Tässä luvussa kerron Kalevala Korun asiakasmarkkinointipäällikkö Mari Kotkan (2015) haas-tattelusta saamiani lisätietoja korujen suunnittelu- ja nimeämisprosessista. Luku perustuu siis kokonaisuudessaan Kotkan haastatteluun.
Jokainen korusarja muodostaa tuoteperheen, johon yleensä kuuluu kaulakoru tai riipus, mutta se ei ole välttämättömyys. Esimerkiksi miesten korusarjoihin voivat kuulua pelkästään kalvosinnapit ja rannekoru. Kalevala Korulla on myös itsenäisiä kaulakoruja, joilla ei ole ym-pärillään tuoteperhettä, esimerkiksi Aalloilla-kaulakoru. Tuoteperhe voi laajentua alkuperäi-sestä tuoteperheestä, jos siihen lisätään myöhemmin osia.
Ensimmäisten historiallisten korujen esikuvat ovat Kansallismuseosta. Mari Kotka kertoo korujen olevan jäljitelmiä esikuvistaan, mutta esimerkiksi Hämäläistä juhlakäätyä on ajanmu-kaistettu lyhentämällä ketjujen pituutta. Tämä johtuu Kotkan mukaan siitä, että tuhannen vuo-den aikana ihmisten pukeutuminen on muuttunut, mikä asettaa koruille erilaisia vaatimuksia.
Muutoin historiallisten korujen muotoilussa on pyritty pysymään tarkasti esikuvakoruille us-kollisina. Kalevala Korun alkutaipaleella ensimmäisissä koruluetteloissa ainoa tieto korusta oli se, mistä sen historiallinen malli oli peräisin, esimerkiksi ”malli peräisin Mikkelin Tuukkalasta ristiretkiajalta”. Vasta 1947 Kalevala Korun ensimmäistä muotoilijaa Germund Paaeria pyy-dettiin suunnittelemaan omia korumalleja, jotka liittyivät kuitenkin aiheiltaan samaan maail-maan historiallisten korumallien kanssa. Nämä korut Paaer nimesi itse: esimerkiksi Kuutar on Paaerin muotoilema ja nimeämä klassikkokoru. Tämän kaltaiset Paaerin korut ovat ensimmäi-siä niin sanottuja designkoruja, joille muotoilija on antanut nimen.
Kotka kertoo nimeämisen olevan osa korumuotoilijan suunnitteluprosessia, joten yleensä muotoilija itse ehdottaa nimeä. Jos muotoilijalla ei ole tarkkaa ajatusta nimestä, markkinointi-tiimi ideoi vaihtoehtoja, joiden pohjalta nimi päätetään yhteistyössä muotoilijan kanssa. Esi-merkkinä Kotka mainitsee Ilona-korun, jonka nimi päätettiin yhteistyössä muotoilijan kanssa.
Nimessä on leikitelty monimerkityksisyydellä: koru on käyttäjän ilona, mutta Ilona on myös naisennimi. Monimerkityksisyyttä löytyy useasta korusta.
Korunnimissä pyritään Kotkan mukaan kuvaamaan tuotetta, luomaan tiettyjä mielikuvia ja puhuttelemaan kohderyhmää. Myös korun mukana tulevat esittelytekstit, tarinat, ovat yleensä peräisin korumuotoilijan ajatuksista. Tuotannossa tekstiä muokataan ja stilisoidaan, minkä jäl-keen se hyväksytetään muotoilijalla. Historiallisten mallien nimiin vaikuttaa se, mistä ja miltä aikakaudelta korun malli on peräisin ja liittyykö koruun symboliikkaa. Näitä seikkoja voidaan
12
avata korun esittelytekstissä. Kotka uskoo, että korun taustan selittäminen tekee korumallin ja sen edustaman maailman kiinnostavammaksi kuluttajalle.
Korunsuunnitteluprosessi etenee yleensä niin, että ensin on koru ja sitten suunnitellaan nimi ja esittelyteksti muotoilijan ajatusten pohjalta. Kotka kertoo, että esimerkiksi Kielo oli helppo valinta korunnimeksi, koska koru esittää kieloa. Aihe liittyi muotoilijan henkilökohtai-seen muistoon kieloista ja isoäidistä, mikä vaikutti myös esittelytekstiin. Kotka arvioi luonnon olevan muotoilijoille edelleen inspiraation lähde. Hänen mukaansa osa muotoilijoista kuvaa tarkemmin luonnosta saatua esikuvaa, osalla koru taas on taiteellisempi näkemys luonnosta saadusta ideasta. Kalevala eepoksena ei yrityksen nimestä huolimatta nykyisin inspiroi muotoi-lijoita. Kalevalaan liittyy kuitenkin esimerkiksi Germund Paaerin Ikiturso vuodelta 1947. Sa-maan maailSa-maan liitettäviä vanhoja koruja ovat myös esimerkiksi Pohjanneito ja Mielikki.
Pääasiassa korunnimet ovat suomenkielisiä, ja poikkeuksia on enimmäkseen yhteistyö-koruissa. Tätä selittää se, että Kotkan mukaan yhteistyökorun nimeää usein yhteistyökumppani.
Esimerkiksi metalliyhtye Nightwish antoi korulleen nimeksi Evolution series by Nightwish. Sa-moin Michael Monroe A Star All Heart -riipus on yhteistyönä tehty koru, ja sen nimi noudattaa rockartisti Monroen työssään käyttämää kieltä. Duudsonien kanssa tehty koru, Elämän roihu, puolestaan on nimeltään suomenkielinen, ja korun nimi sekä tarina ovat peräisin Duudsonit-viihderyhmältä.
Kotka kertoo juhlavuosien korujen olevan usein toimeksiantoja. Niiden suunnittelussa lähtökohta on siinä, mikä juhlavuosi on kyseessä ja kuinka se korussa ilmenee. Juhlavuosikorut nimeää muotoilija itse tai yhdessä markkinointitiimin kanssa. Helsingin ollessa maailman muo-toilupääkaupunki 2012 ihmisiä pyydettiin ottamaan valokuvia vanhoista helsinkiläisistä raken-nuksista ja niiden koristeiden yksityiskohdista. Kuvia sai äänestää verkkosivuilla, ja eniten ää-niä saaneet kuvat päätyivät korumuotoilun esikuviksi. Muotoilija Vesa Nilsson suunnitteli nii-den pohjalta neljä korusarjaa, jotka julkistettiin muotoilupääkaupungin juhlavuonna. Esimer-kiksi Made in Helsinki Eira sai nimensä siitä, että esikuvana toiminut kuva oli otettu Eiran kaupunginosasta.
13
4 KORUNNIMIEN AIHEPIIRIT
Olen jaotellut nykyisin myynnissä olevien korujen nimet neljään suureen pääryhmään. Kolme ensimmäistä, luontonimet, erisnimiin viittaavat nimet ja symboliset nimet, ovat yhtenäisiä yli 20 nimen ryhmiä, jotka olen jakanut alaryhmiin. Esimerkiksi luontoaiheisia koruja on aineis-tossa runsaasti (26), joten alaryhmiin jaottelu on mahdollista ja aihepiirejä tarkentavaa. Neljäs pääryhmä sisältää erillisiä 5–13 nimen erityisryhmiä, jotka eivät laajuudessaan yltäneet kolmen ensimmäisen pääryhmän tasolle, mutta muodostivat kuitenkin selvästi omat, tiiviit ryhmänsä.
Näihin erityisryhmiin kuuluvat korun ominaisuutta kuvailevat korunnimet, juhlapäivä- ja yh-teistyökorut sekä teoksiin viittaavat korunnimet. Korunnimien jakautumista aiheryhmiin on ku-vattu kuviossa 1.
Kuvio 1. Korunnimien jakautuminen aiheryhmiin.
Kahteen tai useampaan eri ryhmään sopivia korunnimiä on kuusitoista: Carmen, Euran sydän, Evolution series by Nightwish, Hannunvaakuna, Hattulan lintu, Ilomantsin risti, Kale-vankarhu, Kirkkoristi, Kuutar, Lintunen, Lähde, Made in Helsinki Eira, Made in Helsinki Kruu-nunhaka, Michael Monroe A Star All Heart, Rajalinin risti, Runoratsu. Taulukossa 1 on nähtä-villä, mihin eri ryhmiin nimet kuuluvat. Taulukossa ei ole kasveihin viittaavaa aiheryhmää eikä erityisryhmää, joka sisältää korun ulkoista ominaisuutta kuvailevia nimiä. Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi ovat ainoat ryhmät, joissa kaikki nimet kuuluvat vain yhteen ryhmään. Tässä luvussa taulukkoa 1 lukuun ottamatta moniryhmäiset nimet on jatkossa alleviivattu.
Kasvit; 7
Luontonimet Paikan- ja henkilönnimet Symboliset nimet Erityisryhmät
14 Taulukko 1. Moniryhmäiset korunnimet.
Moniryhmäisyyttä selittää se, että suurin osa kyseisistä nimistä joko koostuu useammasta sanasta tai on yhdyssanoja. Tällöin nimen eri osat voivat viitata eri aiheisiin. Esimerkiksi Ka-levankarhu viittaa edusosallaan kiistatta eläimeen, mutta kokonaisuutena se kuuluu myyttisiin symboleihin. Hattulan linnun puolestaan voisi sijoittaa esittelytekstin perusteella sekä paikan-nimiin, eläimiin että myyttisiin korunnimiin. Tästä herää kysymys, kuuluisiko nimet sijoittaa kuitenkin vain yhteen ryhmään kokonaisuuden perusteella, esimerkiksi Kalevankarhu vain myyttisiin nimiin. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia, sillä esimerkiksi Carmen on kokonai-suudessaan sekä henkilönnimi että oopperateoksen nimi. Tämän vuoksi päädyin sijoittamaan nimiä useampiin ryhmiin, mutta tarkentamaan perusteluja ryhmäkohtaisesti.
Vieraskielisiä aineksia on 17 nimessä. Koska ryhmittelykriteereinä tässä luvussa ovat kui-tenkin aiheet, en ole muodostanut erikseen vieraskielisten nimien ryhmää, vaan olen sijoittanut
15
nämä tuotenimet samoihin ryhmiin suomenkielisten tuotenimien kanssa aiheiden perusteella.
Vieraskielisyyttä käsittelen luvussa 5.1.