Suutari, kansanedustaja Samuli Ran
tanen. — Jussi Rainion kokoelma.
Maisteri, yhteiskuntatieteilijä Aksel Wa- ren. — Jussi Rainion kokoelma.
Kolme Keuruun merkkimiestä
90 vuoden takaa
NIILO ARPPE, järjestyksessä toinen kunnanlääkäri Keu
ruulla ja Multialla v. 1892— 1902.
Nils (Niilo) Jonathan Arppe syntyi Enossa 24.1.
1866 lääninrovasti Nils Gabriel Arppen ja tämän kolman
nen vaimon Laura Aschanin seitsemäntenä yhteisenä lap
sena (rovastin 15:sta lapsesta 9:ntenä). — Opinnot: yli
oppilas Viipurin ruots. lyseosta 1884, fil.maist. 1886 (20-vuotiaana) ja lääketiet, lisensiaatti 1892.
Puoliso merikapteenin tytär Onni Amanda Sandroos, synt. 30.3.1878 Göteborgissa, vihittiin Turussa 21.11.
1895. Keuruulla syntyivät lapset Brita 22.8.1896 ja Niilo Sakari 25.4.1898.
Keuruulta Arppe siirtyi Lappeenrantaan 1902, Saarijär- velle Jyväskylän piirin piirilääkäriksi 1907 ja v. 1912 Kur
kijoen piirilääkäriksi, jona toimi v:een 1935 asuen Elisen- vaarassa. Hän kuoli siellä 5.3.1936.
Arppe oli Keuruulla kirjaston johtokunnan puheenjoh
taja 1893— 1901; kuului kirkonkylän kansakoulun "rak.ko- miteaan” ja oli koulun johtokunnan varapuheenjohtajana 1897—1902; perusti puolisonsa kanssa yksityisen orpo
kodin 1896; oli Keuruun Isäntäyhdistyksen johtokunnan jäsen; pani alulle täällä puhelinlaitoksen 1898. Kuului sääs
töpankin perustajiin ja oli hallituksen esimies 1899—
1902; osallistui aktiivisesti ensimmäisiin säästöpankkiko- kouksiin Jyväskylässä ja Tampereella. Johti perustaman
sa "Keuruun Voimisteluseuran” harjoituksia Klakin tuvassa vuosisadan vaihteessa. Alusti Isäntäyhdistyksen kokouk
sessa 1897 kysymyksen "Vastaavatko kilpa-ajot tarkoi
tustaan?” päätyen ponteen: ” Emme tarvitse kilpajuoksi- aimia, onhan rautateitä ja polkupyöriä. Poistakaamme kilpa- ajot” .
Kun Arppet muuttivat syksyllä 1902 pois, vietettiin Leh- 25
tiniemessä lauantaina 8. elokuuta läksiäisiä ja lahjaksi "raa
hattiin esille komea ja kookas englantilainen divaanimatto”.
Keuruulla Arppe kirjoitti kirjasen "Keuhkotaudista”
(1902) ja myöhemmin teoksen "Kansanlääkäri”, josta otet
tiin vielä 1922 kolmas painos. — Arppen erikoisharras- tus oli puutarhanhoito.
SAMULI RANTANEN, Euroopan ensimmäisen täysin de
mokraattisen parlamentin ensimmäisiä jäseniä.
Samuli Matinpoika syntyi torpparin poikana Keuruun Pohjoislahdella 8.5.1861. Kun hän täytti 7 vuotta, molem
mat vanhemmat kuolivat suurina nälkävuosina lavantau
tiin. Samuli sisaruksineen myytiin orpojen tapaan huuto
kaupalla "huutolaisiksi” ja hän oli eri taloissa "kasvatti
na’ ’ ; rippikoulun jälkeen palveli renkinä, otti sukunimen Rantanen ja kohosi pian "itsellise ksi” . Jo poikasena hän oli oppinut kummisedeltään suutaroimisen alkeet.
V. 1891 19. huhtikuuta Rantanen solmi avioliiton pal
velijatar Lyydia Paulintyttären kanssa ja nuoripari muutti kirkonkylään. Rantanen toimi suutarina v:een 1907 asti, jolloin ryhtyi Pöyhölän pappilan torppariksi Kauppilaan.
Hän oli varsin musikaalinen ja kuului kirkonkylän soitto
kuntaan (per. 1889): soittajana, harjoittajana, johtajana ja puheenjohtajana. Hän oli myös hyvä kuorolaulaja.
Kunnallinen luottamusmies Rantasesta tuli 1899, tak
soituslautakunnan apujäsen; kunnallislautakunnan vara
jäsen 1900 ja kansakoulun johtokunnan jäsen 1907— 09.
Kunnanvaltuustoon ja muutamiin lautakuntiin hänet valit
tiin 1913—1916. — Säästöpankin isännistössä hän oli 1901—1917 ja osuuskaupan hallituksessa 1915.
Kansanedustajana Samuli Rantanen oli Sos.dem. puo
lueen edustaja useita kertoja: 1907—1910 ja 1917 ensim
mäisillä valtiopäivillä. Kesällä 1917 hän oli hyväksymässä lakeja kunnallisesta äänioikeudesta ja 8-tuntisesta työpäi
västä sekä 17.7.1917 valtalakia, jolla eduskunta otti itsel
leen hallitsijan valtaoikeudet — maamme ensimmäinen it
senäisyysjulistus!
Samuli Rantanen oli sosialisti ja rauhan mies. V:n 1918 sisällissodan alettua hänet vietiin suojeluskunnan toimesta Seinäjoelle, missä hänet ilman oikeuden käyntiä helmikuun 2. tai 3. pnä ammuttiin.
AKSEL WAREN, "Keuruun pitäjän historian” kirjoitta
ja ja yhteiskuntatieteilijä.
Aksel Wilhelm VVaren syntyi yhdeksäntenä lapsena 3.5.1869 Suonenjoella. Vanhempiensa khra Johan Wa- renin ja tämän puolison Adolfina Maria Aschanin mukana muutti 1882 Keuruulle. — Opinnot: ylioppilas 17-vuotiaana Helsingissä 1886, filosofian maisteri 20-vuotiaana 1889, pääaineena Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historia, sivuaineina suomen kieli ja kirjallisuus, filosofia, kasvitiede ja latina; myöhemmin opiskeli lakia ja kansantaloutta tut
kintoa suorittamatta.
Liityi 1892 Suomalaiseen Nuijaan (oli sen. vt. puheen
johtaja). Kuului Päivälehden ja Nuorsuomalaisen puolueen piiriin, toimi Päivälehden avustajana, lehti julkaisi mm. hä
nen esitelmänsä torpparikysymyksestä.
26
Keuruulla VVaren toimi asianajajana ja lainopillisena neu
vonantajana koko 1890-luvun; kuului Isäntäyhdistykseen;
oli lainakirjaston johtokunnan varapuheenjohtaja 1887—
1893; osallistui "suuren adressin” nimien keräykseen;
puhui ja esitelmöi mm. Keuruun ensimmäisessä maata
lousnäyttelyssä 1898; hankki itselleen puhelimen ollak
seen yhteydessä Helsinkiin. S oitti jo osakunnan torvior- kesterissa ja lauloi veljiensä kanssa kvartetissa, joka esiin
tyi mm. Keuruulla juhlissa.
Avioliiton Aksel VVaren solmi 29.5.1896 khra Pihlma- nin tyttären Naemi Fredrikan kanssa. Poika Pekka syntyi 14.3.1897.
Tutkimukset: "Keuruun pitäjän historia” 1890; "Tutki
mus taloudellisista oloista Kuortaneen kihlakunnassa” , jo
hon Keurusseutukin kuului, 1893; "Torpparioloista Suo
messa” 1898, se oli myöhemmän torpparilainsäädännön pohjana; "M iten tilaton voi saada maata?” 1899; lukui
sia lehtiartikkeleita ja matkakuvauksia; postumus 1911
"Härpmanin perhe. Ison vihan muisto Keuruulla” . Aksel VVaren kuoli 30-vuotiaana 1. lokakuuta 1899, kes
ken tutkimustöittensä.
Miksi nämä miehet saman otsikon alla?
Arppe ja VVaren olivat serkuksia (äidit siskoksia); he oli
vat radikaalisen Savo-Karjalaisen osakunnan kasvatteja sa
maan aikaan kuin Edv. Gylling, Eero Haapalainen, M atti Kurikka ym. myöhemmin tunnetut työväenjohtajat; ja he kuuluivat Päivälehden ja Nuorsuomalaisen puolueen pii
riin, joka oli mukana vvrightiläisessä työväenliikkeessä.
VVaren osallistui tutkija-asiantuntijana kesällä 1899 Suo
men Työväenpuolueen perustavaan kokoukseen Turussa ja alusti (18.7.1899) kysymyksen: ” Mitä lainsäädäntö voi- tehdä torppariasian ratkaisemiseksi?”
Arppe puhui Keuruulla 6.7.1901 "turvattom ien kodin"
arpajaisissa: — aina ei herrasperheissä kasvaneet ja kor
kean koulun käyneet ole sivistyneitä ja hän paheksui si
tä, kun parempiosaiset halveksivat k ö y h ä l i s t ö ä , ja huomautti ettei sitä tietä toiveittemme perille päästä.
Totuus, rakkaus ja tasa-arvoisuus on ne aseet, joiden avul
la tarkoitustemme päämäärä saavutetaan” .
Rantanen itse kuului köyhälistöön, nousi huutolaispo- jasta kunnalliseksi luottamusmieheksi ja myöhemmin kan
sanedustajaksi. Hän kävi 1890-luvulla, osaksi vielä 1900-luvun alussakin lähes toivotonta taistelua äänioikeu- dettomien kuntalaisten puolesta.
Viimeistään v. 1 8 9 8 - 9 9 Niilo Arppe ja Aksel VVaren keskustelivat Keuruulla työväenkysymyksistä ja työväenyh
distyksen perustamisesta Keuruulle; ” wrightläisenä” , jol
laisia kaikki työväenyhdistykset silloin olivat.
Ei ole tietoa, olivatko Arppe ja VVaren kosketuksissa Sa
muli Rantasen kanssa, vaikka pienen kirkonkylän asuk
kaat toisensa tunsivatkin. Rantasen kertoman mukaan näi
nä vuosina käytyjen "useiden keskustelujen perästä il
moitettiin alustava työväenyhdistyksen perustamiskokous
sunnuntaiksi 24. huhtikuuta 1899” . Kunnantupa tuli täy
teen väkeä. Alkuohjelman jälkeen Rantanen tai joku työ
miehistä esitti kokouksen puheenjohtajaksi työmies (rää
täli) Hakkaraista, mutta enemmistö valitsi äänestyksen jäl
keen maisteri Aksel VVarenin. Yhdistys päätettiin perus
taa ja sääntöjä laatimaan valittiin 7-miehinen toimikunta.
Kun VVaren oli palannut Turun työväenkokouksesta, pi
dettiin varsinainen Keuruun Työväenyhdistyksen perus
tava kokous 6. elokuuta 1899. Siinä hyväksyttiin säännöt ja valittiin yhdistykselle johtokunta: puheenjohtaja mais
teri Aksel VVaren, varapuheenjohtaja suntio Kaarlo Uska- li, rahastonhoitaja kunnanlääkäri Niilo Arppe, kirjuri kauppa- apulainen Paavo Hannunen sekä jäsenet suutari Samuli Rantanen, rakennusmestari August Kalenius, torppari Kalle Mikkola ja räätäli Erland Saarinen. Kolme nuorsuomalaista ja viisi tulevaa sosialidemokraattia.
Tänä vuonna täytti Keuruun Työväenyhdistys 90 vuotta.
Lähteitä:
Keuruun Isäntäyhdistyksen pöytäkirjat (pkt) 1896—
1898 (Arppe ja VVaren).
Keuruun kirkonkirjat.
Keuruun Säästöpankin pkt 1899—1917 (Arppe ja Rantanen).
Keuruun Työväenyhdistyksen pkt 1899—1918.
Kuka kukin on 1934 ja Kuka kukin oli 1900—1961 (Arp- oel.
Paavolainen Jaakko, Valkoinen terrori, 1967 (Rantanen s. 47 ja 69).
Rainio Jussi, Aksel VVaren, liite VVarenin Keuruun pitä
jän historian 2. painokseen 1969. Ihmisikä työväenliiket
tä Keuruulla, 1972. "Kivaa” "Innostusta” — . Keuruun ur
heiluharrastus järjestäytyy, Karhunsoutaja III, 1974 (Arp
pe s. 54). Samuli Rantanen — keuruulainen työväenliik
keen marttyyri, Keuruun Joulu 1972.130 vuotta lainakir
jastoa Keuruulla, Keuruun Joulu 1988 (Arppe ja VVaren).
Rantanen Samuli, Keuruun kirkonkylän työväenyhdis
tyksen 10-vuotishistoriikki "Kirkko. Luokkataistelun syn
nyttäjä Keuruulla” , käsikirjoitus TY:n arkisto.
Ruutu Martti, Savo-Karjalaisen osakunnan historia II, 1939 (Arppe ja VVaren).
Suomalainen, sanomalehti 8.8.1902 (Arppe).
Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöy
täkirja 1 7.-20.7.1899, julk. SDP 751975, liite 12, s. 183 (VVarenin alustus torpparikysymyksestä).
Vaula Martti, Keuruun pitäjän uusimmista vaiheista, Keu
ruun kirja 1928 s. 11—131.
Vihola Teppo, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1,1983, s. 246 ja 407 (Arppe).
Jussi Rainio
27
