KALEVALA KORUN TUOTENIMET MIELIKUVIEN HERÄTTÄJINÄ
Pro gradu -tutkielma Sanni Arponen Suomen kieli
Itä-Suomen yliopisto 31.5.2018
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty
Filosofinen tiedekunta Osasto – School
Humanistinen osasto Tekijät – Author
Sanni Arponen Työn nimi – Title
Kalevala Korun tuotenimet mielikuvien herättäjinä
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Num- ber of pages
Suomen kieli Pro gradu -tutkielma x 31.5.2018 87 s. + 6 liitesivua
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia aihepiirejä, rakenteita ja vieraskielisiä aineksia Kalevala Korun kaulakorujen ja riipusten nimiin sisäl- tyy, millaisia mielikuvia korunnimet herättävät ja miten osuvasti korut on nimetty. Tarkastelun pääkohteena ovat nykyisin myytävien ko- rujen nimet. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös vanhoja korunnimiä ja selvitetään, miten korunnimet ovat muuttuneet aihepiirien, rakenteiden ja kielen osalta.
Tutkimusaineisto on kaksiosainen. Siihen kuuluu 84 nykyisin myytävän kaulakorun ja riipuksen nimeä ja 52 vanhaa korunnimeä sekä 69 informantin kyselyvastaukset. Korunnimet on koottu Kalevala Korun verkkosivuilta maaliskuussa 2016, ja kyselyvastaukset on kerätty keväällä 2017 kahdessa pohjoiskarjalaisessa oppilaitoksessa. Vastaajat olivat 16–42-vuotiaita, mutta yli puolet vastaajista oli 19–25-vuotiaita ja vain kuusi yli 25-vuotiaita.
Nykyisin myytävien korujen nimistä muodostui selviä aihepiirejä luontoon viittaavista nimistä, henkilön- ja paikannimiin viittaavista ni- mistä sekä symbolisista nimistä. Lisäksi on pienempiä erityisryhmiä, jotka eivät olleet yhtä laajoja mutta joiden nimillä oli yhdistävä tekijä.
Nämä erityisryhmät muodostivat yhdessä neljännen pääryhmän. Sama korunnimi voi kuulua yhteen tai useampaan ryhmään. Kaikki neljä pääryhmää sisältävät lähes yhtä paljon korunnimiä. Nykyisin myynnissä olevien korujen nimet jakautuivat aihepiirien alaryhmiin suhteelli- sen tasaisesti, mutta vanhoissa korunnimissä painottuivat erityisesti paikannimet, myytit, eläimet ja korun ulkoiset ominaisuudet. Sen sijaan esimerkiksi muita luontosanoja ja henkilönnimiä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin nykyisissä korunnimissä.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa (73 %) nykyisin myytävien korujen nimistä on yksiosaisia lausekkeita, jotka jakautuvat yhdyssanoihin (21 %), johdoksiin (8 %) ja muihin yhden sanan lausekkeisiin (44 %). Noin viidesosa nykyisistä korunnimistä on suomenkielisiä moniosaisia lausekkeita ja 6 % vieraskielisiä moniosaisia lausekkeita. Yksiosaiset lausekkeet ovat yhtä yleisiä niin nykyisissä kuin vanhoissa korunni- missä. Lähes puolet (46 %) vanhoista korunnimistä on yksin esiintyviä yhdyssanoja. Yksiosaisia lausekkeita, jotka ovat johdoksia, on 10
%, ja muita yksiosaisia lausekkeita on 17 %. Moniosaisia lausekkeita on 27 % nimistä. Tutkimus osoittaa, että yksiosaisten lausekkeiden määrä korunniminä ei ole muuttunut, mutta yhdyssanoja käytetään korunniminä nykyään huomattavasti vähemmän. Johdoksia esiintyy prosentuaalisesti lähes sama määrä vanhoina ja nykyisinä korunniminä. Sen sijaan muita yksiosaisia lausekkeita käytetään nykyään aiempaa enemmän. Lisäksi nykyään myynnissä olevien korujen nimissä käytetään myös vieraskielisiä lausekkeita. Vieraskielisiä aineksia sisältää 20
% nykyisin myytävien korujen nimistä.
Yhtenäisimpiä mielikuvia herätti korunnimi Kalevankarhu. Suuri osa informanteista uskoi korun olevan karhun muotoinen, mitä se todelli- suudessa onkin. Sen sijaan veteen, jaolliseen aineeseen, viittaavat nimet Lähde ja Soliseva tuottivat moninaisempia kuvauksia. Korujen muo- doksi ehdotettiin muun muassa pisaroita ja aaltoja. Lähteen todellisia materiaaleja ehdotettiin useassa vastauksessa. Kauimpana todellisuu- desta olivat informanttien kuvaukset henkilön mukaan nimetystä Maman Auroresta ja harhaanjohtavasti nimetystä Opuksesta.
Osa korunnimiin sisältyvistä sanoista ei ollut kaikille informanteille tuttuja. Tällaisia nimiä olivat Plisé, Medaljonki Lapista, Sakura ja Pitkos.
Sen lisäksi, että Plisé poikkeaa suomenkielisestä kirjoitusasusta, harva yhdisti sen laskosmaiseen ”pliseerattuun” koruun. Sanan medaljonki osa vastaajista tiesi, mutta osalle merkitys oli epäselvä. Pitkos puolestaan sekoittui pitkoon. Vaikka Sakuran japaninkielisyys tuotti vaikeuksia osalle vastaajista, japanilaisen populaarikulttuurin tunnettuuden ansiosta nimi herätti runsaasti Aasiaan liittyviä mielikuvia. Populaarikult- tuuri lienee vaikuttanut myös Torin vasaran tunnistettavuuteen, sillä jopa 47 % ehdotti sille kuvan perusteella sen todellista nimeä. Aiheen suosiosta kielii myös se, että kilpaileva yritys myy lähes samannimistä korua. Nimen osuvuuteen vaikuttaakin korunnimessä käytettyjen sanojen ja korun muodon tunnistettavuus. Korun todellinen nimi voi kuitenkin olla toimiva, vaikka korun muoto olisi monitulkintainen.
Avainsanat – Keywords
nimistötiede, kaupalliset nimet, tuotenimet, Kalevala Koru, mielikuvat
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty
Philosophical Faculty Osasto – School
School of Humanities Tekijät – Author
Sanni Arponen Työn nimi – Title
The product names of Kalevala Jewelry as visualizers
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Num- ber of pages
Finnish language Pro gradu -tutkielma x 31.5.2018 87 p. + 6 appendix pa-
Sivuainetutkielma ges Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
This paper focuses on the subjects, structures and foreign elements of the names of necklaces and pendants by Kalevala Jewelry, on the associations the names arouse and on how aptly the jewelry have been named. The main subject of this study is the contemporary names of jewelry. Also some old jewelry names are studied for finding out how subjects, structures and language of the jewelry names have changed through time.
The research material is bipartite. It includes both 84 contemporary names of necklaces and pendants and 52 old jewelry names and answers to a questionnaire by 69 informants. The jewelry names have been collected from the website of Kalevala Jewelry in March 2016.
The questionnaire was organized in two North Karelian schools in the spring of 2017. The informants were 16–42 years old, but over a half of them were 19–25 and only six of them over 25.
There are explicit subject matters within the contemporary jewelry names. The names can be divided into four groups. One set of names refers to nature, another includes personal names or toponyms and the third one consists of symbolic names. There are also smaller special groups where names share same features. These special groups compose the fourth main group of subjects. The same jewelry name can belong to one or more groups. All four main groups contain approximately the same amount of names. Contemporary names are divided to the subgroups evenly, but toponyms, myths, animals and external features of the jewelry were preferred in the old jewelry names. On the other hand other nature words and personal names occur remarkably less in the old names compared to the contemporary ones.
The study shows that the majority (73 %) of the contemporary names are one part phrases that can be divided into compounds (21 %), derivates (8 %) and other one part phrases (44 %). Approximately a fifth of the contemporary jewelry names are multipart Finnish phrases and 6 % multipart foreign phrases. One part phrases are equally common both in contemporary and old names. Almost half (46 %) of the old jewelry names are compound words. 10 % of the old names are one part derivate phrases, 17 % other one part phrases and 27 % multipart phrases. This study indicates the amount of one part phrases as jewelry names has not changed but the use of compounds as jewelry names has decreased significantly. Derivates occur equally both as contemporary and old names. However, other one part phrases are used less nowadays. Furthermore, foreign phrases are used in contemporary names. 20 % of contemporary jewelry names contain foreign elements.
The most uniform associations were raised by the jewelry name Kalevankarhu. The majority of the informants believed the pendant to be shaped as a bear, which it is in reality. Instead Soliseva and Lähde, the names that refer to water, dividable matter, caused more various images. Informants suggested the jewelry to resemble, for example, water drops and waves. The actual materials of Lähde were mentioned several times. The furthest from the reality were the descriptions of Maman Aurore, which is named by a person, and Opus, which has been named misleadingly.
Some of the words in the jewelry names were not familiar to all informants. These kind of names were Plisé, Medaljonki Lapista, Sakura and Pitkos. In addition to Plisé not following Finnish spelling, the name was rarely connected to the “pleated” jewelry. The word medaljonki was known by a part of informants, but to some the meaning was unclear. Pitkos was confused with the word pitko. Although Sakura caused difficulties to some of the informants for it being a Japanese word, due to awareness of Japanese popular culture the name aroused plenty of images related to Asia. Popular culture has probably also affected the identifiability of Torin vasara, for as much as 47
% of the informants suggested its real name on the grounds of the pendant’s appearance. Also a competing company sells a pendant which has almost the same name, which tells about the popularity of the subject. The identifiability of the shape of the jewelry or words used in the product name affect the aptness of the name. However, the actual jewelry name can be functional even if the shape of the jewelry is ambiguous.
Avainsanat – Keywords
onomastics, commercial names, product names, Kalevala Jewelry, associations
Sisällys
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ... 1
1.2 Tutkimusaineisto ... 2
2 KAUPALLISTEN NIMIEN TUTKIMUS ... 5
3 KALEVALA KORU ... 10
3.1 Yrityksen historia ... 10
3.2 Korujen nimeämisprosessi ... 11
4 KORUNNIMIEN AIHEPIIRIT ... 13
4.1 Luontonimet ... 15
4.1.1 Kasvit ... 15
4.1.2 Eläimet... 16
4.1.3 Aika ja avaruus ... 17
4.1.4 Muut luontoaiheet ... 18
4.2 Paikan- ja henkilönnimet ... 19
4.2.1 Paikannimet ... 19
4.2.2 Henkilönnimet ... 20
4.3 Symboliset nimet ... 21
4.3.1 Myytit ... 21
4.3.2 Kristinusko ... 22
4.3.3 Rakkaus ... 23
4.4 Erityisryhmät ... 23
4.4.1 Korun ulkoista ominaisuutta kuvailevat korunnimet ... 24
4.4.2 Juhlavuosi- ja yhteistyökorut ... 25
4.4.3 Teoksiin viittaavat korunnimet ... 26
5 KORUNNIMIEN KIELI JA RAKENNE ... 27
5.1 Vieraskielisyys korunnimissä ... 27
5.2 Korunnimien rakenne ... 29
5.3 Korunnimien kehitys ... 31
6 KORUNNIMIEN HERÄTTÄMÄT MIELIKUVAT ... 35
6.1 Kalevankarhu ... 35
6.2 Sooda ... 38
6.3 Sakura ... 40
6.4 Maman Aurore ... 43
6.5 Lähde ... 45
6.6 Opus ... 48
6.7 Viestiketju ... 50
6.8 Medaljonki Lapista ... 52
6.9 Soliseva ... 55
6.10 Pitkos ... 58
7 KORUNNIMIEN OSUVUUS TESTIVASTAUSTEN PERUSTEELLA ... 61
7.1 Nimivalintojen jakauma ... 61
7.2 Torin vasara ... 61
7.3 Plisé ... 65
7.4 Tunturimarja ... 68
7.5 Evolution series by Nightwish ... 72
7.6 Täysin sydämin ... 76
8 POHDINTAA ... 80
LÄHTEET ... 85 LIITTEET ...
1
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Monen suomalaisen naisen korulippaasta löytyy rakas kalevalakoru, joka on saatu lahjaksi rip- pijuhlissa, valmistujaisissa tai muun erityisen elämäntapahtuman kunniaksi. Moni osaa nimetä – tai ainakin kuvailla tai tunnistaa – jonkin kalevalakorun. Yhdelle voi tulla mieleen isoäidin kantama vanha koru, toiselle itsensä käyttämä klassikko tai uutuus. Itselleni tällainen koru on Talon sydän, rippipäivänä kummilta saatu. Koru ei ollut vain kaunis, vaan herätti lämpimiä mielikuvia nimellään ja tarinallaan.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen Kalevala Korun kaulakorujen ja riipusten tuotenimistöä.
Kalevala Korulla on nimensä mukaisesti juuret suomalaisessa kulttuurissa. Yritys on tunnettu suomalaisen muotoilun ja kädentaidon puolestapuhujana sekä kulttuurityön tukijana. Sen valt- teja ovat kotimaisuus ja vastuullisuus ympäristöstä. (Meistä, Kalevala Koru.) Saadakseni tietoa muun muassa aineiston saatavuudesta ja korujen nimeämisperusteista haastattelin puhelimitse Kalevala Korun asiakasmarkkinointipäällikköä Mari Kotkaa, jonka tehtäviin kuuluvat markki- nointi ja sisällöntuotanto. Haastattelussa selvisi, että Kalevala Koru ei ole tallettanut vuosilu- kuja siitä, milloin mikin koru on tullut ensi kertaa myyntiin. Koska vuosilukuja sisältävää luet- teloa ei ole, keräsin korunnimet Kalevala Korun verkkosivuilta, jossa Kotkan mukaan olivat esillä kaikki haastatteluhetkellä myynnissä olleet kalevalakorut.
Tässä tutkimuksessa tavoitteenani on luoda yleiskuva Kalevala Korun tuotenimistöstä erittelemällä korunnimien aihepiirejä, kieltä ja rakennetta sekä selvittää, millaisia mielikuvia korunnimet herättävät. Tarkastelen myös sitä, kuinka osuvasti korut on nimetty. Keskeiset ky- symykset tutkimuksessani ovat seuraavat:
1. Millaisia aiheita kalevalakorujen nimiin sisältyy?
2. Millaisia rakenteellisia piirteitä korunnimissä esiintyy?
3. Millaisia vieraskielisiä aineksia korunnimissä ilmenee?
4. Millaisia eroja on nykyisin myytävien ja vanhojen korujen nimien välillä?
5. Millaisia mielikuvia korunnimet herättävät? Vastaavatko ne korun ulkomuotoa?
6. Kuvaako tuotenimi tunnistettavasti korua?
Luvussa 4 tarkastelen korunnimien aihepiirejä ja luvussa 5 korunnimien rakennetta ja kieltä. Lisäksi vertailen nykyisin myynnissä olevien korujen nimiä Kalevala Korun vanhojen
2
korujen kuvastossa olevien käätyjen ja riipusten nimiin. Luvuissa 6 ja 7 tarkastelen nimiä ku- luttajan näkökulmasta selvittämällä, millaisia mielikuvia informanteille herää korun ulkomuo- dosta tuotenimen perusteella ja millaisia nimiä he pitävät korulle sopivana korun ulkomuodon perusteella. Tulosten avulla voin analysoida myös tuotenimien toimivuutta.
Tuotteiden myytävyyden kannalta on tietenkin tärkeää, että nimistä heräävät mielikuvat ovat positiivisia. Korunnimet kuitenkin sisältävät viittauksia, jotka eri ihmiset voivat tulkita eri tavoilla. Miltä voisi näyttää Kalevankarhu, Sakura tai Maman Aurore? Tuotenimien tutkimus kuuluu nimistöntutkimukseen, tarkemmin kaupallisten nimien tutkimukseen. Koska tutkin ko- runnimiä nimenomaan niiden käyttäjien näkökulmasta, lähestymistapani on sosio-onomasti- nen. Sosio-onomastinen tutkimus keskittyy nimien käyttöön ja variaatioon, ja siinä huomioi- daan nimien käytön sosiaalinen ja tilanteinen kenttä(Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 75).
Selvyyden vuoksi haluan tuoda aluksi esille, että viitatessani yritykseen käytän kirjoitus- asua Kalevala Koru. Viitatessani yrityksen valmistamiin koruihin käytän oikeinkirjoitussuosi- tusten mukaista asua kalevalakoru. Perustelen valintaani sillä, että jokaisella korulla on jo oma tuotenimi, joka on propri. Proprit viittaavat yksilöityyn henkilöön, olioon, asiaan tai esineeseen, kun taas appellatiivi viittaa henkilöiden, olioiden, asioiden tai esineiden muodostaman ryhmän edustajaan (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 12). Kalevalakoru on siis appellatiivi, ja tällä nimityksellä voidaan kutsua kaikkia yrityksen valmistamia koruja.
Ensimmäiset kalevalakorut on nimetty niiden mallin löytöpaikan mukaan, esimerkiksi Nokian koru. Tällaiset nimet eivät ole kuvanneet korun ulkomuotoa. Tämän nimeämiskäytän- nön jälkeen nimeäminen on kehittynyt siihen suuntaan, että korunnimet liittyvät koruun joko abstraktimmin (esim. Naisen ääni) tai konkreettisesti ulkomuotoon viitaten (esim. Kielo). Tut- kimukseni tulokset antavat tietoa siitä, kuinka osuvasti koruja on nimetty kuluttajan näkökul- masta. Vastaako tuotenimestä heräävä mielikuva korua? Onko korun tuotenimen ja ulkomuo- don yhteys selvä?
1.2 Tutkimusaineisto
Aineistoni koostuu kahdesta osasta: Kalevala Korun kaulakorujen ja riipusten nimistä ja infor- manttien vastauksista e-lomakekyselyyn. Korunnimet olen koonnut Kalevala Korun verkkosi- vuilta maaliskuussa 2016, ja luettelo kattaa nykyisin myynnissä olevien kaulakorujen ja riipus- ten nimet sekä Kalevala Korun tuotearkiston vanhojen korujen kuvastosta löytyvät käätyjen ja riipusten nimet. Vanhoja korunnimiä aineistossa on 53, ja nykyisin myynnissä olevien korujen nimiä on 84, joista 29 kuuluu klassikko-mallistoon. Kalevala Korun verkkosivuilla kerrotaan,
3
että klassikkokorut ovat joko saaneet innoituksen historiallisesta korusta tai esineestä tai ky- seistä korua on valmistettu pitkään. Kyselylomakkeessa käytän luetteloimiani korunnimiä. Ai- neisto sisältää sekä miehille että naisille suunnattuja koruja.
Tässä tutkielmassa keskityn analysoimaan nykyisin myynnissä olevien korujen nimiä, mutta koska nykyisin myytäviä koruja on myös vanhojen korujen kuvastossa, voin hyödyntää sitä korunnimiä analysoidessani. Vanhojen korujen kuvasto on Kalevala Korun verkkosivujen osa, jossa on näkyvissä myös myynnistä jo poistuneita kalevalakoruja. Vanhoilla korunnimillä tarkoitan kyseisestä kuvastosta löytyvien käätyjen ja riipusten nimiä. Osalla kuvaston koruista ei ole nimeä, vaan nimen korvaa koodi (esim. kaaty-61). Koska koodit eivät ole propreja, en käsittele niitä tutkimuksessani. Kuvastossa ei kerrota korujen tarkkoja julkaisemisvuosia, mutta käädyistä ja riipuksista aikaisimmat ovat 1940-luvulta ja myöhäisimmät vuodelta 1996.
Luetteloin kaikki verkkosivuilta löytyvät kaulakorut ja riipukset, mutta jätän kuitenkin pois eri variaatiot samannimisistä koruista. Esimerkiksi Aarrekääty-riipuksia oli kolmenlaisia:
pieni hopeinen ja pieni pronssinen sekä iso pronssinen. Koska kaikki kolme kantavat samaa nimeä: niitä edustaa aineistossa vain yksi tuotenimi, Aarrekääty. Tätä perustelen sillä, että tut- kimukseni keskittyy tuotenimiin, ei korujen kokoon. Käytän tutkimuksessani termiä esittely- teksti. Tällä tarkoitan kalevalakorujen mukana tulevaa ja verkkosivuilta löytyvää esittelytekstiä tai ”tarinaa”, jossa kerrotaan kyseisestä korusta. Käytän näitä esittelytekstejä tulkintojeni tu- kena, koska nämä tekstit voivat selventää nimeämisperusteita. Esimerkiksi Maman Aurore - korusarjan kerrotaan olevan kunnianosoitus 1800-luvulla eläneelle hovineidolle sekä hyvänte- kijälle Aurora Karamzinille, jota kutsuttiin lähipiirissä korun kantamalla nimellä. Vanhoissa koruissa vastaavia esittelytekstejä ei säännönmukaisesti ole, vaikkakin joissain tapauksissa tekstinä on mallin löytöpaikka ja vuosiluku. Tämän vuoksi aineistooni ei kuulu vanhojen koru- jen esittelytekstejä.
Keräsin tutkimukseni kyselyaineiston keväällä 2017 kahdessa pohjoiskarjalaisessa oppi- laitoksessa, joten suurin osa vastaajista oli nuorisoa tai nuoria aikuisia. Kysely oli sähköisessä muodossa e-lomakkeella, ja olin henkilökohtaisesti valvomassa vastaustilanteita varmistaak- seni, etteivät informantit turvaudu apuvälineisiin tai neuvottele vastauksista toistensa kanssa.
Kyselyssä tiedotettiin, että vastaamalla kyselyyn henkilö antaa luvan käyttää vastaustaan tutki- muksessa.
Kysely jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa vastaajia pyydetään kuvaile- maan, millaiseksi korun kuvittelisi pelkän nimen perusteella. Toisessa osassa on viisi korunku- vaa, ja jokaiselle korulle on valittava nimi luettelosta ja perusteltava valinta. Nimivaihtoehtoja oli 76. Rajasin vaihtoehdoista ristiriipukset pois, koska poikkeuksetta korut, joiden nimi sisältää sanan risti, ovat ristin mallisia, eikä määrite tarkenna muotoa. Ohjeistin vastaajia merkitsemään
4
lomakkeelle korut, jotka he tuntevat ennestään. On kuitenkin mahdollista, että joku informan- teista on unohtanut ilmoittaa tuntevansa jonkin koruista. Tutkimukseni aineistoesimerkit olen kopioinut aineistostani sellaisina, kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet. En siis ole puuttunut vas- tausten oikeinkirjoitusseikkoihin.
Useimmat lomakkeessa käytettävät nimet olen pyrkinyt valitsemaan niin, että nimen ja korun ulkomuodon välillä olisi selvä yhteys. Mukana on kuitenkin myös Opus, jonka nimen ja ulkomuodon yhteyttä en ole pystynyt itse tulkitsemaan, sekä japaninkielinen Sakura, josta he- rännee eri mielikuvia sen mukaan, tietääkö sanan merkityksen vai herättääkö mielikuvia lä- hinnä yhteys Japaniin.
Vastaajia oli yhteensä 69. Heistä kolmasosa oli 16–17-vuotiaita. Yli puolet vastaajista (38) oli 19–25-vuotiaita ja kuusi vastaajaa yli 25-vuotiaita. Kaksi vastaajaa jätti ikänsä ilmoit- tamatta. Molempia sukupuolia oli edustettuna tasaisesti, naisia oli 38 ja miehiä 31. Vastaajat on koodattu aineistoesimerkkejä varten. Koodin ensimmäinen luku tarkoittaa vastaamisjärjestyk- sessä saatua numeroa, N naista ja M miestä ja viimeinen luku vastaajan ikää. Näin ollen 15N20 tarkoittaa 15. vastaajaa, joka on 20-vuotias nainen. Jos vastaaja ei ole ilmoittanut ikäänsä, iän tilalla on merkki ” –”.
Yksittäisen vastauksen voin hylätä kolmesta syystä: (1) jos vastaaja ilmaisee tuntevansa korun, (2) jos vastaus on selvästi kirjoitettu vastaukseksi eri kohtaan tai (3) jos vastaus on kir- joitettu niin vahvasti huumorimielessä, että se ei vastaa kysymykseen. Saman informantin muut vastaukset olen kuitenkin laskenut mukaan aineistoon analyysiin. Hylätyksi tuli aineistossani yhteensä 14 vastausta.
5
2 KAUPALLISTEN NIMIEN TUTKIMUS
Kaupalliset nimet ovat tavoitteellisia nimiä, joiden tarkoitus on ohjata kuluttajan valintoja ja saavuttaa näin taloudellista hyötyä. Tuotenimen valinta on merkityksellistä, koska propri yksi- löi ja erottaa tuotteen muista ja tekee siitä näkyvän. Koska nimien tarkoitteisiin liittyy mieliku- via, niitä voi hyödyntää nimen valinnassa: positiiviset mielikuvat lisäävät tuotteen ostajia. Tämä voi kuitenkin johtaa nimien samankaltaistumiseen. Jos saman lajin tuotteita yritetään myydä samoilla mielikuvilla, nimet eivät välttämättä erotu riittävästi toisistaan. Tämän takia nimeämi- sen täytyy jatkuvasti uudistua. Lisäksi nimien vaikuttavuutta on heikentänyt se, että nykykulut- tajat tiedostavat ja tunnistavat yritysten pyrkimykset vaikuttaa ostopäätöksiin. (Ainiala, Saa- relma & Sjöblom 2008: 275–276.)
Kaupallisia nimiä ovat yritysnimet, tavaramerkit, tuotenimet ja brändit. Tuotenimi on sel- västi kielenaines, kun taas tavaramerkki voi sisältää myös esimerkiksi kuvioita tai tuotteen muodon. Myös tuotenimi voi olla osa tavaramerkkiä. (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 277–
279.) Tuotteen laji voidaan yksilöidä appellatiivilla (mts. 320). Esimerkiksi Elämän Roihu - miniriipuksessa tuotenimi on Elämän Roihu ja tuotteen laji miniriipus. Tässä tutkimuksessa keskityn vain kalevalakorujen tuotenimiin enkä huomioi esimerkiksi tuotteen lajin vaihtelua saman tuotenimen yhteydessä. Näin ollen tuotenimi Elämän Roihu edustaa aineistossani niin Elämän Roihu -riipusta, Elämän Roihu -riipusta (pieni) kuin Elämän Roihu -miniriipusta. Ra- jaukseni riipuksiin ja kaulakoruihin on mielestäni riittävä, koska samoilla tuotenimillä myydään myös muita sarjan koruja, tässä tapauksessa esimerkiksi Elämän Roihu -rannekorua ja -kalvo- sinnappeja. Sama tuotenimi edustaa siis useampaa tuotetta eri lajeissa.
Kaupallinen nimistö alkoi kehittyä 1700-luvulla Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa vapaan kaupan ja kaupallisen kilpailun myötä. Sen jälkeen kaupallisia nimiä alettiin hyödyntää Amerikoissa ja Skandinaviassa. Teollisuus lisäsi tuotteiden määrää ja sen myötä kulutusta. Yri- tysnimillä pyrittiin erottautumaan muista saman alan toimijoista ja luomaan persoonallista ku- vaa yrityksestä. Tuotteita myytiin alun perin nimenomaan yritysnimen herättämällä mieliku- valla laadusta ja luotettavuudesta, ja varsinaiset tuotenimet kehittyivät myöhemmin. Tämän myötä syntyi myös brändejä. Yritysnimet kehittyivät vähitellen suoraan yritystä tai alaa kuvaa- vista nimistä assosiaatioita herättävään suuntaan. (Sjöblom 2016: 455, 456 ja siinä mainitut lähteet.)
1800-luvulla länsimaiden kaupalliseen nimistöön vaikuttivat muutokset yrityslainsäädän- nöissä. Seuraavan vuosisadan alussa yleistyivät tuotenimet, jotka eivät yhdistyneet enää suo- raan tuotteen valmistajaan. Nykyään kaupalliset nimet ovat tarkasti säädeltyjä imagon luojia.
Tuotenimi valitaan niin, että se vahvistaa yritykselle edullista muotoa ja sopii yrityksen muuhun
6
nimistöön. Tärkeänä pidetään myös persoonallisuutta, sillä erottuva nimi houkuttelee ostajia.
(Sjöblom 2016: 456, 467 ja siinä mainitut lähteet.)
Suomessa kaupalliseen nimistöön vaikuttavat esimerkiksi Toiminimilaki (1979) ja Tava- ramerkkilaki (1964). Nimien kielellistä asua lait eivät juuri rajoita, mutta ne turvaavat nimien erottuvuutta. (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 286.) Toiminimilaki takaa sen, että yrityk- sellä on yksinoikeus toiminimeen. Nimi ei saa myöskään muistuttaa liikaa toista saman alan toiminimeä tai tavaramerkkiä. Nimi ei saa olla harhaanjohtava tai hyvien tapojen vastainen.
Tarkat ohjeet sekä toiminimen että tavaramerkin muodostamiseen on koottu Patentti- ja rekis- terihallituksen kotisivuille. (Mts. 287, 290.)
Tavaramerkkilain mukaan samaa tai samankaltaista tavaramerkkiä ei voi olla useammalla saman alan toimijalla. Sen sijaan eri tavaralajeihin viittaavat tavaramerkit voivat olla samanlai- set (esim. Karhu sekä oluen että urheiluvälineiden tavaramerkkinä). Toista elinkeinoharjoitta- jan nimeä, toiminimeä, aputoiminimeä, toissijaista tunnusta, tekijänoikeudella suojattua teok- sen nimeä, rekisteröityä kasvinnimeä tai muuta jonkun toisen omistamaa nimeä ei voi käyttää tavaramerkkinä. Tavaramerkin voi joko rekisteröidä tai vakiinnuttaa, minkä seurauksena sen haltija saa siihen yksinoikeuden. Tavaramerkki ei saa olla sana, joka kuvailee tuotetta, sen laa- tua, hintaa, valmistuspaikkaa tai valmistusaikaa. Tämä johtuu siitä, että mainitun kaltaiset nimet rajoittaisivat liikaa kilpailijoiden markkinointia. (Mts. 290, 291.)
Tämän vuosikymmenen kaupallisten nimien tutkimusta edustaa Paula Sjöblomin, Terhi Ainialan ja Ulla Hakalan kokoama teos Names in the Economy: Cultural Prospects (2013). Se perustuu neljänteen Names in the Economy (NITE 4) -symposiumiin, joka järjestettiin Turussa 2012. Teos sisältää 20 artikkelia kaupallisten nimien tutkimuksesta, ja niiden kirjoittajat ovat kymmenestä eri maasta ja kolmelta mantereelta. NITE:n julkaisut tähtäävät monitieteellisyy- teen, sillä kaupallisia nimiä tarkastellaan niin lingvistisistä ja onomastisista näkökulmista kuin markkinointi- ja bränditutkimuksen kannalta. Teos on jaettu neljään teemaan: (1) maailmanlaa- juisiin trendeihin ja nimien länsimaalaistumiseen, (2) paikallisiin eroihin ja kulttuuri-identiteet- tiin, (3) internetin aikakauden nimiin ja (4) muuttuvaan nimenkäyttöön ja nimeämisprosessei- hin muuttuvassa maailmassa. (Sjöblom, Ainala & Hakala 2013: viii–ix.) Artikkeleissa tarkas- tellaan kaupallisia nimiä muun muassa paikallisuuden ja globaaliuden, äännemuotojen sekä verbaalisten ja visuaalisten merkkien semioottisuuden näkökulmasta.
Paula Sjöblom toteaa artikkelissaan ”Lumia by Nokia, iPhone by Apple: Global or Local Features in Commercial Names?” Lumian olevan globaali mukakielinen sana (quasi-word), joka ei sellaisenaan ilmene missään kielessä. Hän olettaa nimen assosioituvan länsimaalaisessa kulttuurissa latinankieliseen sanaan lumen ’valo’ ja herättävän näin positiivisia mielleyhtymiä.
7
Suomalaisessa mediassa kolhun nimelle aiheutti kuitenkin kohu, kun espanjalaisen verkkosa- nakirjan mukaan nimi tarkoittaa prostituoitua. Haastatelluille espanjalaisille sana ei ollut kui- tenkaan edes tuttu, mutta silti he uskoivat negatiivisen yhtymäkohdan vaikuttavan ostohaluk- kuuteen. Vaikka näennäissanana Lumia toimii maailmanlaajuisilla markkinoilla, paikallisessa ympäristössä sillä on muita tulkintamahdollisuuksia. Nimi voi tuoda suomalaiselle mieleen puhtauden ja valkeuden, sillä lumia on myös sanan lumi taivutusmuoto. Nämä myönteiset mie- likuvat sopivat hyvin yhteen globaalien tulkintojen kanssa. (Sjöblom 2013: 3.)
Nimessä käytetyn kielen mukaan kaupalliset nimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yk- sikielisiin, sekakielisiin ja universaaleihin nimiin. Nimensä mukaisesti yksikielisissä nimissä on käytetty vain yhtä olemassa olevaa kieltä, kun taas sekakielisessä nimessä kieliä on kaksi tai useampi. Universaaleihin nimiin puolestaan kuuluvat (1) kansainväliset nimet, joiden muoto ja merkitys esiintyvät samanlaisina useassa kielessä, (2) mukakieliset nimet, kuten edellä mainittu Lumia, jotka eivät ole minkään kielen sanoja sekä (3) nimet, jotka koostuvat pelkästä henkilön- nimestä. (Sjöblom 2006: 112,113.)
Paikallisina piirteinä nimissä Sjöblom pitää maan pääkielen käyttämistä, mutta myös pai- kannimen tai paikallisesti tunnetun henkilön nimen hyödyntämistä. Historiaan tai mytologiaan viittaaminen on myös keino ilmaista paikallisuutta. Esimerkiksi Kalevala Koru viittaa Suomen kansalliseepokseen. Kielen valinnalla nimestä voi tehdä myös globaalin. Kun tavoitteena ovat kansainväliset markkinat, nimi tai sen osa voi olla englantia, joka on suhteellisen laajalle levin- nyt kieli. Englantia neutraalimpia kieliä ovat latina ja antiikin kreikka, jotka eivät ole enää elä- viä kieliä eivätkä näin sidottuja mihinkään valtioon. (Ks. Sjöblom 2013: 8–9 ja siinä mainitut lähteet.)
Kanavillil Rajagopalan on tarkastellut nimeämisen haasteita kansainvälisillä markki- noilla. Hänen mukaansa esimerkiksi musiikki- ja vaatemaut ovat kulttuurisidonnaisia, ja sa- moin kulttuuri vaikuttaa myös siihen, millaisia nimiä pidämme houkuttelevina. Nimi, joka yh- dessä kulttuurissa näyttäytyy vetoavana, voi toisessa kulttuurissa olla luotaantyöntävä. (Raja- gopalan 2013: 15.) Rajagopalanin mukaan uudenlaiset nimet viehättävät kuluttajia, mutta ni- missä kuuluu silti olla jotain tuttuja piirteitä, jotta ne olisi helppo muistaa. Helposti tunnistetta- via ja aikaa kestäviä nimiä arvostetaan, mikä saa aikaan brändiuskollisuutta. Toisaalta turvau- tuminen vanhoihin ja tuttuihin nimiin voi antaa kuvan epämuodikkuudesta. (Mts. 16, 23, 24.)
Elke Ronneberger-Sibold ja Sabine Wahl ovat tarkastelleet artikkelissaan saksalaisten brändinimien äännemuotoja. Heidän mukaansa mieleenpainuvan nimen tulee olla helppo ään- tää, ymmärtää ja tunnistaa. Kuluttajat pitävät ainutlaatuisina tuotteita, joilla on erottuva nimi, joka sopii tuotteelle ja herättää positiivisia assosiaatioita. Esteettisesti viehättävä nimi tekee
8
tuotteesta haluttavan. Nämä seikat voivat kuitenkin olla ristiriidassa keskenään. Lyhyet, hel- posti äännettävät ja tuotetta hyvin kuvaavat nimet saattavat muistuttaa toisiaan, jolloin nimen erottuvuus kärsii. (Ronneberger-Sibold & Wahl 2013: 233.)
Saksalaisia brändejä tutkiessaan Ronneberger-Sibold ja Wahl selvittivät, että kolmitavui- set ja erittäin soinnikkaat nimet ovat suosittuja. Tällaiset äännemuodot voidaan jakaa germaa- nisiin, latinalaisiin, romaanisiin ja ranskalaisiin. Latinalainen äännemuoto assosioituu tieteelli- syyteen ja luotettavuuteen, ja sitä käytetään usein lääketuotteissa. Germaanisia ja romaanisia äännemuotoja käytetään paljon kosmetiikka-, ruoka- ja juomatuotteissa, sillä saksalaiset as- sosioivat romaaniset äännemuodot elämän nautintoihin ja helppouteen. Ranskalaista äänne- muotoa käytetään brändeissä, joiden tuotteet saksalaiset liittävät Pariisiin (esim. hajuvedet).
Vuodesta 1994 lähtien latinalaisen äännemuodon käyttö on vähentynyt ja sen sijaan germaani- sen ja erityisesti englantilaisen äännemuodon suosio on lisääntynyt, mikä johtunee englannin asemasta kansainvälisenä valtakielenä. (Mts. 236, 237, 246, 247.)
Alan tuoreimmissa tutkimuksissa on siis tarkasteltu esimerkiksi kaupallisten nimien glo- baaliutta, kulttuurisidonnaisuutta ja äännemuotojen herättämiä assosiaatioita. Omassa tutki- muksessani näkökulma tuotenimiin on kuitenkin poikkeuksellinen. Vaikka esimerkiksi Ronne- berger-Siboldin ja Wahlin tutkimuksessa tarkasteltiin nimien äännemuotojen aiheuttamia asso- siaatioita muun muassa luotettavuuteen ja vapaa-aikaan, tuotenimien herättämiä mielikuvia tuotteen konkreettisesta ulkomuodosta ei ole tutkittu. Lisäksi tiedossani ei ole yhtään korunni- mistä tehtyä tutkimusta, vaikka korut ovat arvokasta kauppatavaraa. Sen sijaan edellä esitel- lyssä NITE:n julkaisussa on useampi tutkimus esimerkiksi ruokateollisuuden nimistöstä.
Eero Kiviniemen mukaan nimistöaiheisia opinnäytetöitä on valmistunut enenevässä mää- rin 1970-luvulta lähtien. Suurin osa niistä on liittynyt paikannimitutkimukseen, mutta toinen suuri kiinnostuksen kohde on ollut henkilönnimistö. (Kiviniemi 1996: 6.) Tuotemerkkien tut- kiminen ei noudata perinteistä paikannimien tutkimuksen kaavaa, mutta uudet aiheet ovat in- noittaneet opinnäytetöiden tekijöitä (Komppa 2001: 7). Pro gradu -töidensä pohjalta artikkeleita ovat kirjoittaneet muun muassa Taina Saarela ja Toni Heikkinen. Saarelan etunimen sisältäviä tavaramerkkejä käsittelevä artikkeli (1996) on samalla sekä etunimitutkimusta että kaupallisten nimien tutkimusta, mutta Heikkinen keskittyy artikkelissaan täysin tavaramerkkeihin. Heikki- nen on jaotellut alkoholimerkkejä seitsemään eri ryhmään. Ryhmät muodostuvat sen perus- teella, viittaavatko tavaramerkit tuotteen valmistajaan, valmistuspaikkakuntaan, sisältöön, omi- naisuuteen, käyttötarkoitukseen tai -alaan, mahdolliseen käyttäjään vai vaikutustapaan. Tuo- tenimien tutkimukseen pro gradu -tutkielmassani antoi rohkaisua Itä-Suomen yliopistossa Anu Riikkulan tekemä pro gradu -tutkielma (2016) suomalaisten astiastojen nimistä. Riikkula on
9
tarkastellut, millaisia lausekkeita, yhdyssanoja ja viittauksia astiastojen nimet sisältävät ja mitä kieliä niissä on käytetty.
Tietoa kaupallisista nimistä on suunnattu myös tiedeyhteisöä suuremmalle yleisölle. Yri- tysten ja tuotteiden nimeämisprosessia on esitellyt Timo Leppänen teoksessaan Merkilliset ni- met. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä (2016). Teos ei kuitenkaan ole tarkasti tieteellinen, sillä tekijällä on eri alan tutkinto eikä hän ole konsultoinut kirjoittaessaan nimistöntutkijoita, kuten Terhi Ainiala (2017: 150–152) tuo esille arviossaan. Teoksessaan Leppänen käsittelee nimiä muodin alalta tietotekniikan maailmaan asti. Kirja on suunnattu ”kaikille niille, jotka ovat uteliaita kuulemaan tarinoita tuttujen nimien takana ja ymmärtämään, miksi yritysten ja tuot- teiden nimet ovat sellaisia kuin ovat” (Leppänen 2016: 10). Tämä kertonee siitä, että henkilön- nimien lisäksi myös kaupalliset nimet ovat herättäneet ei-kielitieteilijöiden mielenkiinnon. Teos sisältääkin yksilökohtaisia kuvauksia ja muisteluita nimeämisprosessista.
Yksi Leppäsen tarkastelemista yrityksistä on Marimekko. Leppäsen mukaan Marimekon tuotteiden nimissä on suosittu suomen kieltä. Jo ensimmäisessä kokoelmassa oli erottuvasti ni- mettyjä kankaita: Ethel Bromsin Kissa Kirnauskis, Eeva-Inkeri Tilheen Tik-tak ja Maija Lean- derin (myöh. Isola) Saunapolku. Mielenkiintoisella nimellä pyrittiin täydentämään kankaan ku- viointia niin, että kuluttajan mielessä syntyy tarina. Erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla kankaiden aiheet ja tuotenimet olivat usein luontoon liittyviä. Maija Isola suunnitteli vuonna 1964 Mari- mekolle muun muassa Karhunkukan, Maalaisruusun ja Unikon. Nimissä saattoi kuitenkin olla myös esimerkiksi kulttuuriviittauksia: Isola nimesi Mansikkavuoret-kuosinsa The Beatlesin kappaleet ”Strawberry Fields Forever” ja ”Lucy in the Sky with Diamonds” mielessään. (Lep- pänen 2016: 36–39 ja siinä mainitut lähteet.)
10
3 KALEVALA KORU
Kalevala Koru Oy on suurin kulta-, hopea- ja pronssikoruja suunnitteleva, valmistava ja mark- kinoiva yritys Suomessa. Pohjois-Euroopassa se on yksi suurimmista alan yrityksistä. Kalevala Koru Oy itse määrittelee valmistavansa koruja tuotemerkeillä Kalevala Koru ja Lapponia Je- welry. (Meistä.) Tutkimukseni keskittyy Kalevala Korun tuotenimiin.
3.1 Yrityksen historia
Kalevala Koru on 1930-luvulla perustettu yritys, jonka liikevaihto on tänä päivänä noin 14,5 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 120 henkilöä. Nykyisin myynnissä olevan malliston suunnittelijoita on 29, joista osa on jo edesmenneitä. (Meistä.) Kalevala Korun omistaa Kale- valaisten Naisten Liitto. Erityistä yrityksessä on, että sitä ovat alusta asti johtaneet naiset (Ranin 2007: 14).
Kalevala Koru sai alkunsa kirjailija Elsa Heporaudan muistomerkkihankkeesta Kalevalan 100-vuotisjuhlavuonna 1935. Heporauta halusi pystyttää muistomerkin Louhelle, kalevalaiselle naiselle. Hän kokosi joukon edistyksellisiä suomalaisnaisia ja perusti näin Kalevalaisen Naisen Muistomerkkitoimikunnan, josta myöhemmin muotoutui Kalevalaisten Naisten Liitto. (Ranin 2007: 7.) Yhteisön tarkoituksena oli hankkia varoja patsaan pystyttämistä varten. Kahden seu- raavan vuoden varainhankinta ei kuitenkaan riittänyt patsaaseen, joten keväällä 1937 Heporauta ehdotti kalevalaisten korujen teettämistä historiallisten mallien pohjalta. Koska toimikunta suostui vain neljän korun valmistamiseen, Heporauta laajensi toimintaa ottamalla henkilökoh- taisen lainan. Ystävänsä Aino-Mari Mecklinin ja taiteilija Germund Paaerin kanssa hän perusti Kalevala Korun. 40 ensimmäistä korua sai mallinsa Kansallismuseon koruista. Heporauta esit- teli korut joulukuussa 1937 presidentinlinnassa Kaisa Kallion teekutsuilla, joihin osallistui 300 vaikuttajanaista. Vastaanotto oli myönteinen, ja vuoden loppuun mennessä koruja oli myyty 8 320. (Mts. 7.)
Toimikunta suhtautui tuotannon laajentamiseen varovasti, mutta Heporauta puolestaan lähti markkinoimaan koruja Amerikan maailmannäyttelyyn asti koruluetteloineen ja esittely- vihkoineen. Samalla hän vieraili myös Valkoisessa talossa muinaispukuun pukeutuneena ja lah- joitti Eleanor Rooseveltille Karkun Palvialan riipuksen. Heporauta toimi Kalevala Korun hal- linnossa lähes 20 vuotta. (Ranin 2007: 8.)
11
3.2 Korujen nimeämisprosessi
Tässä luvussa kerron Kalevala Korun asiakasmarkkinointipäällikkö Mari Kotkan (2015) haas- tattelusta saamiani lisätietoja korujen suunnittelu- ja nimeämisprosessista. Luku perustuu siis kokonaisuudessaan Kotkan haastatteluun.
Jokainen korusarja muodostaa tuoteperheen, johon yleensä kuuluu kaulakoru tai riipus, mutta se ei ole välttämättömyys. Esimerkiksi miesten korusarjoihin voivat kuulua pelkästään kalvosinnapit ja rannekoru. Kalevala Korulla on myös itsenäisiä kaulakoruja, joilla ei ole ym- pärillään tuoteperhettä, esimerkiksi Aalloilla-kaulakoru. Tuoteperhe voi laajentua alkuperäi- sestä tuoteperheestä, jos siihen lisätään myöhemmin osia.
Ensimmäisten historiallisten korujen esikuvat ovat Kansallismuseosta. Mari Kotka kertoo korujen olevan jäljitelmiä esikuvistaan, mutta esimerkiksi Hämäläistä juhlakäätyä on ajanmu- kaistettu lyhentämällä ketjujen pituutta. Tämä johtuu Kotkan mukaan siitä, että tuhannen vuo- den aikana ihmisten pukeutuminen on muuttunut, mikä asettaa koruille erilaisia vaatimuksia.
Muutoin historiallisten korujen muotoilussa on pyritty pysymään tarkasti esikuvakoruille us- kollisina. Kalevala Korun alkutaipaleella ensimmäisissä koruluetteloissa ainoa tieto korusta oli se, mistä sen historiallinen malli oli peräisin, esimerkiksi ”malli peräisin Mikkelin Tuukkalasta ristiretkiajalta”. Vasta 1947 Kalevala Korun ensimmäistä muotoilijaa Germund Paaeria pyy- dettiin suunnittelemaan omia korumalleja, jotka liittyivät kuitenkin aiheiltaan samaan maail- maan historiallisten korumallien kanssa. Nämä korut Paaer nimesi itse: esimerkiksi Kuutar on Paaerin muotoilema ja nimeämä klassikkokoru. Tämän kaltaiset Paaerin korut ovat ensimmäi- siä niin sanottuja designkoruja, joille muotoilija on antanut nimen.
Kotka kertoo nimeämisen olevan osa korumuotoilijan suunnitteluprosessia, joten yleensä muotoilija itse ehdottaa nimeä. Jos muotoilijalla ei ole tarkkaa ajatusta nimestä, markkinointi- tiimi ideoi vaihtoehtoja, joiden pohjalta nimi päätetään yhteistyössä muotoilijan kanssa. Esi- merkkinä Kotka mainitsee Ilona-korun, jonka nimi päätettiin yhteistyössä muotoilijan kanssa.
Nimessä on leikitelty monimerkityksisyydellä: koru on käyttäjän ilona, mutta Ilona on myös naisennimi. Monimerkityksisyyttä löytyy useasta korusta.
Korunnimissä pyritään Kotkan mukaan kuvaamaan tuotetta, luomaan tiettyjä mielikuvia ja puhuttelemaan kohderyhmää. Myös korun mukana tulevat esittelytekstit, tarinat, ovat yleensä peräisin korumuotoilijan ajatuksista. Tuotannossa tekstiä muokataan ja stilisoidaan, minkä jäl- keen se hyväksytetään muotoilijalla. Historiallisten mallien nimiin vaikuttaa se, mistä ja miltä aikakaudelta korun malli on peräisin ja liittyykö koruun symboliikkaa. Näitä seikkoja voidaan
12
avata korun esittelytekstissä. Kotka uskoo, että korun taustan selittäminen tekee korumallin ja sen edustaman maailman kiinnostavammaksi kuluttajalle.
Korunsuunnitteluprosessi etenee yleensä niin, että ensin on koru ja sitten suunnitellaan nimi ja esittelyteksti muotoilijan ajatusten pohjalta. Kotka kertoo, että esimerkiksi Kielo oli helppo valinta korunnimeksi, koska koru esittää kieloa. Aihe liittyi muotoilijan henkilökohtai- seen muistoon kieloista ja isoäidistä, mikä vaikutti myös esittelytekstiin. Kotka arvioi luonnon olevan muotoilijoille edelleen inspiraation lähde. Hänen mukaansa osa muotoilijoista kuvaa tarkemmin luonnosta saatua esikuvaa, osalla koru taas on taiteellisempi näkemys luonnosta saadusta ideasta. Kalevala eepoksena ei yrityksen nimestä huolimatta nykyisin inspiroi muotoi- lijoita. Kalevalaan liittyy kuitenkin esimerkiksi Germund Paaerin Ikiturso vuodelta 1947. Sa- maan maailmaan liitettäviä vanhoja koruja ovat myös esimerkiksi Pohjanneito ja Mielikki.
Pääasiassa korunnimet ovat suomenkielisiä, ja poikkeuksia on enimmäkseen yhteistyö- koruissa. Tätä selittää se, että Kotkan mukaan yhteistyökorun nimeää usein yhteistyökumppani.
Esimerkiksi metalliyhtye Nightwish antoi korulleen nimeksi Evolution series by Nightwish. Sa- moin Michael Monroe A Star All Heart -riipus on yhteistyönä tehty koru, ja sen nimi noudattaa rockartisti Monroen työssään käyttämää kieltä. Duudsonien kanssa tehty koru, Elämän roihu, puolestaan on nimeltään suomenkielinen, ja korun nimi sekä tarina ovat peräisin Duudsonit- viihderyhmältä.
Kotka kertoo juhlavuosien korujen olevan usein toimeksiantoja. Niiden suunnittelussa lähtökohta on siinä, mikä juhlavuosi on kyseessä ja kuinka se korussa ilmenee. Juhlavuosikorut nimeää muotoilija itse tai yhdessä markkinointitiimin kanssa. Helsingin ollessa maailman muo- toilupääkaupunki 2012 ihmisiä pyydettiin ottamaan valokuvia vanhoista helsinkiläisistä raken- nuksista ja niiden koristeiden yksityiskohdista. Kuvia sai äänestää verkkosivuilla, ja eniten ää- niä saaneet kuvat päätyivät korumuotoilun esikuviksi. Muotoilija Vesa Nilsson suunnitteli nii- den pohjalta neljä korusarjaa, jotka julkistettiin muotoilupääkaupungin juhlavuonna. Esimer- kiksi Made in Helsinki Eira sai nimensä siitä, että esikuvana toiminut kuva oli otettu Eiran kaupunginosasta.
13
4 KORUNNIMIEN AIHEPIIRIT
Olen jaotellut nykyisin myynnissä olevien korujen nimet neljään suureen pääryhmään. Kolme ensimmäistä, luontonimet, erisnimiin viittaavat nimet ja symboliset nimet, ovat yhtenäisiä yli 20 nimen ryhmiä, jotka olen jakanut alaryhmiin. Esimerkiksi luontoaiheisia koruja on aineis- tossa runsaasti (26), joten alaryhmiin jaottelu on mahdollista ja aihepiirejä tarkentavaa. Neljäs pääryhmä sisältää erillisiä 5–13 nimen erityisryhmiä, jotka eivät laajuudessaan yltäneet kolmen ensimmäisen pääryhmän tasolle, mutta muodostivat kuitenkin selvästi omat, tiiviit ryhmänsä.
Näihin erityisryhmiin kuuluvat korun ominaisuutta kuvailevat korunnimet, juhlapäivä- ja yh- teistyökorut sekä teoksiin viittaavat korunnimet. Korunnimien jakautumista aiheryhmiin on ku- vattu kuviossa 1.
Kuvio 1. Korunnimien jakautuminen aiheryhmiin.
Kahteen tai useampaan eri ryhmään sopivia korunnimiä on kuusitoista: Carmen, Euran sydän, Evolution series by Nightwish, Hannunvaakuna, Hattulan lintu, Ilomantsin risti, Kale- vankarhu, Kirkkoristi, Kuutar, Lintunen, Lähde, Made in Helsinki Eira, Made in Helsinki Kruu- nunhaka, Michael Monroe A Star All Heart, Rajalinin risti, Runoratsu. Taulukossa 1 on nähtä- villä, mihin eri ryhmiin nimet kuuluvat. Taulukossa ei ole kasveihin viittaavaa aiheryhmää eikä erityisryhmää, joka sisältää korun ulkoista ominaisuutta kuvailevia nimiä. Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi ovat ainoat ryhmät, joissa kaikki nimet kuuluvat vain yhteen ryhmään. Tässä luvussa taulukkoa 1 lukuun ottamatta moniryhmäiset nimet on jatkossa alleviivattu.
Kasvit; 7 Eläimet; 4 Aika ja avaruus; 6 Muut luontoaiheet; 9
Paikannimet; 12 Henkilönnimet; 12
Myytit; 10 Kristinusko; 8
Rakkaus; 6
Korun ulkoista ominaisuutta kuvailevat nimet; 13
Juhlapäivä- ja yhteistyökorut; 11 Teoksiin viittaavat
nimet; 5
0 5 10 15 20 25 30 35
Luontonimet Paikan- ja henkilönnimet Symboliset nimet Erityisryhmät
14 Taulukko 1. Moniryhmäiset korunnimet.
Eläi- met
Aika ja ava- ruus
Muut luonto- aiheet
Pai- kan- nimet
Henki- lönni- met
Myy- tit
Kris- tinusk o
Rak- kaus
Juhla- vuosi- ja yhteistyö- korut
Teok- siin viit- taavat nimet
Carmen x x
Euran sy-
dän x x
Evolution series by Nightwish
x x
Hannun-
vaakuna x x
Hattulan
lintu x x x
Ilomantsin risti
x x
Kalevan-
karhu x x
Kirkkoristi x x
Kuutar x x
Lintunen x x
Lähde x x x
Made in Helsinki Eira
x x
Made in Helsinki Kruunun- haka
x x
Michael Monroe A Star All Heart
x x
Rajalinin
risti x x
Runoratsu x x
Moniryhmäisyyttä selittää se, että suurin osa kyseisistä nimistä joko koostuu useammasta sanasta tai on yhdyssanoja. Tällöin nimen eri osat voivat viitata eri aiheisiin. Esimerkiksi Ka- levankarhu viittaa edusosallaan kiistatta eläimeen, mutta kokonaisuutena se kuuluu myyttisiin symboleihin. Hattulan linnun puolestaan voisi sijoittaa esittelytekstin perusteella sekä paikan- nimiin, eläimiin että myyttisiin korunnimiin. Tästä herää kysymys, kuuluisiko nimet sijoittaa kuitenkin vain yhteen ryhmään kokonaisuuden perusteella, esimerkiksi Kalevankarhu vain myyttisiin nimiin. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia, sillä esimerkiksi Carmen on kokonai- suudessaan sekä henkilönnimi että oopperateoksen nimi. Tämän vuoksi päädyin sijoittamaan nimiä useampiin ryhmiin, mutta tarkentamaan perusteluja ryhmäkohtaisesti.
Vieraskielisiä aineksia on 17 nimessä. Koska ryhmittelykriteereinä tässä luvussa ovat kui- tenkin aiheet, en ole muodostanut erikseen vieraskielisten nimien ryhmää, vaan olen sijoittanut
15
nämä tuotenimet samoihin ryhmiin suomenkielisten tuotenimien kanssa aiheiden perusteella.
Vieraskielisyyttä käsittelen luvussa 5.1.
4.1 Luontonimet
Luontoon liittyy 31 % korunnimistä. Kasvinnimiin viittaa 7, eläimiin 4, aikaan ja avaruuteen 6 ja muihin luontoaiheisiin 9 korunnimeä. Luontoon viittaavista nimistä 7 kuuluu myös johonkin toiseen pääryhmään. Yksi näistä, Hattulan lintu, kuuluu sekä luontonimiin, erisnimen sisältä- viin nimiin että symbolisiin nimiin. Luontonimien jakautumista alaryhmiin on kuvattu kuviossa 2.
Kuvio 2. Luontonimet.
4.1.1 Kasvit
Akileia, Iris, Kielo, Lumikukka, Tunturimarja, Vanamo, Sakura
Seitsemän korunnimeä on kasvinnimiä. Erityisesti nimet Akileia, Iris, Kielo ja Vanamo viittaa- vat kukkakasvien nimiin. Näistä kirjoitusasultaan suomalaisimmat ovat Kielo ja Vanamo, kun taas Akileia ja Iris ovat vierasperäisiä. Lumikukka ei ole virallinen kasvin nimi, vaan kansan- omainen nimitys tähtitalvikille (Piirainen, Piirainen & Vainio). Poikkeavin ryhmästä on japa- ninkielinen Sakura, ’kirsikankukka’. Japania osaamaton tuskin osaa liittää korunnimeä kasvi- aiheisiin, mutta sisällöltään nimi kuuluu ehdottomasti tähän ryhmään. Tunturimarjan voi yh- distää tunturissa kasvavaan riekonmarjaan eli tunturi-sianmarjaan. Olen sijoittanut Tunturimar- jan tähän ryhmään, vaikka se ei sellaisenaan ole kasvin nimi. Korunnimen yhteys kasvinnimeen tunturi-sianmarja on kuitenkin selvä, sillä välistä on jäänyt pois vain osa sian. Toisaalta nimen
Kasvit 27 %
Eläimet 15 % Aika ja avaruus
23 % Muut luontoaiheet
35 %
16
voisi ajatella viittaavan mihin hyvänsä tunturissa kasvavaan – korun ulkomuodon perusteella punaiseen – marjaan. Sen sijaan hiussaniaista kuvaavaa Neidonlehteä en hyväksynyt tähän ryh- mään, koska se ei ole appellatiivina kasvinnimi. Neidonlehdestä kerron lisää luvussa 4.1.4.
Lähes kaikki korut muistuttavat ulkomuodoltaan nimessä esiintyviä kasveja. Selkeimmin tämä näkyy Kielossa, jossa esiintyvät niin kasvin lehdet kuin kukat. Tunturimarjassa puoles- taan marjoina helottavat punaiset kivet. Akileia ja Iris puolestaan sisältävät kukkaan viittavia sekä muita muotoja. Vanamo puolestaan viittaa kukkaan hienovaraisesti: kukintoa kuvaakin vaaleanpunainen helmi, lehtiä hopeakoristeet ja vartta hopeaketju. Sakura poikkeaa tässäkin suhteessa joukosta, sillä korun ulkonäön ja nimen välillä ei tunnu olevan selvää yhteyttä. Koru muodostuu kahdesta ympyrämäisestä osasta, suuresta koverasta ja pienestä kuperasta. Hopeiset osat on raidoitettu tummalla pronssilla. Koru ei muistuta väriltään eikä muodoltaan hentoa ja vaaleanpunaista kirsikankukkaa.
4.1.2 Eläimet
Hattulan lintu, Kalevankarhu, Lintunen, Runoratsu
Eläimet ovat siitä kiinnostava ryhmä, että kaikki ryhmän korut Kalevala Koru on merkinnyt klassikoiksi ja korunnimet kuuluvat myös myyttisiin nimiin. Myyttiseen yhteyteen ne liittää yhdyssanan määriteosa – pelkkä Karhu korunnimenä olisi selvemmin eläinmaailmaan liitet- tävä, mutta määriteosa Kalevan ohjaa ajatukset suoraan Kalevalaan ja muinaisuskontoihin.
Pelkkä perusmuoto eläimen nimestä ei esiinnykään korunnimissä. Lintunen on deminutiivinen substantiivijohdos sanasta lintu. nen-johdos ilmaisee usein pienuutta, mutta sillä voi olla myös hellittelevä merkitys (VISK § 208). Hattulan lintu puolestaan yksilöidään korun mallin löytö- paikalla Hattula. Siinä missä kasviryhmässä esiintyi suoraan kasvien yleisnimistä poimittuja korunnimiä, kuten Kielo ja Vanamo, eläinaiheisissa koruissa nimeksi ei ole päätynyt määrittee- töntä Lintua, Karhua tai Ratsua.
Aihepiireinä luonto ja symbolit usein limittyvät, mutta ne ovat myös erotettavissa toisis- taan. Kaikki koruista muistuttavat selvästi nimessä mainittua eläintä, mikä vahvistaa niiden kuuluvuutta eläinaihepiiriin. Eläinryhmästä olen jättänyt pois korunnimen Ratsumies kolmesta syystä: ensinnäkin korun muodossa ei ole viitteitä hevoseen, toiseksi Ratsu on määritysosana ja nimi kokonaisuudessaan viittaa enemmänkin ratsastajaan kuin eläimeen, ja kolmanneksi esit- telyteksti paljastaa nimen viittaavan ensisijaisesti oopperaan Ratsumies.
17 4.1.3 Aika ja avaruus
Aamu, Astro, Korona, Kosmos, Kuutar, Pohjantähti
Aikaan ja avaruuteen liittyy kuusi korunnimeä, Aamu liittyy aikaan ja muut avaruuteen. Aika ja avaruus ovat samassa ryhmässä, koska aikaa lasketaan taivaankappaleiden liikkeen mukai- sesti. Kuu ja tähti ovat selvästi taivaankappaleita, Korona puolestaan on taivaankappaleeseen liittyvä ilmiö, ja Kosmos viittaa laajemmin maailmankaikkeuteen. Astrolla on laajempi tähtiin liittyvä merkitys.
Aamu on materiaaliltaan roseekullattua pronssia, jonka esittelyteksti sitoo punertavaan aamunkajastukseen. Esittelytekstissä koruun liitetään positiivisia mielikuvia sanoilla lupaus, puhtaus ja rauha. Koska aamu on uuden päivän alku, siihen lienee helpompi liittää positiivisia mielikuvia kuin esimerkiksi iltaan, jota pidetään päättymisen symbolina. Myös Pohjantähteen liittyy positiivisia mielikuvia: tähtenä se on valontuoja ja reitin näyttäjä pimeässä. Korun nimi näkyy selvästi korun muodossa. Korona ja Kosmos liittyvät molemmat merkitykseltään ava- ruuteen ja ovat korumuotoilultaan rengasmaisia. Kosmoksen rengasmaiset kuviot tuovat mie- leen taivaankappaleet, niiden kiertoradat tai planeettojen renkaat. Koru liitetäänkin esittelyteks- tissä koko maailmankaikkeuteen seuraavasti: ”Kosmos-korujen ympyrät ja spiraalit, täydelli- syyden ja äärettömyyden ikivanhat symbolit, kuvastavat meitä ympäröivää päättymätöntä maa- ilmankaikkeutta, jossa taivaankappaleet vaeltavat, kukin omalla radallaan, kukin omaan tah- tiinsa”. Korona puolestaan kuvaa konkreettisempaa tapahtumaa, sillä korun renkaat ilmentävät nimensä mukaisesti auringonpimennyksen valoilmiötä. Esittelytekstissä Koronasta kerrotaan seuraavasti:
Aurinko valaisee maailman ja herättää luonnon eloon. Auringon pyöreästä muo- dosta on muodostunut täydellisyyden ja jatkuvuuden vertauskuva. Täydellisen au- ringonpimennyksen hetkellä voi nähdä sen valkohehkuisen auran, Koronan. Ko- rona-korujen välkehtivä hopea ja kullanhohtoinen pronssi toistavat auringon valoa ja lämpöä. (Kaulakorut ja riipukset.)
Kuuhun viittaava Kuutar on Germund Paaerin muotoilua eikä perustu esihistorialliseen malliin.
Sen sijaan siihen on yhdistetty elementtejä antiikista, Venäjän suomalaiskansoilta, viikin- kiajasta ja Karjalan myöhäisrautakautisista koruista. Kuunsirppi on lainattu antiikista, jossa se symboloi naiseutta. Naiseuteen viittaa myös kaksoisspiraali varhaisneoliittiselta ajalta. (Lind- ström & Salo 2010: 18.) Siksi onkin luontevaa, että korunnimessä esiintyy naiseen, ehkä jopa jumalattareen, viittaava tAr-johdin. Astro ei viittaa yhtä yksilöivästi mihinkään ilmiöön tai tai- vaankappaleeseen, vaan merkitsee jotakin tähtiin liittyvää. Astro ei ole itsenäinen appellatiivi,
18
vaan esiintyy yleensä yhdyssanoissa määriteosana. Korun esittelytekstissä viitataan kuun sattu- manvaraisen muotoiseen piiriin, mikä kuvaa korun epäsäännöllistä, rengasmaista muotoa.
4.1.4 Muut luontoaiheet
Aalloilla, Evolution series by Nightwish, Lähde, Lumihiutale, Neidonlehti, Nuppu, Pitkos, So- liseva, Syksyn lehdet
Yhdeksän nimeä sovi edellä käsiteltyihin alaryhmiin, mutta niillä on silti selvä kytkös luontoon.
Pääosin korunnimet kuvaavat konkreettisia asioita ja ilmiöitä luonnossa, mutta joukossa on myös yksi abstraktimpi nimi. Evolution series by Nightwish viittaa evoluutioon eli teoriaan la- jien kehityksestä. Muodoltaan koru näyttää kotilofossiililta.
Aalloilla, Lähde ja Soliseva viittaavat veteen. Aalloilla muodostuu aaltoja kuvaavista kaa- revista hopeaosista. Lähteessä tarkoitetta kuvaa puolestaan vaaleansininen topaasi. Soliseva viittaa ilmeisesti jokeen tai puroon. Nimenä se kuvaa purosta tai muusta virtaavasta vedestä kuuluvaa herkkää ääntä. Ketjussa on tietyin välein kolme hopeista, mutkikasta palaa, joiden voi tulkita kuvaavan mutkittelevaa puroa. Pitkos viittaa luonnossa liikkumisen avuksi tehtyihin pit- kospuihin. Koru muistuttaa muodoltaan pitkospuita, sillä ketjun keskellä on pitkulaisia laattoja.
Esittelytekstistä selviää, että Pitkos on miehille suunnattu koru, johon liittyy pitkospuiden sym- bolinen merkitys elämän välietappeina.
Miehen elämään mahtuu monta välietappia.
Vaiheita pienokaisesta pojaksi, miehestä herrasmieheksi.
Pitkokset ovat mittapaaluja tällä tiellä, merkkejä ja muistoja kuljetusta matkasta.
(Kaulakorut ja riipukset.)
Neidonlehti kuulostaa kasvin nimeltä, mutta ei sitä virallisesti ole. Esittelytekstissä kerrotaan korun esikuvana olevan hiussaniaisen. Hiussaniaisiin kuitenkin kuuluu neidonadiantumi, toi- selta nimeltään neidonhiussaniainen. Määritysosa neidon on melko yleinen kasvien kansankie- lisissä nimissä. Hyväksyttyjä kansankielisiä nimiä ovat esimerkiksi neidonkielet, neidonpeilit ja neidonunikot. (Kassu.) Voisi siis olettaa, että hiussaniaista ei ole pidetty tarpeeksi myyvänä nimenä, joten sen sijaan on muodostettu toinen, kasvinnimen omainen nimi. Hiuksen tilalle on otettu kasvinnimen määritteenä tunnettu neidon- ja pitkähkö saniainen on korvattu lehdellä.
Koska nimeä ja kasvia ei ole helppo yhdistää toisiinsa, en sijoittanut Neidonlehteä kasvinnimiin viittaaviin korunnimiin (vrt. Tunturimarja, tunturi-sianmarja).
Nuppu ja Syksyn lehdet liittyvät kasveihin yleisellä tasolla. Nuppu on muodoltaan sekä nuppumainen että sydäntä muistuttava. Esittelyteksti viittaakin orastavaan rakkauteen. Syksyn
19
lehdissä puolestaan riippuu kolme hieman sulkamaisen muotoista lehteä. Koru on pronssia ja hopeaa, mikä kuvastaa syksyn lämpimiä värejä ja kuulautta. Ainut talveen liittyvä nimi on Lu- mihiutale. Korun muoto ja nimi kuvaavat toisiaan erityisen selvästi.
4.2 Paikan- ja henkilönnimet
Paikan- ja henkilönnimiin viittaavia korunnimiä on 24. Kummassakin alaryhmässä on 12 ni- meä. Näistä nimistä 10 kuuluu myös johonkin toiseen pääryhmään.
4.2.1 Paikannimet
Euran sydän, Halikon käätykorut, Hämäläinen juhlakääty, Hattulan lintu, Ilomantsin risti, La- pin korut, Made in Helsinki Eira, Made in Helsinki Kruununhaka, Medaljonki Lapista, Nokian koru, Setukaisten kääty, Tuukkalan riipus
Yhdeksässä kahdestatoista korunnimestä paikkaan viittaava osa on nimen alussa. Nämä mää- rittelen toissijaisesti tähän ryhmään kuuluviksi. Seitsemässä tapauksessa näistä paikannimi on genetiivimääritteenä, esimerkiksi Euran sydän, Ilomantsin risti. Toissijaisuus on kuitenkin ky- seenalaista Lapin koruissa ja Nokian korussa, joissa jälkiosa koru on niin yleismerkityksinen substantiivi, ettei se anna viitteitä aiheesta, kuten esimerkiksi Hattulan linnussa osa lintu. Ko- runnimessä Medaljonki Lapista alkuosa Medaljonki tarkentaa korun tyyppiä. Vaikka paikan- nimi sijoittuu nimen loppuun, se tarkentaa alkuosaa.
Kahdessa tapauksessa paikannimestä on johdettu adjektiivi (Häme > hämäläinen, Setu >
setukainen). Korunnimessä Hämäläinen juhlakääty alkuosa on yksikkömuotoinen adjektiivi- määrite. Setukaisten käädyssä alkuosa puolestaan on monikkomuotoinen genetiivimäärite, joka ilmaisee omistussuhdetta tai omistuksen kaltaista kuuluvuutta (VISK § 574). Perustelen näiden adjektiivien sijoittamista tähän ryhmään sillä, että vaikka ne eivät johdoksina ole propreja, ne kuitenkin perustuvat propreihin ja ilmaisevat paikan.
Kuten luvussa 2.2 selvitin, Made in Helsinki Eira sai alkunsa kuvakilpailusta, joka liittyi Helsingin vuonna 2012 saavuttamaan Maailman muotoilupääkaupunki -titteliin. Samoin sai ideansa Made in Helsinki Kruununhaka. Kilpailijat ottivat kuvia ympäri Helsinkiä erilaisista vanhoista rakennuksista ja niiden yksityiskohdista. Korut suunniteltiin eniten ääniä saaneiden kuvien innoittamana. Nimet siis viittaavat kaupunginosiin, joista nämä kuvat oli otettu. Paikan- nimi on korunnimessä korostettuna, sillä siinä mainitaan sekä kaupunki että kaupungin osa.
20
Näin ei ole muissa korunnimissä, vaikka molemmat tiedot mainittaisiin esittelytekstissä. Esi- merkiksi Tuukkalan riipuksen malli on löydetty Mikkelin Tuukkalasta, mutta nimi ei ole Mik- kelin Tuukkalan riipus.
4.2.2 Henkilönnimet
Ainoa, Amelia, Carmen, Doris, Hannunvaakuna, Ilona, Inger, Iris,Maman Aurore, Michael Monroe A Star All Heart, Rajalinin risti, Väinö
Koruista 8 kantaa nimenään pelkkää etunimeä (esim. Ilona, Väinö). Edusosana etunimi on myös Maman Auroressa, jossa Aurorea määrittää Maman, ’äiti’ (ransk.) (SRS). Hannunvaakunassa ja Rajalinin ristissä etunimi Hannu ja sukunimi Rajalin ovat genetiivimääritteitä, jolloin henki- lönnimi ei ole korunnimen keskiössä: edusosat vaakuna ja risti kertovat nimien päämerkityk- sen. Tämän vuoksi Hannunvaakuna ja Rajalinin risti ovat vain toissijaisesti tähän ryhmään kuuluvia, kun taas edusosana henkilönnimen sisältävät ovat ensisijaisesti tässä ryhmässä.
Korunnimessä Michael Monroe A Star All Heart henkilönnimi Michael Monroe ja kuvaus A Star All Heart ’tähti täydestä sydämestään’ määrittävät toisiaan. Koska henkilönnimi on kui- tenkin yksilöivämpi ja mainittu ensin, tulkitsisin sen korunnimen edusosaksi. Tässä luvussa en analysoi vieraskielisyyttä tarkemmin, koska tarkastelen sitä erikseen luvussa 5.1. Kuusi tämän ryhmän korunnimistä viittaa tiettyyn henkilöön: Ainoa (oopperan uranuurtaja ja vaikuttajanai- nen Aino Ackté), Carmen (oopperahahmo), Inger (korun suunnittelija Inger Lindholm), Ma- man Aurore (hyväntekijä ja diakoniatyön uranuurtaja Aurora Karamzin), Michael Monroe A Star All Heart (Michael Monroe), Rajalinin risti (Börje Rajalin, Kalevala Korun pääsuunnitte- lija vuodesta 1956). Osaksi tätä selittää se, että Kalevala Koru on suunnitellut suomalaisia naisia kunnioittavan korusarjan, joka nostaa esiin merkittäviä kulttuurihahmoja. Tämä mainitaan Ai- noan ja Maman Auroren esittelyteksteissä.
Yksinkertaisen tyylikäs Ainoa-korusarja viestii nimensä mukaisesti ainutlaatui- suutta ja uniikkiutta kantajastaan. Ainoa on persoonallisen, määrätietoisen ja mo- dernin naisen koru. Hopeaan istutetut kirkkaat vuorikiteet tuovat vahvaan, rohkeaan koruun ripauksen herkkyyttä ja haurautta. Kalevala Koru kunnioittaa suomalaisia naisia korusarjalla, joka nostaa esiin aikamme merkittäviä kulttuurihahmoja. Kirsti Doukasin suunnitteleman Ainoa-korusarjan innoittajana on ollut suomalaisen oop- peran uranuurtaja ja vaikuttajanainen Aino Ackté (1876-1944). (Kaulakorut ja rii- pukset.)
21
Amelia, Doris, Ilona, Iris ja Väinö puolestaan eivät viittaa suoraan kehenkään, mutta herättävät positiivisia mielikuvia ja mielleyhtymiä. Amelia voi yhdistyä Amélieen, Doris ja Väinö J. Kar- jalaisen lauluihin tai Väinö Väinämöiseen. Iris puolestaan voi olla myös kukkakasvi, ja Ilona sanan ilo essiivimuoto. Myös Akileia, Kielo, Lumikukka, Vanamo ja Sakura ovat henkilönni- miä, mutta tähän mennessä niitä on annettu nimeksi vain alle tuhannelle lapselle Suomessa (VRK 2.5.2016). Nimien harvinaisuuden vuoksi en ole ottanut niitä tähän ryhmään.
4.3 Symboliset nimet
Symbolisia nimiä on 24. Niistä myytteihin viittaa 10, kristinuskoon 8 ja rakkauteen 6 nimeä. 7 nimeä kuuluu myös johonkin toiseen pääryhmään. Kuten kuviosta 3 näkee, alaryhmistä myyt- teihin viittaavien nimien ryhmä on laajin.
Kuvio 3. Symboliset nimet.
4.3.1 Myytit
Aarrekääty, Hannunvaakuna, Hattulan lintu, Kalevankarhu, Kuutar, Lintunen, Pahanpiiskat, Runoratsu, Torin vasara, Torin vasara 2.0
Myyttisiä viitteitä sisältäviä korunnimiä on 10. Ryhmän edussanoina esiintyvät esineet, joita on käytetty vuosisatoja (kääty, vaakuna, piiskat, vasara), sekä luontoon liittyvät sanat (karhu, kuu, lintu, lintunen, ratsu). Kaikissa koruissa edussana ja muoto vastaavat toisiaan. Huomattavaa on, että jokainen ryhmän koru on saanut Kalevala Korun klassikko-merkinnän.
Myytit 42 %
Kristinusko 33 % Rakkaus
25 %
22
Myyttisyys voi olla pääteltävissä pelkästään nimestä tai esittelytekstin avulla riippuen tulkitsijan taustatiedoista. Kalevankarhu tuo suomalaiselle mieleen Kalevalan ja luonnonus- konnot. Skandinaavisesta mytologiasta tietävä huomaa korunnimien Torin vasara ja Torin va- sara 2.0 suoran viittauksen ukkosen jumalaan ja tämän aseeseen. Kuutar tuo mieleen Kaleva- lan, mutta kuten luontoryhmän yhteydessä mainitsin, sen muotoon on otettu aineksia monesta kulttuurista. Kuunsirppi on ollut paitsi antiikin naiseuden symboli, myös taruajan amatsonien tunnus ja Artemiin ja Isiksen merkki (Lindström & Salo 2010: 18).
Aarrekäädyn, Hannunvaakunan ja Pahanpiiskojen merkitys ei välttämättä aukene pel- kästä nimestä, mutta symboliikkaa on selitetty esittelytekstissä. Aarrekäädyn esikuvat ovat pe- räisin tuhat vuotta vanhoista kätkölöydöistä. Aarteita kätkettiin niin epävakaiden olojen kuin uskomusten takia. Yhteen Aarrekäädyn variaatioista on yhdistetty myös lintuheloja. Hannun- vaakuna on appellatiivi, joka merkitsee nelisilmukkaista koriste- ja taikamerkkiä (KS). Esitte- lytekstissä selitetään, että kuviolla on uskottu olleen pahalta suojaava voima. Pahaa torjuva merkitys mainitaan myös Pahanpiiskojen esittelytekstissä. Malli on peräisin viikinkiajalta, ja tekstin mukaan piiskakoru on voinut olla viikinkien taikaesine.
Kuten eläinryhmää käsitellessäni totesin, eläimiin liittyy paljon symboliikkaa. Lintusen ja Hattulan linnun esittelytekstikin kertoo, että lintu on myytteihin liittyvä symboli. Lintu voi olla sanansaattaja ihmisten ja jumalten välillä, ja vesilinnut symbolisoivat erityisesti hedelmäl- lisyyttä. Molemmat korut perustuvat historialliseen löytöön – Lintunen 800–1050 jaa. ja Hat- tulan lintu 1000-luvulta – joten niiden sitominen luonnonuskomuksiin on perusteltua. Kalevan- karhussa ja Runoratsussa symbolista tulkintaa tukevat myös määriteosat.
4.3.2 Kristinusko
Ilomantsin risti, Kirkkoristi, Kosketus, Krusifiksi, Onnenristi, Rajalinin risti, Siivet, Toivonristi
Kahdeksan korunnimeä sisältäää kristillisiä aineksia. Viidessä nimessä edusosana on risti, ja sen lisäksi ristiin viittaa myös Krusifiksi. Kaksi viidestä rististä on erikseen kirjoitettuja, Ilo- mantsin risti ja Rajalinin risti. Näissä määritysosa on genetiivimuotoinen propri. Kolme puo- lestaan on yhdyssanoja, Kirkkoristi, Onnenristi ja Toivonristi. Rakenteita käsittelen lisää lu- vussa 5.2. Kaikki ristit ja Krusifiksi ovat muotoilultaan ristejä. Kirkkoristi poikkeaa kuitenkin muista siinä, että ristiä kehystää rengas.
Kosketus ja Siivet puolestaan viittaavat enkeliin. Pelkkä nimi ei kuitenkaan riitä tähän tulkintaan. Kosketuksessa tätä tulkintaa tukevat korun muoto sekä esittelyteksti. Siivet-korussa
