Erilaistaminen.................................................................................. Í9

2. V almisosateknhkka ja sen sopeutus markkinoille

2.3 Tuotelähtöinen sopeutus markkinoille

2.3.2 Erilaistaminen.................................................................................. Í9

Porterin mukaan tuotteen tai palvelun erilaistaminen tarkoittaa, että luodaan jotain ainutlaatuista, jota toimialalla ei ole tarjolla. Erilaistamista voidaan toteuttaa eri tavoin: tuotesuunnittelulla tai tuotemerkki-imagolla, teknologialla, asiakaspalvelulla, myyntiverkostolla tai jollakin muulla ominaisuudella, jolla voi myönteisesti erottua joukosta. Erilaistaminen vaatii yritykseltä mm. vahvat markkinointitaidot, tuotesuunnittelutaitoa, hyvää mainetta laadun ja tekno

logian suhteen sekä vahvaa yhteistyötä jakelukanavien kanssa.35

Tuotteen ominaisuuksien kehittäminen on yksi keino erilaistua. Japanilaisten menestyminen perustuu pitkälle siihen, että he kehittävät ja parantavat tuot

teidensa ominaisuuksia jatkuvasti. Uusien ominaisuuksien esittäminen

ensim-35 Porter (1988) s. 151-160

mäisenä on eräs parhaimmista kilpailukeinoista. Erilaistamisen kohteena oleva ominaisuus on oltava asiakkaidenkin mielestä tärkeä. Usein yritykset ja tuotteet ovat erilaisia, mutta eivät silti erilaistuneita, koska asiakkaat eivät arvosta niiden tarjoamaa ainutlaatuisuutta.36 37

Erilaistamiseen liittyy Porterin mukaan seuraavat riskitekijät:36 37 38

□ Kustannuserot kilpailijoiden ja erilaistaneen yrityksen välillä muodostuvat liian suureksi, ja ostajat asettavat kustannussäästöt erityisominaisuuksien edelle.

□ Ostajien tarve hankkia erilaistettua tuotetta ei toteudu, koska ostajan vaa

timukset muuttuvat.

□ Jäljittely kaventaa havaittua erilaistamisesta saavutettua etua.

2.3.3 Ostomuuri ja keihäänkärkistrategia

Ostomuuri-ajattelun lähtökohtana on yrityksen tunkeutuminen uusille mark

kinoille nykyisellä tuotteella, joka on koeteltu ja kilpailukykyinen nykyisillä markkinoilla. Ostomuurilla tarkoitetaan, että asiakkaat suhtautuvat aluksi pääsääntöisesti torjuvasti markkinoille tuleviin uusiin tuotteisiin ja myyjiin.

Tunkeutuminen tapahtuu valitun keihäänkärkituotteen avulla. Keihäänkärki- ajattelun mukaan ostomuurista etsitään pehmeät kohdat eli poikkeavat ensim

mäiset asiakkaat, jotka suhtautuvat heille uuteen keihäänkärkituotteeseen ja myyjään myönteisesti, sekä ovat halukkaita kokeilemaan ko. tuotetta. Kun ostomuuri on lävistetty keihäänkärjellä, voidaan tuotevalikoimaa jatkossa laa

jentaa. Talonrakennuksen tuoteosamarkkinoilla ostomuuri koostuu tiilistä, jotka kuvaavat ostajia, ja laastista, joka kuvaa ostokäyttäytymistä. Kirjalli

suudessa esitettyjen yleisten ja erityisesti investointituotteiden ostokäyttäyty

mistä selittävien mallien oletetaan tässä soveltuvan pitkälle myös talon

rakennusalalla. Keihäänkärkimarkkinoinnin avulla pyritään murentamaan

"laastia", eli perinteistä ostokäyttäytymistä ja murentamalla yksi tiili osto- muurista, toivotaan muiden putoavan helpommin ja myynnin näin kasvavan.

Parhaimman tuloksen saavuttamiseksi markkinointi (murentaminen) aloitetaan pehmeimmäksi oletetusta laastista.39

36 Kotler (1991) s. 293-294 37 Porter (1988) s. 28, 38 Porter (1984) s. 70

39 Kiiras & Huovinen (3.9.1993); Wichmann (1993)

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 21 Ostomuurin pehmeiden kohtien asiakassegmenttien ja yksittäisten asiakkaiden tunnistaminen perustuu koemarkkinointiin. Keihäänkärkituotetta koe- markkinoidaan ensisijaisesti valintapäätöksen tekoon osallistuville avain

henkilöille, mutta myös teknisille asiantuntijoille ja vaikuttajille haastattelujen tai kyselyn avulla, tai esim. messuosallistumisen yhteydessä.40

Markkinan pehmeyteen viittavat tekijät, joiden avulla potentiaalinen pehmeä markkina erotetaan, voidaan ryhmitellä suomalaisen tuoteviejän kannalta seuraavasti:41

□ haastateltavan henkilökohtaiset siteet Suomeen

□ haastateltavan ostohenkilön ominaisuudet

□ ostotarpeeseen ja -tilanteeseen sekä oston/ tarpeen ratkaisevaan teknolo

giaan ja keihäänkärkituotteeseen liittyvät tekijät

□ keihäänkärkiyrityksen ominaisuudet

□ ostoprosessiin ja myyntiprosessiin liittyvät tekijät.

Koemarkkinoinnin tulosten perusteella asiakaspotentiaali jaetaan kovaan ja pehmeään markkinaan. Pehmeään segmenttiin kuuluvat kärkituotteeseen myönteisesti suhtautuvat ja kovaan kielteisesti suhtautuvat potentiaaliset asiakkaat. Seuraavaksi myyntityö ja koetarjoukset kohdistetaan ensisijaisesti löydettyyn pehmeään segmenttiin.42

40 Kiiras & Huovinen (3.9.1993) 41 Kiiras & Huovinen (3.9.1993) 42 Kiiras & Huovinen (3.9.1993)

3. Valmisosien käyttö, urakkamuodot ja rakentamismääräykset Saksassa

3.1 Saksan valmlsosamarkklnat

3.1.1 Valmisosatekniikan yleisyys

Toisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa oli suuri asuntotarve. Tämä johti valmisosarakentamisen ensimmäiseen läpimurtoon. Vuosina 1960-73 hyvin

voinnin kasvaessa tarvittiin aikaisempaa korkeatasoisempia asuntoja. Koska rakennustyömailla oli puute ammattityövoimasta, valmistusta siirrettiin tehtaisiin. Vuonna 1973 asuntojen kysyntä laski johtuen mm. öljykriisin kohot

tamasta korkotasosta. Rakennusvienti öljyä tuottaviin maihin tarjosi uusia kehitysmahdollisuuksia saksalaiselle valmisosateollisuudelle 1970-luvun jälkipuoliskolla. Vienti kuitenkin loppui öljyn maailmahintojen laskettua kriisiä edeltävälle tasolle.43

Vuonna 1988 Länsi-Saksa oli Euroopan Yhteisön johtava betonivalmisosien tuottaja ennen Iso-Britanniaa ja Ranskaa. Länsi-Saksassa valmisosien viennin arvo oli DEM 118 miljoonaa v. 1989, kun ko. arvo oli DEM 50 miljoonaa v. 1980 . Tuonti vaihteli DEM 97 miljoonasta (1982) DEM 137 miljoonaan (1983) 1980- luvulla. Vuonna 1989 tuotiin Länsi-Saksaan betonielementtejä DEM 116 mil

joonan arvosta.44

Betonivalmisosien tuotantomäärä kasvoi yhdistyneessä Saksassa voimakkaasti 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa. Erityisesti suurten valmis- osien kuten välipohjalaattojen, seinäelementtien ja runkoon liittyvien valmis- osien määrät kasvoivat. Esimerkiksi välipohjalaattojen tuotantovolyymi kolminkertaistui vuodesta 1985 vuoteen 1992, ja tuotanto oli noin 23,7 mil

joonaa neliömetriä v. 1992 (Kuva 3.1).45

43 Schulte-Tigges (1993)

44 Heller Marketing GmbH (1990) s. 18-26 45 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 353-358

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 23

Eä Suuret seinäelementrt

□ Runkorakenteisiin liittyvät valmis osat

■ Suuret veiipohjaiaatat

Kuva 3.1. Betonivalmisosien tuotannon volyymi Länsi-Saksassa v. 1980-1990 ja yhdis

tetyssä Saksassa v. 1991-1992 (1985-100) (Lähde: Beton- + Fertigteil-Jahrbuch 1994, Bauverlag GmbH - Wiesbaden und Berlin, siinä käytetty lähde Statistische Bundesamt).

Teräsbetonin kokonaisosuus valmisosarakentamisesta oli noin 52 % v. 1989.

Valmisosista rakennetuissa toimisto- ja julkisissa rakennuksissa teräsbetonin osuus oli 82 %. Teräksen kokonaisosuus valmisosarakentamisesta oli noin 31 % koostuen pääosaksi teollisuusrakennuksista.46

Em. valmisosatekniikan kehityksestä huolimatta Länsi-Saksan asuinrakennuk

sista vain 5 % toteutettiin valmisosista v. 1989 ja vastaava osuus muussa talon- rakennustuotannossa oli 44 %. Tiedot on laskettu rakennustilavuuksista ja mukana ovat vain vanhat osavaltiot. Ainoastaan erilaiset hallityyppiset teol

lisuus-, tehdas-, kauppa- ja varastorakennukset rakennetaan useammin valmisosista kuin paikalla rakennettuna. Toimisto- ja julkisista rakennuksista vain 23 % rakennettiin valmisosista 1989. Vaikka valmisosatuotannon määrä on kasvanut, valmisosarakentamisen osuus talonrakentamisesta ei merkittävästi kasvanut 1980-luvulla (Kuvat 3.2 ja 3.3). 47

46 Heller Marketing GmbH (1990) s. 29-30 47 Heller Marketing GmbH (1990) s. 26

250000

— ■ P ai kai tarak entäminen Valmisosarakentaminen 200000

150000

100000

50000

Kuva 3.2. Valmisosa- ja paikallarakentamisen ■volyymi Länsi-Saksassa v. 1985-89.

(Lähde: Heller Marketing GmbH, Der Markt für Betonfertigteile in der Bundesrepublik Deutschland - Marktanalyse. 1990, s.23)

Asuinrakennukset Liike-, toimisto-, hotelli- yms. Halli tyyppiset rakennukset rakennukset

Kuva 3.3. Asuinrakennusten ja muiden eri tyyppisten uudisrakennusten jakautuminen valmisosa- ja paikallarakennettuihin rakennuksiin Länsi-Saksassa v. 1989. (Lähde:

Heller Marketing GmbH, Der Markt für Betonfertigteile in der Bundesrepublik Deutschland - Marktanalyse. 1990, s.26)

Saksalaiset eivät siis suosi betonielementtien käyttöä. Paikallavalu on Saksassa usein ainoa vaihtoehto. Syy löytynee rakentajien asenteista.

Paikallavalu-Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 25 tekniikka on myös pitkälle kehittynyttä. Valumuottien valmistajat ovat Saksassa kilpailukykyisiä ja he kehittävät suurempiin kohteisiin rakennuttajan vaatimusten mukaisia korkealuokkaisia erikoismuotteja. Nykyaikaiset muotit kestävät korkeita muottipaineita ja useita käyttökertoja, jolloin tarvitaan aikaisempaa vähemmän muotteja. Lisäksi paikalla valetun betonipinnan laatu on niin hyvä, ettei jälkityötä tarvita.48 49 50 51 52 53

3.1.2 Kilpailu valmisosamarkkinoilla ja valmisosatuotteet

Saksassa teräsbetonivalmisosien tuotanto on pääosaksi rakennusurakoitsijoiden hallinnassa. Noin 80 % valmisosatuotannosta on rakennusurakoitsijoiden omistuksessa, noin 30 % markkinoista on viiden suuren rakennusurakoitsijan omistuksessa ja noin 45 % paikallisten rakennusurakoitsijoiden omistuksessa.

Siten useimmat valmistajista tarjoavat myös avaimet käteen toteutusta.

Riippumattomien valmistajien osuus on noin 20 % ja nämä toimivat useimmin tuotetoimittajina urakoitsijoille.49 50

Valmisosien penetraatioaste on vaatimaton, tuotteena ainoastaan filigran-laatta poikkeaa tästä 40 % markkinaosuudellaan välipohjissa. Filigran-laatta on välipohjan puolivalmisosa eli noin 5 cm paksu kuorilaatta, joka sisältää vaadit

tavan raudoituksen. Filigran-laatan varaan valetaan vaaditun paksuinen kantava betonilaatta. Välipohjiin on tarjolla ontelo- ja filigran-laattojen lisäksi muita valmisosaratkaisuja, kuten esijännitettyjä TT-laattoja. Ontelolaatat tai vastaavat massiivilaatat voivat myös olla jännittämättömiä, jolloin jännevälit ovat lyhyemmät. TT-laatat saa myös kuorilaattoina, joissa varsinainen kantava laatta Vedetään jälkikäteen TT-laatan palkkien ja kuoren varaan. Myös sekundääripalkkiratkaisuja käytetään, erityisesti lyhyiden kuorilaattojen kanssa. Lisäksi löytyy erikoisia Trogp/titten-laattoja, "kaukalolaattoja". Ne ovat valmisosalaattoja joiden reunoilla on kiinteät palkit (Kuva 3.4).51 52 53

48 Tyska byggare... (1993) s. 29-30 49 Heikkilä (1991) s. 99-104

50 SMG Corporate Consul tans (1990) s. 11-17 51 Heikkilä (1991) s. 61

52 Filigran (1984)

53 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 165-195

j)o o o o o()o o o o

^o{)

()

Hohlplatte mit Fugenverguß Massivplatte mit Fugenverguß

л я Д л

л « л " Д " л

Gitterträgerdecke mit Aufbeton

рд V V \ 7 V Ч/ 4/ 4V \/ V \

1 Ü Ü Ü U '

c) Trapezträger mit Gitterträgerdecke und Aufbeton Wem

TT-Doppelstegplatten mit Aufbeton

U

£12 cm

4/г

9 Trogplatten mit Fugenverguß

£12 cm

g) Einseitige Plattenbalken

TKK / Rakentamistalous Niklas Skog

Kuva 3.4. Saksassa käytettyjä välipohjavalmisosia a) ontelo- tai massiivilaatta, b) ja c) kuorilaatta (usein Filigran), d) ja e) TT-laatta sekä f) ja g) erikoisratkaisuja, joissa palkit ovat osa valmisosalaattaa (Lähde: Schulte-Tigges,1993).

Teräsbetonipilarit ovat Saksassa pääsääntöisesti monikerroksisia, joiden etuja ovat nopea asennus ja staattisesti edullinen ratkaisu. Kerrospilareiden etuna on pienempi koko ja paino sekä pitemmät valmistussarjat. Betonipilareiden poikkileikkaus on tavallisesti suorakaide. Muut poikkileikkaukset aiheuttavat lisäkustannuksia valmistuksen ja kuljetuksen osalta. Pyöreät pilarit

valmis-Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 27 tetaan usein pystymuotissa, joka rajaa pilareiden korkeuden. Teräsbetoni- pilareissa käytetään yleensä perinteisiä näkyviä betonikonsoleja (Kuva 3.5).54

Kuva 3.5. Kaksi esimerkkiä Saksassa käytettävistä betonipilariratkaisuista, moni

kerroksinen ja yksikerroksinen pilari. (Lähde: Beton- Fertigteil-Jahrbuch 1994. s. 166) Saksassa teräspilarit ovat perinteisiä teräsprofiili- ja teräsputkiratkaisuja sekä erilaisia liittopilareita (Kuva 3.6).

Kuva 3.6. Esimerkkejä saksa

laisista liittopilariratkaisuista.

(Lähde: Schulte-Tigges 1993)

Kilpailevia palkkiratkaisuja, erityisesti liittopalkkeja näyttää olevan Saksassa useita. Teräsbetonipalkkeja käytetään Saksassa teräspalkkien sijasta mm. edel

listen parempien palonkesto-ominaisuuksien takia. Betonipalkeista löytyy suorakaide- ja leukapalkkien lisäksi konsolipalkkeja, joissa on yksittäisiä kon

soleja tietyin välein, tai palkkityyppejä, joissa on syvennykset sekundääri- palkkeja tai TT-laattoja varten (Kuva 3.7).55

54 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 165-175 55 Beton + Fertigteil-Jahrbuch 1994 s. 170-184

Querschnitt-Typ Querschnitt Vorteile zu beachten

Rechteck • einfache Schal- und

Bewehrungsform

• direkte Lasteintragung

• günstige Installationsführung

Bauhöhe

Rechteck • günstige Schal- und

Bewehrungsform

• direkte Lasteintragung

• geringe Gesamtbauhöhe

1 aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Rechteck

Linienkonsole

e einfache Schalung

• unproblematische Auflage

rung der Deckenplatten

• geringe Gesamtbauhöhe

•. aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Rechteck

Einzelkonsole e Materialersparnis gegenüber Linienkonsole

• geringe Qesamtbauhöhe

aufwendige Verbindung von Deckenplatte und Randunterzug Platten

balken

ra

e statisch günstiger Querschnitt

• gute Auflagerungsmöglichkeit auch für Montage

• günstige Installationsführung

e große Gesamtbauhöhe

6 Platten

balken • statisch günstiger Querschnitt

e geringes Fertigteilgewicht

• direkte Lasteintragung

• einfache Schah und Bewehrungsform

• hoher Ortbetonanteil (Baufort

schritt

Kuva 3.7. Saksalaisia välipohjapalkkeja, jotka ovat teräsbetonivalmisosia. (Lähde: Beton- Fertigteil-Jahrbuch 1994. Bauverlag GmbH, Wiesbaden und Berlin s. 172)

Useimmat betonipalkkiratkaisut ovat perinteisesti laatan alapuolella ja näin tilaa vieviä palkkeja. Teräspalkit voidaan teräksen ominaisuuksista johtuen paremmin integroida välipohjaan, jolloin saadaan erittäin matala välipohja- rakenne. Betonirakenteen sisään jäävän teräspalkin etuna on, että vain ala- laippa tarvitsee palosuojata.

Esim. Hollannissa on tiedostettu matalan rakenteen ja teräspalkkiratkaisujen edut. Hollannissa käytetään myös ontelolaattoja yleisesti. Hollannin mark

kinoilla on useita matalia teräs- ja liittopalkkeja, jotka on kehitetty Suomessa ja Ruotsissa. Koska Hollanti on kuulunut edelläkävijöihin valmisosatekniikan suhteen, voidaan olettaa kehitys Saksassa samansuuntaiseksi. Esimerkiksi luxemburgilainen Arbed markkinoi Saksassa teräspalkkia, joka jää rakenteen sisään ja siten vähentää rakenteen korkeutta. Arbedin palkki koostuu IPE- profiilista, josta toinen laippa leikataan irti ja tilalle hitsataan leveämpi teräslevy alalaipaksi. Palkkiin on lisäksi kehitetty nopea liitostekniikka (Kuvat 3.8 ja 3.9).56 57 56 57

56 Arbed, Euro structures...

57 van de Bogaard (1993) s. 39^43

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 29

HE+L: semi-geïntegreerde ligger

NSQ (Nomålje Svets) SFB (British Steel): slim (loor beam

MSO: staal-betonligger MSI: staal-betonligger

Kuva 3.8. Hollannin markkinoilla saatavia matalia hitsattuja teräs- tai liitto- palkkeja, jotka jäävät välipohjan sisään.

(Lähde: Bouwen met Staal 113 juli/

augustus 1993 sAl)

Kuva 3.9. Arbedin valmistama teräs- palkki, joka sopii käytettäväksi ontelo- laattojen kanssa ja jää rakenteen sisään.

(Lähde: Euro struc- tures-esite)

I Plattenverbindung mit Zugbewehrung

Hohlkôrperdeclce

3.2 Urakkamuodot

Tavallisimmat urakkamuodot talonrakennushankeissa Saksassa ovat Vergabe nach Fachlosen (VNF-osaurakka) ja Generaluntemehmer-Vergäbe (GUV-urakka).

VNF-muoto vastaa suomalaista jaettua urakkaa ja GUV-perusmuoto kokonaisurakkaa. Pääurakoitsijan tehtävät ja vastuu kuitenkin vaihtelevat saksalaisessa GUV-muodossa.

Saksassa arkkitehdin asema on erittäin vahva. Arkkitehti on lähes poikkeuk

setta rakennuttajan pääasiantuntija urakkamuodosta riippumatta. VNF- muodossa arkkitehti toimii pääsuunnittelijana ja tuottaa hankkeen luonnokset sekä alustavan kustannusarvion. Arkkitehtitoimisto teettää usein osan suunnit

telutyöstä alihankintana pienillä yksityisillä ammatinharjoittajilla. Arkkitehti johtaa suunnittelutyön ja allekirjoittaa rakennuslupahakemuksen ja siihen liit

tyvät asiakirjat. Rakennesuunnitelmat tarkastaa virallisesti hyväksytty priif- insinööri (Prüfingenieur). Rakennuslupa myönnetään hyväksymiskelpoisten suunnitelmien perusteella. Arkkitehti laatii työselityksen ja määräluettelon, joiden perusteella hän kilpailuttaa yksikköhintaurakkana hankkeen eri osat.

Rakennusliikkeet, jotka usein ovat pienehköjä ammattikuntaurakoitsijoita, antavat määräluettelon perusteella yksikköhinnat eri rakennussuoritteille.

Yksikköhinnat sisältävät työn, materiaalit ja koneet. 58 59

Arkkitehdin laatiman kustannusarvion paikkansapitävyys voidaan arvioida vasta, kun hankkeen kaikki osaurakat on tarkistusmitattu ja vastaanotettu.

Kustannusarvion ja aikataulun paikkansapitävyyteen ei liity sakkouhkia ja riski on näin ollen asiakkaalla. Arkkitehdin asema on VNF-toteutusmuodossa erit

täin vahva. Hän toimii usein rakennustöiden valvojana. Myös yksi urakoitsi

joista voi koordinoida muiden urakoitsijoiden työt. Vahvan asemansa ja suur

ten vaikutusmahdollisuuksiensa takia arkkitehdit suosivat usein VNF- urakkamuotoa.58 59 60

58 Venttola (1991) s. 20 59 Hum (1991) s. 26-29 60 Hum (1991) s. 26-29

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 31 VERGABE NACH FACHLOSEN-TOTEUTUSMUOTO

VERGABE NACH FACHLOSEN

Toiminnalliset suhteet Tehtävä

Der Prüfingenieur.

Tekninen tarkastus

Das Nach unternehme n Aliurakoitsija

Kuva 3.10. Vergabe nach Fachlosen-muodon osapuolten toiminnalliset suhteet. (Lähde:

Harri Huru, Talonrakennusprosessin osapuolet ja toteutusmuodot Saksassa. 1991, s.27) Generalunternehmer-Vergabe-nrakkamuodosta käytetään Saksassa myös nimi

tystä avaimet käteen-rakentaminen eli “Schlüsselfertiges Bauen". GUV-muodolla on useita variaatioita. Kaikissa tapauksissa yksi urakoitsija, General

unternehmer on vastuussa omien ja aliurakoitsijoidensa töiden koordinoinnista sekä työmaan järjestelyistä. GU-urakoitsija voi rakentaa koko hankkeen yksin tai jakaa sen aliurakoihin. Yleensä GU-urakoitsija itse vastaa vähintään runko- työstä. GU-urakoitsija kilpailuttaa aliur akat ja valitsee sopivat aliurakoitsijat.

GU-urakoitsija voidaan kiinnittää vastaamaan jo rakennuslupasuunnitelmista ja -hakemuksesta. Yleensä GU-urakoitsija kiinnitetään urakkakilpailun kautta hankkeeseen, vasta kun rakennuslupa on saatu, jolloin hän ehtii vielä vaikut

tamaan lopullisiin suunnitelmiin ja talo voidaan hänen ehdotuksestaan esimerkiksi muuttaa elementtirakenteiseksi.61

61 Huru (1991) s. 30-34

GENERALUNTERNEHMER-TOTEUTUSMUOTO

Kuva 3.11. Generaluntemehmer-Vergabe-toteutusmuodon osapuolten toiminnalliset suhteet. (Lähde: Harri Huru, Talonrakennusprosessin osapuolet ja toteutusmuodot Saksassa. 1991, s.31)

GUV-tarjoukset tehdään kokonaishintaisina. Asiakkaalla on aikaisessa vaiheessa varmuus hankkeen kokonaishinnasta ja aikataulusta, ja hänellä on vain yksi urakkasopimussuhde. Takuuaika alkaa rakennuksen luovutuksesta ja on selkeämpi kuin VNF-muotoa käytettäessä, jolloin jokaisella osaurakalla on oma takuuaikansa. GUV-muodossa asiakas ei vaikuta yhtä paljon detalji- suunnitteluun eikä aliurakoitsijoiden valintaan kuin VNF-muodossa. GU- urakoitsija voi lisälaskuttaa kaikista asiakkaan sopimuksen jälkeen vaatimista muutoksista.62 63

Mikäli GUV-sopimus sisältää myös suunnittelun, GU-urakoitsijasta käytetään saksaksi myös nimityksiä Totaluntemehmer tai Projektuntemehmer. Tätä muotoa ollaan Saksassa vasta kehittämässä ja sen arvioidaan yleistyvän erityisesti kustannussyistä.63 64

62 Huru (1991) s. 30-34 63 Huru (1991) s. 30-34

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike-ja toimistorakentamiseen Saksassa 33 Kolmannessa urakkamuodossa asiakas voi hankkeen varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä tiettyyn Generalübernehmer (GÜ)-toteuttajaan ja esittää toiveensa toteutettavasta rakennuksesta. Asiakkaan vaatimukset voivat olla yksinkertaiset. Asiakas ja GÜ-toteuttaja, joka ei välttämättä oma rakentamisen suoritusresursseja, solmivat sopimuksen ja GÜ-toteuttaja ottaa kokonais- vastuun hankkeen toteuttamisesta. GÜ-toteuttaja solmü riippumattomat suhteet suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin Generalübernehmer-Vergabe- muodolla on Saksassa huono maine ja GÜ-toteuttajaa pidetään usein välistä- vetäjänä, joka ei tuo hyötyä hankkeelle. Suuret rakennusliikkeet ovat kuitenkin käyttäneet GÜ-muotoa hyvin tuloksin, mutta ovat yleensä markkinoineet sitä GUY-urakkana, jonka maine on huomattavasti parempi.65 66 64 65 66

64 Pelkonen ... (1993) s. 9, 30-33 65 Huru (1991) s. 34-37

66 Pelkonen ... (1993) s. 30-33

3.3 Saksan rakentamismääräykset

3.3.1 Yleistä

Saksan rakentamista säätelevät monet ristiriitaisuuksiakin sisältävät määräyk

set ja säännöt. Saksassa on myös useita vastuualueita ja valvontavälineitä, kuten hyväksynnät {Prüfungen), luvat (Genehmigungen) ja valvonnat {Überwachungen). Muissa Länsi-Euroopan maissa ei ole yhtä paljon rakennus

määräyksiä kuin Saksassa. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että Saksassa tapahtuisi muita maita vähemmän esim. rakennusvahinkoja.67

Rakentamista koskevat lait esitetään jokaisen osavaltion Landesbauordnungissa (LBO), jonka mallina on liittovaltiotasolla säädetty Musterbauordnung (MBO).

LBO sisältää yleisiä toimintavaatimuksia, joita täydentävät tekniset määräykset.

Tekniset vaatimukset perustuvat pääosaksi kansallisiin DIN-normeihin, joita Deutsches Institut für Normung tuottaa ja julkaisee.68

Valtakunnallisella tasolla Deutsches Institut für Bautechnik (DIBt) Berliinissä vastaa osavaltioiden teknisten määräysten koordinoinnista. Osavaltioiden rakennusviranomaiset ovat siirtäneet joitakin tehtäviä DIBt in tehtäviksi, kuten esim. tekniset hyväksynnät {Zulassung, Prüfzeugnis) tai sopimukset valmistus- valvonnasta {Güteüberwachung).69

ARGEBAU {Arbeitsgemeinschaft der für das Bau-, Wohnungs- und Siedlungswesen zuständigen Minister der Länder) on työryhmä, joka koordinoi valtakunnallisella tasolla rakentamista. Työryhmän vastuualueeseen kuuluvat rakentamista, asuntoja ja asumisalueita koskevat asiat.70 ARGEBAU toimii yhteistyössä DIBtn kanssa. ARGEBAU:n tärkein tehtävä on MBO:n kehittäminen.71

67 Wagner (1991) s. 72 68 Baur (1981) s. 37-42 69 Essunger (1992)

70 Byggdok, Exportservice... 1986 71 Essunger (1992)

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 35

3.3.2 DIN-normit

Deutsches Institut für Normung'in säätämillä DIN-normeUla on Saksassa erit

täin vahva asema, joka ei perustu lakiin vaan viranomaisten päätöksiin tai vapaaehtoisiin sopimuksiin. DIN-normeja on yhteensä 23 000, joista noin 1400 koskee rakentamista. Rakennusstandardit jaetaan neljään pääryhmään:72

1. Osavaltioiden rakentamismääräyksiksi asettamat standardit

2. Valtion tukemassa asuntorakentamisessa pakolliset standardit (Pflichtnormen)

3. VOBrissa esiintyvät standardit (pääosaksi kaupantekoon ja sopimuksiin lut- tyviä normeja)

4. Standardit vapaaehtoiseen käyttöön.

Vuosittain ilmestyvässä DIN-luettelossa (DIN Katalog für technische Regeln) lista

taan DIN-standardien lisäksi osavaltiokohtaiset rakentamismääräykset, sekä muita säännöksiä.

Tietyt DIN-normit vastaavat suoraan ISO-standardeja, esimerkiksi DIN 4108 Teil 1 vastaa ISO 7345-1987 ja DIN 4108 Teü 5 ISO 6946-2-1986 eli lämmön

eristyksen määrät ja yksiköt (Tl) sekä laskentamenetelmät (T5) vastaavat toisiaan.73

72 Byggdok (1986)

73 DIN-Katalog (1992) s. В 1735

Keskeiset talonrakentamista säätelevät DIN-normit

Osa-alue Standardi (julkaisuvuosi)

• Kuormitusmääräykset DIN 1055

- Materiaalit, rakennusosat, omapaino ja kitkakulma DIN 1055 Teil 1 (1978)

- Perustusominaisuuksia DIN 1055 Teil 2 (1976)

- Muuttuvat kuormat DIN 1055 Teil 3 (19Л)

- Tuulikuorma DIN 1055 Teil 4 (1986)

- Lumikuorma DIN 1055 Teil 5 (1975)

Maanjäristyskuormat ja rakentaminen Saksan maanjäristys- alueilla

DIN 4149 Teil 1 (1981)

Betonirakenteet, suunnittelu ja työsuoritus DIN 1045 (1988)

Jännitetyt rakenteet DIN 4227

Teräs, suunnittelu ja mitoitus DIN 18 800 Teil 1 (1990) Muuraus, suunnittelu ja mitoitus (yksinkertaiset rakenteet) DIN 1053 Teil 1 (1990) Puurakentaminen, suunnittelu ja työsuoritus DIN 1052 Teil 1(1988) Paloturvallisuusmääräykset (lähtökohdat) DIN 4102 Teil 1-18

+ useat muut DIN-normit

Lämmöneristys DIN 4108 Teil 1-5

Ääneneristys DIN 4109

Rakennuksen perustukset DIN 1054 (1976) + muita

Taulukko 3.1. Keskeiset talonrakentamista säätelevät DIN-normit. (Lähteet:

BYGGDOK, Västtyskland - Exportservice nr 23. 1986, s.35 ja DIN - Führer durch die Baunormung 1993/94).

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosanmgon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 37

3.3.3 Saksalainen tyyppihyväksyntä

Rakennustuotteen tekninen kelpoisuus on Saksassa osoitettava ennen kuin tuotetta saa käyttää. Laissa on määrätty, että rakennustuotteet eivät saa vaaran

taa yleistä turvallisuutta tai järjestystä, erityisesti elämää, terveyttä tai luonnol

lisia elinolosuhteita. Siten Saksassa saadaan käyttää vain rakennustuotteita, jotka eivät poikkea oleellisesti julkisista rakennusteknisistä säännöistä (yleensä DIN-normeja), tai tuotteita, joille on myönnetty jokin saksalainen tyyppi

hyväksyntä (Kuva 3.12). 74

Rakennustuotteen hyväksyttäminen

Määräysten alaiset rakennustuotteet (Geregelte Bauprodukte)

Lista ko. tuotteista (Bauregelliste A Teil 1)

(Baustoffnormenliste)

Tekniset määräykset mm. DIN-normeja Erityismääräykset (Zusätzliche Bestimmungen)

Tuotannon valvontasopimus (Übereinstimmungsnachweis)

Ü-merkki

OK

TKK / Rakentamistalous Niklas Skog

Kuva 3.12. Rakennustuotteen hyväksyntä Saksassa (Lähde: Irmschler, Hans-Jörg (DIBt). VTT-seminaari 3.2.1994)

74 Irmschler (1994)

Rakennustuotteiden käyttökelpoisuus näytetään pääsääntöisesti osoittamalla DIN-normien tai muiden määräysten mukaisuus. Jos tuotteelle ei löydy normia tai muuta määräystä ja tuote vaikuttaa rakennelman toimivuuteen, tuotteelle on hankittava erityinen hyväksyntä. 75 76 77 78

Rakennustuotteille, jotka eivät ole määräysten mukaisia, on kaksi vaihto

ehtoista hyväksyntää "Allgemeine bauaufsichtliche Zulassung" ja "Allgemeines bauaufiichtliches Prüfzeugnis". Zulassung on tekninen hyväksyntä, jonka Deutsches Institut für Bautechnik (DIBt) Berliinissä myöntää. Zulassung vaadi

taan rakennusaineelle, -osalle tai -tavalle, joka on uusi ja jonka käyttö

kelpoisuutta ei voida osoittaa voimassa olevien normien tai määräysten perus

teella. Nämä rakennustuotteet vaikuttavat oleellisesti rakennelman ja sen käyt

täjien turvallisuuteen tai terveyteen. DIBt ylläpitää listaa tuoteryhmistä, joiden uusilta tuotteilta yleensä vaaditaan Zulassungia. Zulassung'in myöntämis- prosessi voi olla kallis ja aikaa vievä eikä lopputuloksesta ole täyttä varmuutta.

Zulassung voi viranomaisten taholta väärin käytettynä olla tehokas keino estää tai hidastaa uusien, erityisesti ulkomaisten tuotteiden tuloa markkinoille (Kuva ³.¹³). 76 7778

Prüfzeugnis (Prüfzeichen) on Zulassungia yksinkertaisempi hyväksyntä ja sitä käytetään tuotteille, joiden turvallisuus- ja terveysmerkitys ei ole kovin suuri.

Tuotteet voivat kuitenkin olla oleellisia rakennuksen toimivuudelle, esimerkiksi salaojitus, lämmitysjärjestelmät ja muut asennukset kuuluvat Priifzeugnis-hyväksynnän piiriin.79

Saksassa on edellisten pitkäaikaisten hyväksyntöjen sijasta mahdollista saada rakennustuotteelle ns. kertaluontoinen hyväksyntä (Einzelfall Zustimmung).

Tämä hyväksyntä on kohdekohtainen ja sen myöntää osavaltion korkein rakennusviranomainen "oberste Bauaufsichtsbehörde" eli se on melko kallis. Kerta

luontoinen hyväksyntä ei sovi sarjatuotantoon ja on DIBt:in edustajan mukaan perusteltu vain suurissa kohteissa, kun halutaan käyttää tiettyä erikois

ratkaisua, jolle ei löydy normia.80

75 Irmschler (1994) 76 Korander (1993) 77 Wagner (1991) s. 37 78 Essunger (1992) 79 Essunger (1992) 80 Irmschler (1994)

Niklas Skog: Suomalaisen valmisosarungon sopeutus liike- ja toimistorakentamiseen Saksassa 39

0 Hakija toimittaa Zulassung-hakemuksen, jonka liitteestä ilmenevät erot voimassa oleviin teknisiin määräyksiin (esim. DIN- normeihin).

DIBt selvittää onko tuotteelle mahdollista (tarpeen) saada Zulassungia ja mitkä osoitukset tai todistukset tarvitaan arviointia varten.

@ Jos on tarpeen, hakijan ja DIBt:n puolesta asiaa hoitavan tai tarvittaessa testauslaitoksen tai asiantuntijan (DIBt:n asettamia) kesken voidaan käydä neuvotteluja.

(3) Testauslaitos tai asiantuntija tekee testausohjelman, joka on syytä hyväksyttää asiantuntija

ryhmällä = SVA (Sachverständtigenausschuß), jotta vältytään myöhemmät lisävaatimukset.

Testejä varten DIBt voi määrätä tietyn testauslaitoksen. Jos näin ei tapahdu, hakija antaa jollekin testauslaitokselle tehtäväksi testaamisen. Testauksen maksaa hakija.

0 Testaus

testitulokset ja ehdotus toimitetaan DIBt:n asiantuntijaryhmälle (SVA).

In document Die Anpassung von einem Finnischen Fertigteiltragwerk im Buero- und Geschäftsbauen in Deutschland. Anpassning av finsk elementstomme till affärs- och kontorsbyggande i Tyskland. The Adaptation of a Finnish prefab frame for shop and office building in Germ (sivua 25-0)