N:o 6
SISÄLLYS:
Hinta 2:
Me ja lääkärit.
Kuka on puoskari?
Lääkärien uhrivasikka.
Rokotusaineen valmistus.
Umpisuolentulehdus.
Lääkärit taaskin erehtyneet.
Lausunto tulevasta sivistyksestä.
Rokotuksen seurauksia.
Parantajan pakinaa.
Muutamia k ysym yk siä.
Tietoja ja ajatuksia.
Edelleenkö rokotuspakko.
T erveyden Ystävien säännöt.
Kutsu terveydenhoitoviikolle.
Erään äidin hätähuuto.
T erveyden Ystävien yleinen kokous.
Rokotuksen tuhoja kuvattuna.
Syntipukki.
Toimittaja SAMPSA LUONNONMAA. — Paimio.
Me ja lääkärit.
M eillä on erik o in en s y y tä llä k e r ta a ly h y e sti e sittä ä m eidän ja lääk ärien k a n ta ro k o tu k se sta . T eem m e sen sen vuoksi, e ttä ku lu n een a k e v ä ä n ä ja a rv a te n k in v a sta isu u d e ssa k in tu lee jok aisen lapsen v an h em m an ja holhoo
jan p ä ä ttä ä , k u m p aa m ielip id että ta h to v a t s e u ra ta silloin, kun tu le e lapsi ro k o te tta v a k s i.
T o ise ssa p a ik a ssa esitäm m e laajem m in ro k k o ain een v alm istu k sen ja m u u tam ia lau su n to ja siitä. T ä s s ä v a a n m u utam ia ajatu k sia lisäksi.
H u o m au tam m e aluksi, e ttä itse »rokkoseerum i», joksi lä ä k ä rit n im ittäv ät v a s ik a s ta o te ttu a m ätää, on p ä ä a s ia s s a iso ro k k o p asillia sisä ltä v ä ä ainetta, sisä ltä e n sen lisäksi lu k e m a tto m a n m ä ä rä n m uittenkin ta u tien p a silliä. R o
k o tu s on siis ilm an se lity k siä tav a llise n ihm isen m ielestä v a a ra lliste n tau tien le v ity stä .
Se s y n n y ttä ä h e ti liev än isonrokon, to isissa h y v in k in pah an ja k o rk ean k u u m een se k ä h eti jälk itau teja. T ä m ä n on jokaisen koti sa a n u t kokea. R o
k o tu k se n h u o n o t tu lo k se t o v a t niin tu n n e tu t kaikkialla, e tte i m eidän ta rv itse niitä to d istella.
Kun aja tte le m m e ro k o tu s ta : te rv e lap si s a a s tu te ta a n eläim estä otetulla m ädällä, jo k a sisä ltä ä tautipasillia, joiden tu o tta m ia ta u te ja ei k u k aan voi a a v is ta a k a a n , niin jo tä ltä k in puolen on ro k o tu s a iv an järje tö n tä , kansan kieltä k ä y ttä e n , piru llista to im in taa. M e k äsitäm m e a iv a n y k sin k e rta ise sti, e ttä te r v e ja tau tip a sille ista v a p a a lapsi ja aikuinenkin on joka suh teessa luonnollisella k an n alla. H änellä on su u rin m ahdollisuus p y s y ä te rv e e n ä , ku
ten k o k em u sk in on to d en n u t.
T au tip asillien v e re e n istu tta m in e n on m eidän m ielestäm m e ty h m in tä te r v ey d en h o ito a.
T av a llise n a ja tte lu n lisäksi olem m e usein e s ittä n e e t m yöskin v an h em pien siv isty sm a itte n o p p in eitten lääk ärien ja m uitten o p p iarv o ja o m aav ien lau su n to ja ro k o tu k se n ta rp e e tto m u u d e s ta ja v a a ro ista . M iksi? S ik si,v a a n , e ttä m eidän aik an am m e on k a ik issa k an san k e rro k s is s a ihm isiä, jo tk a luot
ta v a t a in o a sta a n lä äk ärien san aan . J a kun m eillä v a lite tta v a s ti ei ole o m a ssa m a a ssa m m e v ielä ro k o tu sta tu tk iv ia lä ä k ä re itä, niin olem m e tu r v a u tu n e e t ulkom aisiin. J a niissä on m onia m aailm an m aineen sa a v u tta n e ita tiedem iehiä.
L y h y e s ti: Me h y ljääm m e ro k o tu k se n joka su h te e ssa turm iollisena ja v aad im m e sen po istam ista.
M eitä on to sin usein h u o m a u te ttu siitä, ettem m e me m uka k y k en e a r
v o ste le m a a n lä ä k ä re itä , k o sk a he o v a t paljon tu tk in e e t ja e d u sta v a t »lääke
tied että» .
T ä h än v a s ta a m m e : M eillä ei o lek aan m itään lä ä k e tie d että, ei ainakaan ro k o tu k se n pohjana.. • .M aassam m e ei ole a in o a ta k a an lääk äriä, jo k a olisi e d e s k y m m en en v u o tta h uom ioinut to tu u tta etsien ro k o tu k sen tuhoja tai ed es sen tu o tta m ia h y v iä puolia, jo ista lä ä k ä rit m ielellänsä m ain itsev at. Jos olisi sellainen, niin v oisihan jo h ä n tä m ainita tie te e n h a rra s ta ja k s i. S uruk-
seinm e tä y ty y m ainita, e tte i ed es lääk in tö h allitu s, jo ssa o n lää k in tö n e u v o k sen tittelillä v a ru s te ttu ja lä ä k ä re itä, ole a ik a n sa k e h ity sta so lla , v a a n on se ainakin 50 v u o tta a ja s ta a n jä le ssä . L ääk in tö h allitu s on k u lu v a n a k in v u o n na rokotushom m issa e siin ty n y t niin tie tä m ä ttö m ä n ä ja ep äjo h d o n m u k aisen a, e ttä on su o ra sta a n h ä p e ä k si, k u n niinkin a rv o v a lta is e lla p a ik a lla o le v a t e siin ty v ä t sillä ta v alla. S eh än on v ä ittä n y t, e ttä ro k o tu s on ain o a p e la sta ja lso sta ro k o sta , e ttä ro k o tu s k e s tä ä 5 v u o tta , e ttä ro k o tu s on v a a ra to n , e ttä vaan ro k o te ttu lapsi on koulussa su o ja ttu tau d e ilta , m u tta ro k o tta m a to n ja te rv e lapsi o n v aarallin en koko koululle ja m u u ta sem m o ista, jo tk a v ä itte e t ja m ielipiteet on jo vu o sik y m m en iä sitte n tä y sin p ä te v ä s ti to d e ttu aiv an väärik si ja p eru steetto m ik si.
Me uskallam m e v ä ittä ä , e ttä jo s tä s s ä tie te e s tä jo ta in ap u a on, niin to d e l
linen tie tä m y s eli tiede on m eidän puolellam m e, v a ik k a e i m eillä o lek aan mi
tään opp iarv o ja, ei to h to rin h attu ja, eik ä h allitu k sen a n ta m ia n e u v o k se n n i
miä.
Kuka on puoskari?
Kun viim e vuo sin a on y h ä useim m in lä äk ärien tah o lla k ä y te tty p u o sk a ri-san aa. ja on sitä ta h d o ttu s o v e llu tta a »luonnonparantajiin», v a ik k a e iv ä t lääk ärit e iv ä tk ä tä tä sa n a a k ä y tte le v ä t sanom ain to im itta ja tk a a n n ä y a ja te l
leen asiaa. N ä y tteek si, m itä lä ä k ä ri a ja tte ji p u o sk a rista , esitäm m e s e u ra a - v assa aikoinaan tu nnetun ja y le ise sti a rv o ’ssa p id e ty n to h to ri A. A. G ra n - feltin lausunnon, jonka hän m u istelm issaan e sitti v :n 1914 K a n sa n v a listu s- se u ran k a le n te rissa . Siinä h än m.m. san o o :
»Olin su o ritta n u t loppuun y lio p isto lliset lukuni. K urssi oli ollut pitkä, m utta lopputulos ei ollut ila h u tta v a . T u tk in to jen i nojalla tosin olin o ik e u te ttu te k em ään lä ä k in tä h allitu k sessa lä ä k ä rin v a lan ja s a a ta v is s a taisi olla jo
ku v iransijaisuus. iMutta h a rjo itu sajalla sa ira sh u o n e issa olin oppinut jo ta kin, josta en aikaisem m in tie n n y t. L ä äk ärille e iv ä t riitä o p in n o t, siihen to i
m een tulee sy n ty ä . O pinnot y k sin a u tta v a t v a in p u o sk arik si, e ik ä m in u a m i
k ään p u oskarin m aine eikä p u o sk arin leipä h o u k u tellu t. L ä ä k ä rin v a la jäi m inulta v a n n o m atta. R auhoitin itseän i sillä, e ttä k a ik e ti m inuunkin so v e ltu u :
»Ei oppi ojaan k aad a» , k ään sin selkäni entisille luvuilleni ja ta rjo u d u in K an sa n v a listu sse u ra n sih teerik si. O m a n v o ito n p y y n ti ei m inua siih en h o ukutellut, sata m a rk k a a ku u ssa m ak settiin , eik ä se u ra n silloinen talo u s o ik e a s ta a n olisi sallinut palkkoihin senkään v ertaa.»
— Lasten vanhem m at! Järjestäkää patkk akunnallenme yleisiä kokouksia, joissa neuvotellaan, miten saataisiin lapset pelastetuksi pakollisesta tauti-istutuksesta.
Terveyden Ystävien johtaja Sampsa Luonnonmaa tulee puhumaan ja tuo asiaa va
laisevaa kirjallisuutta mukanaan.
Lääkärien uhrivasikka.
Rokotusmädän alkuvaihe.
Rokotusaineen valmistus.
Mitä s e on ja mitä s e vaikuttaa?
Olemme jo m onasti esittäneet lukijoillemme lääkärien ja monien muitten asiaa tutkineitten lausuntoja rokotuksen tarpeettom uudesta ja vaaroista se
kä itse rokkoaineestakin. Tällä kertaa selostam m e vielä kuvien valaisem a
na, mitä iletystä on se aine, jota aikamme »tiedem iehet» nim ittävät »rokko- seerum iksi», koska kansa y leen sä — kouluoppineetkin siihen luettuna — ei tiedä, mitä se rokkoseerum i o n , m iten sitä valm istetaan ja mitä se vaikuttaa, siliä lääkärikunta ja m aan sanom alehdistö on kaiken tämän visusti salannut kansalta.
Rokotuskauden alkuaikoina oli sellainen tapa, että ensin rokotettiin muu
tamia m ahdollisim m an terveitä lapsia, joita sitten kuljetettiin paikasta toi
seen ja heistä otettiin m ätää toisiin lapsiin. Tällaista lasta kansa nimitti
»m ätäpytyksi» ja rokotustoim itusta sanottiin vieraalla nimellä »vaksinee- raukseksi», jota alkuvuosina kauan aikaa toim ittivat kanttorit, suntiot ja jot
kut kätilöt tai muut yhtä p ätevät virkailijat. Kun äidit olivat vastahakoiset kuljettamaan lastansa rokotustilaisuuksissa, niin uskoteltiin, että lapsi tulee sitä terveemimäksi, m itä enem m än siitä m ärkää otetaan. Mikä siivoton valhe!
Tällaista oli »tieteellinen terveydenhoito» ennen.
Todettiin sitten, että täten levitettiin ilkeitä tauteja, ihotauteja, kuppaa
y.m . lapsista toisiin. Tämä huom attiin varsinkin Englannissa. R uvettiin sen vuoksi valm istam aan rokkoainetta vasikkain m ahoissa.
Ennen tuotiin tuota salaperäistä taika-ainetta ulkomailta m eidän m aa
hamme, mutta nykyään valm istetaan tätä sy v ä sti »tieteellistä» m ätää H el
singissä, maan om assa »seerum laitoksessa», jossa vuosittain käytetään tä
hän tarkoitukseen noin 50 vasikkaa, jotka sen jälkeen kun niistä ensin on rokko ainetta valm istettu, m yydään teuraseläim iksi. ii .i
• 'ilUUH ' < ÄOlMj i l CJ£Oll trJOnUV.fUUiiv)! J . r.L i
.
Miten valm istetaan rokotusainetta?
Kun tavallisilla ihmisillä, ei ainakaan rokotuksen vastustajilla ole tilai
suutta päästä itse katsom aan tätä tieteellistä toim itusta ja kuvailem aan sitä lukijoille, niin lainaamme tähän erään Lontoon lääkärin kuvauksen ja lau
sunnon, jonka hän on antanut virallisessa kertom uksessaan terveyd en h oito-
•lautakunnalle. Hän kirjoittaa m.m. näin:
»Vasikka sidotaan pöytään niin lujasti kiinni, ettei se v o i itseään liikut
taa. Sitten ajellaan sen vatsanahasta karvat pois. Täm än jälkeen tehdään vatsanahkaan 60:stä 120:een — vasikan koon m ukaan — pientä leikkausta,
•joihin hierotaan rokotusainetta, jona käytetään joko lapsen käsivarresta otettua rokotuksen aiheuttamaa mätää, tahi i s o o n r o k k o o n s a i r a s t u - n e e s t a i h m i s e s t ä tahi jo ennemmin vasikan m ahassa kehitettyä mär
kää. Kun tämä on mahdollisimman h yvin hierottu leikattuihin haavoihin, päästetään vasikka pöydästä ja sidotaan navettaan niin lujasti, ettei 8 päi
vään voi itseään nuoleskella.
Tämän ajan kuluttua sidotaan vasikka uudestaan pöytään tahi pidellään muuten kiinni märän ottoa varten. i; • . ,i n
M ies istuu vasikan viereen, avaa ruumiiseen kohonneet m ärkäpäät. S aa
dakseen mädän ulos, tä y ty y usein märkäpäät pusertaa erikoisilla rautapih- deillä tahi leikataan märkäpäitten huiput p ois, että märkä saadaan pois ko
vista pesäkkeistään. Tämä saastaisuus sitten sekotetaan glyseriinillä ja käytetään.
Ja tätä he nim ittävät tieteeksi.
Mikä enin kummastuttaa minua, kun ajattelen tätä oikeudenvastaista ja epätieteellistä toimitusta, on se, e t t ä i h m i s i l l e u s k o t e l l a a n , e t t ä v a s i k a s t a n ä i n s a a t u r o k o t u s a i n e o n p u h d a s t a j a t ä y d e l l i s e s t i v a a r a t o n t a j a e t t ä h e u s k o v a t s e h».
Sanotun perusteella ym m ärtää nyt jokainen, ettei rokotusaine v o i olla
» p u h d a s t a , v a a r a t o n t a j a m a l l i k e l p o i s t a » lom m oisia sanoja jääkärit ja lääkintähallitus y leen sä k äyttävät silloin kuri h e tahtovat suosi
tella rokotusta yksinkertaisille ja ajattelem attom ille ihmisille. Sehän on ilet- tävää mätää, joka on alkuisin i s o a r o k k o a s a i r a s t a n e e s t a i h m i s e s t ä tahi m oneen kertaan vasikan m ahassa kasvatetusta m ädästä, joka siis pääaineena sisältää i s o r o k k o b a s i l 1 i a. Se on ilettävää ja epäil
tävää Mätää, jota jo alkeellisemmankin vaiston ohjaamana jokainen pelkää ja tahtoo karttaa.
Ei kukaan v o i sanoa, mitä kaikkia tauti-itiöitä sisältää m oinen, monia sa
toja kertoja erilaisten vasikkain m ahoissa ja ihm isissä viljelty rokkomätä.
M onet tutkijat o v a t todenneet, että rokkoseerum i isorokkobasillien lisäksi sisältää lukemattoman määrän eläm älle vaarallisia täutibakteeria, jotka ovat alkuisin eläin- ja ihm ism aailm asta. R uotsissa pantiin v. 1929 valtion m ää
räyk sestä toim een tutkimus rokotusaineen sisällöstä ja tulos oli, että kuutio- senttim etri rokotusainetta sisältää y li 180,000 elävää basillia, joista o sa hy
vinkin vaarallisia. Ei tiäin dlletl die liikaa sanottu, kun'Väitetään, että rokotusaine (m kaikkein tehokkain tautien lähde.
Erikoinen huom io kaikissa siv isty sm a issa ja meilläkin oh kiintynyt tu
berkuloosiin, varsinkin juuri keuhkotuberkuloosiin, jota vastaan meidänkin m aassam m e o n noustu äärim m äiseen herm ostuneeseen touhuun, uhraten se kä valtion että kuntain varoja vuosittain satoja m iljoonia markkoja, mainit
sem attakaan kym m enien tuhansien sairaitten ja heidän om aistensa kuluja.
M onet ete v ä t tutkijat o v a t todenneet, että rokkoseerum i sisältää tuber- kelibasillia ja väittävät, että juuri rokotus levittää tätä kam m ottavaa tautia.
T ällaisen v äitteen on lausunut m.m. saksalainen terv ey sn e u v o s tri Bilfinger.
Ja tarvinneeko tässä enää erikoisia oppineitten tutkijain todistuksia. On
han itse tämä tauti todistajana. Sehän on nykyään hirvittävän yleistä, se on y h tä y leistä, kuin rokotuskin. Taudilla, joka viim e vuosikym m eninä on le
vinnyt kaikkialle, tä y ty y todella olla yhtä yleinen s y y . Eikä se v o i olla mi
kään muu kuin rokotus. Ja onhan meillä muitakin yhtä huomattavia tauti- ryhmiä.
K u rk k u m ä tä , joka ori h u o m a ttu aih eu tu n een ro k o tu k se sta , v esi- ja tu h k a ro k k o o v a t Hiin iso n ro k o n ta p a isia , e tte iv ä t n y k y a ja n lä ä k ä rit voi niitä e ro t
ta a iso sta ro k o sta , k u ten a v o im esti tu n n u ste ta a n L ääk in täh allitu k sen vuosi
k e rto m u k sissa . J a m itä on n y k y a ja n h u o m a tta v in ta u ti » an g in am y rk y ty s» , jo hon k uolee paljo n siihen s a ira stu n e ita .
U se issa m a issa on a iv o tu le h d u sta h u o m a ttu h eti ro k o tu k se n jälkeen niin paljon, e ttä y k s is tä ä n jo sen k in p e ru ste e lla o n v a a d ittu ro k o tu k sen p o ista
m ista. H o llan n issa o n tä m ä n v u o k si pakollinen ro k o tu s la k k au tettu . E m m e tä s s ä lu e tte le e n e m p ä ä ro k o tu k se n aih e u tta m ia tuhoja. H uom au
tam m e v a a n v ielä, e ttä k u n ro k k o a in e e ssa o n ta v a ttu k aik en laisia tau tien itiö itä, niin o n h a n its e s tä ä n se lv ä ä , e ttä se to d ellak in o n y k si kaik k ien te h o k k a in ta u tie n lähde.
J o s m e id ä n m a a ssa m m e to d ella ta h d o tta isiin asiallisesti p e la sta a k a n sa a tu b e rk u lo o sista ja m u ista v a a ra llis is ta ta u d e ista , niin ro k o tu s pitäisi p o istaa, k o sk a se to sia a n k in o n ta u tie n läh teen ä. R o k o tu sp a k k o olisi ei ain o a sta a n p o is te tta v a , v a a n v ieläp ä olisi ro k o tu s a n k a ra s ti k iellettäv ä, jos s itä lä ä k ä rit ta h to is iv a t to im itta a . N äin v a rm a a n te k eek in tu le v a v alistu n eem p i suku
polvi, jo k a ei usk o lä ä k ä re ille te rv e y sh o ito a .
Mutta aikamme siv isty n e et o v a t ;vielä rokotustatkauskon pimittämiä.
Lääkärikunta kannattaa om ien etujensa tähden rokotusta ja heihin luotetaan sokeasti. A siallisesti ei yritetäkään rokotusta puolustaa. S e riittää, kun ro
kotuksen tutkijat ja vastustajat selitetään sanom isten avulla pähkähulluiksi
»luonnonparantajiksi», joiden väitteitä ei muka kannata asiallisesti a rv o stel
la. Asia koetetaan saada törkein valhein ja vääristelyin naurettavaksi. Näin yritetään yllä pitää rokotustaikauskoa, e ttä lääkärien arvovalta ja tulot vaan säilyisi. Sillä nykyajan siv isty n eet tahtovat viim eiseen asti 'luottaa lääkä- reihinsä, vaikka he e iv ä t ym m ärräkään heidän salaisia hom m iansa, jotka pii
loutuvat seerum ien, lääkkeiden ja latinalaisten nim ien varjoon.
M e olem m e etsineet totuutta ja esitäm m e sen toistenkin tietoon tässäkin k inoituksessa. Rokotusaine on kauheata iletystä. S e pilaa puhtaan veren.
Se tuottaa monia tauteja, y leistä heikkoutta ja kuolem aa. Jos tahdot tur
mella itsesi ja lapsesi, niin käytä rokotusta. Mutta jos lapsesi ja heidän tu
levaisuutensa on sinulle kallis, niin karta rokotusta. Ja jos kansam m e h y v ä te r v ey s ja tulevaisuus on sinulle tärkeä, niin ryh d y auttamaan tätä työtä,- jonka tarkoitus on pelastaa kansam m e rokotustaikauskon kahleista.
S a m p s a L u o n n o n m a a .
Umpisuolentulehdus.
Leikkaukset vaiko luontaishoito.
Olemme tästä asiasta jo usein kirjoittaneet ja puhuneetkin m uitten tau- 1 ien ohessa. Asia on kuitenkin niin sanom attom an tärkeä, ettei siitä k o s
kaan kirjoiteta liian usein. Sillä sydäntä särkeviä onnettom uuksia sattuu ihan joka päivä ja m onia sam ana päivänä. Jospa osaisim m e ed es aavistaa sitä kuolemien, pitkällisten tautien ja kipujen sarjaa, niitä taloudellisia kulu
ja, niitä suruja ja tuskia, joita maamme kodeissa on jokapäiväisinä leikkaus
ten tähden, niin em m e voisi olla levollisia em m ekä ainoatakaan hetkeä iloi
ta. Mutta m e em m e tiedä kuin vaan osan. Ja toisek seen : On totuttu sii
hen niin, ettei edes syitä k y sy tä , eikä sitäkään tiedustella, voik o sitä paran
taa luontaishoidolla.
Kuinka yleistä tämä tauti sekä leikkaukset o v a t, siitä vain y k s i ainoa lau
sunto todisteeksi: Eräs opettaja, joka itse sairasti vaik eata vatsakatarria, kettoi, että hänen veljeltään on leikattu pois um pisuolilisäke, että siskonsa mieheltä on leikattu ja että tämän vaim o, siskonsa sairastaa parhaillaan sa maa tautia niin vaikeasti, että tä y ty n ee hänenkin mennä sairaalaan leikat
tavaksi. Ja edelleen hän kertoi, että siskonsa on erinom aisen terv e aina o l
lut, on lihava, ruoka sulaa h yvin eikä tarvitse ulostaakaan kuin p a r i k e r- t a a v i i k o s s a . Huomautin, että taudin s y y onkin Juuri siinä, että v a tsa on kovalla ja että ulostukset vaikeasti poistuvat. Kun jo lapsiltakin leikellään
um pilisäke pois, v a ik k a m oni äiti v a k u u tta a , e ttä v a ts a on ain a ollut h y v ä, ei u lo sta k a a n kuin p arik o lm e k e r ta a v iik o ssa, niin pitäisi tä s tä jo k a ise n a ja tte - le y a n h u o m ata, e ttä a lk u s y y onkin h u o n o ssa v a ts a s s a , jo k a ei voi k u o n a - ain e ita .poistaa p ä iv ittä in , v a a n n e m ä tä n e v ä t su o listo ssa, tu o tta e n ei ain o as
ta a n um pilisäk k een , v a a n m uitakin ta u te ja , k u te n reu m atism ia, iho- ja p a ise - ta u te ja , p ään k ip u a y.m .
Kun edelleen huom ioi tä tä leik k au sh o m m aa, niin voim m e to d e ta , e ttä jo y k s is tä ä n tä m ä k in tauti, o n lä ä k ä rie n k u lta k a iv o s, sillä leik k au k set o v a t k al
liita hom m ia.
E n tä leik k au sten tu lo k s e t? K yllähän n iistä m oni selk en ee h e n g issä k o tiin s a ira a la s ta . P e rin n ö k si jää to sin kipuja p itk äk si a ik a a ja säännöllinen u lo stu s tu h o u tu u useim m in k o k o loppuijäksi. M ik si? Siksi, e ttä n.s. um pili
sä k e v a lm is ta a a in e tta , jo k a v a ik u tta a u lo stu k sen p oistum isen. Kun täm ä ain e jä ä pois, niin u lo stu k se t tu le v a t e n tistä k in hitaam m in pois. J a tä stä s e u ra a edelleen sa ira u k sia ja yleistä, v e re n p ila a n tu m ista . L e ik a ttu ihminen, ei, siis. o le .e n ä ä te r v e . L o h d u tu k se k si v oim m e san o a, e ttä ihm eellinen elo n - v o im a u sein p id em m än ajan k u lu e ssa k ek sii k ein o ja eläm än h y v ä k si silloin
kin, kun lä ä k ä ri on sen tuh o n n u t. Jo te n leik atu n k in eläm ä voi jatk u a jonkun aik aa.
L u ontaishoidolla, jo ta m oni lä ä k ärien k in tu rm elem a pilkkaa, v oidaan k u i
ten k in um pisuolitulehdus p a ra n ta a h elp o sti ja v a rm a sti. V arsinkin jos heti to im een ru v e ta a n . K uinka?' O n la k a tta v a sy ö m ä s tä eli r u v e tta v a p aas- tc o m a a n m u u tam ak si p ä iv ik s i. S am alla on p ak su su o li p u h d iste tta v a vesi- h uuhtelulla, o tta e n lis ä k s i'jo ta in u lo s ta v a a 'ju o m a a , sin e tti- tai n o k k o steetä, k a tk e ro v e ttä ta i m uuta, e ttä v a ts a oikein puhdistuu. Näin s a a v a ts a lepoa p a ra n tu a k se e n . On h e ti m y ö s k y lm iä* V esik ääreitä p id e ttä v ä kipukodalla ja o te tta v a istu m a - ja lo isk ek y lp y jä u se a m p ia p ä iv ä s s ä eli niin paljon, e ttä hel
p o tu s ta h e ti tulee. N äin to im ien m enee ta u ti ohi m u u ta m a ssa p ä iv ä ssä . Kun tä lla in e n s a ira s ru p e e jä lle e n sy ö m ään , n iin on: a lo te tta v a v a ro e n ja u u sia ta p o ja n o u d a tta e n .1 O n s y ö tä v ä h e lp o sti su la v a a ru o k a a ja v ä h än siksi, kun v a ts a ta a s to ttu u to im im aan . iMitä siis olisi tä lla ise n ihm isen s y ö tä v ä ? T a v allisia ru o k ia m u u ten , m u tta ei lihaa, ei ju u sto a, eik ä k a la k a a n ole edullista.
E tu sija a n olisi p a n ta v a k e ittä m ä tö n ru o k a, k u te n m a rja t k aik ellaiset, juuri- k a sv it, k a u ra ry y n it, p e llav an siem en et, jo ita v iim ek sim ain ittu ja p itäisi syödä väh än joka ate ria lla . U lk o laisista h ed elm istä o v a t v iik u n at, ru sin at ja luu
m ut: m y ö s e rittä in h y v iä . N iitä olisi v a a n lio te tta v a noin 12 tu n tia ennen sy ö n tiä. V arsin k in v iik u n at ja luum ut v a a tii lio tu sta k y lm ässä v ed essä.
Kun u m p isu o litau tia näin p a ra n n e ta a n ja eläm ää v äh ä n jä rje ste tä ä n v ii
saam m aksi,, niin to dellinen te r v e y s s a a v u te ta a n ja se säily y k in . J a näin to i
m ien s ä ä s ty tä ä n k a ik ista niistä o n n etto m u u k sista, joihin leikkaushom m at jo h ta v a t ihm isiä.
M u tta p ä a s ia on, e ttä eläm ä jä rje s te tä ä n sellaiseksi, e tte i tu le k a a n se m m o ista ta u tia ku in u m p ilisäk k een tu leh d u s. T ä m ä n sanom m e kaikille niille, joilla s itä v ik a a ei o le v ielä ollut,.
J a k aik k i johtuu sy ö n n istä . T ä rk e in tä on, e ttä v a ts a n s a jok ain en pitää sella ise ssa k u n n o ssa, e ttä u lo stu k se t p o istu v a t v a iv a tta ainakin k e rra n päi-.
v ä ssä , aam ulla. Parem -pi olisi u lo sta a m y ö s illalla enn en n u k k u m a a n m enoa.
O nhan jo puhtaudenkin k a n n a lta siiv o to n ta , e ttä ihm inen kulkee la n ta k a sa n a , le v ittä e n pahoja h aju ja y m p ärilleen . S illä tällain en ihm inen tu le e ain a p a h alta, kun sitä v a sto in tä y s in p u h d a s ihm inen tu o k su u m ie lly ttä v ä ltä .
Ken on k au em m an a ik a a s a ira s ta n u t k o v a a v a ts a a , n iin on siinä paljonkin h o itam ista ennenkuin p ä ä se e te rv e e k s i. M u tta san o m m e jo e tu k ä te e n , e tte i se ole to iv o to n ta . E nsin so p iv a rav in to . S itte n k y lp y h o ito a : v a ih to - ja v u o - ro k y lp y jä, ta v a llisia istu m a k y lp y jä , liikuntoa, v a rs in k in v a rta lo n . Ei sa a m y ö sk ään u n o h ta a p u h ta a n v ed en ju o n tia, k o sk a se on ta rp e e llis ta kaikillekin.
En se lo sta a sia a laajem m in, sillä lehtem m e on pieni. E ik ä 's e ble ta r p e e n kaan , k o sk a on s a a ta v a n a L u o n n o n p aran n u so p p i h a lv a lla h in n alla T e r v e y den Y stäv iltä. Se p itäisi olla jokaisella, k en ta h to o te r v e y te n s ä s ä ily ttä ä ja ta u tin sa p a ra n ta a luontaishoidolla.
H y v ä lukija! Kun ta p a a t lähim m äisesi, joka v a litta a esim . v a ts a v a iv o - ja a n , um pilisäkkeen tu le h d u sta ta i m u u ta, niin su o sita h än elle lu o n taish o ito a, an n a tä m ä lehti h ä n en lu e tta v a k s e e n ja o h ja a h än tä. J o s p itk ä llistä um p i- ta u tia s a ira s te le v a voi tulla lu o n n o n p aran to laan , niin su o sita sitä h änelle.
S. L — m a a.
Lääkärit taaskin erehtyneet.
36,834 ihm iseen situtettu isoarokkoa.
Jo p idem m än ajan k u lu e ssa on sil
loin tällöin ollut m a a n lehdissä tie to ja, e ttä milloin m issäk in on »ilm aan
tunut» iso a ro k k o a ja sen täh d en on ry h d y tty k a n sa a ro k o tta m a a n . M tit- ta sittem m in h u o m a ttu k in sen o lleen v a a n v esiro k k o a . N iinpä oik ein v i
rallisessa k e rto m u k se ssa m ain itsee lääkintöhallitus, e ttä 1922:
»A ntrean p iiris s ä ro k o te ttiin u u d e sta a n 240 -henkeä e p ä illy n .iso-r-okkotapauksen vuoksi. S ittem m in h u o m attiin ta p a u k s e n o le v a n v esiro k k o a.»
Näin h ä p e ä m ä ttä tu n n u ste ta a n e re h d y s, ■ joka oli a ih een a , siiv o tto m aan ta u tie n le v ity k se e n .
J a aiv an sam an lain en e re h d y s te h tiin viim e k e v ä n ä K annaksella. T ä m än v u o k si ro k o te ttiin k a n sa a ra ja l
la, k ä y ttä e n p a k k o a m o n issa eri m uodoissa, k aik k iaan 36,834 h e n k eä.
Kun tä m ä o n m aam m e o lo issa e r i
k o isen tö rk e ä asia, niin julkaisem m e v a s ta is e n v a ra lle ja a ja tte le v ie n ih
m isten m uistiin koko rö tö k se n sellai
se n aan kun se e siin ty i lehtiu u tisissa, jo tk a ra d io ssa k in julkaistiin.
E n sin tie d o ittiv a t le h d e t, -että P ie ta r is s a oli iso ro k k o kauhea-na le v in n y t i a e ttä 80 p ro s. n iis tä k u o le e ,’ '
E ipä ta r v ittu m u u ta, kun jo lääk in tö h allitu k sen p ä ä jo h ta ja selittä ä , e ttä S u o m e ssa m u k a o n su u ri v a a ra , m u t
ta se v o id a a n v ä lttä ä , jos k a ik k i h e n kilöt, jo ita ei o le v ielä ro k o te ttu , h eti ro k o tettaisiin .
10 p ä iv ä ä m y ö h em m in le h d e t tie d o itta - väit, e tt ä ro k o tu s o n jo tä y d e s s ä -käyn-
nissä*. sillä lääik 1 ntoha*Uitus o li V iipurin m a a h e rra lle a n ta n u t m ä ä r ä y k s e n » t o i m i t t a a a i i i n l a a j a r o k o t u s k u i n
• s u i n k i n o n m a h d o i 1 i s ;t a».
P a r ia p ä iv ä ä m yöh em m in ilm o itetaan , e ttä SäiniöiM o lisi jo k u ra u ta tie lä in e n s a ira s tu n u t iso onrokkoon. Kun m ie s oli 7. 3. k ä y n y t ra ja lla , n iin o li ilm eistä, e ttä h ä n oli s a a n u t ta rtu n n a n .
J a ta a s ilm o itetaan , e ttä ro k o tu s oli p a n tu to im een ty ö s tä e ro tta m ise n uhalla ra u ta tie lä iste n k e sk u u d e ssa .
23. 3. ilm o ittaa U.S., e ttä SäiniöHä sa i
ra s tu n u t m ies olikin s a ir a s ta n u t v a a n v e s i r o k k o a . T ä m ä n to tesi Viipurin piirilääkäri ja kaksi sairaalan lääkäriä Viipurissa.
T ä m ä n jo h d o s ta lau su u sa m a s s a le h d e ss ä joiku lä ä k in tö n e u v o s , »ettei lä ä k in tö h a llitu s v o i k u ite n k a a n .kiinnittää tä h ä n ilm o itu k seen m itään huom iota, k o s
ka sen te k ijä t e iv ä t o le p e ru s te lle e t si
tä niin, e tt ä lä ä k in tö h a llitu s v o isi m u u t
ta a k ä s ity s tä ä n .asiassa». . *
T ä m ä on h ä m m ä s ty ttä v ä ä v irk a v a lta a jo om ia ty ö to v e re ita k in k o h ta a n , sillä to tta h a n kolm e lä ä k ä riä , jo tk a v irk a v a la n o v a t te h n e e t ja itse s a ira a n tu tk in e e t, tie tä v ä t a sian v a r m em m in kuin joku lä ä k in tä n e u v o s H elsin g issä, m issä ei s a ira s ta oltu n ä h ty k ä ä n .
. 3, 4. ilm o itta a jä lle e n U.S., e ttä p a k o l
linen ro k o tu s om alk an u t. M ä ä rä ttiin ro
k o te tta v a k s i k a ik k i, jo ita ei o te v i i t e e n v u o t e e n r o k o t e t t u . (!)
V aik k a siis oli to d e ttu , e ttä h u h u t
tu iso ro k k o olikin v e siro k k o a , niin lääk in tö h allitu s to im itta a v a a n p ak k o - ro k o tu sta .
J a m ikä k u m m allisin ta ? S e m ä ä rä ä , e ttä 5 v u o tta o n m u k a ro k o tu k sen tu o tta m a su o ja-aik a, L ä ä k in tö hallitu s on siis a iv a n tie tä m ä tö n sii
tä, e tte i ro k o tu s suojele o llen k aan . V iikon k u lu ttu a siitä, k u n T e rijo e n Y h-
te isk o u lu la ise t oli ro k o te ttu , ilm oitetaan U .S. 10. 4., e tt ä y k si o p p ilas oli s a ir a s tu n u t iso onrokkoon.
Me sanom m e v aan , e ttä kaik k i ro
k o tu k se n s y n n y ttä m ä t tau d it o v a t iso aro k k o a. Se on luonnollista, m u t
ta v a a n to isissa se h e ti sa a h u o m at
ta v a m m a n vallan, to isissa m yöhem min, usein m yös jonakin m uuna ta u tina.
12. 4. U .S. k e rto o V en äjän lä h e ty s tö n ilm o ittan een , e ttei P ie ta ris s a ote o l u t k a a n se lla ista is o ro k k o sa ira u tta kuin S u o m e ssa o n k e rro ttu , v a a n e ttä vuoden en si k u u k a u sin a oli sa ttu n u t 4 isoro k k o - ta p a u s ta , m u tta e i m a a lis—huhtikuun ai
k a n a a in o a ta k a a n .
14. 4. ilm oittaa U .S. edelleen, e ttä iso- ro ik k o v aaraa ei K an n ak sella en ää ote.
»T erijoella s a ttu n e e t ro k k o sa ira u d e t, joi
ta e n s in luultiin isoksirokoksi, o v a t o s o it
ta u tu n e e t v e s i r o k o k s i.»
L o p u k si K an n ak sen läh ti k y s y y : »Ku
k a lien ee so p a n k e ittä jä , se a s k a r r o itta a m onen a iv o ja ? S e lv y y s ja pikainen k o r
jau s olisi o d o te tta v issa , jo tta k e s ä v ie r a a t s a is iv a t to d ellisen k u v a u k se n ta u ti
tap au k sista.»
M e v a sta a m m e h eti, e ttä täm än siiv o tto m a n so p an k e itti m aan lä ä k intöhallitus.
P ä ä jo h ta ja R y ö m ä v a s ta s i K an n ak sen lehdelle, » että m itä ä n iso n ro k o n v a a r a a
•ei K a n n ak sella ote e n ä ä s e n jo h d o s ta , et
t ä y le in e n suojelurokoitus o n to im itettu .»
J a jo k u tr i L ep p ä ilm o ittaa U.S., » e ttä K an n as on y le ise n ro k o tu k sen jä lk e e n tu rv a llise m p i ku in m uu S uom i, m issä ro k o tu s ta ei o le toim itettu.»
T ällainen oli ly h y e sti lääk in tö h al
litu k sen rokotushoim m a v. 1931 alku
puolella. O d o tta m a tto m a sta .m enes
ty k s e s tä in n o stu n een a ja tk e ttiin ro
k o tu s ta erik o isen v o im allisesti k a u t
ta m aan . J a kun k a n s a on tie tä m ä tö n tä, pelkoa ja k ö y h ääk in n y k y ä ä n ,
niin sak o n uhkakin v a ik u tti paljon, joten lääk in tö h allitu s voi iloita m e- n e sty k se stä n sä .
M e v alitam m e tä tä . M u tta ehkä lääkintöhallituksen o p e tu s p y s ty y p a rem m in kuin m eidän. M e olem m e to tu u teen p eru stu e n se littä n e e t asiaa.
N y t on ollut kullakin v a lta v a lita ja sen p e ru ste e lla ajatella. V aik k ap a ro k o te tu t o v a tk in jo jonkun v e r r a n p a ra n tu n e e t, niin m u ista k a a ro k o tu s
ta silloinkin, kun lapsenne s a a v a t m u ita ta u te ja m yöhem m in.
Lausunto tulevasta sivistyksestä.
T u le v a ssa siv isty k se ssä jatk u u ristiriita y h ä edelleen tu o tta ja n ja k u luttajan välillä tu o tan n o n täy d e lle e n ta rk o itu k sen m u k aisen ko n tro llin a i
k aan saam isek si. Se n ä y tte le e e rit
täin tä rk e ä ä o sa a lähinnä s e u ra a v a s - sa siv isty k se ssä .
Se, e ttä lä äk in täto im i n y k y isin on niin h äp eällisessä tilassa, johtuu sii
tä, e ttä se on k o k o n aan u sk o ttu to h to rien käsiin. On m ah d o to n ta sa a d a
aik aan m itään kunnon lää k in tä to i- m intaa, en n en k u in se on s a a te ttu y h teisön, toisin san o en , sa ira id e n ja sai- rash o id o n »kuluttajain» — k o n trollin alaisek si. M enenpä v ielä p ite m m ä l
le ja v äitän , e ttä k u n n ek a ei lääk in - 'täto im in ta k o k o n a isu u d e ssa a n joudu y h te isk u n n a n ko n tro llin alaisek si, m istään to d e llise sta lääk m täto im in - n a s ta e i voi olla p u h e tta k a a n .
B e rn a rd S haw .
Rokotuksen seurauksia.
Ä itini k e rto m u k sen im ukaan olin m inä la p se n a terv e ennen roikottam ista. V aan k o h ta Ikun ro k k a m ä tä ä oli k äsiin i p antu, alkoi m inulle p itk ä i a k a u h e a k ä rs im y s - te n a ik a . S illä ro k k o m ä tä sai m in u ssa h y v ä n m a a p e rä n . K äsiini tuli heti su u ria m än k äp esiä- R o k o tta ja k in oli sa n o n u t: »se lapsi on kun y k s ’ k u k k an en vaan». N oin k a m a la n ty h m iä ro k o tta jia voikin olla. O lisipa h ä n o tta n u t m ä tä ä v a ra s to o n sa k in m in u sta, m u tta äitin i ei antanut.
Kun k ä d e t v ä h ite lle n ru p e siv a t p a ra n e m aan, niin ilmeni uusia k ip u ja : p ä ä h ä n ja jalkoihin tuli m ä tä ä ja tä m ä v ik a on j a t
kunut ijo k a k sik y m m e n tä v u o tta . Jo k a
k e v ä t se on pahem pi, m u istu tta e n s itä k a m a la a aik a a , jo llo in se a lk u u n ro k o tu k se lla pantiin.
O len p a ljo n lä ä k ä r e is s ä k ä y n y t, mut»
ta tu rh a a n . Ei lä ä k k e is tä ole m itä ä n a p u a tullut. J a m y öhem m in o v a tk in s a noneet, e ttä v ik a on v e re s s ä , e ik ä p a ra n e ennenkin v e ri puhdistuu.
Ilk eän ta u d in alitu in e n tunto o n h e r- m o sto n ik in p ila n n u t. S a in p a v ie lä p ah a n keuhkokatar-riflkin, jo k a oli v ä h ä llä m u o d o stu a tu b erk u lo o sik si, E n k ä o s a a a r v a ta , v a ik k a se k in vielä, tulisi.
O n n etto m u u d essan i s a in k u u lla lu o n ta ish o id o sta ija s a in lu k e a k s e a i »Luon- nonparan n u so p in » se k ä m u ita k in a s ia a
v a la is e v ia lehtiä. Jp p a r i v u o tta alen lu o n ta ish o ito a k ä y ttä n y t. S e on, p aljo n a u tta n u t m inua. E n k ä k e k si sa n o ja , jo il
la ta rp e e k si y lis tä is in t ä t ä h o ito ta p a a . S e on p o is ta n u t m y ö sk in p a h a n sa v ip u o len, jo k a n iin ik ä ä n oli ro k o tu k se n jä lk i
ta u te ja ja oli v a iv a n n u t m inua jo pari v u o tta .
P o is olen m y ö s jä t tä n y t lä ä k k e e t, lih a- ru u an , k ä h v in ja m uut k iih o itta v a t a i
neet.
O len v o im is te llu t,. k ä y ttä n y t v iileitä p y y h k e itä , ilm a- ja v a lo k y lp y jä sek ä m a a n n u t h u o n eessa, jo s s a ak k u n a on ol
lu t auki.
K aikki tä m ä on a u tta n u t m in u a v ä h ä n terveem im äksi siitä k a u h e a s ta s a ira u d e s ta , johon ro k o tu s oli m in u t jo h ta n u t.
M u tta elä m ä n i on sliti h eik k o a. P a r a s
nu o ru u ten i a ik a on k u lu n u t s a ira a n a ja m asen tu n een a. O len v a a n sa a n u t k a ts e l
la -nuorten ja te rv e itte n e lä m ä ä , jo k a ei m inulle ole kuulunut. K u rja ro k o tu stap a, jo k a on tu rm ellu t e lä m ä n i 'ja k u k a tie
tä ä , , k u in k a monen- -muun eläm än.
O le n puhunut tä s tä -mon-ille. O len ke- h o itta n u t k a rtta m a a n ro k o tu s ta ja k e- hoittan-ut s a ira ita k ä y ttä m ä ä n lu o n taisia h o ito ta p o ja . J a n y t k irjo ita n tä m ä n T e r v ey d en Y stä v ä ä n , e ttä kokem ukseni tu lisi laajem m in tunnetuksi. T a h to isin s a n o a :
K a rtta k a a ro k o tu sta , h y ljä tk ä ä -kaikki lä ä k k e e t ja seeru m it. J a jo s [jotakin k i
p u a ja s a ir a u tta tu lee, niin tu rv a u tu k a a y k sin o m a a n luontaishoitooni
S a im a V.
Parantajan pakinoita.
T e r v e y s v i i k k o , ensim m äi
nen .m aassam m e, aio ta a n jä rje s tä ä tu le v a n elokuun 16—22 p äiv in ä P a i
mion L u o n n o n p a ra n to la an . O hjel
m a sta , jo k a o n to is e s s a p aik assa, hu o m aa jo k ain en a rv o s te lla k a n n a t
ta a k o tulla vai eikö. R aha on tosin a h ta a lla -monilla, m u tta asia o n niin tä rk e ä , e ttä k a n n a tta a u h ra ta jotain.
S a ira a t, en em m än ta i väh em m än , h e ik o t ja v ä s y n e e t v o iv a t p arh a ite n v a ra n s a ja a ik a n s a k ä y ttä ä , jos tu le v a t te rv e y sv iik o lle , jo ta sitte n voi ta rp e e n ja v a ro je n m u k a a n ja tk a a v a ik k a p a u seam m alla viikolla, jos s a ira u s v a a tii o lem aan kauem m in.
E r i k o i s e s t i v a a t i i n y k y a i k a j o t a in h u o m a t t a v a m p a a y h t e i s t o i m i n t a a -m e id ä n k e s k e n . S il lä y k s i s t ä ä n jo p a k o ll i n e n r o k o t u s , j o t a l ä ä k ä r i k u n t a ja s e n e t u n e n ä s s ä s e n a m m a t t i k u n
nian johto, lääk in tö h allitu s h a rra s ta a n y k y ä ä n v o im alla ja väellä. J a h y v ä sek ä helppo -onkin ro k o tta a ja ta u te ja le v ittä ä , kun k an sa n su u re t joukot o v a t ty h m iä, arkoja ja -pelkureita. Ei ta r v its e m u u ta kuin u h ata sakolla, niin jo a n n e ta a n lapsen te r v e y s v a a ra a n , eikä y m m ä rre tä ajatella, e ttä ro k o tu s v ie te rv e y d e n ja voi, jos h y vin o n n e sta a , jo h taa sa to ja k erto ja su u rem p iin rahallisiin m enoihin kuin sak k o . J a erik o in e n pelotin on kun on sa n o ttu , e tte i o te ta kouluun s y k sy llä, jos ei ole ro k o te ttu . Niinkuin siitä niin su u ri v ah in k o olisi, jos jo
ku lapsijoukko olisi v a ik k ap a v u o den pois k oulusta. Ei -ole k y s y tty , onko o p ettajilla oikeus k ieltää k o u luun o tto , k u n -oppivelvollisuus sen m ä ä rä ä . E ik ä k u k aan sitä k ä ä n ajat- tele, -että m a a n p e ru stu sla k i ta k a a
jokaiselle o ik eu d en sa a d a la in tu rv a a , jos joku ta h to o h ä n tä turm ella.
R o k o tu sta to im ite ta a n m u k a h y v ä s s ä tark o itu k se ssa . M u tta sitä ei k u k aan a ja tte le v a ihm inen usko, sillä sik si tu n n etu t o v a t ro k o tu k se n tu lo k set ja siksi jä rjetö n o n selity s, e t
tä tau tien le v ity s suojelee joltakin tau d ilta.
M utta, k u ten tu n n ettu , oikea tieto puuttuu. S en v u o k si on m eid än y h teisvoim in e n tistä p o n tev am m in ru v e tta v a le v ittä m ä ä n tie to a ja o p e te t
ta v a ihm isille a ja ttelem isen alkeita.
R o k k o h ä l y y t y s m eillä m uis
tu tta a h y v in paljon ro k k o h älin ää H ollannissa 1929, jolloin siellä oli v e siro k k o a k u ten ainakin ro k o te tu issa m aissa, sillä v esiro k k o s e u ra a ta v a l
lisesti ro k o tu sta . Siellä san o ttu n a v u o n n a sa ira stu i m ainittuun v e siro k koon 573 la sta , jo ista kuoli 15. L ä ä k ä rit se littiv ä t tä m ä n »pikkurokoksi»
ja p e lo ttiv a t k a n sa a ro k o tu k seen . Kun tyhm iäkin oli, niin lä ä k ä rit s a i
v a t 8,239 ensi ro k o tu sta ja u u d e sta a n ro k o tettiin 146,787. M itä se u ra si?
K ahden k u u k au d en a ik an a ro k o te tu issa ilmeni 59 aiv o tu leh d u sta, jois
ta 15 kuoli. R o k o tu k sella saatiin he
ti 15 kuolem aa ja lisäk si 150,000 s a i
r a s ta heti. P a ljo n k o m yöhem m in, siitä ei k u k aan m itään tied ä.
S e joukko, m ik ä H o llan n issa s a a tiin usko m aan lääk äreih in oli ain o a s
ta a n 2,03 pros. k o k o k a n sa sta . Ei siis ole H ollannissa s u u rta lu o tta m u sta lääkäreihin. S a a d a a n p a n äh dä, p aljonko Suom en lä ä k ä rik u n ta sa a tä n ä v u o n n a ro k o tu k sia enem m än kuin e n n e n ?
V i r k a v a l t a j a r a h a . On tu n n ettu a, e ttä v irk a v a lta , p y ro k ra - tia, on m aassam m e ta sa v a lla n a ik a n a voim istunut ja v ah v istu n u t. J a siinä se ta rv its e e rah aa. L ä ä k in tö
hallitus on m eillä lähinnä p a p p isv a l- ta a v o im ak k ain ja m ah tav in , jo issa kin s u h te issa ed ellä p a p p isv a lia sta - kin. L ääk in tö h allitu s k e k sii y h ä uusia hom m ia, joissa ta r v ita a n hui
k e ita rah asu m m ia v a ltio a , k u n ta in ja s a ira itte n . S a n o ttu h allitu s s a a v u o s itta in noin 150 m iljoonaa v a ro ja . M u tta ei tä m ä riitä. N y t on erik o i
nen 15-v u o tisk au tin en suu n n itelm a uusien sa ira a lo id e n p e ru sta m ise k si.
T a rv ita a n m u k a 3,000 u u tta sa ira s - sijaa, joihin ta r v ita a n ra h a a 210 m il
joonaa. Jo k a in e n s a ira ssija tulee m a k sa m a a n v a in p e ru s ta m is k u s ta n nu k sia 70,000:— m k. H o ito k u sta n n u k sista ei v ie lä p u h u ta m itään.
K a u h ista v a a tu h la u sta h a r r a s te ta a n jo. M u tta sitä ta h d o ta a n t u l v ienkin p olvien o salle s ä ly ttä ä oi
kein tu n tu v a sti. M itä k a n s a h y ö ty y m o k o m ista h o m m ista, se on e p ä v a r m aa. M u tta v irk a v a lta a m o ise t v a ra t p ö n k ittä v ä t e n tistä ä n k in m a h ta v am m ak si. — K y lläp ä on v a listu k se n h a rra s ta jilla ty ö tä jo k a su h te e ssa .
R o k o t u s p a k k o ja lä ä k ä rit.
R o k o tu s on k aik k ialla m a is s a lä ä k ä rien k u lta k a iv o s. S ik sip ä ro k o tu sta p u o lu ste ta a n h y v in h ark itu sti. P a k ko on sitä tarp eellisem p i m itä en e m m än lev iää tie to ja ro k o tu k se n t u h o ista ja m itä asiallisem m in k a n s a la ise t o p p iv a t a ja tte le m a an . E ikä ole m eidän m aan lääk in tö h allitu s ty h m em p i kuin m u u a lla k a a n . Kun ro k o tu k se n v a s tu s ta ja t ru p e siv a t v a a tim a a n po is p ak k o a, eik ä lä ä k ä ri
k u n ta ole k y e n n y t a se m a a n sa tie teellisesti eik ä m illään m u u llak aan ta v a lla p u o lu stam aan , niin se -on tu r v a u tu n u t v a n h a a n lakiin ja k a n sa n ty h m y y te e n . N y t on tek eillä uusi ro k o tu sla k i, jo k a a n n e tta n e e e d u s
kunnalle en si sy k sy n ä . S itä on v a l
m ista m a ssa ollut ro k k o se e ru m la ito k -
sen jo h taja ja p a ri m u u ta y h tä »pä
te v ä ä » henkilöä. Qn kuulunut huhui
na, e ttä lak ia ei h e lp o te tta isik a a n , v a a n p ä in v a sto in k iriste ttä isiin . N yt o n lä äk in tö h allitu s ry h ty n y t v alm is
ta m a a n »yleistä» su o sio ta puolelleen.
K uten to is e s s a p a ik a ssa e site tä ä n , on ro k o tu k se lla ensin K an n ak sella ja sit
tem m in ko k o m a a ssa v a lm iste ttu k a n sa n e d u sta jia ajo issa. L ä ä k in tö h a llitu k sen p ä ä jo h ta ja R y ö m ä ja jo t
k u t m u u tk in -lääkärit o v a t k o k o v u o den se littä n e e t, e ttä ro k o tu s on p a ra s k ein o iso a ro k k o a v a s ta a n . J a kun ei ole iso a ro k k o a , niin se litettiin
e rä s v e siro k k o ta p a u s iso ro k o k si ja sen p eru ste e lla aikoi pirullinen ro k o tu s. J a radio se k ä m aan lehdistö on a u tta n u t kaikin voim in lääkintöhalli
tu s ta tä ssä h o m m assa.
L u o tta a k o e d u sk u n ta ia lu o tta a k r m aan h allitu s n y tk in lääk in tö h allitu k sen esity k siin , k u ten ennenkin ja h y v ä k s y y lääk äreille edullisen lain ? P ia n se nähdään.
M u tta tu lk o o n p a laki m ikä ta h a n sa, m e em m e v o i v a ie ta , v a a n ta is telem m e to tu u d en ja k a n sa n te r v e y den p u o lesta niin k au an , e ttä pakolli
n en ta u tie n le v ity s lo p etetaan .
Muutamia kysymyksiä.
Ketkä h y ö ty v ä t pakkorokotuksesta?
1
L ääk in tö h allitu s ja p iirilä ä k ä rit, jo tk a kum pikin v o iv a t ro k o tu k se n tu rv in n ä y ttä ä b y ro k ra a tia n , v irk a v a lla n v o im a a k an salle ja siten sa a d a k a n sa o lem aan ed elleen siinä u sk o s
sa, e ttä he o v a t o ik e a ssa k aik issa asio issa.
K aikki lä ä k ä rit, jo tk a s a a v a t sa i
ra is ta tuloja. Jo ennen ro k o tu sta h ä tä ä n ty n e e t v an h e m m a t k ä y v ä t p y y tä m ä s s ä ed es ly k k ä y s tä la p sen sa ro k o tta m ise sta . S iitä tu lee rah aa.
J a sitte n k u n ro k o tu s on to im itettu tu le e s a ira ita ru n s a a s ti jo k a p a ik a s
sa, m issä k a n sa vielä alistu u p a k k o v a lla n e d e ssä ja a n ta a la p se t ro k o tta a .
K alkki sa ira a la t, sillä ro k o tu s tu o t
ta a paljo n v a ik e ita sa ira u k sia , k u ten tu b e rk u lo o sia , k u rk k u m ä tä ä , h a lv a u s
ta, ih o ta u te ja y.m ., e tte i niitä v o id a k o d e issa h o itaa. R o k o tu s tu o tta a
to in ta suurelle sa ira a la n palveluskun- nal-Ie.
V arsinkin kaikille tu b erk u lo o si- työntekijöille, joita n y k y ä ä n ta r v i
ta a n paljon.
M yöskin ro k o tta ja t, k ätilö t ja m uut, jo tk a to im iv a t ro k o tu sto i- m issa.
S e e ru m ilaito k sen jo h taja ja sen -toimihenkilöt.
San o m aleh d istö , jo ssa ilm oitetaan k an salle ro k o tu k se sta ja s a a v a t niis
tä ilm oitusm aksuja, joihin kuluu vuo
sittain noin 100,000 mk.
O m an h y ö ty n s ä tä h d e n siis kaikki edellä m ain itu t k a n n a tta v a t -pakko- ro k o tu s ta ja -m oittivat niitä, jo tk a ta h to v a t k a n sa a v alista a , sillä ihm i
siä, jo tk a tu n te v a t totuuden, ei v o i ta iv u tta a tällaiseen ty h m ään ta p a a n .
Ketkä kärsivät rokotuksesta?
K aikki ro k o tetu t, sillä h e sa ira stu i
v a t niin, e tte iv ä t sen jälkeen enää
te r v e ttä p ä iv ä ä näe, v a a n o v a t, jos henkiin jä ä v ä t, lu k em atto m ien ta u tien, tu b erkuloosin, k u rk k u m äd än , tu h k a-, tuli-, v e si- y.m . rokkojen, m a in itse m a tta k a an iso n ro k o n pasil- lien sa a stu tta m ia , ilm eten n äm ä ta u dit k o sk a ta h a n sa so p iv issa tiloissa.
M onet s a a v a t h e ti p itkällisiä ja h u o m a tta v ia ta u te ja , k u te n iho-, paise-, n ä iv e ty s-, silm ä- y.m , ilk eitä ta u te ja , elinikäistä ru jo u tta ja ra m p u u tta . K uolem at e iv ä t ole m y ö sk ään h a rv i
naisia, v a ik k a ne v ira llise sti sa la ta a n tai se litetään jo h tu n eek si m uusta, m u tta ei ro k o tu k se sta .
Ketkä m aksavat tämän huikean humpuukin?
L asten v a n h em m at ja holhoojat, köyhim im ätkin, jo tk a s a a v a t u h ra ta lääk äreille ja ap teek k iin rah o ja n sa
— T erveyden Y stävä ilm e sty y v ä hin tään n eljästi v u o d e ssa . T ilau s
hinta v u o d e lta to im itu k selta ja a s ia m iehiltä tilaten on 7 :— m k. ja p o sti
to im isto sta 8 :— m k :aa.
N um eroita alu sta alk aen on sa a ta -
h e ti ro k o tu k se n jälk een , k u lu tta a ai
k a a n sa s a ira ita lap sia h o ita issa a n s e k ä h e ti e ttä m yöhem m inkin ru jo in a ja ranm poina.
K unnat k o k o n a isu u d e ssa a n ensin ro k o tu sto u h u u n ja sittem m in k u s ta n ta e s s a a n ro k o tu k se n tu rm elem ia s a i
raalo ih in tai e lä ttä ä n iitä k u n n a n ta loissa.
V altio, jo k a k u s ta n ta a seeru m in , laito k sen , p a lk k a a ro k o tta ja t ja k ä ti
löt to im een sa, joka panee koko v ir
k a k o n e isto n sa ap u u n silloin, kun lä ä k in tö h allitu s ta h to o ko k o k a n s a a k u ritta a ro k o tu k sella.
K uinka su u rik si n ä m ä t k aik k i k u s
ta n n u k se t n o u se v a t, sitä ei v o i n u m ero illa k u k a a n to d e ta . Niin su u ri se k u iten k in on, e ttä jok ain en m aan k a n salain en s a a siihenkin o sa n sa m a k saa.
v a n a . H in ta 1:50 k ap p ale useam p ia o s te tta e s s a .
L e h te ä to im itta a u se itte n a sia a h a rra s ta v ie n a v u s ta m a n a S a m p sa L uonnonm aa.
Tietoja ja ajatuksia.
» T e rv e y d en h o id o sta ja hu o k o sten p u h d istam isesta on se u ra u k se n a , e ttä isorokko on S a k s a s ta v ä h e n ty n y t.
Ne k e rto m u k se t ro k o tu k se n tehoi- su u d esta, joita m eillä on S a k sa la is- R a n sk a la ise sta so d asta, v :lta 1870 ja 1871 o v a t täy d elleen k o risteltu ja.
T ä t e n v a r o i t a n k a i k k i a l ä s n ä o l e v i a , e t t e i v ä t a n n a r o k o t t a a l a p s i a n s a . E i v o i- d a k e t ä ä n i h m i s t ä p a k o t t a a a n t a m a a n p a n n a m y r k k y ä r u u m i i s e e n s a . . .
V a a d i n t o t t e l e m a t t o m u u t t a y l e n v a n h e n t u n e i
t a m u r h a a v i a p o 1 i i s i s ä ä n- n ö k s i ä v a s t a a n . . . »
Näin lausui lä ä k e tie te e n to h to ri F rie d ric k W o l f S tu ttg a r tis ta esite l
m ässään , jo n k a h än p iti v. 1930 t e r v e y s p o liittis e s s a k o n g re ssissa D re s - denissä.
»Rokotus on tappanut ihmisiä en em män kuin isorokko. — T uleva lääkä-
ripolvi nauraa niitä suojelusm ene- telmiä, joita rokotuskin on.»
Näin k irjo itti te rv e y s m in is te ri B e c k e rtt »M elbourne A rgus» nim i
s e s s ä le h d e ssä A u stra a lia ssa m a r r a s k u u n 13 p. 1930. T ä m ä k irjo ite ttiin
sen jo h d o sta, e ttä V ik to rian v a ltio s
ta p o iste ttiin v iim eisetk in ro k o tu k s e n jä ä n n ö k se t u u tta te rv e y sh o ito la - k ia laatiessa.
M e n e sty k ö ö n m in isteri B e c k e tt y r ity k s e s s ä ä n ja sa a tta k o o n sen k u n n ia k k a a se e n v o itto o n !
L ääketieteen professori muuttanut kantansa.
T ä m ä n on te h n y t ru o sa la in e n lä ä k e tie te e n p ro fe sso ri C a rl S u n d b erg T u k h o lm a ssa . V. 1896 y listi hän J e n n e riä ro k o tu k se n k ek sijää, m u tta n y t h ä n reh ellisesti, ku n n iallisesti ja a v o im e sti ju lista a e d isty n e e n ja m u u ttu n e e n k a n ta n sa . S en o n .hän te h n y t H e lso v en n en in 2 :s s a n u m e ro s s a tä n ä vu o n n a. Niin pitk älle hän m enee, e ttä ta h to o koko ro k o tu sp a - k o n p o iste tta v a k si, usk o en sam alla, e ttä te rv e y s h o id o n virk ailijain v a lp p au s ja s a ira itte n eristä m in e n riittä ä tä y d e llis e s ti e stä m ä ä n iso n ro k o n le
v iäm isen , jo s se lla ista ilm enisi.
R okotus vaarallisem pi kuin iso rokko.
E n g lan n issa ja W a le sissa kuoli v u o sin a 1905—1929: I s o o n r o k
k o o n v ain 94 la s ta alle 5 vuoden ikäisiä, m u tta r o k o t u k s e n joh
d o sta 243 la s ta alle v iisv u o tista.
H a rra s kansojen, ihm iseläm än ja ro k o tu k se n tutkija, E nglannin kansan ja k aik k ien ihm isten ra k a s ta ja W il
liam T e p p on lau su n u t:
»Olen m a tk u ste llu t S u u rb ritan n ias- sa, Irlan n issa, m elkein koko E u ro o p assa, u seim m issa Pohjoism aiden Y h
d y sv a llo issa , K a n a d a ssa ain a A tlan- n in m ereen sa a k k a , P o h jo is- ja E telä- A frik assa, A u straaliassa, U udessa S eelan n issa, T a sm a a n ia ssa , C ey lo nilla, H avaijilla ja m onilla muilla s a a rilla. J a m elkein k a ik issa n äissä m aissa tu tk in ro k o tu k se n seu rau k sia ja k aik k ialla h uom asin v a ik e ita k ä r sim y k siä ja julm uuksia, jo tk a olivat ro k o tu k se n seu ra u k sia , sam oin kuin ta u d it ja k uolem at. U sein aivan jo ukko- onne 11 o m uuksia.
S e v a i t i o, j o k a p a k o t t a a k a n s a a n o i n k o h t a l o k k a a n h a r h a u s k o n , r o k o t u k s e n h y v ä k s y m i s e e n , t o i m i i r i k o l l i s e s t i j a s e k a n s a , j o k a s i e t ä ä t ä l l a i s t a p a k k o a , o n o r j a i n m u o d o s t a m a.»
— Sairas ihminen! J o s p ä ä si on k ip eä ja s itä s ä rk e e y ö t p äiv ät, jos on huono ru okahalu, jos on ih o tau teja, jos u n etto m u u s ja 'herm ostum inen sinua v a iv a a , jos olet v ä s y n y t ja to iv o tto m u u te e n jo jo u tu n u t, niin tule P aim io n L u o n n o n p a ra n to la an . Älä su o tta tuom m oisia kipuja k ärsi. P a ra n to la s s a m me on ain a joku v a p a a p aik k a. V a ra a m u k aasi peite, la k a n a t, ty y n y n p ä ä lli- s e t ja p y y h eliin at.
— R eum atism isairas! Jo s k a u an olet k ä rs in y t ja e p äto iv o o n jo tu n u t, niin h uom aa, e ttä sinä v o it v ielä p a ra n tu a lu o n taisella hoidolla. Se a u tta a v a r m asti. T ule P aim io n L u o n n o n p a ra n to la an . T äällä sa a t so p iv a a hoitoa, tä ä llä p a ra n e t ja tä ällä o p it itse ä si h o itam aan .
Edelleenkö rokotuspakko.
»K eskisuom alainen» 00 30. 6. a n ta n u t tilan tä lle k irjo itu k selle, jo n k a o n la a ti
n u t tuntem am m e henkilö.
P ik k u lasten »piinaviikot» lie n e v ä t jo itämäkin k e v ä ä n ä k a ik issa kummissa si
v u u te tu t, jo te n a sia sitä m y ö te n o n ta a s se lv ä . Ih m e ty stä a s ia s s a o n o m iaan h e rä ttä m ä ä n se , m ik si n ä itä »piinaviikkoja»
lain p ak o lla jä r je s te tä ä n . K un k e r r a n ro - kotu-s-sääntö ei v a s ta a sitä ta r k o itu s ta , m itä v a rte n a ik o in a a n — noin 50 v u o tta sitte n — o n la a d ittu , olisi tä y s i s y y m itä pikim m in k u m o ta se.
N y k y ä ä n on v a rsin k in k ö y h em m issä p erh eissä ta rp e e k s i h u o lta ilm an k e in o tekoisia sa ira u k sia . L a a jo issa p iireissä h e rä ttä ä o ik e u te ttu a k a tk e r u u tta se, e ttä ra s itu s o n -pantu -pääasiassa -pikkulasten ja tieten k in h eid ä n v an h e m p ia n sa k a n n e tta v a k si. S-en johdosta, onkin -rokotus- pakko k-ehittyn-ei-nnmissä m a issa m.im, r o k o tu k sen k o tim a a ssa , E n g lan n issa p o is
tettu, M eidänkin m a a s sa m m e o-n a in ak in p arin a viim eksi k u lu n e e n a vuosikyim m e- n-e-nä k a ts o ttu rokotus-säännön m ä ä r ä y k siä -enempi »läpi sorm ien», k o sk a p a ai
n akin a lle k irjo itta n u t ei -ole k u u llu t ai
n o a s ta k a a n tapauksesta', jolloin -rokotuk
s e n laim ilyönnistä -olisi -sy y tettä n o ste ttu , v a ik k a a ih e tta siihen olisi ro k o tu ssä ä n n ön -muka,an ollut en em m än k in kuin riit
tä v ä s ti. Sen vu-oksi o n k in -o-miaan he
rä ttä m ä ä n h ä m m ä sty stä -se, e tt ä ro k o tu s- pak k o a on n y t tiu k a sti a le ttu p a n n a tä y tän tö ö n sillä keinolla, e tt ä ro k o tta m a tto mia la p s ia e i o te ta Ico-uhrihin. T oim enpi
de p e ru s tu u ro k o tu ssä ä n tö ö n ja o n site n täy-sin laillinen. Ih m e ty stä -asiassa he- r ä ttä ä k in v a in s-e, m istä ja -mi-s-sä -tarkoi
tu k sessa itämän sää n n ö n rik k o jia n y t ale
ta a n ko v istella, k u n s itä -ei tä h ä n k ä ä n a s ti ole te h ty ? Jo s s y y n ä olisi lain -vaati
m a v a n h u rs k a u s olisi se e p ä ile m ä ttä jo ennenkin h u o m attu .
Mitää-n k ä y tä n n ö llis tä h y ö ty ä -roko
tu k s e s ta -ei m y ö s k ä ä n o le. Jo s k e r r a n ro k o tu k se n tu o tta m a t u r v a k e s tä ä -enin
t ä ä n v iisi v u o tta , n iinkuin me, jo tk a s itä suosittel-evat s a n o v a t, o v a t r o k o te tu t la p se t, s e itse n v u o tia in a koul-uuin m ennessään, y h tä » v aarallisia» k u in ro k o tta m a tto m a t
k in. Jo-s ro k o tu s o lisi s e . k eino, jo k a e s
t ä ä iso n ro k o n -levenemis-en, olisi m-eidät jo k a -ainoa r o k o te tta v a jo k a v iid e s v u o si. Kun n iin -ei kummin-kan- o le te h ty ja m e siitä -huolim atta o le m m e s ä ä s ty n e e t isom m itta iso n ro k o n tu h o ilta , -olisimme ilm eisesti tu lle e t to im e e n ilm an la p s e n a to im ite ttu a ro k o tu sta k in . Kukaa-nhan -ei v ä ittä n e , -että iso-rokko o n y k sin o m a a n la s te n tau ti.
R o k o tu s on sitä p a itsi jy r k ä s s ä r is tir ii
d a ss a -perustuslain ta k a a m a n h en k ilö k o h ta is e n k o sk em a tto m u u d e n k a n ss a . N iinkuin k a ik k i tie tä v ä t, a ih e u tta a »onnistunut»
roko-tu-s ain a p ien em m än .tahi su u rem m an sa ira u d e n , - riippu-an a sia n o m a ise n h e n k i
lön -v a s tu s tu s k y v y s tä . Y h teisk u n n alla
k a a n e i s a a -o-lla o ik eu tta te h d ä k e tä ä n -sairaaksi, sillä s y y llä , e ttä -asianom ainen sen p e rä s tä -yhden v iisiv u o tisk a u d e n , m ah d o llisesti, — m itään v a rm u u tta ei ro k o tu s siih e n a-nn-a — v ä ltty is i p a h e m m a s ta -taudista.
Ko-ska p ak o llisen ro k o tu k se n v o im a ssa p itäm iseen ei -o-l-e -olema-s-sa mitää-n asial
lisia s y itä o n toi voittava, e ttä tä m ä n k e - väise-t »piinaviikot» -olisivat ain ak in -lain p a k o tu k s e s ta v iim e ise t. J o s -m aassa [täy
t y y sellaisia, jo tk a k a ts o v a t itse n sä ta i la s te n sa r o k o tu s ta ta r v its e v a n , s u o ta k o o n heille s-e hu-vi, m u tta älköön s itä k e n e lle k ä ä n -pakotettako.
— m — n.
Terveyden Ystävien r.y. Säännöt.
H y v ä k sy tty p erustavassa kokouksessa 25. 3. 1931 Paimion luononparantolassa.
1 §:
T e rv e y d e n Y s tä v ä t on liitto , jo k a h a r r a s ta a luon tä ise n te rv e y d e n h o id o n ja luon
ta is e n s air astioiden e d is tä m is tä ja le v ittä m is tä s e k ä sen o h e ssa h a r r a s ta e n lu o n taisen te r v e y s - ja s a ira sh o id o n v a p a u tta . T a rk o itu k se n sa to te u tta m ise k si liitto :
a ) to im itta a , k u s ta n ta a ja le v ittä ä le h tiä , leh tisiä ja k irjo ja , jä r je s tä ä e ri seu duille y le isiä kok o u k sia, v a listu s- ja lu e n to k u rss e ja ,
a n ta a k ä y tä n n ö llis tä te rv e y d e n h o ito - ja sa ira stin ito -o p e tu sia , a v u s ta a v ä h ä v a ra is ia s a ira ita sa a m a a n lu o n ta ista hoitoa,
a n ta a oppi-, m a tk a - y .m . a v u s tu s ta henkilöille, jo tk a h a lu a v a t opiskella to i
m itsijo ik si liito n p a lv e lu k se e n ta i y le e n sä e d is tä ä liiton tark o itu k sia.
b) k e r ä ä ra h a s to n , johon jo k ain en jäsen s u o ritta a so v itu n jäsen m ak su n ja jo hon ra h a s to o n h a n k ita a n V aro ja lain suom illa ja liiton ta rk o itu k siin so p iv il
la tav o illa, o llen liitto tä m ä n o h e ss a o ik e u te ttu o tta m a a n v a sta a n te s ta m e n ttia , a v u s tu k s ia j a la h jo itu k sia jo k o k a s s a a n y le e n sä ta i jo tak in liiton e rik o is ta rk o itu s ta v a r te n ja jo n k u n m ä ä r ä ty n asian to te u tta m ise k si.
T e rv e y d e n Y stä v ie n k o tip a ik k a on P aim io n p itä jä .
2 §:
T e rv e y d e n Y stä v ie n jä s e n e k si p ä ä se e jo k ain en sen ta rk o tu k sia h a r r a s ta v a k an sa la in e n . Jä s e n m a k su on joko k e rr a lla a n s a ta (100:—) m a rk k a a , ollen elinikäinen jä se n , ta h i kolm i v u o t is m ak su 2 5 :— m a rk k a a .
J ä s e n sa a liiton leh d en , T e rv e y d e n Y stäv än , ilm an eri m aksua.
J ä s e n e t o tta a jo h ta ja ja a n ta a jä se n e lle jä se n k o rtin .
3 §:
V uosikokous p id e tä ä n k u n k in vuoden alkupuolella joko jo h ta ja n , toim ikunnan tai e d e llis e n v u o sik o k o u k sen m ä ä r ä ä m ä n ä a ik a n a ja p aik assa. K okousilm oitus julkais
ta a n v ä h in tä ä n 14. p. aikaisem m in liiton o m a s sa leh d essä, T e rv e y d e n Y stä v ä ssä . V u o sik o k o u k sessa e s ite tä ä n j a k ä site llä ä n mjm. s e u r a a v a t a s ia t:
1) J o h ta ja e s ittä ä v u o sik e rto m u k se n sek ä ty ö - ja to im in tasu u n n itelm an eteen p äin . 2) S e lo s tu s ra h a s to n tila s ta ja v a ro je n k ä y tö s tä k u lu n e e n a k a le n te ri v u o ten a ja v a lita a n k a k si tilin ta rk a s ta ja a , jo id en la u su n n o n p e ru s te e lla k e sk u s te lla a n ja p ä ä te tä ä n tiliv a p a u d e n m y ö n tä m ise stä .
3) V alitaan liito lle jo h ta ja jo k o v u o d e k si etee n p äin tai pidem m äksi ajak si se k ä toi
m ik u n ta a n v u o d e k si k e r r a lla a n k a k s i jä s e n tä j a y k si v a ra jä s e n , jo tk a jo h ta ja n k a n s
sa m u o d o s ta v a t toim ikunnan.
4) K e sk u ste lla a n ja p ä ä te tä ä n jo h tajan , toim ikunnan 'tai jonkun jäsen en e sittä m istä a s io is ta , v a lita a n ta rp e e e llisia to im its ijo ita ja v a ltu u te ta a n jo k o jo h ta ja tai toi
m ikunta sopim aan heidän p a lk o ista a n siinä ta p a u k s e ssa , e tt ä to im i v a a tii joko k o k onaan toim itsijan a ja n tai niini paljoin, e tte i s itä voi te h d ä ilm an p a lk k a a .
5) (Luetaan k o k o u k sesta te h ty p ö y tä k irja , jo n k a v a h v is ta a jo h ta ja ja joku ko
kouksen v a litse m a k o k o u k sessa ollut jäsen.
4 §:
Kaikki y leiset ko k o u k set k u tsu ta a n sam oin kuin v u o sikokouskin T e rv e y d e n Ys
tä v ä s s ä v ä h in tä ä n 14 p. aikaisem m in ja on m a in itta v a a sia t, jo ita v a rte n ko k o u s pi
d etään.
5 §:
T oim ikunta kokoontuu jo h ta ja n k u tsu sta ja sen k o k o u k sista te h d ä ä n p ö y tä k irja , jo n k a v a rm e n ta a jo h ta ja ja y k si jäsen .
Sen p ä ä tö k se t o v a t p ä te v iä , jo s toim ikunta on yksim ielinen. E rim ielisy y d en ol
lessa on asia jä te ttä v ä yleisen k o k o u k sen p ä ä te ttä v ä k s i.
Toim ikunta v a litse e joiko k e sk u u d e s ta a n tai liiton jä s e n is tä k irju rin ja ra h a s to n h o itajan sek ä m ah d o llisesti m u ita ta rp e e llisia to im itsijo ita joko o m a sta aloitteesta tai y le ise n k o k o u k sen m ä ä r ä y k s e s tä .
6 §:
Johtajan tehtäviin kuuluu num.:
1) olla liiton v a s ta a v a henkilö, jo h ta a p u h e tta toimikunnain ja y le isissä k o k o u k sissa, ellei kokous tahdo eri p u h e e n jo h ta ja a v alita,
2) p a n e e .toimeen, m ikäli m ahdollista, y le iste n k o k o u ste n p ä ä tö k s e t ja a lle k irjo it
taa a s ia k irja t jonkun to im ikunnan jäsen en k an ssa,
3) toim ia y leen sä liitoni h y v ä k s i ja v a lv o a , e ttä sä ä n tö jä n o u d a te ta a n se k ä ta lle tta a liiton jä s e n - y n n ä muut k irjat.
7 §:
N äitä s ä ä n tö jä voidaan m u u ttaa jo k o toim ikunnan tai edelllisan y leisen kokouksen e sity k se s tä . Jo s kokous, m issä sä ä n tö je n m uutos e s ite tä ä n , on m u u to k sesta y k si
m ielinen, niin se tulee k ä y tä n tö ö n . M u tta jos e rim ie lis y y ttä s y n ty y , jä ä a sia seu- ra a v a n y leisen k o k o u k se n p ä ä te ttä v ä k s i. T ällö in a sia n ra tk a is e e y k sin k e rta in e n ä ä n te n enem m istö.
Jos T erv e y d e n Y stä v ä t p ä ä te ttä isiin la k k a u tta a , niin on asia k ä s ite ltä v ä k ah d essa p eräk k äin p id e ty ssä y le ise ss ä k o k o u k sessa. L a k k a u tu k se ssa to im ita a n y le iste n la kien m ukaan. Jo s y lijääm ää on, niin se on a n n e tta v a johonkin sellaisen a sia n h y v äksi, m ik ä kuuluu liiton ohjelm aan.
K aikissa m uissa kohdissa, jo ita ei ole e d ellä o h je sä ä n n ö issä m ainittu, toim itaan y leisten lakien m ukaan.
