Kalevala Koru myy Torin vasara -nimellä kahta eri korumallia, joista isompaa riipusta olen käyttänyt lomakkeessa. Pienempi riipus on muodoltaan yksinkertaisempi. Esittelytekstissä ker-rotaan, että molemmat perustuvat historiallisiin malleihin viikinkiajalta 800–1050-luvuilta.
Isomman esikuva on löytynyt Liedon Ylipäästä, toisen malli on saatu Laitilan Kansakoulumäen riipuksesta. Esittelytekstissä korut liitetään nimenomaan viikinkien ukkosenjumala Toriin ja viikinkeihin, jotka kantoivat hänen symboliaan. Torin kerrotaan käyttäneen vasaraansa hallit-semiseen ja oikeuden jakamiseen sekä aiheuttaneen ukkosen jyrinän vasaransa iskuilla. Toria
62
symboloivan vasarariipuksen uskottiin suojelevan kantajaansa pahoilta voimilta. (Kalevala Koru. )
Yksi vastaaja tunsi Torin vasaran entuudestaan, joten mukaan laskettavien vastausten määrä on tämän korun kohdalla 68. Korulle ehdotettiin yhteensä 17:ää eri nimeä, joista Torin vasaraa ehdotti jopa 47 % vastaajista. Valintaa perusteltiin enemmän tai vähemmän vasaramai-sella muodolla. Osalle vastaajista myös skandinaavinen mytologia on tuttua, mikä on helpotta-nut tunnistamista.
(Torin vasara:)
(195) Korun muoto on samanlainen kuin vasaran ja korun kaiverrukset huokuvat tietynlaista viinkinki henkeä. (15N20)
(196) Koru näyttää vähän vasaralta,vaikka enemmän se kyllä näyttää heilurilta.
(26N25)
(197) Koru ei varsinaisesti näytä torin vasaralta, mutta vaihtoehdoista tämä tuntui osuvammalta. (25M23)
(198) Thor (24N20)
(199) Koru muistuttaa viikinkien yleistä amulettia Thorin vasaraa (68M16) Vastaajista 25 % yhdisti korun muodon ankkuriin, aaltoihin tai molempiin näihin. 21 % vastaajista ehdottikin korun nimeksi sanaa Aalloilla. Yksi heistä perusteli valintaansa kuitenkin sillä, että koru muistutti hänen mielestään venettä.
(Aalloilla:)
(200) Koru on ankkurin muotoinen ja siinä on pieniä aaltokuvioita. (54N17) (201) koru muistuttaa ankkuria, joka viittaa aallokkoon ja veteen. (13M20) Ankkurimainen muoto yhdistettiin neljässä vastauksessa kuitenkin eri nimeen. Sama muodon tulkinta ei siis välttämättä johda saman nimen valitsemiseen. Vastauksessa 203 jää kuitenkin epäselväksi, miksi informantti liittää ankkurin Kalevalaan. Väinön ja Kalevalan Väinämöisen yhteys lienee kuitenkin selvä.
Kuva 12. Torin vasara. Kuva 13. Torin vasara (pieni).
63
(202) (Torin vasara) Korusta tulee ensimmäisenä mieleen että se on suunnattu miehille. Malli muistuttaa hakkua tai ankkuria. (10M20)
(Väinö:)
(203) Korusta tulee mieleen ankkuri ja sen seurauksena kalevala (32N20)
(204) Korusta tulee mieleen ankkuri ja vanhahkon kuvioinnin takia mielestäni paras nimi korulle olisi Väinö. (64N16)
(205) (Soliseva) Näyttää ankkurilta. nimi soliseva tuo mieleen veden äänen (61M17)
Korun muotoa tulkittiin myös muun muassa muuriksi, vesiputoukseksi ja ratsastavaksi mieheksi jalat levällään. Korunnimeksi ehdotettiin hajanaisin perusteluin nimiä Soliseva (3), Ratsumies (2), Suojassa, Lähde, Kalevankarhu, Astro, Hämäläinen juhlakääty, Elämän roihu ja Tuukkalan riipus. Ilman perusteluita ehdotettuja nimiä olivat Torin vasara (3), Sakura (2), Setukaisten kääty, Medaljonki Lapista, Aarrekääty, Lapin korut ja Ilona. Koska nämä 10 vas-taajaa eivät osanneet perustella vastaustaan mitenkään, on mahdollista, että he ovat vain valin-neet jonkin nimen sattumanvaraisesti. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että perusteluitta ehdotetuista nimistä kaksi on ollut jo testin ensimmäisessä osassa, jossa vastaajat ovat joutuneet kuvaile-maan korua sen nimen perusteella. Lisäksi yksi vastaaja jätti nimikohdankin tyhjäksi.
Sakuraa ja Ilonaa lukuun ottamatta perusteluitta ehdotetut nimet kuuluvat klassikkoko-ruille, jotka perustuvat historiallisiin malleihin. Klassikoiden nimiä ehdotettiin kuitenkin myös perustellusti.
(206) (Hämäläinen juhlakääty) muoto on jotenkin perinteisen näköinen, voisi olla jokin hämäläinen perinne juttu (42N25)
(207) (Tuukkalan riipus) se näyttää siltä. (58N16)
(208) (Kalevankarhu) Muotoilu on pelkistetympää ja jykevämpää, voisi symbo-loida vahvan eläinhahmon lujuutta ja rohkeutta. (14N19)
Torin vasara 47 %
Aalloilla 21 % Hajanaisia vastauksia
32 %
Kuvio 7. Torin vasara -korulle kuvan perusteella ehdotetut nimet.
64
Muoto ei näyttäydy kaikille vastaajille selvänä esineenä. Onkin mahdollista, että vastaajat, joille korun muodon hahmottaminen on ollut vaikeaa, ovat halunneet ehdottaa nimeä, joka ei viittaa tarkasti ulkomuotoon. Tällaisia korujahan ovat nimenomaan ne, jotka on nimetty korun esikuvan löytöpaikan mukaan, kuten Tuukkalan riipus. Myös aiemmin mainittu Väinö on klas-sikkokoru. Oikeat vastaukset mukaan lukien klassikkokorun nimeä ehdotti jopa 60 % vastaa-jista.
Torin vasara ei koruaiheena ole uniikki. 1990-luvun lopulla perustettu yritys Taigakoru myy Thorin vasara -riipusta. Vaikka Taigakorunkin malli on vasaran muotoinen, se on paljon pelkistetympi, kaiverrukseton koru. Tämänkin korun esittelytekstissä kerrotaan ukkosenjumala Thorista ja hänen vasarastaan, mutta Kalevala Korusta poiketen mainitaan sulkeissa myös vaih-toehtoiset korunnimet Ukon kirves, Ukon vasara ja Taaran vasara. Taara eli Tooru on virolai-nen muinaisjumala, jonka nimen uskotaan olevan muunnos Thor-jumalan nimestä (Zetterberg 2007: 52).
Kalevala Korulla Torin vasaran mukaiset korumallit esiintyvät vanhojen korujen kuvas-tossa nimellä Ukonvasara. Kiinnostavaa olisikin tietää, mikä on vaikuttanut korunnimen muu-tokseen. Kaupallinen nimistö on erityisen herkkä muutoksille, sillä tuotteiden lisääntyessä sa-mankaltaisten positiivisten assosiaatioiden hakeminen nimissä voi johtaa siihen, etteivät tuot-teet erotu riittävästi toisistaan. Tuotenimeä voidaan muuttaa, vaikka tarkoite pysyisi samana.
(Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 276.) Tässä tapauksessa Ukonvasara on saanut kilpaili-jakseen toisenkin samankaltaisen nimen Taigakorun mallistossa, jolloin nimi ei ole enää ainut-laatuinen.
Hyvä tuotenimi tuottaa yritykselle taloudellista hyötyä. Kaupallisia nimiä muutetaan ni-menomaan tämän hyödyn lisäämiseksi. Nimen muuttaminen voi olla kallista, mutta kannatta-vaa, mikäli sen hyödyt arvioidaan haittoja suuremmiksi. Nimenmuutos vie kuitenkin pois van-han nimen myötä tuotteeseen liitetyt mielikuvat, joten uutta nimeä annettaessa täytyy harkita, kuinka uusi nimi ja vanhat merkitykset saadaan sidottua toisiinsa. (Ainiala, Saarelma & Sjöb-lom 2008: 292, 293.) Ukonvasaran muuttuessa Torin vasaraksi uudella ja vanhalla nimellä on ollut kaksi yhteistä tekijää: vasara ja muinaisjumala. Ukko on suomalaisen muinaismytologian ukkosenjumala. Vasaraa pidetään Ukon alkuperäisenä aseena, mutta Ukon aseina on pidetty myös muun muassa vaajaa, miekkaa ja vasaraa. Vasara on indoeurooppalainen ukkosenjumalan ase, joka toistuu eri kulttuureissa. Torin vasaraa kutsutaan Mjölneriksi. (Salo 1997: 176.) Koska Suomessa on uskottu ylijumala Ukkoon eikä Thoriin, nimenmuutokseen on voinut vaikuttaa myös kansainvälistyminen.
65
Testivastauksista päätellen viikinkikulttuuri on ainakin osalle vastaajista jossain määrin tuttua. Tähän on voinut vaikuttaa tämänhetkinen populaarikulttuuri. Skandinaavisesta mytolo-giasta ammentava, sarjakuvaan perustuva supersankarielokuva Thor ilmestyi vuonna 2011. Sen jälkeen hahmo vasaroineen on esiintynyt Marvel Cinematic Universen elokuvissa nykypäivään asti. Näin ollen miehille suunnattu Torin vasara voi herättää Ukonvasaraa enemmän mielikuvia ajankohtaisella liitoksellaan populaarikulttuuriin. Tätä tukee se, että informanttien vastauksissa Tor esiintyy myös elokuvassa käytetyssä kirjoitusasussa Thor. Skandinaavisen ukkosenjumalan suosiosta antanee vahvistusta myös se, että korusta on myynnissä myös uudempi versio Torin vasara 2.0. Tunnistettavuutensa ja ajankohtaisuutensa vuoksi Torin vasaraa voisi pitää onnis-tuneena nimenä.