Imatran kaupunki Virastokatu 2 55100 IMATRA
Lausuntopyyntönne 24.1.2022 (IMR/726/10.02.03.00/2021)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto asemakaavaluonnoksesta, Asemakaavan muutos 1122, Imatrankosken asema, kaupunginosat 12, Imatrankoski ja 55,
Rajapatsas, Imatra
Lausuntopyyntö
Imatran kaupunki pyytää ELY-keskuksen lausuntoa asemakaavan muutoksen 1122 Imatrankosken asema valmisteluvaiheesta.
Suunnittelualue sijaitsee Imatrankoskentien pohjoispuolella ja Vuoksentien itäpuolella kaupunginosissa 12 Imatrankoski ja 55 Rajapatsas.
Asemakaavan muutosalueella sijaitsee Venäjän rajalle vievä rautatie sekä teollisuus-, asutus- ja puistoaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8 ha.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laatia ja päivittää alueen asemakaava vastaamaan Väyläviraston Karjalan radan ja Venäjän rajan välille laatiman ratasuunnitelman tarpeita sekä mahdollistamaan
ratahankkeesta johtuvien muiden muutosten toteuttaminen. Asemakaavan muutoksella varaudutaan mm. Imatrankosken rautatieaseman
rakentamiseen.
Yleistä
Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) yleisenä tavoitteena on 1 §:n mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä
luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Samaisen lain 5§:ssä määrätään Alueiden käytön suunnittelun tavoitteista mm elin- ja toimintaympäristön laadun, kulttuuri- ja luontoarvojen sekä ympäristön suojelun kuten myös yhdyskuntien toimivuuden ja liikenteen näkökulmasta.
Vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa määrätään MRL 9§:ssä:
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan
suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ja edelleen Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
MRL 54 §:ssä määrätään tarkemmin Asemakaavan sisältövaatimuksista.
Siellä todetaan: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset
Lausunto 2 (4)
KASELY/1070/2021 14.2.2022
terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.
Selvitykset
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun (MRA 9 §). Tässä asemakaavatyössä viitataan Imatra- Imatrankoski-raja radan suunnitteluaineistoon, vaikka asemakaavamuutos käsittää laajempia alueita kuin em. ratasuunnitelma. Myös selvitysten tulee kattaa koko kaavan vaikutusalue.
Jotta vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista voidaan aidosti arvioida, tulee kaavan selvityksiä täydentää luontoarvojen osalta (ks. tarkemmin kohta Luontoarvot). Lisäksi kaava-aineistoon tulee liittää ratasuunnitelmaa varten laaditut sekä tarpeen mukaan muut kaava-alueeseen liittyvät
meluselvitykset.
Luontoasiat
Kaavaa varten ei ole tehty erillistä luontoselvitystä. Rata-hanketta varten tehtyä liito-oravaselvitystä ei voida pitää riittävänä selvityksenä alueen luontoarvoista, koska kaavassa osoitetaan nykyisin rakentamattomille ja puustoisille alueille uutta maankäyttöä.
Kaava-alueelta ei ole ELY-keskuksen tiedossa uhanalaisten tai
luontodirektiivin liitteen IV(a) esiintymiä tai muita erityisiä luonnonarvoja.
Alueella saattaa olla merkitystä mm. liito-oravan kulkuyhteyksille.
Melu
Ympäristömelulle on annettu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) suunnitteluohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä päiväajan
keskiäänitason ohjearvo on 55 dB ja yöaikana 50 dB.
Melu on yksi keskeisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä.
1.4.2018 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan: Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.
Imatra-Imatrankoski-raja ratasuunnitelmaa laatii Väyläviraston ohjaamana Sweco. Meluntorjunnan osalta on todettu: Suunnittelualueella on tarve tehdä melusuojaustoimenpiteitä, jotta ratamelu ei aiheuta meluhaittaa erityisesti asuinkiinteistöjen kohdalla. Tällainen meluntorjunnan tarve on mm. Kuparin asuinalueen asuinrakennusten kohdalla.
Ratasuunnitelman yhteydessä on tutkittu meluesteiden paikat. Meluesteet tulee merkitä asemakaavaan. Ja täydentää esim. seuraavalla
määräyksellä: Melueste. Alueelle on rakennettava melueste. Merkintä osoittaa meluesteen likimääräisen sijainnin ja suojattavan rautatiealueen osan. Meluntorjuntatoimenpiteet tulee toteuttaa viimeistään sellaisten rakentamistoimenpiteiden yhteydessä, joiden käyttöönoton seurauksena haitalliset meluvaikutukset melulle herkissä kohteissa voivat nousta.
Asemakaavaluonnoksessa on radan itäpuolen rakentamattomaksi jäävä alue merkitty puistoksi. Valtioneuvoston päätökseen viitaten oikea merkintä ohjearvot ylittävillä alueilla olisi erityisviheralue (EV).
Kulttuuriympäristö
Asemakaava-alueen radan länsipuoli on maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokiteltua aluetta, Imatrankosken vanhaa keskustaa.
Mainita tästä kuuluisi selostuksen 3.1.3 Rakennettu ympäristö luvun kohtaan Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva. Nyt se on virheellisesti kohdassa Muinaisjäännökset.
Kuvaukseen on myös tarpeen liittää enemmän tietoa alueesta. Mm maininta, että kaava-alue rajautuu valtakunnallisestikin harvinaiseen betonitiehen. (Imatran kanavakadun historiaselvitys, 10.12.2014 Mobilia Martti Piltz).
Kaava-alueella sijaitsevista vanhaan Imatrankosken rautatieasemaan liittyneistä rakennuksista mainitaan olevan jäljellä kaksi asuinrakennusta sekä yksi talousrakennus. Nämä muodostavat ajallisen kokonaisuuden jotka nivoutuvat myös maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja sen arvoihin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan myös harvinaistuvaa rakennuskantaa edustava talousrakennus on syytä osoittaa suojeltavaksi rakennukseksi. Talousrakennuksella tulee olla suojelumerkintä, jollei ole erityistä perustetta sen pois jättämiselle.
Kaavaluonnoksessa ei ole suojeltava rakennus (sr)- merkintään liitetty mitään määräystä. Määräystä tulee tarkentaa: mitä osia rakennuksesta ja miten rakennusta suojellaan. Lisäksi määräykseen tulee lisätä
lausunnonpyyntövelvollisuus alueelliselta vastuumuseolta mahdollisista rakennukseen suunnitelluista muutoksista.
Muita huomioita
Pohjakartassa kaikki tasot eivät ole päällä. Osa rakennuksista ei ole näkyvillä ja tästä johtuen vaikutuksia olemassa olevaan rakennuskantaan on osin vaikea arvioida. Pohjakartta tulee korjata ehdotusvaiheeseen, jotta se täyttää MRL 54 §:n mukaiset vaatimukset.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus kohdassa on mainittu kerrosala. Tämä ei kuitenkaan vastaa kohdassa 2.2 Asemakaava kerrottuja rakennusoikeus yms. lukuja. Kerrosalan ilmoittaminen tässä kohtaa ei ole tarpeellista, vaan ne voidaan ilmoittaa tarkemmin kaavaratkaisusta kerrottaessa.
Radan länsipuoleinen viheralue on osoitettu kaavassa puistoksi (VP).
Onko kaupungilla tarkoitus rakentaa koko alueesta puisto vai olisiko lähivirkistysalue (VL) parempi huomioiden alueen hoitostatus
tulevaisuudessa?
Lausunto 4 (4)
KASELY/1070/2021 14.2.2022
Lopuksi
Jotta asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n (Asemakaavan sisältövaatimukset) sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, tulee selvityksiä ja kaavaratkaisua luontoarvojen sekä meluntorjunnan osalta täydentää.
Muilta osin asemakaavaluonnos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja MRL:n mukaiset asemakaavan
sisältövaatimukset toteutuvat. Valmisteluaineisto muodostaa pohjan asemakaavamuutoksen jatkotyöstöön
Mikäli Imatran kaupunki näkee tarpeelliseksi ja prosesseja helpottavaksi, voidaan Imatra-Imatrankoski-raja -ratasuunnitelmaan liittyvistä
asemakaavamuutoksista järjestää kaikkia asemakaavoja koskeva työneuvottelu.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Etelä-Karjalan liitto, Topi Suomalainen
Etelä-Karjalan museo, Anne Helander, Esa Hertell Imatran seudun ympäristötoimi
