4. R unkoratkaisun kokoaminen ja koemarkkinointi P ohjois -
4.2 Koemarkkinoinnin tulokset
4.2.3 Suhtautuminen valmisosatekniikkaan ja pehmeä
Yli 65 % haastatelluista suhtautui omien sanojensa mukaan myönteisesti valmisosiin kantavissa rakenteissa. Haastateltujen mielestä yleinen asennoitu
minen oman yrityksen sisällä korreloi haastateltujen henkilökohtaisen suhtautumisen kanssa. Vain arkkitehtien joukossa oli valmisosiin kielteisesti suhtautuvia.
n-24 n-21
Henkilökohtainen Yritys
Kuva 4.7. Haastateltujen henkilökohtainen ja yritysten suhtautuminen valmisosiin kantavissa rakenteissa.
Muiden ammattiryhmien edustajista 60 % katsoi arkkitehtien suhtautuvan valmisosiin kielteisesti. Toisaalta 80 % muista oli sitä mieltä, että rakennus
urakoitsijat suhtautuvat myönteisesti. Pienemmillä rakennusyrityksillä ei ole tietotaitoa toteuttaa valmisosarakenteita ja suhtautuvat niihin kielteisimmin kuin suuret. Rakennuttajat, suunnittelijat ja prüf insinöörit eivät haastateltujen mielestä suhtaudu kielteisesti valmisosiin. Prüf insinöörien väitetty neutraali suhtautuminen oli hieman yllättävää, koska ennakolta saatujen tietojen perus
teella prüf insinöörien suhtautuminen rajoittaa eniten valmisosien käyttöä (Kuva 4.8).
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 59
ЯKielteisesti П Puolueettomasti El Myönteisesti
n-25 n-15 n-15 n -19 n-16
Rakennuttajat Arkkitehdit Urakoitsijat Rakennesuunn. Prü(Insinöörit
Kuva 4.8. Haastateltujen arviot muiden ammattiryhmien (poisluettuna oma ammatti
kunta) suhtautumisesta valmisosiin kantavissa rakenteissa. Arkkitehtien arvioidaan suhtautuvan ainoana ryhmänä kielteisesti (kova markkina). Rakennusurakoitsijoiden arvioidaan suhtautuvan myönteisimmin (pehmeä markkina).
Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta valmisosien käyttö rungossa on vähäistä, 60 % haastatelluista mainitsi paikallavalun tavallisena runkoratkai- sunaan liike- ja toimistorakennuksissa. Ainoastaan viidenneksellä vastaajista valmisosarunkojen osuus kaikista heidän rakentamistaan tai suunnittele
mistaan rungoista ylittää 40 % v. 1993. Arkkitehdit käyttävät urakoitsijoita ja suunnittelijoita harvemmin valmisosia ratkaisuissaan (Kuva 4.9).
60%
50%
40%
n - 25
30%
20%
101
01
V a lm isosa ru nkojen osuus (% )
Kuva 4.9. Valmisosarunkojen osuus haastateltujen yritysten rakentamista tai suunnit
telemista rungoista.
Rakennusaika, aikataulutekijät ja kustannukset olivat odotetusti tärkeimmät kriteerit runkoratkaisua valittaessa. Useat arkkitehdit mainitsivat myös suunnittelu- tai muotoiluvapauden ensisijaisena valintaperusteena (Kuva 4.10).
Muiden ammattiryhmien mielestä rakennusurakoitsija ajattelee ensisijaisesti rungon hintaa ja saamaansa taloudellista hyötyä. Arkkitehti ottaa huomioon muiden mielestä ensisijaisesti arkkitehtuurin ja ulkonäön, mutta myös kustannukset. H Suunnittelija П Urakoitsija Ш Arkkitehti
n = 25
Kuva 4.10. Rakennusrungon valintaperusteet.
Suuri osa haastateltavista arvioi valmisosatekniikan lisääntyvän omassa yrityk
sessään tulevaisuudessa. Pääsyy tähän on ammattitaitoisen työntekijöiden puute työmaalla. Työntekijät työmailla ovat heikosti koulutettuja ja heidän tuottamansa työ laatu on heikko, mikä lisää esivalmistettujen rakennusosien käyttöä. Rakennusala ei kiinnosta nuoria ainakaan vanhoissa osavaltiossa.
Erään haastateltavan mukaan rakennusala sai erittäin huonon maineen 1970- luvulla, kun rakentamisen korkeasuhdanne nopeasti muuttui lamaksi ja monet jäivät työttömäksi. Myös 1990-luvun alkupuoliskolla rakennusyritysten henkilökunta on saman haastatellun mukaan nopeasti vanhenemassa, eikä sukupolvenvaihtoa ole näkyvissä (Kuva 4.11).
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 61
Kuva 4.11. Valmisosien käyttö tulevaisuudessa. Kukaan haastatelluista ei arvioi, että valmisosien käyttö vähenisi tulevaisuudessa, 40 % arvioi käytön lisääntyvän.
Haastattelujen mukaan ammattiryhmistä rakennusurakoitsijat edustavat markkinoiden pehmeintä ja arkkitehdit kovinta osaa. Rakennuttajat, rakenne
suunnittelijat ja prüf insinöörit suhtautuvat melko neutraalisti valmisosien käyttöön rungossa. Haastattelujen perusteella syntyi pehmeä lista asiantunti
joista, joilla ilmeni markkinan pehmeyteen vüttaavia tekijöitä (Taulukko 4.3).
•Pehmeä
Taulukko 4.2. Haastateltujen joukosta pehmeyskriteerien perusteella löydetty pehmeä markkina. (Tätä joukkoa ehdotetaan Partek Brespalle koetarjoustoiminnan kohteeksi).
4.2.4 Suhtautuminen valmisosarunkoihin A ja В
Haastatelluista 16 % oli käyttänyt valmisosarunkoa A vastaavaa runko- ratkaisua, kukaan heistä ei ollut kuitenkaan käyttänyt HQ-palkkia. Runkoa В tai vastaavaa oli käyttänyt 44 % haastatelluista. Kysyttäessä runkoratkaisujen etuja ja haittoja, haastatellut useimmin vertasivat A ja В runkoja keskenään eikä perinteiseen paikalla valettuun runkoon, vaikka 68 % mainitsi paikalla valetun rungon olevan runkojen A ja В pääkilpailija liike- ja toimistorakennuksissa.
Haastateltujen useimmin mainitsemia valmisosarungon A etuja ovat:
□ matala rakennekorkeus (9/25)
□ määrällisesti vähän osia, nopea ja yksinkertainen pystytys (6/25)
□ parempi jäykistys mastopilareilla (4/25)
□ pitkät jännevälit ja suuret avoimet tilat (4/25).
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 63 Valmisosarungon В useimmin mainittuja etuja ovat:
□ homogeeninen ratkaisu, ainoastaan yksi materiaali (5/25)
□ kerros kerrokselta pystytys ja sisätyöt (5/25)
□ lyhyet pilarit eivät vaikeuta muuta pystytystä (4/25)
□ ei lisäpalosuojausta (4/25).
Haastateltujen mainitsemia ontelolaattojen heikkouksia ovat mm:
□ myöhään tai jälkikäteen tulevat muutokset, rei'itykset tai aukot on vaikeaa tehdä (5/25)
□ heikko ääneneristävyys (4/25)
□ ontelolaattarakenteen vaatima kokonaan erilainen LVIS-tekniikka, keski
tetty ine nousuineen (3/25).
Lisäksi rungon A heikkouksina mainittiin:
□ palosuojaus (9/25)
□ betonin ja teräksen käyttö samassa rakenteessa ja näiden materiaalien liitos (9/25)
□ muotoiluvapauden puute, liika suorakulmaisuus (5/25).
Rungon B:n useimmin mainittuja heikkouksia ovat:
□ raskaat rakennusosat aiheuttavat pystytyksessä ongelmia (5/25)
□ kerrospilarirunko, sen jäykistys ja statiikka (5/25)
Kaikki haastatellut olettivat yhdistelmärungon A olevan teknisesti hyväksyt
tävissä. Kerrospilarirungon В hyväksyttävyyttä epäili kolme haastateltua, yksi epäili rakenteen jäykistystä, yksi taloudellisuutta ja yksi kerrospilarien liitosten kestävyyttä.
Useimmat haastatellut (18/25) katsoivat keskitetyn tornijäykistyksen soveltu
van parhaiten valmisosarunkojen jäykistämiseen. Valmisosaseinistä rakennet
tua jäykistystornia väitettiin hankalaksi suunnitella ja tilalle ehdotettiin usein liukuvalumenetelmää.
Kokenut valmisosasuunnittelija ja prüf insinööri piti ongelmana teräs- ja betoni- osien liitoksia. Betonin kestävyyttä HQ-palkin ja betonivalmisosan lütoksessa tai teräsristikkojäykistystä käytettäessä teräksen lütoksessa betonir unkoon on hänen mielestään tällaisissa tapauksissa DIN-normien mukaan hankala osoit
taa. Sama haastateltu suunnittelija arvioi myös vaikeaksi osoittaa, että HQ- palkin liitoksessa teräsputkipüariin ко. putki kestää siihen kohdistuvan vedon.
Kerrospilarirungossa hän epäili palkin jatkoliitosten kykyä ottaa vastaan leik- kausvoimaa, mutta myös pilarijatkoliitoksen kykyä siirtää voimaa. Reuna- palkeille aiheutuvan vääntömomentin siirtäminen pilareille oli hänen mielestään myös kriittinen asia.
Molemmat runkoratkaisut sopivat haastateltujen mielestä parhaiten liike- ja toimistorakennuksiin. Asuntorakentamiseen valmisosarunkot sopivat huonosti, mutta eräs kokenut valmisosarakentaja arvioi rungon В soveltuvan myös sosiaaliseen asuntorakentamiseen (Kuva 4.12).
Valmisosar unkojen A ja В sovittaminen alkuperäiseen luonnokseen on monien haastateltujen mielestä vaikeata. Arkkitehdit näkevät luonnoksiin sovitta
misessa enemmän ongelmia kuin rakennesuunnittelijat ja urakoitsijat. Runko
jen pystytys voidaan haastateltujen mielestä sovittaa muihin töihin tehokkaasti.
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 65
Yhdistelmärunko A
Varastorakennuksissa
Tehdasrakennuksissa
Liike- ja toimistorakennuksissa
Asuntorakennuksissa
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kerrospilarirunko В
Va rastora kenn uksissa
Tehdasrakennuksissa
Liike-ja toimistorakennuksissa
Asuntorakennuksissa
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kuva 4.12. Haastateltujen arviot, mihin rakennustyyppeihin yhdistelmärunko A ja kerrospilarirunko В soveltuvat parhaiten.
4.2.5 Urakkamuodot
Haastatelluista 40 % (10/25) vastasi, että heillä keskimäärin on enemmän General Unternehmer-Vergabe-urakkamuodon kuin Vergabe nach Fachlosen- urakkamuodon mukaisia kohteita v. 1993. Vastaavasti 32 % haastatelluista
(8/25) vastasi, että heillä on enemmän VNF- kuin GUY-urakkamuotoa, kah
della haastatellulla on yhtä paljon molempia ja loput viisi haastateltua jättivät vastaamatta kysymykseen. Eri urakkamuotojen ja valmisosien käytöllä ei ollut havaittavissa keskinäistä riippuvuutta. Valmisosia käytetään kantavissa raken
teissa GUY- sekä VNF-urakkamuodossa.
Useimmat haastatellut (16/25) arvioivat, että GUV-muoto lisääntyy tulevai
suudessa. Tämä johtuu mm. arkkitehtien haluttomuudesta ja ehkä huonosta kyvystä koordinoida yhä vaativammiksi muuttuvia rakennustöitä (Kuva 4.13).
Generaluntemehm Vergabe nach er-Vergabe (GUV) Fachlosen (VNF)
■ lisääntyy
□ ei muutu ü vähenee El ei vastausta
n = 25
Kuva 4.13. Haastateltujen arviot mikä toteutusmuoto lisääntyy ja mikä vähenee heidän yrityksessään tulevaisuudessa.
Haastateltujen mielestä GUV-muodon etuja ovat kustannusten ja aikataulun parempi pitävyys, kun GU-urakoitsijaa voidaan sakottaa myöhästymisestä.
GUV-muodossa asiakkaalla on yksi sopimusosapuoli, mikä nopeuttaa ja helpottaa myös neuvotteluja ja yhteistyötä. Arkkitehdillä on määräävä asema VNF-urakkamuodossa ja laatu on joidenkin mielestä siksi parempi käytettäessä tätä muotoa. Jos rakennus on suhteellisen yksinkertainen ja arkkitehti pystyy hahmottamaan siihen kohdistuvat vaatimukset, on kuitenkin edullisempaa käyttää GUV-muotoa.
Haastattelussa kysyttiin myös asennoitumisesta tuoteosakauppa-periaat- teeseen, jossa esim. valmisosarungon toimittaja vastaa suunnittelun ja valmis
tuksen lisäksi rungon pystyttämisestä. Toimitusta koordinoisi VNF-muodossa arkkitehti ja GUV-muodossa GU-urakoitsija. Kyseinen toimitusmuoto ei
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 67 kiinnostanut haastateltuja. Eräänä syynä lienee, että arkkitehdit eivät halua koordinoida vaativia runkotöitä. Jotta tuoteosakauppaa voidaan käyttää, hank
keen koordinaattorin on pystyttävä suunnittelemaan työt työmaalla tarkasti etukäteen.
4.3 Valmlsosarunkojen kustannus- ja rakennusaikavertailu
4.3.1 Valmisosarunkojen kustannusedun arviointi
Kustannus- ja rakennusaikavertailut tehtiin Saksassa toteutetun esimerkki
kohteen avulla. Kohteeksi valittiin erään liikerakennuksen siipi, jonka bruttoala on lähes 7000 brm2, kerrosluku 5 ja kerroskorkeus 3,3 m (Kuva 4.14). Viite- kohteen tyyppisiä rakennuksia, joihin valmisosarungot A ja В soveltuvat, arvioidaan toteutettavan lähivuosinakin Partek Brespan toiminta-alueella Pohjois-Saksassa. Kustannustarkastelussa verrattiin esimerkkikohteen rungon kustannuksia toteutettuna neljällä tuotantotekniikalla Suomessa ja Saksassa.
Kuva 4.14. Esimerkkikohde on liikerakennuksen siipi ja bruttoalaltaan 6875 brm2 . Suomessa toteutettavan esimerkkikohteen rungon kustannusvertailu tehtiin rakennusosa-arviona ja käyttäen kustannustiedostoa Haahtela & Kiiras, Talon
rakennuksen kustannustieto 1993 - Uudisrakentaminen. Rakennusosa-arvio tehtiin betonielementtirungolle (vastaa runkoa B), teräselementtirungolle, yhdistelmär ungolle (vastaa runkoa A) sekä paikallavaletulle rungolle esimerkkikohteen viitesuunnitelmien mukaisten pilari- ja jännevälien mukaan, mikä on eduksi teräspalkeille. Betonielementtiratkaisulle olisi ollut eduksi mikäli palkkien jänneväliä olisi pidennetty. Tarkastellut rungot sisälsivät pilarit, palkit, välipohjat ja kantavat väliseinät. Paikallavalussa palkit ovat esimerkkikohteen lyhyemmän sivun suuntaisia, eli viitesuunnitelmaa muutet
tiin, jolloin palkkien juoksumetrimäärä lisääntyy (Kuva 4.15).
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 69
TKK/ Rakentamistalous
Kuva 4.15. Viitesuunnitelma paikallavalurungolle. Palkit muutet
tiin lyhyemmän ulkoseinän suuntai
siksi molemmissa kustannus
vertailuissa.
Rakennusosa-arvion tuloksena Suomessa toteutettavan esimerkkikohteen betonielementtirungon kustannukset (530 FIM/brm2) ovat noin 9 % alhaisem
mat kuin yhdistelmärungon (580 FIM/brm2) ja noin 10 % alhaisemmat kuin teräsrungon (590 FIM/brm2) ja noin 28 % alhaisemmat kuin paikalla raken
netun rungon (740 FIM/brm2), (Kuva 4.16 ja Taulukko 4.4).
Kuva 4.16. Suomessa neljällä tuotantotekniikalla toteutettavan esimerkkikohteen liikerakennusrungon kustannukset v. 1993. (Kustannustiedot: Haahtela & Kiiras 1993)
ЯNousuvaraus ja kate Ш Työmaan yhteiskustannukset
ЯRunko- ja vesi kattorakenteet
Betonielementtirunko Teräsrunko Yhdlstelmärunko Paikallavalurunko
Betonielementtirunko,
Suomessa 'k s mk/yks mk/bmi2
... --- ' ________
Runko ja vesikattorakenteet Työmaan yhteiskustannukset Nousuvaraus ja kate
Yhteensä
mk/brm2 Teräsrunko, Suomessa
Kantavat väliseinät (tb-elem)
ШШ
Ontelolaatat 265jv5mnk
Runko ja vesikattorakenteet Työmaan yhteiskustannukset Nousuvaraus ja kate
Yhteensä
YhdistelmArunko, Suomessa mk/brm2
Ontelolaatat 265 jv 10m nk
THQ-teräspalkki 110kg/jm 722.050
100.800 palosuojaus
Runko ja vesikattorakenteet Työmaan yhteiskustannukset Nousuvaraus ja kate
Yhteensä
Paikalla VALURUNKo,
Suomessa mk/yks mtybrm2
Kantavat väliseinät (th lSOmm) Pilarit tb suorakO,2Ö ЬйаЗ/fet
181 1.243 125 Laatat tb 100 jv5m pöytäni
Palkit 0,2 bm3 534.000
Runko ja vesikattorakenteet Työmaan yhteiskustannukset Nousuvaraus ja kate
Yhteensä
Taulukko 4.4. Suomessa toteutettavan esimerkkikohteen (liikerakennus) rakennusosa- arviot tuotantotekniikan mukaan. (Kustannustiedot: Haahtela & Kiiras 1993)
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 71 Saksassa toteutettavan esimerkkikohteen rungon kustannusvertailuun valittiin viisi tuotantotekniikkaa: saksalainen paikallarakennettu runko, saksalainen betonielementtirunko, saksalainen teräsrunko sekä yhdistelmärunko A ja kerrospilarirunko B. Kustannustiedot valittiin Voelcknerin BAUPREISE - Neubau-tiedostosta (München Juli-1993). Rakennuspaikaksi valittiin Hampuri.
Valmisosarungot A ja В hinnoiteltiin Partek Brespalta, Partek Concrete Interna- tionalüta (Zaventem, Belgia) sekä PPTH Teräs Oy:lta saatujen tarjoustietojen (tammikuu 1994) perusteella. Em. toimittajüta kysyttiin hinta vapaasti autossa työmaalla. Näihin hintoihin lisättiin asennuksen aiheuttamat kustannukset, sisältäen asennusryhmien työkustannukset, työnjohdon kustannukset ja autonosturin aiheuttamat kustannukset. Asennustyöt laskettiin paikallisella alaurakalla tehtynä.
Työmenekkeihin käytettiin RATU-työmenekkitietoja. Rakennusosien hintoihin sisältyy saksalaisen tavan mukaan myös työmaan yhteiskustannukset. Ver
tailussa käytettiin samoja määriä kuin Suomessa toteutettaessa. Saksalaisessa elementtiratkaisussa käytetyt laatat ovat TT-laattoja, koska esijännitetyille onte
lolaatoille ei löytynyt tied ostohintaa.
Kustannusvertaüun tulokseksi saatiin, että valmisosar unkojen A ja В kustan
nukset (233 ja 229 DEM/brm2) ovat noin 6-7 % alhaisemmat kuin saksalaisen betonielementtirungon (247 DEM/brm2), noin 25 % alhaisemmat kuin saksa
laisen teräsrungon (309 DEM/brm2) ja noin 30 % alhaisemmat kuin paikalla rakennetun rungon kustannukset (329 DEM/brm2), (Kuva 4.17, Taulukot 4.5 ja 4.6). Partek Brespan toiminta-alueella oli v. 1994 alussa laskeva suhdanne, minkä arvioitiin alentavan tarjoushintoja 10-15% ja kaventavan vastaavasti runkojen A ja В kustannusetua suhteessa saksalaisiin kilpaileviin vaihtoehtoihin.
Betonielementtirunko Teräsrunko (D) Paikalla va lunniko Yhdistelmärunko-AKerrospilarirunko-B
(D) (D)
Kuva 4.17. Hampurissa toteutettavan esimerkkikohteen (liikerakennus) rungon kustan
nukset tuotantotekniikan mukaan. (Saksalaisten betonielementtirungon, teräsrungon ja paikalla valetun rungon kustannustiedot: Voelckner, BAUPREISE, Heinäkuu 1993;
runkojen A ja В tarjoushinnat, tammikuu 1994)
400
329
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 73
määrä yks DEM/yks DEM/b rm2 DEM A-RUNKO
Kuljetus Hampuriin ,. Ü
^^yMiionostun)
233 1.599.000 Yhteensä
määrä yks DEhtyyks DENtybnn2 DEM B-RUNKO
Yhteensä 229 1.578.000
Taulukko 4.5. Valmisosarunkojen A ja В kustannukset Hampurissa toteutettuna esimerkkikohteena (liikerakennus). (Kustannustiedot: tarjoushinnat, tammikuu 1994)
■Kaafrn .-I tiiliseinät betoni + muotti
raudoitus
368.460
siili
mm..&
Runko ja vesikattorakenteet Arvonlisävero 15%
Yhteensä 330 2.272.000
ШШШ
Runko ja vesikattorakenteet Arvonlisävero 15%
Betonielementtirunko DEM/b rm2 DEM
1.476.366 221.455 247 1.698.000 määrä yks DEM/yks DEM/b rm2 DEM
Runko ja vesikattorakenteet Arvonlisävero 15%
1.849.010 277.352
Yhteensä 309 2.126.000
Saksalainen
Paikallavalurunko määrä yks DEM/yks DEM/b rm2 DEM
Taulukko 4.6. Saksalaisten betonielementtirungon, teräsrungon ja paikalla valetun rungon kustannukset Hampurissa toteutettuna esimerkkikohteena (liikerakennus).
(Kustannustiedot: Voelckner, BAUPREISE, heinäkuu 1993)
4.3.2 Valmisosarunkojen ja paikallarakennetun rungon rakennusaika- vertailu
Rakennusaikavertailu tehtiin samasta esimerkkikohteesta (liikerakennus) kuin edellä kustannusvertailussa (Kuva 4.14). Esimerkkikohteen koko rakennusaika arvioitiin, kun käytetään valmisosarunkoja A ja В ja paikalla rakennettua
teräs-Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 75 betonir unkoa. T y ömenekkeinä käytettiin suomalaisen RATU-tiedoston T3- työmenekkejä.
Valmisosarunkojen A ja В nousunopeus on viikko kerrosta kohti ja paikalla rakennetun rungon nousunopeus on kaksi viikkoa kerrosta kohti. Esimerkki
kohteen (noin 7000 brm2, 5 kerrosta) rakennusaika on 30 viikkoa, kun käytetään valmisosarunkoa. Aikasäästö paikalla rakennettuun kohteeseen verrattuna on 4 viikkoa (Kuva 4.18). Valmisosarunkojen aikaetu kasvaa, kun kohde laajenee.
Esim. kun esimerkkikohteena on kolme siipeä (yhden sijasta), aikasäästö on 14 viikkoa (paikalla rakennettuna 54 viikkoa - valmisosarlingolla 40 viikkoa).
Säästö 4viikkoa
TKK / Rakentamistalous
Säästö 14 viikkoa Niklas Skog
Kuva 4.18. Esimerkkikohteen rakennusaika käytettäessä a) paikalla valettua runkoa ja b) valmisosarunkoja A ja B. (Työmenekit: RATU-tiedosto T3-työmenekit, 1991)
5. Johtopäätökset
5.1. Toimenpide-ehdotukset Partek Brespalle
Asetettu hypoteesi, eli kootut valmisosarungot A ja В osoittautuivat tutkimus
tulosten mukaan markkinakelpoisiksi. Kustannus- ja aikatauluvertailuilla osoi
tettiin, että A ja В valmisosarlingoilla on hintakilpailukykyä Saksan markki
noilla. Lisäksi niillä on rakennusaikaetu. Markkinointi suunnataan aluksi maantieteellisesti Saksan vanhoihin pohjoisiin osavaltioihin Partek Brespan toi
minta-alueelle. Myöhemmin voidaan markkinointia suunnata myös uusiin osavaltioihin esim. Berliinin alueelle. Partek Brespalle ehdotetaan tulosten perusteella koetarjousten tekoa ja pilotointia (Kuva 5.1).
TUOTE
Uusi kilpailuasema П (myöhemmin Ш) riskit on hallittava
Minimi-investoinnit aluksi
Rungon suunnittelu, toimitus ja asennus
* Osallistutaan suunnittelutehtäviin => saadaan edut
* Osallistutaan tuotannonsuunnitteluun => varmistetaan nopeus
* Kannetaan tuotevastuu takuuajan
PROJEKTITOIMINTA KOKONAAN UUSI TOIMINTA-
ALUE; RISKIT ON OTETTAVA HUOMIOON TKK/ RakenUmistalou*
Niklas Skog
Kuva 5.1. Partek Brespalle ehdotetut tuotelaajennuksen vaiheet.
Partek Brespan kannattaa aluksi pysyä vanhassa roolissaan valmisosatoimittajana ja vain laajentaa tuotelaajuutta koskemaan koko runkoa.
Aluksi Partek Brespa tarjoaa rungon hankkimalla valmisosat Partekin muilta yksiköiltä ja alihankkijoilta, jolloin ei tarvita merkittäviä tuotantoinvestointeja (kilpailuasema II). Organisaatiota olisi vahvistettava henkilöllä, joka hallitsee tarjousten kokoamisen ja neuvottelut. Mahdollisissa hankkeissa Partek Brespan
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa
n
varmistetaan suunnittelulla ja neuvonnalla, että rungon asennus suoritetaan ilman virheitä. Tämä edellyttää Partek Brespalta panostamista suunnitteluun.
Tuoteosatoimittajan rooli (kilpailuasema Ш) sisältää projektitoiminnan riskit ja siihen Partek Brespan on syytä siirtyä vasta myöhemmin, jos se vaikuttaa kannattavalta ja kun asiantuntemus ja kokemus on varmasti riittävä.
Valmisosarungossa A valmisosat ovat vaihdettavissa valikoiman puitteissa, siinä yhdistetään teräksen ja betonin parhaat ominaisuudet ja sitä voidaan tarjota vaihtoehtona, kun suunnitelmat on tehty teräs- tai teräsbetonirungolle.
Rungon A erilaistamisella herätetään huomio ja saadaan tarjouspyynnöt teräs- sekä teräsbetonirunkokohteista. Valmisosarunko В on ulokkeineen ja jatkuvine palkkeineen teknisesti viimeistelty " insinöör iratkaisu ", joka herättää kiinnostuksen. Rungon В tarjoaman hintaedun avulla voidaan myös voittaa hintakilpailuja.
Haastattelutulosten perusteella rakennushankkeen aikataulun riski hallitaan, kun rakennushanke toteutetaan GUV-muotoisena, jolloin tahdistettua aika
taulua ja työryhmiä seuraa ja ohjaa yksi kokenut valvojaosapuoli. Haastatel
tujen mukaan VNF-urakkamuoto voi koordinoinnin osalta helposti epä
onnistua, kun aliurakoitsijat syyttelevät toisiaan myöhästymisestä.
V almisosar unkojen markkinoinnissa vältetään kovia asiakkaita, jotka pääsääntöisesti käyttävät VNF-urakkamuotoa, koska hankkeen ohjaus on silloin arkkitehdin käsissä, jolloin ei välttämättä hyödynnä valmisosarunkojen tuomaa aikaetua. Sen sijaan keihäänkärkimarkkinoinnissa keskitytään pehmeimpiin markkinoihin, GU-urakoitsijoihin, jotka tuntevat valmisosatekniikan (Kuva 5.2). Nämä yhdessä Partek Brespan kanssa voisivat toteuttaa valmisosatekniikalla liike- tai toimistorakennuksen ja saisivat uudeksi kilpailuaseekseen edullisen ja nopean valmisosarungon. Ensimmäiset pehmeät GU-rakentajat löytyvät Partek Brespan asiakasrekisteristä ja haastateltujen joukossa tehdystä pehmeästä listasta. Toinen mahdollisuus on etsiä pilottikohde yhteistyössä jonkun suomalaisen (tai ruotsalaisen) valmisosatekniikkaa käyttävän urakoitsijan kanssa. Kun pilottikohde saadaan työt on suunniteltava, valvottava ja ohjattava niin hyvin, että kohteesta saadaan referenssikohde markkinointia varten.
ASIAKAS
Ei tunne VO-runkoa Käyttää jo
ValiMsosien kokoaminen Nykyinen Kova kilpailu
muiden VO-
osatoimitus - eroaa vähän potentiaalisista kilpailijoista
- osallistutaan suunnitteluun VALMISOSARUNGON
TOIMITTAJAN ROOLI
=> suunnittelun kehittämiseen on panostettava
Fachuntemehmer (Г uoteosatoimittaja)
TKK / Rakentamia talous
Kuva 5.2. Partek Brespalle ehdotettu pehmeä GU-urakoitsijoiden segmentti.
Valmisosarunkojen teknisten ratkaisujen osalta seuraava vaihe olisi tutkimuk
sissa kriittisiksi havaittujen kohtien epävarmuuden poistaminen saksalaista suunnittelukäytännön hallitsevan rakennesuunnittelijan kanssa. Epä
varmuuden poistamiseksi selvitetään, voidaanko kaikki osat ja liitokset mitoit
taa käyttämällä DIN-normeja, Eurocodeja tai muita normeja, tai vaaditaanko jossakin osassa Zulassung-tyyppihyväksyntää. Samalla on syytä selvittää löytyykö parannusehdotuksia erityisesti HQ-reunapalkkien katastrofi- raudoitukseen. Haastateltujen joukossa oli esim. Suomessa asunut prüf- insinööri, jonka kokemusta valmisosasuunnttelusta ja hyväksymisestä ehdo
tetaan käytettäväksi ko. teknisessä tarkastelussa.
Haastatteluissa esiin tulleesta suhteellisen positiivisesta suhtautumisesta huolimatta valmisosaratkaisujen käyttö haastatelluissa yrityksissä oli muuta
maa poikkeusta lukuun ottamatta vähäistä. Arkkitehdit ovat selvästi kieltei
simmin suhtautuva ammattiryhmä. Heidän asemansa rakennushankkeissa on Saksassa perinteisesti vahva ja näin ollen heidän asenteisiinsa on kyettävä vaikuttamaan. Partek Brespan on valmisosarunkojen myyntityössä kyettävä torjumaan kielteiset argumentit esittämällä järkevät vasta-argumentit (Taulukko 5.1). Arkkitehtien kielteisimmät argumentit koskevat muotoilu- vapautta. Tämä negaatio torjutaan käyttämällä tuote-esitteissä parempia referenssikohteita ja tekemällä valmiit esimerkkiratkaisut eri muotoisista esim.
pyöreistä rakennusosista. Toinen usein esiintyvä kielteinen argumentti on vaikeus tehdä viimehetken muutoksia elementtirakenteisiin. Tämä vältetään selvittämällä asiakkaan vaatimukset paremmin projektin alkuvaiheessa. Myös elementtirakentamisen pitkää suunnitteluaikaa moititaan, ja CAD-suunnittelua tuleekin kehittää ja nopeuttaa edelleen. Tulee myös huomauttaa, että on hyvä kun suunnitelmat ovat valmiit ajoissa.
Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 79
Arvostelun kohde Kielteiset argumentit Miten torjutaan
V almisosatekniikka o Muotoiluvapauden puute
□ Paremmat myyntiesitteet o Referenssikohteet
o Pitkä suunnitteluaika □ Standardointi ja tietokoneiden hyväksikäyttö
□ Lyhyt rakennusaika
o Korkea hinta □ Kustannus- ja aikataulu- vertailut
□ Referenssit Valmisosarungot A ja В □ Ei salli viime hetken
muutoksia suunni
telmiin
□ Nopea tietokoneistettu suunnittelu ja rei'itys
□ Hyödynnetään täysimääräisesti suunnittelun ja tuotannon yhteys
□ Teräksen ja betonin yhdistäminen
□ Perustellaan kummankin materiaalin parhailla ominai
suuksilla (puristus, taivutus, leikkaus ja vääntö)
□ Vaatii kokonaan erilaisen LVIS- tekniikan
o Keskitetty LVIS-tekniikka, ei rakenneta betonin sisään
□ Huollettavuus ja vaihdettavuus yli käyttöiän
□ Ontelolaatojen huono ääneneristävyys
□ Ei pidä paikkaansa, perinteinen uiva lattiakin käy
□ Raskaat rakennusosat on hankala asentaa
□ Nopea asennusvaihe
□ Referenssit
□ Asennussuunnitelma
Taulukko 5.1. Esimerkkejä valmisosarunkojen A ja В kielteisten tekijöiden torjumisesta myyn tiargumen teillä.
5.2. Valmisosateknllkan viennin arviointi
Saksassa rakennushankkeet ovat perinteisesti toteutettu arkkitehtivetoisina paikalla rakennettuina. Kiristyvät aikataulut ja niiden mukana rakennusaika kilpailukeinona luo kuitenkin valmisosatekniikalle edellytykset kilpailla paikallarakentamista vastaan Saksan kovilla markkinoilla. Kun lisäksi työ
voiman käyttö kallistuu ja halvemman työvoiman tuottaman työn laatu ei ole tyydyttävä, voidaan olettaa, että Saksassakin valmistus siirtyy enenevässä määrin valvottuihin oloihin tehtaisiin ja rakennustyömailla siirrytään käyttä
mään yhä enemmän valmisosia.
Kotimaan rakennuslainan vaikutusten lieventämiseksi ja Suomen markan heikohkoa arvoa hyväksi käyttäen on syytä suunnata resursseja rakennus- ja erityisesti valmisosien vientiin Saksan suurille rakennusmarkkinoille.
Suomessa on pitkä perinne ja vahvaa osaamista valmisosarakentamisessa.
Suomen valmisosarakentamisen kehittyessä on pyritty yhä avoimimpiin rakennusjärjestelmiin ja siten asiakaslähtöiseen, korkealaatuiseen ja nopeaan
toteutukseen. Näillä tekijöillä suomalainen yritys menestyy myös Euroopan valmisosamarkkinoilla yleensä.
5.3. Tutkimuksen kritiikki
Tutkimuksen tavoite saavutettiin. Tutkimuksen yhteydessä koottiin kaksi valmisosarunkoa toimeksiantajan omien ja muiden suomalaisten asian
tuntijoiden tuella. Valmisosar unkojen käyttökelpoisuus ja kilpailukyky toden
nettiin koemarkkinoilla ja siihen liittyvän karkean kustannustarkastelun tulos
ten perusteella. Jäljelle jäänyt epävarmuus valmisosar unkojen A ja В menes
tymisestä poistuu vasta seuraavalla askeleella, eli koetarjousten tulosten ja mahdollisen yhden tai useamman voitetun pilottikohteen toteutuksesta saatavien kokemusten perusteella.
Valmisosarungon kokoamisen ja sopeutuksen teoreettiset perusteet löytyivät kirjallisuudesta. Valmisosatekniikkaa on Suomessa tutkittu syvällisesti ja kehi
tetty pitkälle. Tutkimuksessa referoitiin myös rinnakkaissuunnittelun teoria ulkomaisten muiden teollisuusalojen lähteistä, vaikka sitä ei voitu juurikaan soveltaa. Rinnakkaissuunnittelua ei ole Suomen rakennusteollisuudessa tut
kittu tai sovellettu. Rinnakkaissuunnittelua soveltamalla olisi rakennusalallakin mahdollista lyhentää suunnittelu- ja valmistusaikaa, alentaa kustannuksia ja vähentää tuotteessa esiintyviä virheitä. Tuotteen sopeutus perustuu Porterin malliin erilaistamisesta kilpailuetuna sekä tutkimusohjelman aikana kehitettyyn keihäänkärkistrategiaan.
Saksan valmisosamarkkinoita ei ole Suomessa paljon tutkittu, eikä valmisosa- markkinoista ollut tutkimuksen alussa helposti saatavissa kirjallisuutta.
Rakentamistalouden laboratorio järjesti keväällä ja kesällä 1993 tutkimukseen liittyen seminaarisarjan, jossa luennoi asiantuntijoita Saksasta ja Suomesta.
Saksan yhdistyminen vaikeuttaa tilastojen saamista ja erityisesti niiden tulkintaa. Vuoden 1989 jälkeen tilastoissa ovat uudet osavaltiot vain rajoitetusti mukana riippuen tietojen saatavuudesta.
Saksan rakentamismääräyksiä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuuden, semi
naaritilaisuuksiin osallistumisen ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty syvällisemmin rakennelaskelmien ja suunnittelun yksityiskohtaisia eroja Saksan ja Suomen välillä. Rakentamismääräyksiä käsit
televän kirjallisuuden tulee olla ajan tasalla ja siksi muu kirjallisuus paitsi DIN- normit hankittiin suoraan Saksasta, mikä hidasti käyttökelpoisen kirjallisuuden löytämistä. EU:ssa ja Saksassa ollaan siirtymässä Eurocodes'ien käyttöön, mutta