkkeja käytetään Saksassa teräspalkkien sijasta mm. edel­

listen parempien palonkesto-ominaisuuksien takia. Betonipalkeista löytyy suorakaide- ja leukapalkkien lisäksi konsolipalkkeja, joissa on yksittäisiä kon­

soleja tietyin välein, tai palkkityyppejä, joissa on syvennykset sekundääri- palkkeja tai TT-laattoja varten (Kuva 3.7).55

54 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 165-175 55 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 170-184

Querschnitt-Typ Querschnitt Vorteile zu beachten

Rechteck • einfache Schal- und

Bewehrungsform

• direkte Lasteintragung

• günstige Installationsführung

Bauhöhe

Rechteck • günstige Schal- und

Bewehrungsform

• direkte Lasteintragung

• geringe Gesamtbauhöhe

1 aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Rechteck

Linienkonsole

e einfache Schalung

• unproblematische Auflage­

rung der Deckenplatten

• geringe Gesamtbauhöhe

•. aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Rechteck

Einzelkonsole e Materialersparnis gegenüber Linienkonsole

• geringe Qesamtbauhöhe

aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Platten­

balken

ra

e statisch günstiger Querschnitt

• gute Auflagerungsmöglichkeit auch für Montage

• günstige Installationsführung

e große Gesamtbauhöhe

6 Platten­

balken • statisch günstiger Querschnitt

e geringes Fertigteilgewicht

• direkte Lasteintragung

• einfache Schah und Bewehrungsform

• hoher Ortbetonanteil (Baufort­

schritt

Kuva 3.7. Saksalaisia välipohjapalkkeja, jotka ovat teräsbetonivalmisosia. (Lähde: Beton- Fertigteil-Jahrbuch 1994. Bauverlag GmbH, Wiesbaden und Berlin s. 172)

Useimmat betonipalkkiratkaisut ovat perinteisesti laatan alapuolella ja näin tilaa vieviä palkkeja. Teräspalkit voidaan teräksen ominaisuuksista johtuen paremmin integroida välipohjaan, jolloin saadaan erittäin matala välipohja- rakenne. Betonirakenteen sisään jäävän teräspalkin etuna on, että vain ala- laippa tarvitsee palosuojata.

Esim. Hollannissa on tiedostettu matalan rakenteen ja teräspalkkiratkaisujen edut. Hollannissa käytetään myös ontelolaattoja yleisesti. Hollannin mark­

kinoilla on useita matalia teräs- ja liittopalkkeja, jotka on kehitetty Suomessa ja Ruotsissa. Koska Hollanti on kuulunut edelläkävijöihin valmisosatekniikan suhteen, voidaan olettaa kehitys Saksassa samansuuntaiseksi. Esimerkiksi luxemburgilainen Arbed markkinoi Saksassa teräspalkkia, joka jää rakenteen sisään ja siten vähentää rakenteen korkeutta. Arbedin palkki koostuu IPE- profiilista, josta toinen laippa leikataan irti ja tilalle hitsataan leveämpi teräslevy alalaipaksi. Palkkiin on lisäksi kehitetty nopea liitostekniikka (Kuvat 3.8 ja 3.9).56 57 56 57

56 Arbed, Euro structures...

57 van de Bogaard (1993) s. 39^43

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 29

HE+L: semi-geïntegreerde ligger

NSQ (Nomålje Svets) SFB (British Steel): slim (loor beam

MSO: staal-betonligger MSI: staal-betonligger

Kuva 3.8. Hollannin markkinoilla saatavia matalia hitsattuja teräs- tai liitto- palkkeja, jotka jäävät välipohjan sisään.

(Lähde: Bouwen met Staal 113 juli/

augustus 1993 sAl)

Kuva 3.9. Arbedin valmistama teräs- palkki, joka sopii käytettäväksi ontelo- laattojen kanssa ja jää rakenteen sisään.

(Lähde: Euro struc- tures-esite)

I Plattenverbindung mit Zugbewehrung

Hohlkôrperdeclce

3.2 Urakkamuodot

Tavallisimmat urakkamuodot talonrakennushankeissa Saksassa ovat Vergabe nach Fachlosen (VNF-osaurakka) ja Generaluntemehmer-Vergäbe (GUV-urakka).

VNF-muoto vastaa suomalaista jaettua urakkaa ja GUV-perusmuoto kokonaisurakkaa. Pääurakoitsijan tehtävät ja vastuu kuitenkin vaihtelevat saksalaisessa GUV-muodossa.

Saksassa arkkitehdin asema on erittäin vahva. Arkkitehti on lähes poikkeuk­

setta rakennuttajan pääasiantuntija urakkamuodosta riippumatta. VNF- muodossa arkkitehti toimii pääsuunnittelijana ja tuottaa hankkeen luonnokset sekä alustavan kustannusarvion. Arkkitehtitoimisto teettää usein osan suunnit­

telutyöstä alihankintana pienillä yksityisillä ammatinharjoittajilla. Arkkitehti johtaa suunnittelutyön ja allekirjoittaa rakennuslupahakemuksen ja siihen liit­

tyvät asiakirjat. Rakennesuunnitelmat tarkastaa virallisesti hyväksytty priif- insinööri (Prüfingenieur). Rakennuslupa myönnetään hyväksymiskelpoisten suunnitelmien perusteella. Arkkitehti laatii työselityksen ja määräluettelon, joiden perusteella hän kilpailuttaa yksikköhintaurakkana hankkeen eri osat.

Rakennusliikkeet, jotka usein ovat pienehköjä ammattikuntaurakoitsijoita, antavat määräluettelon perusteella yksikköhinnat eri rakennussuoritteille.

Yksikköhinnat sisältävät työn, materiaalit ja koneet. 58 59

Arkkitehdin laatiman kustannusarvion paikkansapitävyys voidaan arvioida vasta, kun hankkeen kaikki osaurakat on tarkistusmitattu ja vastaanotettu.

Kustannusarvion ja aikataulun paikkansapitävyyteen ei liity sakkouhkia ja riski on näin ollen asiakkaalla. Arkkitehdin asema on VNF-toteutusmuodossa erit­

täin vahva. Hän toimii usein rakennustöiden valvojana. Myös yksi urakoitsi­

joista voi koordinoida muiden urakoitsijoiden työt. Vahvan asemansa ja suur­

ten vaikutusmahdollisuuksiensa takia arkkitehdit suosivat usein VNF- urakkamuotoa.58 59 60

58 Venttola (1991) s. 20 59 Hum (1991) s. 26-29 60 Hum (1991) s. 26-29