Huittisten uusi kirjasto · DIGI

HUITTISTEN

Jo

1,970-luvun

lopulla oltiin

arka

yksimielisiä siitä,

että

Huittisiin

pitäisi saada uudet

iu

ujanmukaiset kirl astotilat.

I(aipailtiin

erityis e s

ti

musiik- kiosastoa

ja kunnollista

kä-

sikirjasto- la

lehtilukutilaa.

Mutta onneksi silloin ei vielä ryhdytry rakent^ma

n. Kir- jastojenkin tilanne on

näet runsaan kahdenkymmenen vuode

n

atkana melkoisesti muuttunut. Musiikkio sastois-

ta, joissa on

mahdollisuus

paikan

paalJa tapahruva n

kuunteluun, olfaan

palfolti luopumassa.

Tekniikka

ete- nee musiikkirintamallakin niin nopeasti, ettei kirjastoilla ole taloudellisia mahdollisuuksia pysytellå a1a;n t^salla.

Niinpä

nykyisin keski qtään musiikki- aineiston lainaamiseen. I(äsi- kirjasto ja taas on alkanut kor-

vata

Intern et ja sieltä löyry- vät tietokann at. Lehtilukus a- lela sen sl1aan tarvttaan entis- tä enemmän : aikakauslehdet

ovat tärkeitä tiedo

n

lähteitä, ja lehtien tilaushinnat nouse- vat nousemista n.Jaatvan uu- sia tarp eita on

luonut

kirjas-

toihinkin

erityisesti 1 990-lu-

vulla voimalla

tunkeutunut atk. Asiakaskäyttö

ön

tarkoi- tetruien tietokoneiden tarve kasvaa kasvamist^ n. Kirjas-

tojen omat rekisterit

löyty- vät vatn tietokoneelta, yhtei- set rekisterit ovat Internetissä tWeb-kirj astoina, sähköpos-

tin

käyttäilä käy runsaasti, ja

alankohtaisin tieto

löytfy

ny-

kyisin helpoimmin Interne-

tistä.

Huittislaiset voivat

siis olla kiitollisia, etta täalla

kir-

l^stonkentaminen ^{alkoi vasta} vuonna 2000.

Mutta unelmat muuttuivat va- kavaksi suunnitteluksi jo pari

vuotta

aikaisemmin.

Aluksi

selvitettiin, että

valtion-

osuutta

saad^

n

hyötyprnta- alaltaan 1300 neliömetrin laa-

juisiin tiloihin.

Se

oli

kuiten-

uust ^Kt _ruASTo

76 Huitlisten

_Joulu

kin

pelkkä lähtökohta. Vielä oh pååstdvä yksimielisyyteen rakennuksen paikas ta

ja

sen summittai sis t a ttlantkaisui ^s -

ta. Sitten olikin

arka vahta

pääsuunnittelija,

arkkitehti.

Tåtå varten järfestettiin

kut-

sukilpailu. Vo rttajaksi selviy- tyi huittislaissyntyisen Maria- Riitta

Norrin

ehdotus

'Joen yli

poiden siimekseen". Vas-

ta nyt alkoi

yksityiskohtai- nen

suunnittelu.

Sisätilarat- kaisut

muuttuivat

^keskuste-

luissa arkkitehdin ja \<tiaston henkilökunnan välillä melkoi- sesti alkuperäisestä ehdotuk-

sesta: yhteistyo

suunnitte- Itjan jakäyttåjånvälillä ei

oli-

si

voinut toimia

patemmin.

Mutta pääsuunnittelijan lisäk- si

oli

valittava vielä rakenne-

s uunni ttehia, LVI - s uunni tte - hj^, sähkö suunnit tehia _f ^a poh- jasuunnittelija, eikä urakoitsi- jottakaan sovi

unohtaa. Ny-

kyaikaisen rakennuksen suun- nitelmia eitotisesti enää tehdä tupakka-askin kanteen!

Samanaikaisesti eteni myos sisustussuunnittelu. Se teh-

tiin

kirjaston henkilökunnan ja kaupungin teknisen osas- ton yhteistyönä. Tämäkin yh-

teistyö toimi

erinomaisesti.

Kirjastossa tiedettiin, mitä ka- lusteita

tarvttaan, mihin

^ne sijoitet^^n

ja

mrta potentiaa-

lisia toimittajta on

^olemas-

sa.. Teknisellä osastolla kaikki tämä osattiin pukea piirustus-

ten ja

tarjouspyyntöf en täs-

mälliseen muotoon.

Varsi- naiset päätökset kalusterat- kaisuista

teki

kulttuu rtlauta- kunta, mutta päätöksenteon prosessissa

tarvittiin

_iälleen kerran teknisen osaston apua.

Uusien

kirjastojen

ratkaisui- hin ja kalustetarjoajten ehdo-

ruksiin käytiin tietenkin

^pe- rehtymässä paikan påå11å. Ja

koko

aian rakentaminen ete-

^,

^{i^ pidettiin} tyomaakokouk- sia, joissa monia yksityiskoh- tia

vielä

tarkistettiin.

Kaiken tämäntuloksena

Huit-

tisiin saatiin kirj astorakennus,'.

josta votdaan oikeutetusti olla ylpeitä . Ja yhtä ylpeit ä vordaan olla siitä, että kirjaston muut-

to hoitui talkoovoimin. In-

nokkaita talkoolaisia

oli

run- saasti

-

^{uusia tilof a}

^oli

^todel-

la odotettu! Muutosta selvit-

tiinkin

^{kahdessa viikossa,} _ia

avajatset olivat 5.1 1,.2001,, tiis- taipaivånä. Av ^ajarsp åivänä

oli

kahvitarjoilu kaikille kävijöil- le,

joita oli

muuten

yli

1200.

Tar ^j oll a oh s uppilovahveropii- n\<kaa ^j a suklaakakkua. Piirak- kajakakku leivottiin nekin tal- koovoimin. Leipur eina olivat kultnrrilautakuntdais ^{et.Yhde s s} ä

päivdssä

syntyl kolmeky--

mentä pel ^{I i I I i} stä sieni pital<kaa

f a viitisenkymmentä ^kakkua.

Hauskaa oh!

Ulkonäköasi

at

ovat tietenkin

paljolti

makukysymys, mutta minun silmääni uuden kirias-

ton arkkitehtuuri miellyttä

^.

Mutta

ennen kaikkea atnal<tn kirj aston henkilökunta ^a ja pa- lautteen perusteella myös asi-

al<katta

miellyttää sen

erin- omainen toiminnallisuus.

Ti-

laa

on tittåvasti,

se on jaettu tarkoituk ^{s e} nmukai ^{s e} lIa tav al- Ia, ia kaiken lisäksi

tilat

ovat viihryisät. Ettei tulisi liikaa ke- hutuksi,

tåyty

kuitenkin mai- rrLt^, ettäviime kesänä kirjas- tossa

oli

^atka

^kuuma.

^Sisä-

lämpötilä nousi kahteenkym- meneenkahdeks aan-kolmeen-

kymmeneen

asteeseen.

Il-

manYadhto

toimii

ihan

hyrrit,

mutta järjestelmää.n ei kuulu kylmäkoneita.

Kun ikkuna- pinta-ala on

runsaasti, ia ^se Lkävä

kyllä kesällä toimii

lämpö

p^tterrn^,

on luonnol-

lista,

että sisällä

on

^helteellä lämmintä. Mutta elämässä on

paljon pahempiakin

^asioita kuin lämmin ja viihtyisä ym-

päristö, eikö

totta? Ja vuo- den 2002 kesä

oli

kieltämärtä poikkeuksellisen helteinen.

Entä mitä kaikki

^{tämä mak-}

soi? Vuonna 2001' elettiin vie- Iä markkojen arkaa, joten tie-

dot

ovat markoissa. ^Raken- tamiskustannukset kalustei- neen

ovat noin 16

320 000 mk (alv 22Yo). Tästä kalustei-

den osuus on

noin

1 600 000

mk

(alv 22o/o). Ja kalustepo- tista noin viidennes meni atk- ^-

hankintoihin.

Valtiono suut- ta Huittisten kirjaston raken-

tamis-

^j a kalustamiskustan-

nuksiin

saadaan,

tosin

^jälki-

käteen,

vähän alle viisikym- mentä prosenttla.

Ja

lopuksi

lainaus rakennus- teknisistä tiedoista,

jotka

on

saatu tekniseltä

^osastolta:

"ISriasto on perustettu teräs- betonipaaluille. Seinien kanta- Yana

rakenteen

on pääasias- sa tetäsbetoni. Kato n kanta- vat rakenteet ovat liimapuuta.

Vesikatteena on konesauma-

p elti. Julki sivumateri aaleina

on

kdytetfy taustapuoli ulos- päin muurattua tiiltä ja Rosla- gin mahongilla käsitelqå puu-

t^. Lisäksi julkisivuissa

^on runsaasti

ikkunoita."

Tatdat- kos sen selkeämmin sanoa!

Teraetuloa kijastoon!

Taula Spinkkilä