Luontoon liittyy 31 % korunnimistä. Kasvinnimiin viittaa 7, eläimiin 4, aikaan ja avaruuteen 6 ja muihin luontoaiheisiin 9 korunnimeä. Luontoon viittaavista nimistä 7 kuuluu myös johonkin toiseen pääryhmään. Yksi näistä, Hattulan lintu, kuuluu sekä luontonimiin, erisnimen sisältä-viin nimiin että symbolisiin nimiin. Luontonimien jakautumista alaryhmiin on kuvattu kuviossa 2.
Kuvio 2. Luontonimet.
4.1.1 Kasvit
Akileia, Iris, Kielo, Lumikukka, Tunturimarja, Vanamo, Sakura
Seitsemän korunnimeä on kasvinnimiä. Erityisesti nimet Akileia, Iris, Kielo ja Vanamo viittaa-vat kukkakasvien nimiin. Näistä kirjoitusasultaan suomalaisimmat oviittaa-vat Kielo ja Vanamo, kun taas Akileia ja Iris ovat vierasperäisiä. Lumikukka ei ole virallinen kasvin nimi, vaan kansan-omainen nimitys tähtitalvikille (Piirainen, Piirainen & Vainio). Poikkeavin ryhmästä on japa-ninkielinen Sakura, ’kirsikankukka’. Japania osaamaton tuskin osaa liittää korunnimeä kasvi-aiheisiin, mutta sisällöltään nimi kuuluu ehdottomasti tähän ryhmään. Tunturimarjan voi yh-distää tunturissa kasvavaan riekonmarjaan eli tunturi-sianmarjaan. Olen sijoittanut Tunturimar-jan tähän ryhmään, vaikka se ei sellaisenaan ole kasvin nimi. Korunnimen yhteys kasvinnimeen tunturi-sianmarja on kuitenkin selvä, sillä välistä on jäänyt pois vain osa sian. Toisaalta nimen
Kasvit 27 %
Eläimet 15 % Aika ja avaruus
23 % Muut luontoaiheet
35 %
16
voisi ajatella viittaavan mihin hyvänsä tunturissa kasvavaan – korun ulkomuodon perusteella punaiseen – marjaan. Sen sijaan hiussaniaista kuvaavaa Neidonlehteä en hyväksynyt tähän ryh-mään, koska se ei ole appellatiivina kasvinnimi. Neidonlehdestä kerron lisää luvussa 4.1.4.
Lähes kaikki korut muistuttavat ulkomuodoltaan nimessä esiintyviä kasveja. Selkeimmin tämä näkyy Kielossa, jossa esiintyvät niin kasvin lehdet kuin kukat. Tunturimarjassa puoles-taan marjoina helottavat punaiset kivet. Akileia ja Iris puolestaan sisältävät kukkaan viittavia sekä muita muotoja. Vanamo puolestaan viittaa kukkaan hienovaraisesti: kukintoa kuvaakin vaaleanpunainen helmi, lehtiä hopeakoristeet ja vartta hopeaketju. Sakura poikkeaa tässäkin suhteessa joukosta, sillä korun ulkonäön ja nimen välillä ei tunnu olevan selvää yhteyttä. Koru muodostuu kahdesta ympyrämäisestä osasta, suuresta koverasta ja pienestä kuperasta. Hopeiset osat on raidoitettu tummalla pronssilla. Koru ei muistuta väriltään eikä muodoltaan hentoa ja vaaleanpunaista kirsikankukkaa.
4.1.2 Eläimet
Hattulan lintu, Kalevankarhu, Lintunen, Runoratsu
Eläimet ovat siitä kiinnostava ryhmä, että kaikki ryhmän korut Kalevala Koru on merkinnyt klassikoiksi ja korunnimet kuuluvat myös myyttisiin nimiin. Myyttiseen yhteyteen ne liittää yhdyssanan määriteosa – pelkkä Karhu korunnimenä olisi selvemmin eläinmaailmaan liitet-tävä, mutta määriteosa Kalevan ohjaa ajatukset suoraan Kalevalaan ja muinaisuskontoihin.
Pelkkä perusmuoto eläimen nimestä ei esiinnykään korunnimissä. Lintunen on deminutiivinen substantiivijohdos sanasta lintu. nen-johdos ilmaisee usein pienuutta, mutta sillä voi olla myös hellittelevä merkitys (VISK § 208). Hattulan lintu puolestaan yksilöidään korun mallin löytö-paikalla Hattula. Siinä missä kasviryhmässä esiintyi suoraan kasvien yleisnimistä poimittuja korunnimiä, kuten Kielo ja Vanamo, eläinaiheisissa koruissa nimeksi ei ole päätynyt määrittee-töntä Lintua, Karhua tai Ratsua.
Aihepiireinä luonto ja symbolit usein limittyvät, mutta ne ovat myös erotettavissa toisis-taan. Kaikki koruista muistuttavat selvästi nimessä mainittua eläintä, mikä vahvistaa niiden kuuluvuutta eläinaihepiiriin. Eläinryhmästä olen jättänyt pois korunnimen Ratsumies kolmesta syystä: ensinnäkin korun muodossa ei ole viitteitä hevoseen, toiseksi Ratsu on määritysosana ja nimi kokonaisuudessaan viittaa enemmänkin ratsastajaan kuin eläimeen, ja kolmanneksi esit-telyteksti paljastaa nimen viittaavan ensisijaisesti oopperaan Ratsumies.
17 4.1.3 Aika ja avaruus
Aamu, Astro, Korona, Kosmos, Kuutar, Pohjantähti
Aikaan ja avaruuteen liittyy kuusi korunnimeä, Aamu liittyy aikaan ja muut avaruuteen. Aika ja avaruus ovat samassa ryhmässä, koska aikaa lasketaan taivaankappaleiden liikkeen mukai-sesti. Kuu ja tähti ovat selvästi taivaankappaleita, Korona puolestaan on taivaankappaleeseen liittyvä ilmiö, ja Kosmos viittaa laajemmin maailmankaikkeuteen. Astrolla on laajempi tähtiin liittyvä merkitys.
Aamu on materiaaliltaan roseekullattua pronssia, jonka esittelyteksti sitoo punertavaan aamunkajastukseen. Esittelytekstissä koruun liitetään positiivisia mielikuvia sanoilla lupaus, puhtaus ja rauha. Koska aamu on uuden päivän alku, siihen lienee helpompi liittää positiivisia mielikuvia kuin esimerkiksi iltaan, jota pidetään päättymisen symbolina. Myös Pohjantähteen liittyy positiivisia mielikuvia: tähtenä se on valontuoja ja reitin näyttäjä pimeässä. Korun nimi näkyy selvästi korun muodossa. Korona ja Kosmos liittyvät molemmat merkitykseltään ava-ruuteen ja ovat korumuotoilultaan rengasmaisia. Kosmoksen rengasmaiset kuviot tuovat mie-leen taivaankappaleet, niiden kiertoradat tai planeettojen renkaat. Koru liitetäänkin esittelyteks-tissä koko maailmankaikkeuteen seuraavasti: ”Kosmos-korujen ympyrät ja spiraalit, täydelli-syyden ja äärettömyyden ikivanhat symbolit, kuvastavat meitä ympäröivää päättymätöntä maa-ilmankaikkeutta, jossa taivaankappaleet vaeltavat, kukin omalla radallaan, kukin omaan tah-tiinsa”. Korona puolestaan kuvaa konkreettisempaa tapahtumaa, sillä korun renkaat ilmentävät nimensä mukaisesti auringonpimennyksen valoilmiötä. Esittelytekstissä Koronasta kerrotaan seuraavasti:
Aurinko valaisee maailman ja herättää luonnon eloon. Auringon pyöreästä muo-dosta on muodostunut täydellisyyden ja jatkuvuuden vertauskuva. Täydellisen au-ringonpimennyksen hetkellä voi nähdä sen valkohehkuisen auran, Koronan. Ko-rona-korujen välkehtivä hopea ja kullanhohtoinen pronssi toistavat auringon valoa ja lämpöä. (Kaulakorut ja riipukset.)
Kuuhun viittaava Kuutar on Germund Paaerin muotoilua eikä perustu esihistorialliseen malliin.
Sen sijaan siihen on yhdistetty elementtejä antiikista, Venäjän suomalaiskansoilta, viikin-kiajasta ja Karjalan myöhäisrautakautisista koruista. Kuunsirppi on lainattu antiikista, jossa se symboloi naiseutta. Naiseuteen viittaa myös kaksoisspiraali varhaisneoliittiselta ajalta. (Lind-ström & Salo 2010: 18.) Siksi onkin luontevaa, että korunnimessä esiintyy naiseen, ehkä jopa jumalattareen, viittaava tAr-johdin. Astro ei viittaa yhtä yksilöivästi mihinkään ilmiöön tai tai-vaankappaleeseen, vaan merkitsee jotakin tähtiin liittyvää. Astro ei ole itsenäinen appellatiivi,
18
vaan esiintyy yleensä yhdyssanoissa määriteosana. Korun esittelytekstissä viitataan kuun sattu-manvaraisen muotoiseen piiriin, mikä kuvaa korun epäsäännöllistä, rengasmaista muotoa.
4.1.4 Muut luontoaiheet
Aalloilla, Evolution series by Nightwish, Lähde, Lumihiutale, Neidonlehti, Nuppu, Pitkos, So-liseva, Syksyn lehdet
Yhdeksän nimeä sovi edellä käsiteltyihin alaryhmiin, mutta niillä on silti selvä kytkös luontoon.
Pääosin korunnimet kuvaavat konkreettisia asioita ja ilmiöitä luonnossa, mutta joukossa on myös yksi abstraktimpi nimi. Evolution series by Nightwish viittaa evoluutioon eli teoriaan la-jien kehityksestä. Muodoltaan koru näyttää kotilofossiililta.
Aalloilla, Lähde ja Soliseva viittaavat veteen. Aalloilla muodostuu aaltoja kuvaavista kaa-revista hopeaosista. Lähteessä tarkoitetta kuvaa puolestaan vaaleansininen topaasi. Soliseva viittaa ilmeisesti jokeen tai puroon. Nimenä se kuvaa purosta tai muusta virtaavasta vedestä kuuluvaa herkkää ääntä. Ketjussa on tietyin välein kolme hopeista, mutkikasta palaa, joiden voi tulkita kuvaavan mutkittelevaa puroa. Pitkos viittaa luonnossa liikkumisen avuksi tehtyihin pit-kospuihin. Koru muistuttaa muodoltaan pitkospuita, sillä ketjun keskellä on pitkulaisia laattoja.
Esittelytekstistä selviää, että Pitkos on miehille suunnattu koru, johon liittyy pitkospuiden sym-bolinen merkitys elämän välietappeina.
Miehen elämään mahtuu monta välietappia.
Vaiheita pienokaisesta pojaksi, miehestä herrasmieheksi.
Pitkokset ovat mittapaaluja tällä tiellä, merkkejä ja muistoja kuljetusta matkasta.
(Kaulakorut ja riipukset.)
Neidonlehti kuulostaa kasvin nimeltä, mutta ei sitä virallisesti ole. Esittelytekstissä kerrotaan korun esikuvana olevan hiussaniaisen. Hiussaniaisiin kuitenkin kuuluu neidonadiantumi, toi-selta nimeltään neidonhiussaniainen. Määritysosa neidon on melko yleinen kasvien kansankie-lisissä nimissä. Hyväksyttyjä kansankielisiä nimiä ovat esimerkiksi neidonkielet, neidonpeilit ja neidonunikot. (Kassu.) Voisi siis olettaa, että hiussaniaista ei ole pidetty tarpeeksi myyvänä nimenä, joten sen sijaan on muodostettu toinen, kasvinnimen omainen nimi. Hiuksen tilalle on otettu kasvinnimen määritteenä tunnettu neidon- ja pitkähkö saniainen on korvattu lehdellä.
Koska nimeä ja kasvia ei ole helppo yhdistää toisiinsa, en sijoittanut Neidonlehteä kasvinnimiin viittaaviin korunnimiin (vrt. Tunturimarja, tunturi-sianmarja).
Nuppu ja Syksyn lehdet liittyvät kasveihin yleisellä tasolla. Nuppu on muodoltaan sekä nuppumainen että sydäntä muistuttava. Esittelyteksti viittaakin orastavaan rakkauteen. Syksyn
19
lehdissä puolestaan riippuu kolme hieman sulkamaisen muotoista lehteä. Koru on pronssia ja hopeaa, mikä kuvastaa syksyn lämpimiä värejä ja kuulautta. Ainut talveen liittyvä nimi on Lu-mihiutale. Korun muoto ja nimi kuvaavat toisiaan erityisen selvästi.