Muistelua Huittisten Maatalouskerhoyhdistyksen alkutaipaleelta · DIGI

MUISTELUA HUITTISTEN

MAATALO ^{U S KE RH} OYH ^{D I STYKS E} N ALKUTAI PALEELTA

Huitti

^s ten Maatalous kerho-

yhdisryksen toiminta

alkoi

vuonna

1927,

mutta

yhdis-

rysrekisteriin se ^merkittiin

vasta ¹ 4.4.1,938. Yhdistyksen ensimmäiseen ^j ohtokuntaan varsinaisina jäseninä

kuului-

vat

m^anvilielilä Matti Ytti, m

^nvilieliy ä

Martti

Aarinen, opettaja Juhani Helo, tyomies

Oskari

Sillanp^^ ja

neuvoia

I(ustaa Saarikko. Yhdisfyksen tarkoituksena oli tukea nuor- ten maatalouskerhotoimintaa.

Tavoitteena

oli

palkata ker- honeuvojia sekä hankki^ v^- roja neuvo jien palkkaukseen ja kerholaisille annettavra pal-

kintoja varten,

^jätjestää sie- mentav aran, väkilanto ^j en, ro -

tueläinten, kitl allisuuden ym.

tarvikkeiden hankin taa kerh o - laisille mahdollisimman edul- lisesti sekä hankkimalla ker-

holaisille tuotteiden

yhteis-

myyntimahdollisuuksia. Li-

säksi pyrkimyksenä

oli ^jåt-

jestaä kerholaisille retkeilyä, kilpailu ju j^ ndyttel yita.

Ensimmäisenä kerhoneu-

voiana

toimi

neuvoja I(ustaa Saarikko.

Hän

paneutui

toi-

mrntaan antaumuksella ja tn- nostuksella. Pian hänet tun-

nettiin "I(erho I(ustaan "

yoka puolella pitalaå.

Hän pyöräili kansakouluilla innos-

tamassa oppilaita

^mukaan

m

atalouskerhotoimintaan.

Saarikko taittoi polkupyöräil-

58 Huittisten

_Joulu

len taivaka myös kokouksiin

pitkät

matkat eri

puolille

Sa- takuntaa missä milloinkin ko- kouksissa'

käsiteltiin m^ t^-

louskerhotoim tnta; . 1,920-lu- vun lopulla ei

ollut

autoia eikä ltn1a- autoyhteyksiä kuten ny- kyisin.

Kerhoasias ta inno stuneita lup- sia kerryi Huittisissa runsaas-

ti

eri

puolilta

pitåjää, varkka eivät

kaikki

halukkaat pääs- seet mukaan vanhempiensa vastustuksen

vuoksi. "Meil- lå

måårään mää eikä ketään kerhoneuvoj

a",

eräskin kou-

lupoika kertoi

isänsä

ilmoit-

taneen. I(erhopalstan ^ja luvan saaneiden

kotona sovittiin

kerhoneuvojan kanssa

mitä

kerholainen

viljelisi.

Siitä

in-

nostus alkoi ja minustakin tuli Huittis

ten

maatalous kerho - laisten ensimmäisiä sokerijuu- rikkaan vilj elij öitä.

Sokeriirr-

rikas

oli

siihen aikaan melko uusi lajike koko maassa, mut- ta Varsinais-Suomessa se

oli

jo saanut vilj elyalaa ja Salossa aloitti

m^

mme ensimmäinen

j uurikas sokeritehdas. 20-lu-

vulla

muuta

m^t

huittislaiset viljelif ät kokeilivat sokerijuu- rikkaan viljelyä, mutta markki-

nointi tuntui

silloisissa olois- sa hankalalta

pitkän

matkan

tal<ta. Vili ely laajemmassa mi- tassa

alkoi

^tästä syystä vasta

myöhemmin.

Soke ritehtaan suunnittelu Satakunt^ n aloi- tettiin. Huittinen oli myös eh- dokaspaikkana, mutta Säkylä

voitti

kilvan.

Kesät 20-30-luvun taitteessa

olivat otollisia juurikkaiden

kasvulle.

I(erhopalstani

so- kerijuunl<kaat

j^

lanrut

^Lna- kin rehoittivat mahtavalla kas- vulla. Työtå täyqi tehdä,

har

ventaa ^j a kitkeä rikkaruohoj a

" pätvät paäksytys

ten"

aurin- gon porottaessa tarvaalTa niin, ettäiho paloi punaiseksi.

Lä-

hes

kaikki oli

tehtavä käsin.

Koneet tulivat

vasta vuosi-

kymmenien

^jälkeen.

Mone-

na suvisunnu ntarna kirkosta palatessani kerhopalstani pel-

lonpäässä

oli joukko

maata- lou s kerholai s ia naapuripitä ^j i s -

täkin kerhoneuvojineen ihai- lemassa kom

e^

viljelys tärrr.

Retkeilij öille ^j ärj estettiin meil- lä koto n^

^rn^ kahvi- tai me- hutarjoilu. Vanhempani

piti-

vät yllä huittislaisen

vter^

n- varaisuuden traditiota.

-Syk-

syllä koulua tkaan sadonkor-

irr ^oli kurlaa, mutta

^sekin kurahomma oli tehtåvå ja

iru-

rikkaat

tulivat

aLna atkanaan korj

^ttu^

^ju

^Wq^.

^Veljeni

oli

myös maatalouskerholai- nen. Hänelle isä osti lampatta hoidettavaksi. Niitä pikkupoi- ka

hoiti innokkaasti.

Siihen arkaan ei lapsilisätilejä

ollut

eikä viikkorahoja jaeltu. Las-

tenkin

tayryi

^nsaitte- raha.

Retkeily kuului alun

perin maatalou s ke rholai s ten oh ^j el-

m^ n.

E

räs retki on

^jaanyt

eriryisesti mieleen. Se suun- tautui I(o kemäelle, Harjav aI- taanja

l(öyliöön.

I(aksi kuor- ma-auton

lava

täytettiin kau- niina kesäpä rvänä kerholaisil- la, toiseen

sullottiin

poi at _ia kerhoneuvoja, toiseen

tytöt rouva

Saarikon silmärn aIIe.

Rouva Saarikko alkoi pian va- ltttaa påansärky å. En sim mär- sessä pysähdyspaikassa ker-

honeuvoja juoksutti

erään pienimmistä pojista tuomaan rouvalleen kam fertintipp apul- lon. Hän oli ennakoinut tilan- teen. Rouva kysyi pojaka mis- tähän

oli

saanut pullon. Poi- ka vastasi, että

"I(erho-I(us-

taakäski tuoda". Rouva kim- paantvt

ja

sanoi:

"etkö

osaa

kåyttåyqa ja

sanoa sivisry- neesti kerhoneuvojan nimeä".

Siinä sai

koko perhe

kuulla kunniansa, kun ei ollut poikaa kasvattanut. Silloinen

pikku-

poika muistaa saamansa ope- tuksen yha vieläkin. Kokemä- ellä meitä käskettiin ihailla ko- meita viljelyksiä,

kun I(oke-

mäen kerhoneuvoja nousi au- toomm e. Haqavallassa meille

e siteltiin keuhko tauti pannto - Ian ia mielisaraalan uudehko-

1a nkennuksia niin kuin siellä siihen arkaan olt, tapana. Siellä

ei

ollut

silloin Cedercreutzin museo

t^

^voinna yleisöryh- mille ei myöskään Outokum-

mun

tehdas

ta

^{e1kä Kemiraa.}

En silti

vieläkään ymmärcä, että meidät lapset

vietiin nii-

hin sataaloihin

sisälle. Joi- denkin potilaiden katseet jäi- vät lähtemättömästi mieleen.

I(öyliössä

senstl^

n oli

mu- kavamp^

. Siellä oli

pieni-

muotoinen illanvietto,

^jossa

kerhoneuvoj at pitivät puheet, sievä ryttö esitti yksinlaulua ^ja kuten kerholaisten tilaisuuk- sissa yleensä

laulettiin

mah- tipontisesti _J. Jutenin ^sanoin sovitettu ^kans ansävelmä:

' Aruon rnekin ansaitserunte .f uomen lrlaassa sttaressa uai kkei riennci riem a ksemu7le /etpä miesten maatessa.

I-^aiho kasuaa ky ntcia lle aruo _fitb:n sä täy ttalälle lalla la la la. . .

Tytöt

maioitettiin taloihin si-

sätiloihin. Pojat

nukkuivat

heinäsuulissa. Ilta- _ia aamupe- sulla käytiin ojassa tai purossa eikä kukaan valittanut. T)ryry- väisin mielin vaikka nälkäisi- nå

lähdettiin

aamulla

kotiin Huittisiin.

Sen

^ian ^lapset l^

nuoret osasiva t

Wq^

^vähään.

Heistä

kasvoikin

selviytyfiä.

I9--enkunta vuotta

myö- hemmin he muiden muk^n^

j outuiv at p elastamaan isän-

m

^t^mme vihollisen hyökä- tessä

ja

rauhan palattua ^{r^-} kentam aan osaltaan Suomea hyrrinvointivaltio ksi. Maail- man muuttuessa Maatalous- kerhoyhdisq'ksen nimi muut- tui 4H-yhdisWkseksi vuonna

197 1 . Toimintaken ttä laaienr

l^ monipuolistui.

Nykyisin kerholaiset lähtevät

opinto-

matkalle _1a leireille

m

^p^llon toiselle laidalle asti

-

^samalla

planee taIla kuitenkin

Mirya Houi

Huittisten Joulu

⁵⁹