Muistelua Kivirannasta · DIGI

Muistelua Kivirannasta

Huittisissa sijaitseva Kivirannan kartano on viimeisen vuoden aikana kokenut niin suuria muutoksia. että se entiselle kartanon väellekin nyt elää lähinnä vain muistoissa.

Hieman haikeina muistelemme aikoja. jol- loin kartano eli voimakkaasti suuren työnteki- jäjoukon avustamana

ollen

^pitäjässä suuri tuottaja ja työllistäjä.

Kartano siirtyi Kiven suvulle v. 1861. jolloin

sen osti 2O-vuotias Oskar Kivi. Hän alkoi heti kaikin tavoin kunnostaa rappiolla ollutta tilaa.

Peltoja ojitettiin

ja

seuraavana vuonna 1862

aloitettiin navetan rakentaminen 100:lle leh- mälle. Vain arvokas vanha päärakennus v:lta l79l oli kunnossa. V. 1876 valmistui meijerira- kennus. jossa aikanaan toimi pitäjän ensim- mäinen meijeri. Viimeiseksi rakennettiin upea tallirakennus v. 1890. Kaikki nämä rakennuk- set tehtiin kivestä. Toivossa. että perustettava maanviljelyskoulu saataisiin Huittisiin. raken-

nutti

Kivi

2-kerroksisen tilavan päärakennuk- sen. jossa on keskellä suuri juhlasali ja _molem- missa päissä asuinhuoneistot. joitten katolla oli tornit. Rakennus valmistui v. 1895. Raken-

nus

oli

hyvin tarpeellinen. vaikka kotrlua ei saatukaan pitäjään. Edellä mainitut rakennuk- set sekä

v.

1925 valmistunut viljamakasiini ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaina raken- nuksina esitetty säilytettäviksi.

Tilan sai haltuunsa isänsä kuoleman jälkeen valtioneuvos Väinö Kivi, jonka isännyys on vielä monien huittislaisten muistissa. vaikkei hän vakituisesti tilalla asunutkaan. Låihinnä 20- ja _3O-lukuja muistellen yritän kertoa Kivi- rannasta ja elämästä siellä.

Tilan pinta-ala oli n. 800 ha. josta peltoa n.

150 ha. Siihen aikaan maanviljelys toimi vielä ihmistyön. hevosten ja hevosvetoisten työkalu-

jen turvin. koska suuri koneellistaminen maa- taloudessa alkoi varsinaisesti sotien jälkeen. Ti- lalla

oli

vakinainen työväki. uskollisia vuosi- kymmenet taloa palvelleita miehiä

oli

useita.

Kesällä heinänteossa

ja

_viljan korjutrssa ^sekä puinnissa

oli

^paljon tilapäistä työväkeä. jota silloin

oli

saatavana. Hevosia

oli l7-18

^kpl.

ne ruokittiin

ja

hoidettiin hyvin. niin että ^ne pystyivät raskaan työnsä

hyvin

tbkemään.

Ruokakellon äänen kuultuaan ne ilosta hirnui- vat. ruoka-aika merkitsi niille ateriaa

ja

lepo hetkeä. Kun joskus sään johdosta työpäivä oli pitempi, ei kelloa soitettu. koska hevoset eivät olleet halukkaita työhön soiton kuultuaan.

Tila

oli

karjanhoidon harjoittelutila, lypsy-

karjaa

oli n. 70-80 ^kpl

^sekä nuorikarja.

;"i'*01'ry*"qw +,,# lp

.tL

v

20-luvun lopulla sisustettiin navetta

ja

talli käytännöllisiksi. joten työt sujuivat hyvin.

Suuren karjan laitumelle kuljettaminen vaa-

ti apuväkeä ainakin silloin. kun lehmät vietiin Vesiniitylle

asti. Meijerilta

Untonmäkeen saakka

oli

maantie täynnä. kun n. 70 upeaa sarvipäätä

oli

menossa kesälaitumelle. Kattan ei tie ollut varattuna. sillä koko 5 km matka mentiin juosten. Joskus pyydettiin vettä lähita- losta. kun jano oli kova ja matka takaisin ko-

tiin oli kävellen kuljettava.

Kesän odotetuin tapaus

oli

omistajan per-

heen saapuminen kesälomalle Kivirantaan.

Heidät haettiin Äetsan asemalta hevosten vetä- millä vaunuilla. -trilloillal Myöhemmin kuljet-

tiin

autolla. Talon pihapiiriin tuli eloa

ja

_iloa

kesäajaksi. talvet taas olivat hiljaisempia. Kar- tanon nuorin poika. Untamo Kivi oli innokas tuinnin. tenniksen ja muun urheilun harrasta-

ja.

ja

_{me nuoret saimme olla} näissä mukana.

Ei edes ukonilma peloittanut. kun ^pääsimme hänen mukanaan

torniin

katselemaan sala- mointia

ja

laskemaan sen etäisyyttä. Hänellä oli hieno sivuvaunullinen moottoripyörä. jota yhdessä kiillotettiin ja usein päästiin _ajelulle.

Uskollinen. 47 vuotta kartanossa emännöit- sijänä ollut

Hilja

Kaurahalme piti suuren ta- louden lisäksi huolen puutarhasta

ja

pihasta niin. että kaikki oli ensiluokkaisessa kunnossa.

Rauhallinen. idyllinen Kiviranta.

kotini

20

vuotta.

viihtyisämpää asuinympäristöä en osaa ajatella!

30-luvulla tilalla siirryttiin konjunktuurivil- jelyyn

ja

silloin alkoi suurimittainen vehnän- viljely. Tila olikin ensimmäisiä vehnänviljelyti- loja Suomessa. Säät olivat 30-luvulla suosiolli- sia ja _kesäisin kävi retkikuntia pitkien matko- jenkin takaa ihailemassa vehnäpeltoja ja koko kartanoa. Sain joskus _opastaa vähemmän tär- keita retkikuntia, niin että oli opeteltava kaikki

;//)':'

lt/t ::::

-d,.4--i.'i

:a z:

Kiviranta torneineen vuosisadan alkukymmenellä.

Thlon tytär Tirulikki Kivi (myöh. ministerinrva Jalanti) ia miniä rouya Laila Kivi, keskellä kirioitta- ja -20-luvulla.

28

mahdolliset tiedot tilasta, että pystyi esittele- mään taloa.

Elämä oli työntäyteistä, harvoin oli ^juhlia.

Omistajapariskunnan hopeahäät

ja

ainoan tyttären 3-päiväiset suuret häät, jotka vietettiin suuressa juhlasalissa. olivat mieliinpainuvat ti- laisuudet. Pyhäinmiesten päivänä

oli

^päära-

kennuksessa ruokapidot, siellä myös vietettiin juhlallisesti jouluaatto, kun ensin oli käyty he- vosella joul uk irkossa.

Muistan vielä hyvin Oskar Kiven puolison, vanhan emännän, joka usein lähetti hoitajan- sa meitä lapsia luokseen hakemaan. hän kun ei itse enää paljoa liikkunut. Lrikimme

ja

lau- loimme hänelle, kävin jo koulua ja opetin pik- kusiskolleni koulussa opitut laulut ja leikit.

Muistan myös silloisen talon emännän laina

-

Kiven. iloisen. sydämellisen, hyvän ihmisen, joka kuoli

jo

ennen kuin vanha emäntä.

Kun talvisota syttyi, talon elämä muuttui.

Omistajaperheen naiset, lapset ja apulaiset tu-

livat

Helsingistä Kivirantaan sota-ajaksi. Ja heidän lisäkseen ystävien perheitä m.m. rouva

Sylvi

Kekkonen kaksoispoikineen

ja

rouva Tirominen (suurlähettilas Leo Tiromisen) tyttä- rineen. Lapset leikkivät pihalla lumipuvut yl- lään. meijerirakennusta käytettiin pommisuo- jana: vaikkei Huittista koskaan pommitettu- kaan! Myös

tornit

otettiin alas uudemman päärakennuksen katolta. leipää sotaan leivot-

tiin

väentuvan uunissa. Siirtoväkeä

tuli

^ja

omia

työmiehiä

joutui

lähtemään sotaan.

Hu i ttisii n sijoitet un tyk istökou I utuskesk u ksen hevoset majoitettiin Kivirannan suuleihin. Osa omista hevosista oli myös sotatoimissa. komea Junnu:hevonen kaatuikin talvisodassa.

Sodan jälkeen paljon pienentyneen tilan vaiheet ovatkin

jo

paremmin tilalla myöhem- min eläneitten muistissa.

Toini Jaakola

Ritva Ytti

NAHDÄKSENI SAKEAN METSÄN YLI

Vanhassa nimikirjoituksessani on outo ihminen,

kovin pitkä ja laiha, kurottautunut varpaisilleen nähdäkseen

sakean

metsän yli.

":t%trf.:f:1t:f..:z.

.lr.': .+....,ii

i*,

r

t#ri:ii;,

Ikhvihetki elopellolla -20-luvulla.

Hevospareja kyntötöissä

Tykistökoulutuskeskus jättåiä Kivirannan keväällä 1940.

29