• Ei tuloksia

2. V almisosateknhkka ja sen sopeutus markkinoille

2.2 Tuotekehitys............................................................................................. il

2.2.1 Rinnakkaissuunnittelu (Concurrent Engineering)

Concurrent engineering, simultaneous engineering (SE), parallell engineering ja suomeksi käytetty simultaani- tai rinnakkaissuunnittelu ovat eri nimityksiä samalle ajattelutavalle. Ideana on, ettei tuotekehityksen osa-alueita tai toimin­

toja jaeta organisatorisesti esim. osastoihin, jotka suorittavat tehtävänsä toisis­

taan riippumatta, vaan että kaikki toiminnot integroidaan ja tehtävät suori­

tetaan rinnakkain.15

Rinnakkaissuunnittelun tavoitteena on lyhentää tuotesuunnitteluaikaa samanaikaistamalla tuotteen ja tuotannon suunnittelua. Tuotteiden valmistajat sekä uuden tuotteen ostajat ja myyjät ovat yhteistyössä mukana jo tuote- suunnitteluvaiheessa. Näin tuotantomenetelmään liittyvät vaatimukset voidaan eritellä aikaisessa vaiheessa. Suunnittelu muodostaa vain 5% tuotteen kokonaishinnasta, kuitenkin 70% kokonaishinnasta määräytyy tässä vaiheessa.

Siksi onkin tärkeätä tuntea kaikkien osapuolten toiveet ja vaatimukset suunnit­

teluprosessin alkuvaiheissa (Kuva 2.3).16

14 TAT-komponentti... (1990) s.9 15 Sederholm (1991) s.14

16 Eversheim (1990) s. 8-9

Perinteinen tuotekehitys

Kuva 2.3. Perinteisen tuotekehityksen ja rinnakkaissuunnittelun emt. (Lähde: John Hartley, Simultaneous Engineering - The management guide. 1990, s. 8)

Japanilainen Nissan oli ensimmäisiä yrityksiä, joka otti käyttöön rinnakkais­

suunnittelun ajattelutavan. Vuonna 1988 perustettiin erillinen keskus edistämään konseptia konsernin sisällä. Keskuksen johtajan mukaan rinnak­

kaissuunnittelu tarkoittaa yksinkertaistaen, että tuotteita suunnittelevat tai valmistavat henkilöt alusta alkaen innokkaasti tekevät työtä samoilla

tavoit-Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 13 teillä ja arvoilla ratkaistaakseen yhteiset ongelmat. Tulosten arvon mittarina on asiakkaiden tyytyväisyys.17

Trevor Broughton (Director of Design Engineering, Rolls Royce pic) määrittelee rinnakkaissuunnittelun pyrkimyksenä optimoida tuote- ja tuotannon­

suunnittelu, jotta saavutetaan lyhyempi suunnitteluaika, parempi laatu ja edul­

lisempi hinta. Tämä tapahtuu integroimalla suunnittelu- ja tuotantotehtäviä ja maksimoimalla työsuoritusten rinnakkaisuus. Tehokkaan rinnakkais­

suunnittelun kohteena ovat kaikki tutkimukseen, tuote- ja tuotanto- suunnitteluun ja testaukseen kuuluvat toiminnot.18

Wolfgang Worreschkin (Advance Product Study Mfg, Adam Opel AG) mukaan rinnakkaissuunnittelu vaatii seuraa vien toimintojen osallistumista:19

□ markkinointi

□ rahoitus

□ muotoilu

□ tuote- ja tuotannonsuunnittelu

□ ostotoiminta

□ tutkimuskeskus

□ ulkopuoliset yhteistyöyritykset ja muut tahot.

John Hartley korostaa markkinoinnin huomioonottamista, jotta asiakkaan vaatimukset voidaan täyttää ja myyntitavoitteet voidaan asettaa realistisesti.20 Erityisesti suurissa yrityksissä perinteisen tuotekehitysprosessin vastuut ja tehtävät on jaettu erikoistuneisiin osastoihin. Näin saadaan korkea ammattitaito jokaiseen osastoon. Erikoistuminen luo edellytykset hyvälle lopputulokselle ko.

osa-alueella. On myös helpompi johtaa suurta organisaatiota, joka on selkeästi strukturoitu osastoihin ja vastuualueisiin.21

Osastointi johtaa kuitenkin usein nk. "Throw it over the wall"-periaatteeseen, eli hoidetaan oma tehtävä, jonka jälkeen tulos "heitetään muurin yli"

seuraavalle osastolle ja ajatellaan, että loput ongelmat kuuluvat muille. Vaikka

17 Yamazoe (1990) s.76-77 18 Broughton (1990) s. 26-27 19 Worreschk (1990) s. 39 20 Hartley (1990) s.8-9 21 Sederholm (1991) s.15

tuote on yhteinen, niin eri osastojen työntekijät eivät tee työtä yhdessä vaan perättäin, ja näin kokonaisuus kärsii.22

Sederholmin mukaan perinteisen perättäisen tuotekehitysprosessin huonoja puolia, joita pyritään välttämään rinnakkaissuunnittelulla, ovat (Kuva 2.4): 23

□ Eri toimintojen välillä on liian vähän palautetta ja yhteistyötä

□ Tuotekehityksen tavoitteisiin ei päästä, kun ei tuotannon vaatimuksia voida täyttää ja tuotekehitykseen kuluva aika on liian pitkä.

□ Muiden osastojen työtä ei kunnioiteta

□ Kehityksen suunta ei ole sama kaikille toiminnoille (vedetään eri suuntaan)

□ Tuotekehityksen tehokkuus on alhainen

□ Tuotetta ei yritetä optimoida kokonaisuutena, vaan ainoastaan erilliset toiminnot.

22 Eversheim (1990) s. 7 23 Sederholm (1991) s.15

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 15

Perinteinen perättäinen tuotekehitysprosessi

M arkkina-an älyysi

ж

Tuotesuunnittelu

Ж

-T* Prosessisuunnittelu

Ж

^uotantosuunnittelu^=:

>

Rinnakkaissuunnittelu

^Maikkina-analyysij

7ч7ч/ч7ч

у \к\к

Tuotesuunnittelu I

--- AAA/К

Prosessisuunnittelu

AAAA уМ/М/М/

Tuotantosuunnittelu I

>

Kuva 2.4. Tuotekehitysprosessi ja tiedon kulku perinteisen perättäisen ja rinnakkais­

suunnittelun periaatteen mukaan. (Lähde: Benjamin Sederholm, Development of the Engineering Activity in One-of-a-Kind Production. 1991, s.16-17)

Rinnakkaissuunnittelun edut ovat yleisesti alhaisemmat kustannukset, vähemmän viime hetken muutoksia, lyhyempi tuotekehitysaika sekä korkeampi laatu sisäisen palautteen johdosta. Riskitekijöitä ovat tärkeiden päätösten aikaistaminen, tai jos sisäinen tiedonsiirto ei toimi, voi syntyä nk.

"simultaneous confusion" eli koko prosessi menee sekaisin eikä kukaan tiedä mitä hänen tehtäviinsä kuuluu. Jos rirtnakkaiskonseptia ei jostain syystä voida

läpiviedä, vaan joudutaan siirtymään takaisin perinteiseen perättäiskonseptiin, hävitään muutokseen panostetut rahat.24 25

Jim W. Wallace (Manager, Manufacturing Engineering, General Motors Corp.) kiteyttää rinnakkaissuunnittelun keskeiset ajatukset seuraavasti: "Asiakkaan vaatimukset käännetään ne täyttäväksi tuotesuunnitelmaksi ja tuotanto­

järjestelmäksi", ja prosessin ydin löytyy ryhmätyöstä (Teamwork).24 25 26

2.2.2 Tuotteistettu esivalmistus

Teollistamisen alkuaikoina pyrittiin joukkotuotannolla suureen tuotanto- volyymiin ja siten alhaisiin kappalehintoihin. Joukkotuotannolla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään asiakkaiden kaikkia vaatimuksia ja siten ollaan siirtymässä "Mass Customization"-ajattelutapaan. Tämä tarkoittaa, että kehi­

tetään, tuotetaan, markkinoidaan ja toimitetaan riittävän vaihtelevia ja räätälöityjä tuotteita tai palveluja, jotta asiakkaan toiveet voidaan täyttää mah­

dollisimman hyvin. Lyhyessä ajassa on pystyttävä tuottamaan erilaisia, laadul­

taan korkealuokkaisia komponentteja, joista asiakkaalle räätälöity lopputuote kootaan. Tämä vaatii pitkälle automatisoitua tuotantojärjestelmää ja ammatti­

taitoisia työntekijöitä.27

Esimerkki tuotteistetusta esivalmistuksesta ja asiakaskohtaisesta räätälöinnistä on Toyotan lupaama viiden päivän toimitusaika siitä alkaen, kun asiakas CAD- ohjelmalla automyyjän esittelyhuoneessa henkilökohtaisesti eri komponenteista suunnittelee oman autonsa siihen asti, kun auto on toimitettu asiakkaalle. 28 Saman periaatteen mukaan valmisosa tuotannossa rakennus jäsennetään osarakennuksiin, moduleihin, komponentteihin ja alkioihin. Jäsentäminen mahdollistaa yrityskohtaisen tai rakennusjärjestelmäkohtaisen tuotestandar- doinnin. Tuoteosatarjonta jäsennetään suunnittelijan tai käyttäjän vaatimusten mukaisiksi "tuoteosaperheiksi", jotka muodostavat yrityskohtaisen valmisosa- tai tuo teosa tarjonnan.29

24 Grant (1990) s. 114-115

25 Hampson & Foxley (1990) s. 160-176 26 Wallace (1990) s. 131

27 Pine П (1993) s. 33-52 28 Pine П (1993) s. 36

29 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.35, 71

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 17 Tuotteiden rakenne, nimikkeistö ja toimintatavat standardoidaan. Tällöin perustuote voidaan valmistaa mahdollisimman riippumattomasti ja muunnella tapauskohtaisesti mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa erillisillä tuoteosilla tai varustelulla. Näin asiakaskohtaisesti suunniteli tm ja valmistetun tuotteen tai tuoteosan valmistuskustannukset eivät nouse olennaisesti vakiotuotteen kus­

tannuksia korkeammiksi. 30

Kun rakennukset kootaan tuoteosista, luodaan edellytykset rakennustyön siirtämiselle valmisosatuotantoon tehtaissa. Paikallarakentaminen ei kuitenkaan ole poissuljettua, jos ko. tuoteosan valmistaminen paikalla on kilpailukykyistä ja valmis tuote täyttää sille asetetut vaatimukset ja yhteen- sopivuusehdot. Standardoinnilla ja teollisella esivalmistuksella voidaan osassa talonrakennustuotantoa saavuttaa samanaikaisesti sarjatuotannon ja jous­

tavuuden edut.31

30 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s.115 31 TEKES, Asiakaslähtöinen ... (1992) s. 128-129