• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-06-027: Repomäki (Joroinen). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-06-027: Repomäki (Joroinen). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-06-027

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

3553000

3553000

3554000

3554000

3555000

3555000

6890000 6890000

6891000 6891000

6892000 6892000

6893000 6893000

6894000 6894000

(2)

REPOMÄKI

Tietokantatunnus: TUU-06-027

Pinta-ala: 35,4

Korkeus: 110

Alueen suhteellinen korkeus: 28

Geologia

Repomäen alueella on useita hyvin tai melko hyvin kehittyneitä törmiä, taipeita, rantapalteita ja -valleja sekä pallekivikkoa allekkain harjumuodostuman kyljillä ja itäliepeellä (vrt. Kejonen 1989). Harjun pienialainen laki on noin 110 metrin tasolla ja sen eteläpuolinen tasanne noin 107 metrin tasolla. Tasannetta kiertää noin 102 metrin tasolla 2-5 metriä korkea törmä, joka on lännessä loiva ja jyrkkenee pohjois- ja koillisreunalla, missä sen edustalla on tasanne, matala valli ja jyrkähkö taive. Alueen selkein muodostuma on noin 92-93 metrin tasolla lähes koko harjun ympäri kiertävä Suursaimaavaiheen jyrkähkö törmä. Se on 2-5 metriä korkea, ja sen tyvellä on pallekivikkoa ja itä- ja koillisreunalla muutamia kivisiä ja soraisia rantapalteita ja -valleja. Alueen eteläpäässä törmän jatkeena on epäsymmetrinen, 1-3 metriä korkea sorainen ja kivinen rantapalle. Suursaimaan tason alapuolella alueen itä- ja koillisosassa on noin 88 metrin tasolla jyrkähkö 1-3 metriä korkea törmä, jonka tyvellä on niin ikään runsaasti pallekivikkoa ja edustalla muutamia matalia valleja. Harjun itäliepeellä on lisäksi noin 83-85 metrin tasolla alle metrin korkuinen loiva törmä ja muutamia rantavalleja.

Alueen pohjois- ja koillisreunalla harjumuodostuma rajautuu moreeniin, mikä näkyy törmien madaltumisena ja pallekivikon ja lohkareiden runsastumisena. Myös rantatasoja on koillisosassa runsaasti allekkain, ja esim.

Suursaimaan tason tarkkaa sijaintia on paikoin hankala hahmottaa. Harjumuodostuma on osa pitkää harjujaksoa, joka ulottuu Rautalammilta Suonenjoen, Jäppilän, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Kerimäen kautta Punkaharjulle.

Harjun yhteydessä on rantakerrostumia erityisesti Joroisten seudulla.

Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 115-120 metrin tasolla. Alueen ylimmät tasot ovat kehittyneet Yoldiamerivaiheessa, ja 88 metrin tasolla oleva törmä on mahdollisesti syntynyt osittain jo Ancylusjärvivaiheessa.

Haukiveden kuroutuessa Ancylusjärvestä noin 10 000 vuotta sitten vedenpinta oli seudulla hieman nykyistä

ylempänä (vrt. Pajunen 2004). Suursaimaan transgressiovaiheessa vedenpinta kohosi seudulla noin 93 metrin tasolle.

Vedenpinnan kohoaminen loppui Ristiinan Matkuslammen uoman avauduttua noin 6 900 vuotta sitten.

Suursaimaavaihe päättyi Vuoksen puhkeamiseen noin 5 700 vuotta sitten, jolloin vedenpinta laski nopeasti kolmisen metriä. Alueen itäosan alimmat muodostumat ovat syntyneet vasta Suursaimaavaiheen jälkeen vedenpinnan hitaasti laskiessa.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Puusto on harjun laella ja länsiosassa varttunutta männikköä ja nuorta kuusikkoa. Alueen itä- ja kaakkoisosassa on tiheähköä kasvatusmännikköä, nuorta mäntytaimikkoa ja

lehtipuuvesakkoa.

Maisema ja muut arvot

Alue hahmottuu kohomuotona melko hyvin ympäristöstä. Törmät ja vallit erottuvat parhaiten harjun itä- ja koillisrinteellä, itäosan loivapiirteinen harjunlieve on puolestaan hyvin peitteinen. Haukiveteen kuuluva Haapavesi häämöttää harjun laelle, ja koillisessa näkyy peltoja ja hakkuita. Sisäinen maisema on melko vaihteleva.

Alueella on pieniä tieleikkauksia ja metsittyneitä sorakuoppia, ja heti aluerajauksen lounaispuolella on kolme käytössä olevaa maa-aineksenottoaluetta. Alue on pohjavesialuetta. Itäkyljellä on ratsastusreitti. Harjun laen itäreunalla on kalasääsken pesäpuu. Parin kilometrin päässä lounaassa on Hyviänsalmen-Vauhkolanlammen lintuvesialue (LVO060143). Kohdealue on monipuolinen rantakerrostuma-alue ja melko hyvä käyntikohde.

Sijainti: Kerisalonsaaren itäosassa, 12 km Joroisista kaakkoon.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 28 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Joroinen

3234 04

Kejonen, A. 1989a. Rantakerrostumat. Maaperäkartan 1:20 000 selitys, lehti 3234 04. Geologian tutkimuskeskus.

Pajunen, H. 2004. Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 160.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sen alapuolella on noin 90 metrin korkeustasolla selkeähkö, 2-3 metriä korkea törmä, jonka edustalla on keskiosassa pallekivikkoa ja kapea kivinen terassi.. Alueen selkein

Ylimpänä noin 123 metrin korkeustasolla on jyrkkä tai hyvin jyrkkä 2-15 metriä korkea törmä.. Törmän juurella on paikoin melko runsaasti pallekivikkoa, ja sen edustalla

eteläosassa noin 86 metrin tasolla oleva kaareva rantapalle on pinnaltaan vähäkivinen ja noin 30 metriä pitkä, 3-4 metriä leveä ja puolisen metriä korkea.. Ylin ranta

Dyynin kokonaispituus on noin kaksi kilometriä, josta on rajauksessa mukana noin 450 ja 950 metrin pituiset loivasti mutkittelevat selänteet.. Dyynin eteläisin osa on jäänyt

Alueen itäosassa on harjun eteläkyljellä ylimpänä noin 120 metrin tasolla hieman epämääräinen taive, ja sen alapuolella on noin 115 metrin tasolla 2-5 metriä korkea jyrkähkö

Jäiden puskemat, kohtalaisen kivikkoiset rantapalteet sijaitsevat noin 97 metrin korkeustasolla, ja ne ovat 0,5-2,0 metriä korkeita ja noin 100-500 metriä pitkiä.. Ne

Suursaimaan jyrkkäpiirteinen törmäterassi harjudeltan koilliskyljellä noin 83 metrin korkeustasolla, seitsemän metriä nykyisen Pihlajaveden tasoa ylempänä. Allekkaisia

Jyrkähkö törmä on noin 5 metriä korkea, ja sen edustalla oleva 30-50 metriä leveä tasainen terassi päättyy noin metrin korkuiseen jyrkänpartaaseen.. Jyrkänpartaan tyvellä