TUU-06-027
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
3553000
3553000
3554000
3554000
3555000
3555000
6890000 6890000
6891000 6891000
6892000 6892000
6893000 6893000
6894000 6894000
REPOMÄKI
Tietokantatunnus: TUU-06-027
Pinta-ala: 35,4
Korkeus: 110
Alueen suhteellinen korkeus: 28
Geologia
Repomäen alueella on useita hyvin tai melko hyvin kehittyneitä törmiä, taipeita, rantapalteita ja -valleja sekä pallekivikkoa allekkain harjumuodostuman kyljillä ja itäliepeellä (vrt. Kejonen 1989). Harjun pienialainen laki on noin 110 metrin tasolla ja sen eteläpuolinen tasanne noin 107 metrin tasolla. Tasannetta kiertää noin 102 metrin tasolla 2-5 metriä korkea törmä, joka on lännessä loiva ja jyrkkenee pohjois- ja koillisreunalla, missä sen edustalla on tasanne, matala valli ja jyrkähkö taive. Alueen selkein muodostuma on noin 92-93 metrin tasolla lähes koko harjun ympäri kiertävä Suursaimaavaiheen jyrkähkö törmä. Se on 2-5 metriä korkea, ja sen tyvellä on pallekivikkoa ja itä- ja koillisreunalla muutamia kivisiä ja soraisia rantapalteita ja -valleja. Alueen eteläpäässä törmän jatkeena on epäsymmetrinen, 1-3 metriä korkea sorainen ja kivinen rantapalle. Suursaimaan tason alapuolella alueen itä- ja koillisosassa on noin 88 metrin tasolla jyrkähkö 1-3 metriä korkea törmä, jonka tyvellä on niin ikään runsaasti pallekivikkoa ja edustalla muutamia matalia valleja. Harjun itäliepeellä on lisäksi noin 83-85 metrin tasolla alle metrin korkuinen loiva törmä ja muutamia rantavalleja.
Alueen pohjois- ja koillisreunalla harjumuodostuma rajautuu moreeniin, mikä näkyy törmien madaltumisena ja pallekivikon ja lohkareiden runsastumisena. Myös rantatasoja on koillisosassa runsaasti allekkain, ja esim.
Suursaimaan tason tarkkaa sijaintia on paikoin hankala hahmottaa. Harjumuodostuma on osa pitkää harjujaksoa, joka ulottuu Rautalammilta Suonenjoen, Jäppilän, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Kerimäen kautta Punkaharjulle.
Harjun yhteydessä on rantakerrostumia erityisesti Joroisten seudulla.
Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 115-120 metrin tasolla. Alueen ylimmät tasot ovat kehittyneet Yoldiamerivaiheessa, ja 88 metrin tasolla oleva törmä on mahdollisesti syntynyt osittain jo Ancylusjärvivaiheessa.
Haukiveden kuroutuessa Ancylusjärvestä noin 10 000 vuotta sitten vedenpinta oli seudulla hieman nykyistä
ylempänä (vrt. Pajunen 2004). Suursaimaan transgressiovaiheessa vedenpinta kohosi seudulla noin 93 metrin tasolle.
Vedenpinnan kohoaminen loppui Ristiinan Matkuslammen uoman avauduttua noin 6 900 vuotta sitten.
Suursaimaavaihe päättyi Vuoksen puhkeamiseen noin 5 700 vuotta sitten, jolloin vedenpinta laski nopeasti kolmisen metriä. Alueen itäosan alimmat muodostumat ovat syntyneet vasta Suursaimaavaiheen jälkeen vedenpinnan hitaasti laskiessa.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Puusto on harjun laella ja länsiosassa varttunutta männikköä ja nuorta kuusikkoa. Alueen itä- ja kaakkoisosassa on tiheähköä kasvatusmännikköä, nuorta mäntytaimikkoa ja
lehtipuuvesakkoa.
Maisema ja muut arvot
Alue hahmottuu kohomuotona melko hyvin ympäristöstä. Törmät ja vallit erottuvat parhaiten harjun itä- ja koillisrinteellä, itäosan loivapiirteinen harjunlieve on puolestaan hyvin peitteinen. Haukiveteen kuuluva Haapavesi häämöttää harjun laelle, ja koillisessa näkyy peltoja ja hakkuita. Sisäinen maisema on melko vaihteleva.
Alueella on pieniä tieleikkauksia ja metsittyneitä sorakuoppia, ja heti aluerajauksen lounaispuolella on kolme käytössä olevaa maa-aineksenottoaluetta. Alue on pohjavesialuetta. Itäkyljellä on ratsastusreitti. Harjun laen itäreunalla on kalasääsken pesäpuu. Parin kilometrin päässä lounaassa on Hyviänsalmen-Vauhkolanlammen lintuvesialue (LVO060143). Kohdealue on monipuolinen rantakerrostuma-alue ja melko hyvä käyntikohde.
Sijainti: Kerisalonsaaren itäosassa, 12 km Joroisista kaakkoon.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 28 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Joroinen
3234 04
Kejonen, A. 1989a. Rantakerrostumat. Maaperäkartan 1:20 000 selitys, lehti 3234 04. Geologian tutkimuskeskus.
Pajunen, H. 2004. Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 160.