62
AIKUISKASVATUS 1/2000Koulurauhassa on kysymys motivaatiosta
K
oulurauha on asia, josta on paljon puhuttu opettajanhuoneissa ja yleisönpalstoilla, mut- ta useinkaan sitä ei ole nostettu koulun kehittä- misohjelmien fokukseen ennen kuin tilanne on kärjistynyt. On ehkä ajateltu, että työrauhaon- gelmat ovat yksittäisiä ja ohitse meneviä ja että niihin pitää puuttua vain paikallisin keinoin.Tämä on johtanut käsitykseen, että todella pai- kallista on, että asiat ratkaistaan mahdollisim- man lähellä toimintaa, siis yksittäisessä koulussa.
Suomessa koulujen ongelmia on ratkaistu käräjä- tupia myöten ja poliisin apuun luottaen. Täl- löin on huomattu, että hierarkiassa mahdolli- simman alhaalla oleva taso ei olekaan ainoa vas- tuullinen, vaan vastuuta on sälytetty myös ylem- mäs. Perheilläkin on suuri vastuu.
O
ngelmissamme emme ole yksin. Esimerkik- si Ranskan koulutoimi on suurissa vaikeuk- sissa. Tapaninpäivän 1999 myrskyn aiheuttamat fyysiset koulutuhot olivat suuret, mutta se edel- lyttää vain rahaa. Raskaammista ongelmista ker- too taas se, että kouluministeri Ségolène Royal on päättänyt jaetuttaa tyttöoppilaille katumus- pillereitä, mikä katolisessa Ranskassa on melkoi- nen päätös. Koulujen väkivallasta lehdet ovat pu- huneet pitkään.Le nouvel Observateurin (14.1.1999) pääartik- keli osoitti, että väkivalta on nykypäivää sekä yläasteitamme vastaavissa että toisen asteen kou- luissa. Ongelmat ovat suurimpia suurten kaupun- kien vähemmän arvostettujen, usein siirtolais- ten asuttamien, alueiden kouluissa. Lehdissä on puhuttu opettajien loppuunpalamisesta ja pit- kistä sairaalajaksoista. Tilanne on mennyt ope- tus- ja tiedeministeri Claude Allègren mukaan niin pahaksi, että koulukurin palauttamisesta
Reijo Laukkanen, Pariisi
muodostuu nyt yksi opetustoimen prioriteeteis- ta, mistä kirjoitti Le Monde (23.-24.1.2000 ja 27.1.2000). Hallituksen lupaaman toimenpide- ohjelman onnistumisesta kaikki eivät ole kovin vakuuttuneita. Le Figaro (25.1.2000) epäili sitä suuresti todeten, että hallitukset ovat tehneet jo aiemmin toimintaohjelmia tilanteen parantami- seksi, mutta työrauha on vain heikennyt.
Sekä Le nouvel Observateur että Le Monde esit- tivät numeroita. Sosiaaliselta taustaltaan alhaal- la olevan Seine-Saint-Denisin alueella kaikesta kouluväkivallasta 69 prosenttia kohdistui ihmi- siin. Siitä verbaalista väkivaltaa oli 25, fyysistä 10, seksuaalista yksi ja muuta 33 prosenttiyksik- köä. Muista koulurikkomuksista oli aseen hallus- sapitoa viisi, omaisuuden vahingoittamista kol- me, varkauksia seitsemän ja poissaoloja 16 pro- senttia. Suurimmat ongelmat ovat yläasteen kou- luissa ja ammatillisissa lyseoissa. Pariisissa yläas- teen kouluissa poissaolot muodostivat rikkomuk- sista 12, kun taas toisen asteen oppilaitoksissa 60 prosenttia. Pinnaaminen on tuomittavaa, mutta vakavampaa on toiseen ihmiseen kohdis- tuva väkivalta. Kouluväkivalta kohdistuu pääasi- assa oppilastovereihin, mutta myös opettajiin.
Suurinta koulun henkilökuntaan kohdistuva vä- kivalta on ammatillisissa lyseoissa.
Libèrationin (24.1.2000) artikkeli On occulte la violance scolaire todistaa tutkimuksessa mo- nesti nähdyn, että koulujen todellisuus piilou- tuu ulkopuolisilta. Väkivaltaongelmat ovat pin- nan alla, eivätkä oppilaat ole olleet halukkaita kertomaan niistä kenellekään. Mobbaus niellään itse itsemurhaan saakka. Vasta viimeaikoina asi- oita on alettu tuoda julki.
N Ä K Ö K U L M I A
AIKUISKASVATUS 1/2000
63
30.1.2000
K
ouluviranomaiset varmasti voivat tehdä ny- kyistä enemmän, mutta he eivät voi vahtia yksittäistä opetustilannetta. Kun OECD:n koulu- tutkimuksen ja -innovaation keskus CERI:n hal- lintoneuvosto kävi keskustelun vuonna 1999 to- teutettavasta mikä toimii -tutkimuksesta, kou- luväkivalta nousi vahvasti esille. Usea maa olisi halunnut, että tutkimuksen teemana olisi ollut nimenomaan koulun työrauha. Tämä mielessä pitkän mielipidevaihdon jälkeen teemaksi valit- tiin mikä toimii motivaatiossa. Keskeiseksi asi- aksi nähtiin, että koulutyön pitää olla palkitse- vaa, siis motivoivaa, minkä puutetta myös työ- rauhaongelmat heijastavat.K
oulurauhan ongelmien syyt ovat moninai- sia. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimil- lä. Ongelmia peitellään ja pidetään veran alla lii- an kauan. Ongelmia ei nähdä eikä tiedosteta.Pyritään vain ratkomaan esille tulleita yksittäis- tapauksia yrittämättä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi koko opetuskulttuurin suuntaan. Työrauhaon- gelmien näkeminen motivaatio-ongelmiksi on unohdettu. Pitäisikö meilläkin julistaa opiskelu- motivaation teemavuosi.
OECD:n motivaatioraportti julkistetaan kuluvan vuoden aikana. Tutkimus käsittelee kokemuksia useista maista. Maiden motivaatiopolitiikkojen
yhteisenä piirteenä on yksilöllisyyden ja valin- tamahdollisuuksien kasvattaminen. Tapaustutki- muksista yksi on tehty Suomesta. Analyysi ko- rostaa, että motivaation lisäämisessä on tehtävää hallinnon eri tasoilla. Jäämmekin odottelemaan analyysin tuloksia.
M
itä tekemistä koulujen työrauhalla on ai- kuiskoulutuksen kanssa? Paljonkin. Tämän päivän koululaiset ovat aivan kohta huomisen aikuisia. Työrauhan heikkeneminen kertoo myös siitä, että koulusaavutukset todennäköisesti heik- kenevät entisestään. Työelämässä ei kuitenkaan ole tilaa puutteellisia taitoja omaaville. Aikuis- koulutus saa tästä aivan uuden haasteen. Toinen yhtymäkohta on siinä, että erityisesti vapaan si- vistystyön sektorin olisi syytä aktivoitua autta- maan avuttomia vanhempia. Skiniongelma ei ole vain yhteiskunnan murhe, vaan vanhempien suuri suru. Kolmas yhtymäkohta on, että elin- ikäinen oppiminen perustuu nimenomaan ky- kyyn ja haluun oppia uutta. Vaikka aikuiskoulu- tukseen houkutellaan, siihen osallistumisen kes- keisin voima on oma pyrkimys itsensä kehittä- miseen. Sen toteaa myös tänä vuonna ilmestyvä OECD:n raportti How Adults Learn. Samasta narusta koulujenkin opettajien pitäisi oppia ve- tämään.Erityisasiantuntija Reijo Laukkanen Suomen pysyvästä OECD-edustajistosta Pariisissa kom- mentoi Ranskan ja OECD:n ajankohtaisia kou- lutuspoliittisia kyskymyksiä Aikuiskasvatuksen eri numeroissa.
Reijo Laukkanen
