TUU-13-112
3496000
3496000
3497000
3497000
3498000
3498000
7294000 7294000
7295000 7295000
7296000 7296000
7297000 7297000
7298000 7298000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
ORAVIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-112
Pinta-ala: 174,2
Korkeus: 195
Alueen suhteellinen korkeus: 45
Geologia
Oravivaaran rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 500 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan eteläosassa hieman yli 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten Oravivaaran laki (195 m mpy.) oli tuolloin hieman yli 20 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 10 000 vuotta sitten (Saarnisto 2005). Se sijaitsi laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon
huuhtomiselle. Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran laella ja loivahkolla ylärinteellä, jonne muodostui rantakivikkoja. Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat vaaran laelta aina 185 metrin korkeustasolle, joskin senkin alapuolella on vielä muutamia pieniä kivikoita. Vaaran etelärinteellä on aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita 175- 185 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä. Sora ja hiekka kerrostuivat kivikon alapuolelle loivasti rinteenmyötäisesti viettäviksi kerroksiksi.
Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran ylärinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat suuntautuneet lakialueiden suuntauksen mukaisesti, pohjoisin luoteesta kaakkoon, keskimmäinen koillisesta lounaaseen ja eteläisin lännestä itään.
Rantavallit muodostavat lähes tasalakisia tai loivasti viettäviä nauhamaisia kivikoita, jotka kohoavat ympäristöstä noin 0,3-0,6 metriä. Muodostuman eteläisimmällä laella rantakivikon korkeus on suurimmillaan lähes metrin. Rantakivikot koostuvat noin 20-50 cm kokoisista kivistä ja lohkareista.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Kivikot ovat ilmakuvan mukaan keskeltä avoimia. Alueen metsät ovat enimmäkseen männiköitä ja pienialaisesti harvapuustoisia metsiä (Suomen maanpeite 2006). Sekapuuna kasvaa jonkin verran koivua. Kivikkoja reunustavissa metsissä aluskasvillisuutta vallitsee puolukka ja variksenmarja.
Kosteammilla paikoilla on enemmän mustikkaa.
Maisema ja muut arvot
Oravivaara hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana. Rantakivikot jäävät puuston peittoon johtuen lakialueiden tasaisuudesta. Vaaran laen avoimilta rantakivikoilta avautuu länteen puustoinen suomaisema ja Oravisuon
turvetuotantoalue. Vaaran laen rantavallit sekä rinteiden sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta. Muodostuman pohjoisen laen rantavallissa ja vaaran pohjoisrinteen tien varrella on pieniä maa-ainestenottoalueita.
Sijainti: Oravivaaran muodostuma sijaitsee Ranuan eteläosassa noin neljä kilometriä Kelankylästä länteen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 45 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ranua
3523 11
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. Teoksessa:
Johansson, P. & Kujansuu, R. (toim.). Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.
