Korusta on nykyisin myynnissä vain hopeinen versio, ja Kalevala Korujen sivuilla hopean ker-rotaankin olleen Lapin yleisin korumateriaali. Aikaisemmin korua on valmistettu kuitenkin myös pronssisena. Kyseessä on soikea, avattava medaljonki, jota koristavat kukkakaiverrukset.
Korun esittelytekstissä koristeaiheen kerrotaan olleen yleinen Suomen ja Ruotsin raja-alueella.
Korun suunnittelijaa ei tuoda ilmi, mutta korun esikuvan kerrotaan olevan Tornionjokilaaksosta 1800-luvulta. Kalevala Korun mukaan Lapin koruperinne poikkeaa huomattavasti muiden Suo-men alueiden perinteistä. (Kalevala Koru.)
53
Korun tunsi entuudestaan kolme vastaajaa. Yksi vastaajista keskittyi vastauksessaan huu-moriin, joten hänen vastauksensa jätän huomiotta. Analysoitavia vastauksia on näin ollen 65.
Vain neljä vastaajaa jätti vastaamatta tai ilmoitti, ettei osaa kuvailla korua.
Osa vastaajista ei vaikuttanut tietävän tarkalleen, mitä medaljonki tarkoittaa. Kielitoimis-ton sanakirjan mukaan se on ’pyöreä t. soikea koteloriipus, jossa pidetään pientä valokuvaa tm.
muistoesinettä’. Kaikki vastaukset eivät kuitenkaan noudattaneet tätä määritelmää.
(130) iso hiutale (17M23)
(131) Neljän tuulen hattu, joka riippuu kaulaketjusta. (30N24) (132) korussa on laatta, johon on kaiverrettu. (13M20)
(133) ympyrä, keskellä reikä, pinnassa kuviota (42N25) (134) näyttävä koru jossa medaljonki (12N20)
(135) jonkin lelun muotoinen, esim nallekarhu (61M17)
Perinteisessä medaljongissa ei ole reikää keskellä eikä se voi olla lelun tai hatun muotoinen. On tietenkin mahdollista, että vastaajat ovat olettaneet korun rikkovan perinteisen medaljongin ra-joja, mutta esimerkiksi informantti 12N20 vaikuttaisi kuvittelevan medaljongin olevan pikem-minkin korun osa kuin korutyyppi. Tämän takia pidän todennäköisempänä, ettei medaljongin merkitys ole kaikille vastaajille tuttu. Selvästi medaljongin muodosta poikkeavia ehdotuksia oli yhdeksän.
Osalla puolestaan on selvä käsitys medaljongin ominaisuuksista: se on soikea, sen voi avata ja sen pinnassa voi olla koristekaiverruksia.
(136) Avautuva medaljonki, jossa sisällä kaksi maisemakuvaa (28M20)
(137) Avattava medaljonki, jonka pinnassa lapin maisemaa (kippurakoivuja, tun-tureita) (43N23)
(138) Yksinkertainen soikea riipus. (23M22)
Kuva 7. Medaljonki Lapista.
54
Osassa vastauksia vaikuttaisi kuvailtavan nimenomaan medaljongin kannen koristeluja. Medal-jongin kohdalla on muihin koruihin verrattuna erityisen paljon mainintoja kuvista tai kuvioin-nista (7) ja kaiverruksista tai kohokuviosta (4). Oletan, että kuvia ja kaiverruksia ehdottaneet tiesivät, miltä medaljonki näyttää, ja kuvailivat siksi pääasiassa koristeluja.
(139) Medaljonki, jonka päällä kenties kaiverrusta lapsiin liittyvästä asiasta.
(1N21)
(140) Pyöreä, ehkä joku kuva kyljessä, joka kuvastaa Lappia? (20N22)
(141) soikean muotoinen riipus jossa ehkä jonkin poron ynnä muun vastaavan muotoinen kuviointi (66N17)
Korunnimessä mainittu Lappi herätti informanteissa mielikuvia luonnosta (14) ja Lappiin tai shamanismiin liittyvistä symboleista (5). Myös saamelaiset mainittiin kahdessa vastauk-sessa, mutta niiden yhteyttä koruun ei osattu tarkentaa. Jopa 22 % vastauksista liittyi luontoon.
Poron mainitsi 9 vastaajaa (14 %). Lisäksi luontoon liittyvissä vastauksissa mainittiin muun muassa tunturimaisemat.
(142) Suurehko metalliriipus jota on koristeltu jollain luonnon tuotteella esimer-kiksi juurilla (10M20)
(143) Medaljonki Lapista olisi pyöreä koru, johon olisi kuvioitu jotain Lappi ai-heista, kuten tuntureita ja/tai puita. (6N21)
(145) koru viittää jotenkin lappiin. Siinä saattaa olla kuvattu tunturia tai sitten jotain lapin eläintä (58N16)
(146) Medaljonki, jossa kuvattu vaivaiskoivu.(21N42) (147) Luonto (27M20)
(148) Pororiipus tai muu lappia kuvaava symboli (41N20) (149) Medaljongissa on poron kuva. (45M21)
Vaikka yhdessäkään vastauksessa ei kuvailtu nimenomaan kukkakaiverrusta, mielikuvat kaiverruksista ja luontoaiheista ovat lähellä korun todellista ulkomuotoa. Vaikka sana medal-jonki korunnimessä paljastaa korun muodon, se ei kuitenkaan testin perusteella ollut kaikille tuttu. Jopa 14 % vastauksista on selvästi ristiriidassa perinteisen medaljongin muodon kanssa.
Medaljonki Lapista onkin Kalevala Korun ainoa tällä hetkellä myynnissä oleva medaljonki.
Toisaalta se, ettei medaljonki sanana ole vastaajille tuttu, saattaa olla eduksi. Medaljonki La-pista voi olla erottuvampi nimi kuin esimerkiksi Ristiriipus LaLa-pista, jonka kaikki luultavasti arvaisivat ristinmalliseksi. Lappi puolestaan herätti informanteissa paljon samankaltaisia mie-likuvia. Yli viidesosa kuvaili korua luontoaiheiseksi. Koska suuri osa kuvailusta oli oikean-suuntaisia, pidän nimeä onnistuneena. Medaljonki Lapista kuvaa korua hyvin, vaikka jättää mielikuvitukselle varaa, millainen Lappiin liittyvä koristelu korussa on. Mielikuvat olivat neut-raaleja tai positiivissävytteisiä. Korua kuvattiin myös kauniiksi ja vanhan näköiseksi.
55 6.9 Soliseva
Korussa on kolme kapeaa, mutkittelevaa palaa, jotka on yhdistetty toisiinsa ketjulla. Ketju ja palat muodostat yhtenäisen, hopeisen kokonaisuuden. Ketjua on mahdollista pitää kaulassa yk-sin- tai kaksinkerroin. Korun on suunnitellut Taru Harmaala Chaloff. Solisevan esittelyteksti on lähes kaunokirjallinen kuvaus vedestä ja sen liikkeestä.
Soliseva vesi leikittelee uomassaan, hypähtelee kiveltä toiselle, etsii kepeästi oman reittinsä. Veden kulku on huoletonta, sen solina rauhoittaa. Ympäröivä maailma peilautuu tämän korun pinnasta kuin kimmeltävästä vedestä ikään. (Ka-levala Koru.)
Mutkaiset palat kuvastanevat tekstissä mainittua veden ”hypähtelyä”, virtaa, joka myötäilee ki-vien muotoja. Tekstistä saa sen kuvan, että kyseessä on jokin pieni puro, joka solisee rauhoit-tavasti. Soliseva onkin siitä poikkeuksellinen nimi, että se viittaa ensisijaisesti ääneen eikä muo-toon. Kuluttajan käsitellessä verbaalista ja visuaalista ainesta, myös aisteilla on osansa proses-sissa (orbis sensualium). Nimet voivat antaa vihjeitä siitä, miltä tuote tuntuu, näyttää, kuulostaa ja tuotteesta riippuen jopa tuoksuu tai maistuu. (Sorvali 2013:140, 141.) Tässä tapauksessa ko-runnimi herättänee ensin mielleyhtymän liikkuvaan veteen, jonka jälkeen informantit muunta-vat mielikuvansa koruksi.
Vastaajista neljä tunsi korun entuudestaan. Yksi vastaus oli selvästi tarkoitettu eri korunnimen kohtaan, joten hylkäsin sen yhden huumorivastauksen ohella. Analysoitavia vastauksia on siis Solisevan kohdalla 63. Seitsemän vastaajaa jätti kohdan tyhjäksi tai ilmaisi, ettei osaa kuvailla korua. Joukossa on yllättävän varovaisia vastauksia, joista saa sen vaikutelman, ettei infor-mantti ole uskaltanut tehdä tulkintoja siitä, miten vettä voisi korussa kuvata.
(150) Kuvaa jolllain tapaa vettä? (65N16) (151) jotakin veden tyyppistä ehkä? (19M23)
Kuva 8. Soliseva.
56
(152) Korussa kuvataan varmaankin vettä (54N17) (153) Korussa on kuvattu vettä (58N16)
(154) Soliseva korussa on tuotu esille jotenkin veden solina. (25M23)
Useimmin informantit olivat ehdottaneet muodon liittyvän puroon, jokeen tai virtauk-seen. Tällaisia vastauksia oli yhteensä 13. Samassa vastauksessa saatettiin ehdottaa esimerkiksi sekä puroa että jokea. Osassa vastauksista kerrottiin myös, kuinka korussa puroa, jokea tai vir-tausta kuvataan, mutta lyhimmillään vastaukset olivat yksisanaisia. Hopeaketjun muodon voi nähdä puromaisena, mutta esimerkiksi vastauksesta 155 ei voi päätellä, onko informantti aja-tellut puron toteutusta nimenomaan ketjuna vai jonain aivan muuna. Koska puro on kuitenkin solinan lähde ilmeisesti myös korumuotoilijan ajatuksissa, vastaukset ovat oikeilla jäljillä.
(155) Puro (17M23)
(156) Tästäkin tulee mieleen vesi, puro.. (20N22) (157) Virtaavan veden näköinen koru. (57M17)
(158) TUo mieleen puron solinan. Yksinkertainen ja hienostunut. (15N20) (159) vettä tai muuta virtausta kuvaileva koru, joka levenee kaulaa myöten alas-päin tullessa (10M20)
(160) Koru, josta riippuu ketjuja joiden päässä on pyöreän muotoisia koristeita, jotka esittävät puroa tai jokea. (64N16)
(161) se on sellainen jokivirtoja muistuttava mutkakasa (4M26)
Kuten korunnimen Lähde kohdalla, informanteilla on ollut vaikeuksia hahmottaa, kuinka vettä voi kuvata korussa. Ehdotukset veden muodosta olivat samankaltaisia sekä Lähteen että Solisevan kohdalla. Korujen ehdotettiin epämääräisesti kuvaavan vettä, mutta myös virtausta ja veden liikettä. Solisevankin kohdalla mainittiin pisarat (8) ja aallot tai aaltoileva muoto (4), jotka vastaajat mainitsivat myös Lähteen kuvailuissa. Nämä kolme lienevät vastaajille veden selvimmin hahmotettavia muotoja ja jopa veden symboleita.
Solisevan kuvailuissa pisarat mainitsi 13 % vastaajista. Lähteen kohdalla pisarat olivat suositumpi vastaus, sillä ne mainitsi 20 % vastaajista. Pisarat eivät kuitenkaan liity Solisevan todelliseen muotoon.
(162) Jotakin veteen liittyvää, esim pisara malli (24N20)
(163) Koru, jossa on paljon pisaranmuotoisia ulokkeita. (46M23)
(164) Korun inspiraation lähteenä veden jatkuva liike ja virtaviivaiset linjat. Ko-russa voisi yhdistyä myös pienet helmet tai "timantit", jotka kuvastaisivat veden väreilyn aikaansaamaa pisarointia ja valon heijastumista niihin. (14N19)
Solisevan mutkaiset osat voi nähdä aaltoilevana kuviona. Näin ajateltuna vastaukset 165 ja 166 ovat sopusoinnussa korun todellisen muodon kanssa, mutta tarkemmat vastaukset 167 ja 168 eivät painokuvioineen ja spiraaleineen enää kuvaa korun todellista ulkomuotoa. Vesiputous puolestaan on jo hyvin kaukana todellisuudesta.
57 (165) Aaltoileva koru. (53N16)
(166) Solisevassa näkyy aallot. (6N21)
(167) Vettä kuvaava painokuvio pinnassa. Ehkä aaltoja. (8N–)
(168) aaltoileva taipuva jaokkeinen kiemurainen metalli spiralli (60M16) (169) viivoja muistuttaen vesiputousta (69N17)
Vastauksissa 170 ja 171 ei pyritä nimeämään mitään veden olomuotoa tai symbolia. Ne kuvaavat korun muotoa yksinkertaisesti, ja vastaavat parhaiten korun todellista ulkomuotoa.
Taittomuotoilu ei ole varsinainen termi, mutta oletan informantin tarkoittavan jonkinlaista mut-kittelevaa muotoa.
(170) Kauniisti laskeutuva ja soljuva ketju ilman riipusta (41N20) (171) pelkkä ketju missä on taitto muotoilua. (13M20)
Lisäksi joukossa oli epätarkkoja vastauksia, jotka voisivat sopia moneen koruun, mutta myös Solisevaan. Kettingillä oletan informantin 45M21 tarkoittavan ketjua, sillä hän käyttää sanaa toisenkin korun yhteydessä. Kettinki voi olla vastaajalle yksinkertaisesti tutumpi sana kuin ketju, eikä hän siksi tee eroa niiden välille.
(172) Siro mutta kaunis. (22M21)
(173) jotain rauhoittavaa kuviota (35N21) (174) Kevyehkö kettinki. (45M21)
Informanteille on selvästi vaikeaa hahmottaa, miten korussa voitaisiin kuvata veden ääntä, solinaa. Esimerkiksi monen ehdottama pisara on selvä ja helppo muoto, mutta ei varsi-naisesti luo mielikuvaa liikkuvan veden solisevasta äänestä. Lähimmäs korun todellista muotoa kuvailivat vastaajat, jotka eivät vain maininneet ensimmäistä mieleen tulevaa tosielämän tar-koitetta (esim. puro, vesiputous) vaan olivat selvästi ajatelleet, miltä koru voisi näyttää.
Luovan alan ammattilainen puolestaan joutuu miettimään tällaisia pulmia useammin.
Kuinka kuvata jotain, millä ei ole vakiintunutta muotoa? Ei ole tiedossa, kumman muotoilija on luonut ensin, korun muodon vai nimen. Solisevaa olisikin ollut mielenkiintoista tutkia myös toisinpäin. Kuinka moni olisi valinnut korukuvan perusteella Solisevalle sen todellisen nimen erilaisten vaihtoehtojen joukosta? Nimeämistehtävässä todellinen nimi ja todellinen muoto olisi mahdollisesti yhdistetty toisiinsa useammin, ja tämä olisi ollut mielenkiintoinen vertailukohta kuvailutehtävälle. Vaikka korun muodon keksiminen oli informanteille hankalaa, pidän nimeä toimivana. Korussa on puromaisuutta, aaltoilevuutta ja siroutta, vaikkei välttämättä juuri sillä tavoin kuin informantit olivat kuvitelleet. Lisäksi nimeen liitettiin positiivisia adjektiiveja, mikä on tuotenimelle aina eduksi.
58 6.10 Pitkos
Pitkos on hopeaketju, jonka keskellä on viisi suorakulmaista hopeapalaa jonossa. Miehille suunnatun kaulaketjun on suunnitellut Tiina Arkko. Esittelytekstissä pitkospuut nähdään mit-tapaaluina korun käyttäjän varttumisen matkalla. (Kalevala Koru.)
Korun tuntee entuudestaan yksi vastaaja. Lisäksi hylkäsin yhden huumorivastauksen.
Näin ollen analysoitavia vastauksia jää jäljelle 67. Vastaajista 12 eli jopa 18 % ei osannut ku-vailla korua.
Yllättäen Pitkos toi pitkospuiden lisäksi usein mieleen pitkon tai pullapitkon. Kuten vastauk-sesta 175 voi huomata, pitko ja pitkos muistuttavat sanoina toisiaan hämäävän paljon. Pitko on
’pitkänomaiseksi leivottu (sileä t. palmikoitu) (vehnä) leipä’ (NS). Todennäköisesti tämän miel-leyhtymän takia muodoksi on ehdotettu myös lettiä (3) ja ranskanleipää (1). Pulla tai pullapitko mainittiin 10 vastauksessa, joista yhdessä annettiin vaihtoehdoksi pitkospuut.
(175) Korussa on pitkospulla (letitetty pulla) (26N25) (176) Pullapitkon näköinen kaulakoru. Pronssia. (2M22) (177) siinähän on varmasti letitetty pulla (4M26)
(178) Riipus jossa symboli pullasta (40M21) (179) metalliletti ympäri kaulan (60M16)
Vastaus 178 saa miettimään, miksi vastaaja on kirjannut muodoksi symbolin pullasta eikä vain pullaa. Todennäköisesti informantti on ehtinyt testin aikana kangistua kaavoihinsa, sillä hän ehdottaa monissa vastauksissa muodoksi symbolia jostakin. Vaikuttaa siltä, että tehtävään ei ole paneuduttu kovin huolella, mutta välitön mielleyhtymä, pulla, kuitenkin vastauksesta sel-viää.
Pitkospuut on mainittu vain 10 vastauksessa, eli yhtä usein kuin pulla tai pullapitko. Nii-den lisäksi muutamassa muussakin vastauksessa on kuvailtu pitkospuumaista muotoa. Vaikka
Kuva 9. Pitkos.
59
korut liittyvät yleisemmin luontoon kuin leivonnaisiin (aineistossani ei ole ainuttakaan leivon-naisiin tai ruokaan liittyvää nimeä), Pitkos on nimenä johtanut informantteja harhaan yllättävän paljon. Tämä johtunee siitä, että siinä missä pitkon ja Pitkoksen välillä on vain yhden kirjaimen ero, yhdyssanan pitkospuut edusosasta puut ei korunnimessä ole mitään viitteitä.
(180) Kaksi erillistä osaa kulkee vierekkäin, pitkospuumaisesti. Muodostaa jon-kun kuvion. (8N–)
(181) koru on moniosainen ja se muodostaa pitkospuut. (58N16) (182) Puusta tehty koru, joka esittää suolla olevia pitkospuita. (64N16) (183) pitkä lankku (61M17)
(184) Kaksi suoraa hopeista palkkia korussa. (53N16)
suorakaiteen muotoisia palkkeja muutama kappale vierekkäin (42N25)
Kuten vastauksessa 180 tuodaan esille, pitkospuissa on yleensä kaksi puuta rinnakkain.
Korumuotoilija on kuitenkin yksinkertaistanut korussa muotoa niin, ettei rinnakkaisia paloja ole. Muutoin kuvaukset sopivat melko hyvin korun todelliseen muotoon: korussa kulkee pit-kospuumaisia palkkeja. Vastauksessa 184 on lisäksi mainittu myös korun todellinen materiaali.
Parhaiten korua kuvannee vastaus 185, jossa korun uskotaan olevan maskuliininen ketju. Pit-kospuiden toteutumaa ei tarkenneta, mutta korun ehdotetaan olevan pelkistetty.
(185) Maskuliinisempi ja jämäkämpi muotoilu. Pelkistetty ketju. Mielleyhty-mäksi nousee pitkospuut ja sitä kautta luonto. (14N19)
Jykevyyttä, yksinkertaisuutta ja ehkä myös maskuliinisuutta on korostettu myös viidessä muussa vastauksessa. Vain kolmelle vastaajalle on päinvastoin herännyt mielikuvia koristeel-lisesta ja runsaasta korusta.
(186) Yksinkertainen ja hieman jykevä kaulakoru. (5N22) (187) ehkä raskaampi koru (35N21)
(188) Paksu kettinki. (45M21)
(189) Hyvin yksinkertainen koru. (56N16)
(190) Yksinkertainen koru jossa kaksi osaa liitettynä yhteen. (63M17) (191) oksa minkä ympärillä on köynnös (17M23)
(192) Tulee mieleen kapea mutta todella paljon koristeltu. (22M21) (193) Kaulakorusta roikkuisi riipuksia (34N22)
Myös ehdotukset korun materiaaleista viestivät siitä, että mielikuvat korusta ovat olleet yksinkertaisia tai luonnonläheisiä. Korukiviä tai helmiä ei ehdottanut yksikään vastaaja. Yleisin materiaaliehdotus oli puu (3), mikä johtunee siitä, että pitkospuut ovat puisia. Puuta ehdotettiin materiaaliksi yhtä vastausta useammin kuin Kalevankarhun kohdalla. Lisäksi yksittäiset vas-taajat ehdottivat hopeaa, kultaa ja metallia. Materiaalikuvauksia oli siis vähän, mutta jopa puo-lessa niistä mainittiin harvinainen korumateriaali puu.
60
Nimestä Pitkos heräsi siis mielikuvia pelkistetystä korusta, jollainen koru todellisuudes-sakin on. Lisäksi siihen liitettiin joitakin maskuliinisia piirteitä, mikä on hyväksi miehille suun-natun korun markkinoinnissa. Nimi toi mieleen usein pitkospuut, kuten nimenvalitsija on to-dennäköisesti tarkoittanutkin. Sanan pitkospuut lyhentäminen muotoon Pitkos johti kuitenkin yllättävän suurta osaa vastaajista harhaan, sillä se toi mieleen (pulla-)pitkon. Tämä ei liene kui-tenkaan korua myytäessä ongelma, kun koru ja nimi ovat yhtä aikaa esillä. Koska nimi sekä liittyy korun muotoon että herättää kohderyhmään sopivia mielikuvia, korunnimi vaikuttaa hy-vältä ja toimivalta.
Yhdeltä vastaajalta nimi sai kuitenkin kritiikkiä, eikä nimen uskottu liittyvän koruun.
(194) Huono nimi, joku juntti nimi pitänyt heittää koruun kun se on suomalaista. Korulla itsessään ei merkitystä. (11M22)
Informantin uskomus ei kuitenkaan osu aivan oikeaan: korulla ja sen nimellä on selvä yhteys, ja esittelytekstissä korulle on pyritty luomaan myös symbolinen merkitys. Vastauksesta kuiten-kin käy ilmi, että suomalaiseen eräkulttuuriin liittyvien nimien käyttö voi myös ärsyttää poten-tiaalista ostajaa. Informantin muissa vastauksissa ei esiinny arvottavia mielipiteitä, eikä muita luontonimiä kommentoida. Vastaus jää kuitenkin ainoaksi negatiiviseksi kommentiksi Pitkok-sesta.
61
7 KORUNNIMIEN OSUVUUS TESTIVASTAUSTEN PERUS-TEELLA
7.1 Nimivalintojen jakauma
Selvitin korunnimien osuvuutta kysymyslomakkeella testaamalla, minkä korunnimen infor-mantit valitsevat sopivimmaksi korulle kuvan perusteella. Informantteja oli 69, mutta kaikki eivät olleet merkinneet vastausta joka kohtaan. Kuvia oli viisi, ja ne olivat koruista Torin va-sara, Täysin sydämin, Tunturimarja, Evolution series by Nightwish ja Plisé. Vastausvaihtoeh-toina oli 76 luetteloimaani korunnimeä. Lomakkeeseen valitsemani korut ovat hyvin erilaisia keskenään: yksi perustuu historialliseen malliin, toisessa on hyvin yleinen sydänaihe, kolmas liittyy luontoon, neljäs on yhteistyökoru musiikkiyhtyeen kanssa ja viides perustaa muotonsa vaatemuotiin.
Erilaiset nimet tuottivat myös hyvin erilaisia tuloksia. Torin vasara erottui muista sillä, että lähes puolet vastaajista ehdotti sille sen todellista nimeä. Vastakohta tälle puolestaan oli Plisé, johon vain kaksi vastaajaa yhdisti sen todellisen nimen. Korulle Täysin sydämin sen si-jaan ehdotettiin hyvin tasaisesti neljää eri nimeä, joista yksi oli korun todellinen nimi. Tunturi-marja ja Evolution series by Nightwish saivat muihin koruihin nähden huomattavan määrän hajanaisia vastauksia. Hajanaisilla vastauksilla tarkoitan niitä nimiä, joita on ehdottanut kor-keintaan viisi vastaajaa. Vaikka korun todellista nimeä olisi ehdottanut alle kuusi vastaajaa, käsittelen sen erikseen niin taulukossa kuin tekstissäkin.
7.2 Torin vasara
Kalevala Koru myy Torin vasara -nimellä kahta eri korumallia, joista isompaa riipusta olen käyttänyt lomakkeessa. Pienempi riipus on muodoltaan yksinkertaisempi. Esittelytekstissä ker-rotaan, että molemmat perustuvat historiallisiin malleihin viikinkiajalta 800–1050-luvuilta.
Isomman esikuva on löytynyt Liedon Ylipäästä, toisen malli on saatu Laitilan Kansakoulumäen riipuksesta. Esittelytekstissä korut liitetään nimenomaan viikinkien ukkosenjumala Toriin ja viikinkeihin, jotka kantoivat hänen symboliaan. Torin kerrotaan käyttäneen vasaraansa hallit-semiseen ja oikeuden jakamiseen sekä aiheuttaneen ukkosen jyrinän vasaransa iskuilla. Toria
62
symboloivan vasarariipuksen uskottiin suojelevan kantajaansa pahoilta voimilta. (Kalevala Koru. )
Yksi vastaaja tunsi Torin vasaran entuudestaan, joten mukaan laskettavien vastausten määrä on tämän korun kohdalla 68. Korulle ehdotettiin yhteensä 17:ää eri nimeä, joista Torin vasaraa ehdotti jopa 47 % vastaajista. Valintaa perusteltiin enemmän tai vähemmän vasaramai-sella muodolla. Osalle vastaajista myös skandinaavinen mytologia on tuttua, mikä on helpotta-nut tunnistamista.
(Torin vasara:)
(195) Korun muoto on samanlainen kuin vasaran ja korun kaiverrukset huokuvat tietynlaista viinkinki henkeä. (15N20)
(196) Koru näyttää vähän vasaralta,vaikka enemmän se kyllä näyttää heilurilta.
(26N25)
(197) Koru ei varsinaisesti näytä torin vasaralta, mutta vaihtoehdoista tämä tuntui osuvammalta. (25M23)
(198) Thor (24N20)
(199) Koru muistuttaa viikinkien yleistä amulettia Thorin vasaraa (68M16) Vastaajista 25 % yhdisti korun muodon ankkuriin, aaltoihin tai molempiin näihin. 21 % vastaajista ehdottikin korun nimeksi sanaa Aalloilla. Yksi heistä perusteli valintaansa kuitenkin sillä, että koru muistutti hänen mielestään venettä.
(Aalloilla:)
(200) Koru on ankkurin muotoinen ja siinä on pieniä aaltokuvioita. (54N17) (201) koru muistuttaa ankkuria, joka viittaa aallokkoon ja veteen. (13M20) Ankkurimainen muoto yhdistettiin neljässä vastauksessa kuitenkin eri nimeen. Sama muodon tulkinta ei siis välttämättä johda saman nimen valitsemiseen. Vastauksessa 203 jää kuitenkin epäselväksi, miksi informantti liittää ankkurin Kalevalaan. Väinön ja Kalevalan Väinämöisen yhteys lienee kuitenkin selvä.
Kuva 12. Torin vasara. Kuva 13. Torin vasara (pieni).
63
(202) (Torin vasara) Korusta tulee ensimmäisenä mieleen että se on suunnattu miehille. Malli muistuttaa hakkua tai ankkuria. (10M20)
(Väinö:)
(203) Korusta tulee mieleen ankkuri ja sen seurauksena kalevala (32N20)
(204) Korusta tulee mieleen ankkuri ja vanhahkon kuvioinnin takia mielestäni paras nimi korulle olisi Väinö. (64N16)
(205) (Soliseva) Näyttää ankkurilta. nimi soliseva tuo mieleen veden äänen (61M17)
Korun muotoa tulkittiin myös muun muassa muuriksi, vesiputoukseksi ja ratsastavaksi mieheksi jalat levällään. Korunnimeksi ehdotettiin hajanaisin perusteluin nimiä Soliseva (3), Ratsumies (2), Suojassa, Lähde, Kalevankarhu, Astro, Hämäläinen juhlakääty, Elämän roihu ja Tuukkalan riipus. Ilman perusteluita ehdotettuja nimiä olivat Torin vasara (3), Sakura (2), Setukaisten kääty, Medaljonki Lapista, Aarrekääty, Lapin korut ja Ilona. Koska nämä 10 vas-taajaa eivät osanneet perustella vastaustaan mitenkään, on mahdollista, että he ovat vain valin-neet jonkin nimen sattumanvaraisesti. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että perusteluitta ehdotetuista nimistä kaksi on ollut jo testin ensimmäisessä osassa, jossa vastaajat ovat joutuneet kuvaile-maan korua sen nimen perusteella. Lisäksi yksi vastaaja jätti nimikohdankin tyhjäksi.
Sakuraa ja Ilonaa lukuun ottamatta perusteluitta ehdotetut nimet kuuluvat klassikkoko-ruille, jotka perustuvat historiallisiin malleihin. Klassikoiden nimiä ehdotettiin kuitenkin myös perustellusti.
(206) (Hämäläinen juhlakääty) muoto on jotenkin perinteisen näköinen, voisi olla jokin hämäläinen perinne juttu (42N25)
(207) (Tuukkalan riipus) se näyttää siltä. (58N16)
(208) (Kalevankarhu) Muotoilu on pelkistetympää ja jykevämpää, voisi symbo-loida vahvan eläinhahmon lujuutta ja rohkeutta. (14N19)
Torin vasara 47 %
Aalloilla 21 % Hajanaisia vastauksia
32 %
Kuvio 7. Torin vasara -korulle kuvan perusteella ehdotetut nimet.
64
Muoto ei näyttäydy kaikille vastaajille selvänä esineenä. Onkin mahdollista, että vastaajat, joille korun muodon hahmottaminen on ollut vaikeaa, ovat halunneet ehdottaa nimeä, joka ei viittaa tarkasti ulkomuotoon. Tällaisia korujahan ovat nimenomaan ne, jotka on nimetty korun esikuvan löytöpaikan mukaan, kuten Tuukkalan riipus. Myös aiemmin mainittu Väinö on klas-sikkokoru. Oikeat vastaukset mukaan lukien klassikkokorun nimeä ehdotti jopa 60 % vastaa-jista.
Torin vasara ei koruaiheena ole uniikki. 1990-luvun lopulla perustettu yritys Taigakoru myy Thorin vasara -riipusta. Vaikka Taigakorunkin malli on vasaran muotoinen, se on paljon pelkistetympi, kaiverrukseton koru. Tämänkin korun esittelytekstissä kerrotaan ukkosenjumala Thorista ja hänen vasarastaan, mutta Kalevala Korusta poiketen mainitaan sulkeissa myös vaih-toehtoiset korunnimet Ukon kirves, Ukon vasara ja Taaran vasara. Taara eli Tooru on virolai-nen muinaisjumala, jonka nimen uskotaan olevan muunnos Thor-jumalan nimestä (Zetterberg 2007: 52).
Kalevala Korulla Torin vasaran mukaiset korumallit esiintyvät vanhojen korujen kuvas-tossa nimellä Ukonvasara. Kiinnostavaa olisikin tietää, mikä on vaikuttanut korunnimen muu-tokseen. Kaupallinen nimistö on erityisen herkkä muutoksille, sillä tuotteiden lisääntyessä sa-mankaltaisten positiivisten assosiaatioiden hakeminen nimissä voi johtaa siihen, etteivät tuot-teet erotu riittävästi toisistaan. Tuotenimeä voidaan muuttaa, vaikka tarkoite pysyisi samana.
(Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 276.) Tässä tapauksessa Ukonvasara on saanut kilpaili-jakseen toisenkin samankaltaisen nimen Taigakorun mallistossa, jolloin nimi ei ole enää ainut-laatuinen.
Hyvä tuotenimi tuottaa yritykselle taloudellista hyötyä. Kaupallisia nimiä muutetaan ni-menomaan tämän hyödyn lisäämiseksi. Nimen muuttaminen voi olla kallista, mutta kannatta-vaa, mikäli sen hyödyt arvioidaan haittoja suuremmiksi. Nimenmuutos vie kuitenkin pois van-han nimen myötä tuotteeseen liitetyt mielikuvat, joten uutta nimeä annettaessa täytyy harkita, kuinka uusi nimi ja vanhat merkitykset saadaan sidottua toisiinsa. (Ainiala, Saarelma & Sjöb-lom 2008: 292, 293.) Ukonvasaran muuttuessa Torin vasaraksi uudella ja vanhalla nimellä on ollut kaksi yhteistä tekijää: vasara ja muinaisjumala. Ukko on suomalaisen muinaismytologian ukkosenjumala. Vasaraa pidetään Ukon alkuperäisenä aseena, mutta Ukon aseina on pidetty myös muun muassa vaajaa, miekkaa ja vasaraa. Vasara on indoeurooppalainen ukkosenjumalan ase, joka toistuu eri kulttuureissa. Torin vasaraa kutsutaan Mjölneriksi. (Salo 1997: 176.) Koska Suomessa on uskottu ylijumala Ukkoon eikä Thoriin, nimenmuutokseen on voinut vaikuttaa myös kansainvälistyminen.
65
Testivastauksista päätellen viikinkikulttuuri on ainakin osalle vastaajista jossain määrin tuttua. Tähän on voinut vaikuttaa tämänhetkinen populaarikulttuuri. Skandinaavisesta mytolo-giasta ammentava, sarjakuvaan perustuva supersankarielokuva Thor ilmestyi vuonna 2011. Sen jälkeen hahmo vasaroineen on esiintynyt Marvel Cinematic Universen elokuvissa nykypäivään asti. Näin ollen miehille suunnattu Torin vasara voi herättää Ukonvasaraa enemmän mielikuvia ajankohtaisella liitoksellaan populaarikulttuuriin. Tätä tukee se, että informanttien vastauksissa Tor esiintyy myös elokuvassa käytetyssä kirjoitusasussa Thor. Skandinaavisen ukkosenjumalan suosiosta antanee vahvistusta myös se, että korusta on myynnissä myös uudempi versio Torin vasara 2.0. Tunnistettavuutensa ja ajankohtaisuutensa vuoksi Torin vasaraa voisi pitää onnis-tuneena nimenä.
7.3 Plisé
Plisé perustuu ranskan kielen sanaan plissé ’laskostettu; pliseeraus’ (SRS). Kielitoimiston sa-nakirjan mukaan pliseeraus tarkoittaa tiheää laskostusta. Suomen kielessä lähinnä korunnimeä on vierassana plisee ’pliseerattu kangas’ (NS). Vaikka plisee ja Plisé äännetään samoin, korun nimeäjä on valinnut tuotenimeen suomen kielestä poikkeavan kirjoitusasun. Kirjoitusasun vie-raskielisyyteen on voinut vaikuttaa se, että nimeä ei tarvitse kääntää kansainvälisiä markkinoita varten. Kuten luvussa 5.1 mainitsin, ranskan kieltä muistuttavalla asulla voidaan myös tavoi-tella mielleyhtymiä Ranskaan ja ranskalaisiksi miellettäviin tuotteisiin. Riipuksen on suunni-tellut taiteilija ja vaatesuunnittelija Marja Suna, ja korun esittelytekstissä paljastetaankin muo-don yhteys vaatepliseerauksiin (Kalevala Koru).
Plisé-koru ei ollut ennestään tuttu kenellekään vastaajista. Siihen oli yhdistänyt oikean nimen vain kaksi vastaajaa (3 %), jotka olivat tunnistaneet nimeen sisältyvän viittauksen.
Kuva 10. Plisé.
66 (Plisé:)
(209) Muistuttaa pliseerausta. (5N22) (210) Pliseerattu. (21N42)
Molempien vastaajien perustelut olivat ytimekkäät ja yksiselitteiset. Oikein vastanneiden vä-häinen määrä saa pohtimaan, onko pliseeraus monelle tuntematon sana. Kumpikin oikean vas-tauksen antaja oli nainen, ja heillä on ikäeroa 20 vuotta. Koska vastaajien määrä on pieni,
Molempien vastaajien perustelut olivat ytimekkäät ja yksiselitteiset. Oikein vastanneiden vä-häinen määrä saa pohtimaan, onko pliseeraus monelle tuntematon sana. Kumpikin oikean vas-tauksen antaja oli nainen, ja heillä on ikäeroa 20 vuotta. Koska vastaajien määrä on pieni,