• Ei tuloksia

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto asemakaavaluonnoksesta, Asemakaava ja asemakaavan muutos 1126, Pelkolan ratamuutokset, kaupunginosat 55, Rajapatsas ja 57, Teppanala, Imatra

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto asemakaavaluonnoksesta, Asemakaava ja asemakaavan muutos 1126, Pelkolan ratamuutokset, kaupunginosat 55, Rajapatsas ja 57, Teppanala, Imatra"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Imatran kaupunki Virastokatu 2 55100 IMATRA

Lausuntopyyntönne 24.1.2022 (IMR/906/10.02.03.00/2021)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto asemakaavaluonnoksesta, Asemakaava ja asemakaavan muutos 1126, Pelkolan ratamuutokset, kaupunginosat 55, Rajapatsas ja 57, Teppanala, Imatra

Lausuntopyyntö

Imatran kaupunki pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 1126 Pelkolan ratamuutokset valmisteluvaiheesta. Suunnittelualue sijaitsee Venäjän rajalle vievän rautatien varrella kaupunginosissa 57 Teppanala ja 55 Rajapatsas.

Suunnittelualue käsittää kyseisen rata-alueen sekä osia sitä reunustavista pääosin teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten alueista sekä

lähivirkistysalueista. Uutta asemakaavaa laaditaan Venäjän rajan läheisyyteen laajennettavaa rautatiealuetta varten. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 42,6 ha.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää

alueen asemakaava vastaamaan Väyläviraston Karjalan radan ja Venäjän rajan välille laatiman ratasuunnitelman tarpeita. Asemakaavalla

mahdollistetaan mm. uusien ali- ja ylikulkujen sekä kaksoisraiteen rakentaminen.

Yleistä

Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) yleisenä tavoitteena on 1 §:n mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä

luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Samaisen lain 5§:ssä määrätään Alueiden käytön suunnittelun tavoitteista mm elin- ja toimintaympäristön laadun, kulttuuri- ja luontoarvojen sekä ympäristön suojelun kuten myös yhdyskuntien toimivuuden ja liikenteen näkökulmasta.

Vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa määrätään MRL 9§:ssä:

Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan

suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ja edelleen Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRL 54 §:ssä määrätään tarkemmin Asemakaavan sisältövaatimuksista.

Siellä todetaan: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset

(2)

Lausunto 2 (4)

KASELY/1361/2021 14.2.2022

terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.

Selvitykset

Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun (MRA 9 §). Tässä asemakaavatyössä viitataan Imatra- Imatrankoski-raja radan suunnitteluaineistoon, vaikka asemakaavamuutos käsittää laajempia alueita kuin em. ratasuunnitelma. Myös selvitysten tulee kattaa koko kaavan vaikutusalue.

Jotta vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista voidaan aidosti arvioida, tulee kaavan selvityksiä täydentää luontoarvojen osalta (ks. tarkemmin kohta Luontoarvot). Lisäksi kaava-aineistoon tulee liittää ratasuunnitelmaa varten laaditut sekä tarpeen mukaan muut kaava-alueeseen liittyvät

meluselvitykset.

Luontoarvot

Kaava-alueen pohjoispäässä Kuparin alueella sijaitsee Imatra- Imatrankoski-raja ratasuunnitelman liito-oravaselvityksen mukaan luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Ne sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle, mutta liito-oravan elinpiirin ydinalue sijoittuu kaava-alueelle ja on syytä merkitä

kaavakarttaan. Erityisen tärkeää on merkitä kaavakarttaan liito-oravan kulkuyhteystarve radan ylitse kaava-alueen pohjoislaidassa, jotta sen säilyminen tulee otettua huomioon mm. alueen metsien käsittelyssä.

Selostuksen kappaleen 3.1.2 Luonnonympäristö kohdassa Luonnonolot todetaan: Rautalan alueella on runsaasti lahoa lehtipuuta, mikä antaisi olettaa alueen olevan muilla tavoin arvokas (esim. lahottajasienet ja hyönteiset). Tämä olettamus tulee tutkia ja tehdä luontoselvitys alueelta.

Melu

Ympäristömelulle on annettu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) suunnitteluohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä päiväajan

keskiäänitason ohjearvo on 55 dB ja yöaikana 50 dB. Asemakaavan yleismääräyksiin tulee lisätä määräys, joka velvoittaa suunnittelualueen toteutusta siten, että kaavan vaikutusalueella melun ohjearvot eivät ylity.

Melu on yksi keskeisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä.

1.4.2018 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan: Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Imatra-Imatrankoski-raja ratasuunnitelmaa laatii Väyläviraston ohjaamana Sweco. Meluntorjunnan osalta on todettu: Suunnittelualueella on tarve tehdä melusuojaustoimenpiteitä, jotta ratamelu ei aiheuta meluhaittaa erityisesti asuinkiinteistöjen kohdalla. Tällainen meluntorjunnan tarve on mm. Kuparin asuinalueen asuinrakennusten kohdalla.

(3)

Ratasuunnitelman yhteydessä on tutkittu meluesteiden paikat. Meluesteet tulee merkitä asemakaavaan. Ja täydentää esim. seuraavalla

määräyksellä: Melueste. Alueelle on rakennettava melueste. Merkintä osoittaa meluesteen likimääräisen sijainnin ja suojattavan rautatiealueen osan. Meluntorjuntatoimenpiteet tulee toteuttaa viimeistään sellaisten rakentamistoimenpiteiden yhteydessä, joiden käyttöönoton seurauksena haitalliset meluvaikutukset melulle herkissä kohteissa voivat nousta.

Selostuksen sivulla 10 olevassa melukartassa ei ole esitetty kaava-alueen pohjoisimpia osia, jossa kaava-alue rajautuu asutukseen.

Rakennettuympäristö

Selostuksen kohdassa 3.1.1 Alueen yleiskuvaus mainitaan:

Suunnittelualueen pohjoiskärjessä on Imatrankosken vanhan keskustan maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Tieto on virheellinen ja se tulee korjata muotoon: Suunnittelualueen pohjoiskärki rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet. Sama virhe toistuu selostuksen sivulla 14, jossa kerrotaan maakuntakaavan merkinnöistä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö kappaleessa Yhdyskuntarakenne ja

kaupunkikuva todetaan: Suunnittelualueella ei ole rakennuksia vaan alue on sen läpi kulkevaa rautatietä lukuun ottamatta rakentamatonta

ympäristöä. Kaavamuutosalue kuitenkin rajautuu osalta matkaa suoraan ja osin lähes suoraan asuin- ja teollisuusalueeseen. Tällä on vaikutuksia mm.

kaavan vaikutusten selvittämiseen ja arviointiin.

Lopuksi

Jotta asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n (Asemakaavan sisältövaatimukset) sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, tulee selvityksiä ja kaavaratkaisua luontoarvojen sekä meluntorjunnan osalta täydentää.

Muilta osin asemakaavaluonnos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja MRL:n mukaiset asemakaavan

sisältövaatimukset toteutuvat. Valmisteluaineisto muodostaa pohjan asemakaavamuutoksen jatkotyöstöön

Mikäli Imatran kaupunki näkee tarpeelliseksi ja prosesseja helpottavaksi, voidaan Imatra-Imatrankoski-raja -ratasuunnitelmaan liittyvistä

asemakaavamuutoksista järjestää kaikkia asemakaavoja koskeva työneuvottelu.

Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä

asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.

(4)

Lausunto 4 (4)

KASELY/1361/2021 14.2.2022

Tiedoksi Etelä-Karjalan liitto, Topi Suomalainen

Etelä-Karjalan museo, Anne Helander, Esa Hertell Imatran seudun ympäristötoimi

(5)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mikäli alueelle sallitaan runsaasti liikennettä aiheuttavia kaupallisia toimintoja, tulisi valtatielle toteuttaa heti myös kevyen liikenteen alikulku. Alikulun varaus tulisi joka

Myös länsipuolella määräyksiä tulee tarkentaa, mikäli sinne osoitetaan

Lisäksi alueelta on olemassa olevat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä Turkuun että Raisioon.. Olemassa olevien yhteyksien, sekä kävelyn ja pyöräilyn että

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa, että asemakaavan vaikutusten arvioinnissa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta on syytä kiinnittää huomiota myös terveelliseen

Alueelle suunniteltu maankäyttö synnyttää jonkin verran liikennettä sekä alueen rakentumisen aikana että alueen toiminnan käynnistyttyä.. Rakennusaikana suuri osuus

Savitaipaleen kunta on pyytänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELY-keskus) lausuntoa koskien Koulutien ja Nikkarintien

Maanomistajat ovat tehneet hakemuksen omistamiensa rantaan ulottuvien kiinteistöjen 75-405-1-616, 75-405-1-617 ja 75-405-1-618 alueella sijaitsevan puistoalueen (VP-1)

Jotta asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n (Asemakaavan sisältövaatimukset) sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, tulee selvityksiä