Lukukinkereillä 20-luvulla ja sitä sivuavaa muistelua · DIGI

Lukukinkereillö 2O-luvulla j _{a sitii}

sivuavaa muistelua

Uolat, Kannilankylä, Matikkalat ja

Kirkonkyl änkuj an varsi muodostivat yhden kinkeripiirin. Näiden kylien kes- keisissä

taloissa kinkerit pidettiin

vuorovuosina.

Kinkerit sattuivat olemaan naapuri-

talossa v.

1927,

jolloin _olin

ala- koululainen.

Kouluni oli

Löysälässä Korkeusmäessä, Ida Jaloselta vuok- ratussa kiinteistössä sinä aikana, kun alakoulua rakennettiin Kuninkaisten kansakoulun pihapiiriin. Opettaj a Anna Toivonen antoi mielihyvin luvan olla pois koulusta, vaikka olikin vähän epä-

tavallista ikäiseni osallistuminen

kinkereille.

Yläkansakoulun

puolella

opettajat sen sijaan kovasti kehottivat oppilaita

lukisioille. Oli

mieluisaa osallistua isompien tavoin

ja oli

mukavaa saada ylimääräinen lomapäivä koulusta, kun talvella

oli

luntakin vallan mahdotto- masti. Lisäksi Pöyriälänkankaan suun- nasta

Kuninkaisiin

vastaantulevat

poj ankoltiaiset pommittivat meitä ala- koululaisia lumipalloilla ja tönivät sy-

viin

maantieojiin

niin

ettei sieltä tah- tonut ylös päästä.

Ei

siitä

silti

mitään traumoja jäänyt. Muuten koulutie oli hiljainen.

Autoja ei

tarvinnut pelätä,

niitä ei

^kahden kouluvuoden aikana

liikkunut

kahta

tai

kolmea enempää.

Linja-autoliikennekin sillä tiellä alkoi vasta paljon myöhemmin. Sensijaan ilo

oli

^suuri,

jos

päästiin kappaleen mat- kaa

mylly- tai

tukkikuorman päällä.

Polkupyörää ei ollut yhdelläkään kou- lulaisella.

Kinkeritalossa väkeä

oli

väenpirtin täydeltä. Lähes jokaisesta kinkeripiiriin asunnosta oltiin mukana. Pelättiin, että

olisi

noloa,

jos pappi

huomauttaisi poissa olosta.

Oli

tietenkin muitakin syitä läsnäoloon.

Papit, rovasti Gustaf Stenfors ja _kap- palainen, pastori

Lauri

Jokinen,

oli

noudettu aamulla hevoskyydillä taloon, jossa heitä

odotti

tukeva aamiainen.

Lukusiaväki kahvitetti ⁱ n. Vieräan varai- set emännät ystävällisesti kehottivat siihen aikaan:

"Tehkää hyvin

ja

ottakaa

ja

tarttee

ny ottaa pytkyä ja kastaa kans".

(Mannelinin ensimmäistä pastorskaa Piispa

Juhana

Getzeliuksen

toi-

mesta

lukukinkereitä kristinopin- taidon

kuulustelemiseksi

ja

kansan

lukutaidon

kohentamiseksi

alettiin pitää 1700-luvulla.

Seurakunnassa

jaettiin kinkeripiirit kyläkunnittain, ja kirkkolaki

velvoitti isännät

ja

pal- kolliset sekä

kaikki lukutaitoikäiset

osallistumaan kinkereille.

Alkoi pit-

kä perinne.

Alakoululaisena

kinkereillä

Huittisissa lukusia-

eli kinkeripiirit kattoivat koko pitäjän. Kiviranta,

fufutoblstus

syntynyt

24

[ufufinfcri,tobistus

E.trE

F}.R r{

E

cA)

x

r.l

r

t\

F.R e

r

\J

S s

(!

bb o R,

Vuosi

rg7

Y

naureskeltiin hänen kehottaessaan vie- raitaan: "Syökkä

nyt,

syökkä, mutta kylläpäs te syöttekin

!")

Kylläisin

vatsoin virren veisuu voi-

tiin

aloittaa

kello

kymmenen maissa.

Rippikouluun pyrkivät ^j äivät aikuisten kanssa läksyjen kuulusteluun, jota _kesti pitkälle iltapäivään asti. Pastori Joki- nen oli tunnelmantekijä, hän sai jänni- tyksen väreilemään

ja

osasi laukaista sen hauskasti. Hän myös luetti Raamat- tua niin, että se vaikutti sekä lukijaan että kuulijaan. Häiriöttä kinkerit sujui- vat. Edellisten vuosisatojen aikana an- karat papit kaitsivat täällä laumaansa

Herran

nuhteeseen

ja

sivistykseen.

Niinpä huittislaiset tunnettiin siivona väkenä,

joille

uskonnollisuus työnteon ohella

oli

ominaista.

Isännän kamarissa

Kinkeriväen yhteisen alkuhartauden jälkeen kanttori Viktor Saarinen aloitti koululaisten läksyjen kuulustelun isän- nän kamarissa. Hän katseli tuimana sil- mälasiensa takaa

ja esitti

tärkeää.

(Mahtoiko johtua vanhasta sanonnas-

ta "Papiksi

pääsee lukemalla, mutta kanttoriksi täytyy syntyä"?) Nuorim- pana jouduin ensimmäisenä kuuluste- luun. Viikkoj a kestänyt katekismuksen

käskyjen päähän

pänttääminen

ulkolukuna tuotti tuloksen: ristin lukuseteliin.

Raamatunhistoriasta Jaakobin perheen vaiheista

oli

opittu koulussa,

ja

varsinkin Joosefin myy-

Luth. väh. katk.

Kristinoppi

I

I I I I

415

i

I I

3t4

minen Egyptiin kosketti alakoululaista,

joskin

asian ydin, Jumalan tarkoitus, selvisi myöhemmin. Levottomat pojat koettelivat vähän kanttorin kärsivälli- syyttä,

ja

siihen päähuomio taisi men- nä. (Saarisesta mukanvana miehenä oli paljon juttuja

ja

vitsejä siksikin, että hän kanttorin työnsä ohella monitoimi- miehenä leikkasi miesten hiuksia

ja

raakasi partoja,

hoiti

rokotuksia sekä puuhasteli monenmoista.)

Kuulustelujen jälkeen kiirehdin ko-

tiin

näyttämään kinkeritodistustani.

Lukusiapidot

Jo viikkoja aiemmin vanhemmat oli-

vat saaneet painetun

kutsun lukusiapäiville. Huittislaiset pidot oli- vat siihen aikaan mahtavia. Kutsuttuja

oli

paljon

ja

aineellista hyvää tarjolla monen tunnin ajan. Lapset valvoivat kotona myöhään odottaessaan vanhem- piaan kyläkakkopusseineen kotiin.

Talvi- ja jatkosodan aikana ja niiden

j älkeen kinkerit muuttuivat pienimuo- tbisemmiksi

ja erilaisiksi.

Sota

oli

uuvuttanut

ja väki

osaksi vaihtunut.

Aluksi kaikesta oli puutetta. Korttiann- oksilla ei paljon

juhlittu.

_Jos ylimää- räisen sikansa

tai

pitovasikan

olisi teurastanut, vankilatuomio olisi

rapsahtanut elintarvikesäännöstelyn aikana.

Myöhemmin Yli-Matikkalassa

kinkereillä

joku

läsnä olleista

valitti

väen vähyyttä, kun ..1 lukemaan

oli

^saa-

l0 I^|

ll

Luettl

7t8t9

punut vain vähäinen joukko "maan hil-

jaisia".

Mutta pastori

Lauri

Jooseppi Jokinen (rovasti vuodesta 1954) sanoi juhlallisella äänellään: "Ei se lukumää-

rä, vaan laaaaaatu ratkaisee!"

Perinteen

jatkuminen

Huittisissa kinkeriperinne on jatku-

nut

puuhakkaan piispa Getzeliuksen

aj oista låihtien vaikkakin muuttuneena.

Kovien kuulustelujen sijaan on tullut enemmän keskustelua. Muuttunut on kaikki muukin, "koko elämän meno", ihmiset, tavat, Raamatun uudistettu

kieli,

katekismus Svebiliuksen aikai- sesta sekä virsien sanoitukset.

Asian sisältö on pysynyt samana. Ja uudistusten myötä on pyritty ihmisten hengellisen elämän kohentumiseen.

Mirja

Hovi

-t

9t

tri (t) tn

913

I tr

t-

tr

(Da+

trx Fa

F

AXv,

F>

1-+ori

!t

rD-l

Raam.

histor.

;-r -

F.

IF

;tl;'

t+lt

'l

foAI

(D .J

I

I j

ll2

I I I I

I I

x x

r9 r9

25