MOR-Y06-104
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 4467000
4467000
4468000
4468000
4469000
4469000
6887000 6887000
6888000 6888000
6889000 6889000
6890000 6890000
6891000 6891000
PAASNIEMI KERIMÄKI
Tietokantatunnus: MOR-Y06-104 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 4 Karttalehti:4213 03 Alueen pinta-ala: 3,7 ha
Korkeus: 83 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 7 m Muodon suhteellinen korkeus: 7 m
Moreenimuodostuman sijainti: Paasniemen drumliini sijaitsee Paasniemen kylässä Oriveden Paasselän etelärannalla, 23 km Kerimäeltä pohjoiseen.
Geologia
Paasniemen erittäin hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Kerimäen-Rääkkylän drumliinikentän pohjoisosaan. Pienen ja matalan selänteen koko on 700 x 50 metriä ja korkeus 7 metriä. Proksimaalikärki on jyrkkäpiirteinen, selänne loiventuu ja madaltuu nopeasti distaalisuuntaan. Distaalikärki loivine kumpuineen on hieman tulkinnallinen. Järveen rajautuvat kyljet ovat loivat mutta selkeät. Kohdealue on rakenteeltaan seudulle melko tyypillinen ja moreenimuotona jokseenkin vaatimaton, mutta sijaintinsa takia selvästi tavallista paremmin erottuva muodostuma. Alueen kaakkoispuolella Paasniemen kylässä on loivapiirteisempää, kallioista
drumlinisoitunutta maastoa, ja esim. välittömästi alueen eteläpuolella sijaitseva Paaskartionniemi on pieni sukkulamainen drumliini.
Proksimaaliosan kallio on voimakkaasti lohkeillut ja pyöristynyt, kovin selkeitä uurteita ei löydy. Alueella ei ole leikkauksia. Pintalohkareisuus on kohtalainen (1-5 kpl aarilla), kallion laella proksimaalikärjessä on paikoin louhikkoa. Lohkareisuus vähenee distaalisuuntaan. Lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia (alle 1-2 m), ja kiviä on runsaasti. Ylin ranta on seudulla noin 100 metrin tasolla, joten alue on selkeästi subakvaattinen ja myös Suursaimaan tason (noin 85 metriä) alapuolella. Selänteen kivikkoiset rannat ja sisäosat ovat rantavoimien muokkaamia, ja etenkin Paasselälle avautuvan koilliskyljen 10 metriä leveä rantakivikko on matalan veden aikaan maisemallisesti näyttävä.
Biologia
Paasniemen moreenimuodostumalla on luonnontilaisen kaltaista, hieman harvennettua, tuoreen kankaan mäntymetsää, jossa mustikka on valtalaji. Mustikan joukossa kasvaa oravanmarjaa, kieloa, metsäkastikkaa, kultapiiskua ja puolukkaa. Pensaskerroksessa on katajia, koivun ja pihlajan taimia. Luoteiskärjessä on karu, kallioinen kitumännikkö. Rantavyöhykkeessä kasvaa tervaleppää, hieskoivua sekä paatsamaa. Rannan kasvillisuus on kivikkoisuudesta huolimatta rehevää. Rannalla kasvaa mm. rantaminttua, kurjenjalkaa,
suoputkea, luhtakastikkaa, siniheinää, ruokohelpeä, hiirenporrasta, siperiansinivalvattia, syyläjuurta, rantakukkaa ja ranta-alpia sekä rantavedessä viiltosaraa. Kaakkoiskärjessä on pienialainen hakkuu, joka ei riko kokonaisuutta.
Maisema ja muut arvot
Järven lähes kokonaan rajaama kapea niemi erottuu kartalla erinomaisesti, ja selännettä pitkin kuljettaessa sen muoto hahmottuu hyvän näkyvyyden ansiosta mainiosti. Molemmilta kyljiltä ja proksimaalipäästä avautuu järvimaisemia, ja etenkin näköala pohjoiseen Paasselälle ja sen takana pilkistävälle Samppaanselälle on poikkeuksellisen laaja: vastaranta katoaa paikoin lähes kokonaan näkyvistä. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, mutta kivikkoiset rannat ja lohkareinen kallioalue tuovat kuitenkin vaihtelua. Kallioalueella on joitain nuotionpohjia. Alueen eteläpuolella Paaskartionniemessä on vanha laituri ja kaksi rannalle vedettyä, lahonnutta proomua. Paasselän luoteisosa kuuluu laajaan Oriveden-Pyhäselän saaristojen Natura-alueeseen (FI0700018). Pyöreä, jopa 74 metriä syvä Paasselkä on yksi Suomen kymmenestä tunnetusta
meteoriittikraaterista.
