Diabetes ja lääkäri

• Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus

• Eroon syyllistämisestä

• Kun hoito väsyttää

Diabetes ja lääkäri

4 ❘ 2018 ❘ joulukuu 47. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi Mistä voimaa

omahoitoon?

Päiväkoti- ja kouluoppaat voi myös tulostaa maksutta d-kaupasta!

Lisätiedot ja tilaukset:

www.diabetes.fi/d-kauppa

Perheille

• Lapsen diabetes – Opas perheelle

15 € -Lämminhenkinen, kauniisti kuvitettu perusopas

lasten diabeteksesta ja sen hoidosta.

• Oy Haima Ab ja kadonneiden avainten arvoitus

8,50 €

-Mainio kuva- ja värityskirja kertoo tyypin 1 diabeteksen syistä ja hoidon tärkeistä asioista.

Suunnattu 6–10-vuotiaille.

• Leikki-ikäisen diabetes – Opas päivähoitoon

4,50 €

-Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä päivähoidon osapuolten yhteistyöstä. Päiväkodeissa työskenteleville ja perhepäivähoitajille.

• Koululaisen diabetes

– Opas ala- ja yläkouluille

4,50 € -Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä

kodin ja koulun yhteistyöstä.

Koulujen henkilökunnalle.

Diabetesliiton jäsenet, joiden perheessä on alle 15-vuotias diabetesta sairastava lapsi, voivat tilata lapsille ja perheille tarkoi tetut painetut oppaat maksutta ilman posti- ja lähetys kuluja (yksi opassarja jäsentä kohden).

Tilaukset sähköpostilla:

materiaalitilaukset@diabetes.fi.

Mainitse tilauksessa, mihin diabetesyhdistykseen kuulut. Etu koskee myös uusia jäseniä.

Tarjous on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Hinnat sisältävät posti- ja lähetyskulut.

Uutta Diabetesliitosta

Oppaat

uudistettu

2017–2018

Diabetes ja lääkäri

4

Ajankohtaista: Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustus 14 lasten ja nuorten klinikalle

5

Pääkirjoitus: Kun kone hyytyy Carol Forsblom

6

^Seuraamo

9

Masennus ja diabeteksen lisäsairaus – kumpi tuli ensin?

Aila Ahola

14

”Ala sit vaa huutaa” – Eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistämisestä Päivi Miettinen ja Anna-Kaisa Tuomaala

20

Hyvän hoitokontaktin salaisuus piilee kuulluksi tulemisessa

Mervi Lyytinen

25

Potilasohje: Glukoosin poistajalääkkeet (SGLT2-estäjät) tyypin 1 diabeteksen hoidossa

ja ketoasidoosiriski Leena Norvio

26

Kun hoito väsyttää Heidi S. Mäkinen

30

ADA ja EASD panivat lääkkeet järjestykseen

32

^Koulutusta

Päiväkoti- ja kouluoppaat voi myös tulostaa maksutta d-kaupasta!

Lisätiedot ja tilaukset:

www.diabetes.fi/d-kauppa

Perheille

• Lapsen diabetes – Opas perheelle

15 € - Lämminhenkinen, kauniisti kuvitettu perusopas

lasten diabeteksesta ja sen hoidosta.

• Oy Haima Ab ja kadonneiden avainten arvoitus

8,50 €

- Mainio kuva- ja värityskirja kertoo tyypin 1 diabeteksen syistä ja hoidon tärkeistä asioista.

Suunnattu 6–10-vuotiaille.

• Leikki-ikäisen diabetes – Opas päivähoitoon

4,50 €

- Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä päivähoidon osapuolten yhteistyöstä. Päiväkodeissa työskenteleville ja perhepäivähoitajille.

• Koululaisen diabetes

– Opas ala- ja yläkouluille

4,50 € - Perusasiat diabeteksesta ja sen hoidosta sekä

kodin ja koulun yhteistyöstä.

Koulujen henkilökunnalle.

Diabetesliiton jäsenet, joiden perheessä on alle 15-vuotias diabetesta sairastava lapsi, voivat tilata lapsille ja perheille tarkoi tetut painetut oppaat maksutta ilman posti- ja lähetys kuluja (yksi opassarja jäsentä kohden).

Tilaukset sähköpostilla:

materiaalitilaukset@diabetes.fi.

Mainitse tilauksessa, mihin diabetesyhdistykseen kuulut. Etu koskee myös uusia jäseniä.

Tarjous on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Hinnat sisältävät posti- ja lähetyskulut.

Uutta Diabetesliitosta

Oppaat uudistettu 2017–2018

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@uta.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Laura Manninen, p. 050 433 5629, laura.manninen@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti:

https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: myyntisihteeri Tarja Pentti, p. 050 310 6621, tarja.pentti@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteerit Anneli Jylhä, p. 050 310 6611 ja Juha Mattila, p. 050 310 6612, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA:

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossau

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Taitolaji

Diabeteksen hoito on taitolaji, joka voi uuvuttaa niin sairastuneen itsensä kuin hoidon ammattilaisenkin.

Näin hoidan

Hyvä potilasohje on tarpeen, kun hoidetaan tyypin 1 diabeetikoita SGLT2-estäjillä.

Sisältö

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

Kuulolla

26

Joskus diabetesammattilaisen kannattaa unohtaa veren- sokerikäyrät ja olla pelkkänä korvana.

25 9 Muna vai kana?

Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus liittyvät kiistatta yhteen. Onko väliä, kumpi on muna ja kumpi kana?

14

Ajankohtaista

Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustus 14:lle lasten ja nuorten diabetesklinikalle

Suomen Diabetesliitto myönsi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneille lasten ja nuorten klinikoille Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustuspalkinnon. Koulutukseen osallistui 14 klinikkaa eri puolilta Suomea vuosina 2017–2018.

Klinikat onnistuivat parantamaan huomattavasti tyy- pin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoito- tuloksia, kun hoitoon osallistuvista ammattilaisista koulutettiin moniammatillisia diabetestiimejä, hoito- käytänteitä tarkistettiin ja yhteistyötä perheiden kans- sa lisättiin. Ruotsin SweDiabKids toimi esikuvana Suo- messa järjestetylle koulutukselle.

FinDiabKids -projektin aikana keskimääräinen glukoosi- eli verensokeritasapaino (HbA1c) parani kai- kissa projektiin osallistuneissa klinikoissa keskimää- räisestä arvosta 64 mmol/mol arvoon 59 mmol/mol.

Tavoitteiden mukaisessa glukoositasapainossa (HbA1c

< 58 mmol/mol) olevien osuus lisääntyi kaikissa kli- nikoissa 30 prosentista 45 prosenttiin, ja ei-toivotussa glukoositasapainossa (HbA1c > 70 mmol/mol) olevien osuus laski 27 prosentista 17 prosenttiin.

FinDiabKids-koulutukseen osallistuivat ja Vuoden diabetesteko 2018 -tunnustuspalkinnon jakoivat: Etelä- Karjalan keskussairaalaan lastenpoliklinikka, Lappeenranta, Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten poliklinikka, Kajaani, Kymenlaakson keskussairaalan lastentautien po- liklinikka, Kotka, Lapin keskussairaalan lastentautien poli- klinikka, Rovaniemi, Lohjan sairaalan lastenklinikka, HUS, Lohja, Mikkelin keskussairaalan lasten diabetespoliklinikka, Mikkeli, Päijät-Hämeen keskussairaala, lastentaudit, Lahti, Raaseporin sairaalan lastenpoliklinikka, HUS, Raasepori, Rauman aluesairaalan lasten ja nuorten poliklinikka, Rauma, Satakunnan keskussairaalan lasten diabetespoliklinikka, Pori, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, lastenklinikka, Tampere, Tyks Lasten- ja nuortenklinikka: Tyks kantasairaala (Turku), Salo ja Uusikaupunki, Helsingin yliopistollinen kes- kussairaala HYKS, Jorvin sairaalan lasten ja nuorten klinikka, Espoo, Turun kaupunki, lasten ja nuorten poliklinikka, Turku.

FinDiabKids-koulutusohjelman mahdollistivat yhteistyös- sä Suomen Diabetesliitto ja Oy Eli Lilly Finland Ab.

diabeteslehti.diabetes.fi

››

Diabetes-lehden juttuja verkossa

››

lukuoikeus kaikilla Diabetesliiton jäsenillä

››

laaja kaikille avoin arkisto

››

också artiklar på svenska

diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja

››

Diabetes-lehden keittokirja verkossa

››

kaikissa ohjeissa hiilari- ja energiamäärät

Kaikkialla missä sinäkin

Pääkirjoitus

Kuva: Shutterstock

Kun kone hyytyy

CAROL FORSBLOM

Tietokoneeni prosessorissa on kol- me ydintä, joista jokainen kyke nee miljardeihin laskutoimituksiin (pää- töksiin) sekunnissa. Vaikka lasken- tatehoa on varsin paljon, on aina mahdollista, että kun in nostun teke- mään liian monia asioita saman- aikaisesti, ohjelmien pyöritys rasit- taa konetta liikaa, se hidastuu ja voi lopulta hyytyä tai jopa kaatua.

Diabeetikon aivot joutuvat tekemään huomattavan määrän hoitoon liittyviä päätöksiä päivässä. Paljonko hiilareita on lau- tasella? Onko mulla hypo? Otanko viinerin vai voileivän? Kaksi vai kolme yksikköä insuliinia?

Miten reagoin tähän liikuntaan, lisäänkö syömistä vai vähennänkö insuliinia? Miksi verensokeri on koholla? Hoidanko itseäni tarpeeksi hyvin? Viime vuosina olemme saaneet käyttöömme paljon uusia apuvälineitä, jotka auttavat päätöksenteossa. Aina on kuitenkin riski, että nään- nymme päätöstaakan alle ja joudumme hoitoväsymyksen valtaan – kone hyytyy. Pahimmillaan voi seurata syyllistymistä ja masennusta ja lopulta kone kaatuu.

Tässä numerossa keskitymme koneen hyytymiseen ja etsimme ratkaisuja sen ehkäisemiseen tai uudelleen käynnistämiseen. Diabeetikon hyytymisen ”IT-tukena” on usein ensimmäisenä diabeteshoitaja. Diabeteshoitajien palstalla Heidi Mäkinen keskustelee hoitotiimin aivoriihes- sä hoitoväsymyksestä ja sen voittamisesta (sivu 26). Lastenendokrinologit Päivi Miettinen ja Anna-Kaisa Tuomaala pyrkivät omassa jutussaan eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistä- misestä, jotka usein toimivat koneen hyytymisen polttoaineena (sivu 14). Psykologi Kirsi Ikuli kertoo kuulluksi tulemisen tärkeydestä Mervi Lyytisen haastattelussa sivulla 20.

Kun diabeetikko sairastuu masennukseen, lisääntyy diabeteksen lisäsairauksien riski – vai tulevatko lisäsairaudet ennen masennusta? Todistusaineistoa löytyy puolesta ja vastaan. Dosentti Aila Aholan yhteenveto aiheesta sivulla 9.

Mukana myös muuta mielenkiintoista, kuten selkeä potilasohje glukoosinpoistajalääkkeitä eli SGLT2-estäjiä käyttäville tyypin 1 diabeetikoille (sivu 25). Näiden lääkkeiden käytössä piilee aina ketoasidoosin riski, ja siksi ohjeistus on tarpeen.

6

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Kuva: Shutterstock

Primum non nocere

● ”Ensiksi, älä vahingoita” on lääkärintoimen perussääntöjä. Tämä tulee mieleen, kun lisäsairauksien välttämiseksi yritetään pitää potilaiden pitkäaikaissokeri HbA1c matalalla. Matala HbA1c-taso voi altistaa vaikeille hypoglykemioille eli vaarallisen matalille verensokereille.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain selvitellyt (1), voiko potilasohjauksella vähentää sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden vaikeita hypoglykemioita, joiden kyky tunnistaa hypoglykemian oireita on heikentynyt.

Alkuperäisessä HypoCOMPASS-tutkimuksessa oli 96 potilas- ta, joiden ikä oli keskimäärin 49 ja joilla oli ollut diabetes keskimäärin 29 vuotta. Tutkimus kesti kuusi kuukautta.

Ohjauksen pääkohdat olivat: aloita hypoglykemian hoito heti, huomioi ajankohdat, jolloin hypoglykemia voi ilmaantua, tunnista jo lievätkin oireet ja mittaa verensokeri.

Tulos oli myönteinen, eikä siihen vaikuttanut hoitomuoto (insuliinipumppu vs. monipistoshoito) tai glukoosin seu- rantamenetelmä (jatkuva vs. ajoittainen). Tutkimuksen päätyttyä seurantaa jatkettiin kaksi vuotta, ja hyvät tulokset säilyivät (2).

ASA ja diabetes: Haitat kumosivat hyödyt

● Pieniannoksinen asetyylisalisyylihap- pohoito (ASA) on tasapainoilua hyöty- jen ja haittojen välillä: hoito ehkäisee valtimotukoksia, mutta lisää toisaalta verenvuotovaaraa. Yleisesti ASAa ei enää suositella valtimotautitapahtumien pri- maariehkäisyyn, mutta olisiko hoidosta hyötyä diabetesta sairastaville? Heillä sydän- ja verisuonitautitapahtuman riskin tiedetään olevan kaksin–kolminkertainen muihin verrattuna.

ASCEND-tutkimuksessa (A Study of

Cardiovascular Events in Diabetes) selvitettiin ASA-hoidon hyötyjä ja haittoja 15 480:n diabetesta sairastavan joukossa (1). Puolet heistä sai 100 milligramman enterotabletin ase- tyylisalisyylihappoa päivässä ja puolet plaseboa. Seuranta- aika oli keskimäärin hieman yli seitsemän vuotta.

Vakavia valtimotautitapahtumia ilmaantui ASA-ryhmään kuuluneille merkitsevästi vähemmän kuin plaseboa saaneil- le: 658 (8,5 %) vs. 743 (9,6 %). Merkittäviä vuotoja esiintyi ASA-ryhmässä 314:llä (4,1 %) ja plasebo-ryhmässä 245:llä

Kuva: Shutterstock

Verrattuna kahdentoista kuukauden jaksoon en- nen HypoCOMPASS-tutkimuksen alkua vaikeiden

hypoglykemioiden ilmaantuvuus oli kaksi vuotta tutkimuksen päätyttyä edelleen vajaat 5 % (0,4 vs. 8,9/potilas/vuosi). Samanaikaisesti HbA1c pysyi selvästi matalampana (61 vs. 66 mmol/mol tai 7,7 vs. 8,2 %). Tämä osoittaa, että hyvä potilas- ohjaus voi parantaa lähes kolme vuosikymmentä tyypin 1 diabetesta sairastaneiden hoitotasapainoa ja samalla vähentää vaikeiden hypoglykemioiden riskiä. Lisäksi ohjauksen vaikutus säilyy pitkään. Ohjauksen ja omahoidon merkitystä korostaa se, että tulos oli riippumaton hoitomuo- dosta tai glukoosinseurannan tavasta.

Veikko Koivisto

1. Little SA, Leelarathna L, Walkinshaw E, ym. Recovery of hypogly­

cemia awareness in longstanding type 1 diabetes: a multicenter 2x2 factorial randomized controlled trial comparing insulin pump with multiple daily injections and continuous with conventio­

nal glucose self­ monitoring (HypoCOMPASS). Diabetes Care 2014;37:2114­2122.

2. Little SA, Speight J, Leelarathna L, ym. Sustained reduction in severe hypoglycemia in adults with type 1 diabetes complicated by impaired awareness of hypoglycemia: Two­year follow­up in the HypoCOMPASS randomized clinical trial. Diabetes Care 2018;41:1600­1607.

(3,2 %). Suurin osa näistä oli ruoansulatus- elimistössä ja muualla kallon ulkopuolella.

Luvut tarkoittavat, että pitäisi hoitaa 91 diabetesta sairastavaa seitsemän vuo- den ajan, jotta yksi vakava valtimotauti- tapahtuma estettäisiin. Vastaavasti pitäisi hoitaa 112 ennen kuin yhdelle tulisi vakava verenvuoto.

Todellisuudessa niin hyödyt kuin haitat- kin lienevät suurempia, jos hoito toteutuu suunnitellusti. Kun tutkijat ottivat laskel- missa huomioon, kuinka moni tutkittava jätti tabletin todennäköisesti ottamatta tai otti sen epäsään- nöllisesti, haitat ja hyödyt lähenivät entisestään toisiaan.

Ruoansulatuselimistön ja muiden syöpien ilmaantumista seurattiin myös, mutta niissä ei havaittu eroja ryhmien välillä. ASA on joissakin aiemmissa tutkimuksissa suojannut syövältä, ja siksi seurantaa jatketaan edelleen.

1. The Ascend Study Collaborative Group. Effects of aspirin for primary prevention in persons with diabetes mellitus. N Engl J Med 2018;379:1529­1539.

Seuraamo

Seuraamo

Säännöllinen liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosiaineenvaihduntaa. Toisaalta isän runsasrasvainen ruokavalio lisää lasten alttiutta lihavuuteen ja diabetekseen. Voisiko liikunta vähentää isän ruokavalion haittoja tulevilla lapsilla?

Isän liikunta parantaa lasten glukoosiaineenvaihduntaa?

● Joslinin klinikan tutkijat selvittivät tätä hiirillä siten, että urokset jaettiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä treenasi pyörivässä häkissä päivittäin kolmen viikon ajan, toinen ei. Tulevat emot elivät häkeissään rauhallisesti. Kaikki saivat runsasrasvaista ruokaa. Kolmen viikon jälkeen naaraat yhdytettiin joko treenatun tai passiivisen uroksen kanssa. Osalta uroksista analysoitiin myös sperma.

Vuoden ikäisistä jälkeläisistä tehtiin mielenkiintoisia havaintoja:

jos uroshiiret olivat treenanneet, jälkeläisten glukoosinsieto ja insu- liiniherkkyys olivat paremmat ja kehon rasvaprosentti pienempi kuin passiivisten uroshiirien jälkeläisillä. Tulos oli sama jälkeläisen sukupuo- lesta riippumatta. Sperma-analyysi osoitti liikunnan lisäävän siittiöiden liikkuvuutta ja aiheuttavan muutoksia erityisesti pienten RNA-luokkien koostumuksessa ja RNA-fragmenteissa. Tämä osoittaa, että liikunta vaikuttaa jälkeläisten kannalta suotuisasti spermaan. Sitä kautta liikunta estää ainakin yhden ympäristötekijän (uroshiiren rasvainen ruokavalio) haitallisia vaikutuksia jälkeläisillä ja parantaa niiden terveyttä. Näin epigenetiikka toimii hiirillä – toimisiko samoin ihmisillä?

Veikko Koivisto

1. Stanford KI, Rasmussen M, Baer LA, ym. Paternal exercise improves glucose metabolism in adult offspring. Diabetes, julkaistu online 1.10.2018.

Kuva: Shutterstock

Vastuullista journalismia

Vastuullisen journalismin merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudatta- maan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. Merkki löytyy tästä numerosta lähtien Diabetes ja lääkäri -lehden sivulta 3.

Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti. Ja jos ei korjaa, kuka tahansa voi tehdä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Vastuullisen journalismin merkki takaa, että saat totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

SKANNAA NÄYTÄ YHDISTÄ

Omaiset voivat seurata läheistensä glukoosiarvoja ympäri vuorokauden^4,5 Potilaat voivat tarkistaa

glukoosiarvojaan milloin tahansa² ja missä tahansa³, käyttäen puhelintaan

Potilaat voivat helposti seurata ja jakaa glukoosiarvojaan puhelimensa avulla

1. Sensorin skannaaminen ei vaadi sormenpääpistosta ja glukoositietojen jakaminen sovellusten kesken riippuu puhelimien yhteyksistä. | 2. Sensori vaatii 60 minuutin käynnistysajan. | 3. Sensori kestää vettä enintään metrin syvyyteen asti. Älä pidä pinnan alla 30 minuuttia pitempään. | 4. LibreLinkUp on mobiilisovellus, jonka kehittäjä ja toimittaja on Newyu Inc. LibreLinkUpin käyttö edellyttää rekisteröitymistä LibreView-palveluun, jonka toimittavat Abbott ja Newyu Inc. | 5. Potilas päättää itse, kenelle hän haluaa jakaa omia glukoositietojaan. Abbott ei ole millään tavalla vastuussa siitä miten henkilöt, joille tiedot jaetaan ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin. Tietojen jakaminen tällä tavoin ei korvaa hoitoon hakeutumista. Ota aina yhteyttä hoitohenkilökuntaan, jos sinulla on kysyttävää diabeteksesta tai sen hoidosta. Nyt saatavilla iPhonelle ja Androidille. Tässä esimerkissä näkyy Android -älypuhelimen näyttö. iPhonen näyttö voi hieman erota Androidin näytöstä.

FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. © 2018 Abbott Rev 1, FIFSLibre180113, Oct 2018

VALMIINA

SEIKKAILUIHIN

ILMAN LANSETTEJA¹

Suosittele FreeStyle LibreLink- ja LibreLinkUp -sovellukset potilaillesi

www.freestylediabetes.fi 0800 555 500 · Abbott Oy · Abbott Diabetes Care · Linnoitustie 4 · FI-02600 Espoo

Abbott_FIFSLibre180113_9814_Annonce_176x250_FI_PRESS.indd 1 10/10/2018 10.17

Diabeteksen lisäsairaudet ja masennus ovat kiistatta yhteydessä toisiinsa. Mutta kumpi tuli ensin? Siihen eivät tutkimukset ole pystyneet kiistattomasti vastaamaan.

Sekä masennus että diabetes vähentävät erikseen esiin- tyessään merkittävästi toimintakykyisiä elinvuosia.

Selvityksen mukaan diabetes on maailmanlaajuisesti yhdenneksitoista ja masennus viidenneksitoista mer- kittävin tautitaakkaa lisäävä sairaus (1). Tautitaak- kaan lasketaan yhteen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet sekä sairastamisen takia menetetyt terveet elinvuodet.

Tyypin 2 diabetekseen sairastuneella on lähes kaksinkertainen masennuksen riski.

Tyypin 1 diabeteksessa riski on yli

kolminkertainen.

Taudin yksilölle aiheuttamaa taakkaa lisännee se, että masennus ja diabetes esiintyvät usein yhdessä. Ter- veeseen taustapopulaatioon verrattuna tyypin 2 diabe- tekseen sairastuneella on lähes kaksinkertainen masen- nuksen riski, kun taas

tyypin 1 diabeteksessa riski on yli kolminkertai- nen (2). Tämän haitalli- sen yhtey den on arvioitu olevan kaksisuuntainen.

Yhtäältä masennus, huo- non omahoidon kautta, lisää tyypin 2 diabetek- sen riskiä. Toisaalta kroo-

nisen sairauden diagnoosi voi lisätä henkistä kuormi- tusta ja siten myös masentuneisuutta.

Masennus ei yksin selitä

Masentuneilla, joilla on diabetes, on havaittu ei-masen- tuneihin nähden keskimäärin korkeampia verensoke- ritasoja (3). Huono sokeritasapaino voi olla seurausta masennuksen haitallisesta vaikutuksesta potilaan oma- hoitoon. Mielenkiintoista kyllä, heikentynyt omahoito ei kuitenkaan yksin selitä masennukseen yhdistettyjä korkeita verensokeritasoja ja muita riskitekijöitä (4).

Masennus ja diabeteksen lisäsairaus – kumpi tuli ensin?

Filosofian tohtori Aila Ahola työskentelee tutkijana Folkhälsanin tutkimuslaitoksessa FinnDiane- tutkimuksessa.

aila.ahola@helsinki.fi AILA AHOLA

Kuva: Shutterstock

Kuva: Mikko Käkelä

10

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Taustalla näyttäisi olevan joukko monimutkaisia biokemiallisia muutoksia, kuten masennukseen lii- tetty hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakse- lin ja autonomisen hermoston aktivoituminen sekä matala-asteinen tulehdus ja muutokset verihiutalei- den toiminnassa. Näiden biokemiallisten muutosten tiedetään olevan yhteydessä muiden muassa lipidiai- neenvaihdunnan häiriöihin, verenpaineen nousuun ja vyötärölihavuuteen. Lisäksi tilalle on tyypillistä insu- liiniresistenssi, joka on omiaan heikentämään sokeri- tasapainoa.

Koska huono verensokeritasapaino lisää diabe- teksen lisäsairauksien riskiä, ei liene yllättävää, että masennus on useissa tutkimuksissa yhdistetty suurem- paan lisäsairauksien esiintyvyyteen. Yli viisituhatta tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkoa käsittäneessä poikki- leikkaustutkimusten meta-analyysissä havaittiin tilas- tollisesti merkitsevä yhteys masennuksen ja erilaisten lisäsairauksien välillä (5). Yhteys oli havaittavissa niin koko tutkimusjoukossa kuin erikseen diabetestyyppi- en mukaan jaotelluissa ryhmissäkin.

Suomalaisessa lisäsairauksien syitä tyypin 1 dia- betesta sairastavilla selvittävässä FinnDiane-tutkimuk- sessa havaitsimme puolestaan niin ikään poikkileik- kausaineistossa, että ei-masentuneihin

verrattuna masentuneilla oli kohonnut metabolisen oireyhtymän riski (6).

Syy vai seuraus?

Poikkileikkaustutkimusten ongelma- na on, etteivät ne pysty vastaamaan kysymykseen syy- ja seuraussuhteista.

Siksi masennuksen ja lisäsairauksien välistä yhteyttä on tutkittu myös pitkittäisasetelmissa. Suurin osa näistä tutkimuksista on pyrkinyt vastaamaan kysy- mykseen masennuksen lisäsairauksia lisäävästä vai- kutuksesta. Eräässä näistä tutkimuksista selvitettiin yli neljäntuhannen tyypin 2 diabetesta sairastavan henkilön masennusoireita kyselyn avulla (7).

Perinteisistä riskitekijöistä riippumatta tutkimuk- sen alussa mitatut korkeammat masennuspisteet lisäsivät tutkittavien retinopatian, neuropatian ja nef- ropatian riskiä viiden vuoden seurannan aikana. Toi- sessa tutkimuksessa korkeammat masennuksen oireita kuvaavat pisteet seurantaa aloitettaessa olivat tyypin 1 diabetesta sairastavilla – korkean verenpaineen ja läh- tötason albumiininerityksen ohella – itsenäisesti yhtey- dessä munuaistaudin kehittymiseen kuuden vuoden seurantajakson aikana (8).

Edelleen masennuksen on havaittu olevan dia-

beteksen keston ja huonon verensokeritason ohella retinopatian itsenäinen riskitekijä tyypin 1 diabetesta sairastavilla (9). Myös masennushistorian pituus lisää retinopatian riskiä (9). Eräässä tutkimuksessa tyypin 2 diabetekseen yhteydessä oleva kliininen masennus kaksinkertaisti potilaiden riskin saada jalkahaavaumia neljän vuoden seurannan aikana (10). Sen sijaan lie- vään masennukseen tällaista riskin kasvua ei liittynyt.

Masennuksen ja diabeteksen yhteisesiintyminen myös kaksinkertaistaa diabeetikon dementiariskin (11).

Lisäksi masennus lisää diabetesta sairastavien ennen- aikaisen kokonaiskuolleisuuden riskiä 49 prosentilla, selviää kuusitoista erillistutkimusta käsittävästä meta- analyysistä (12). Saman tutkimuksen mukaan sydän- peräisen kuoleman riski oli masentuneilla puolestaan 39 prosenttia ei-masentuneita korkeampi.

Mekanismeja, joilla masennus lisää lisäsairauksien ja jopa kuoleman riskiä, ei tiedetä varmuudella. On kuitenkin mahdollista, että taustalla on useita vaikut- tavia tekijöitä. Masennus on muun muassa yhteydes- sä vastaanottoaikojen laiminlyömiseen, heikompaan hoitomyöntyvyyteen ja epäterveellisiin elämänta- poihin. Masentuneet noudattavat muita heikommin ravitsemus- ja liikuntasuosituksia sekä monitoroivat verensokeritasojaan ei-masentuneita harvemmin (13).

Havainnot, joiden mukaan masen- nuksen ja kohonneen komplikaatio- riskin välinen yhteys ei riipu soke- rihemoglobiinin tasoista, viittaavat kuitenkin siihen, että yhteyden takana on muitakin mekanismeja. Masennuk- seen mahdollisesti liittyvät välittäjäaineiden, hyyty- mistekijöiden, verihiutaleiden sekä immuuni- ja tuleh- dusvasteiden muutokset saattavat osaltaan selittää lisäsairauksien kohonnutta riskiä. Lisäksi masennuk- sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, kuten painonnousu, erilaiset sydän- ja verisuonioireet sekä sokeritasapainon heikkeneminen, voivat osaltaan lisätä lisäsairauksien riskiä.

Sairauksien kehä

Sen lisäksi, että masennus lisää diabeteksen lisäsaira- uksien riskiä, on myös viitteitä siitä, että lisäsairauk- sien ilmaantuminen myötävaikuttaa masennusoi- reiden kehittymiseen. On esimerkiksi havaittu, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana aivoinfarktin jälkeen masennuksen riski on diabetesta sairastavilla iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen vertaistettuun terveeseen taustapopulaatioon verrattuna yhdeksän-

Heikentynyt

omahoito ei yksin

selitä masennukseen

yhdistettyjä korkeita

verensokeritasoja ja

muita riskitekijöitä.

Käypä hoito -suositukset antavat

myös runsaasti vinkkejä siitä, miten potilaan psykososiaalista hyvinvointia ja siten hoidon vaikuttavuutta

voidaan parantaa.

kertainen (14). Tutkimuksessa masennuksen riskin havaittiin kuitenkin laskevan toisena seurantavuote- na, jolloin aivoinfarktipotilaiden masennusriski oli enää vain kaksinkertainen verrokkiryhmään nähden.

Samaisessa tutkimuksessa diabeteksen ohella masennuksen riskiä infarktin jälkeen lisäsivät muun muassa korkea ikä ja naissukupuoli. Eräässä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoita käsittävässä aineistossa kivulias neuropatia oli lisäsairauksista ainoa, joka lisäsi masen- nuksen todennäköisyyttä (15). Masennusriskin kasvu oli kivuliaasta neuropatiasta kärsi-

villä jopa viisinkertainen. Eniten, eli yhdeksän- ja seitsenkertaisesti, masennuksen riskiä lisäsivät kylmä- kipu ja sähköiskumaiset kivut.

Toisessa neuropatiaan liittyväs- sä tutkimuksessa perifeerisen neu- ropatian vaikeusaste oli yhteydessä masennusoireiden vakavuuteen tutkimuksen alussa, mutta myös masennusoireiden lisääntymiseen

kahdeksantoista kuukauden seurantajakson aikana (16). Merkittäväksi masennusriskiä lisääväksi tekijäksi tässä tutkimuksessa osoittautuivat neuropatiaan liitty- vät tasapaino-ongelmat.

Katon kumppaneineen tutki puolestaan lähes kol- mentuhannen diabeetikon masennusoireilua viiden vuoden aikana (17). Havainto, jonka mukaan merkittä- vin tutkimuksen lopussa masennusta ennustava tekijä oli masennus tutkimuksen alussa, korostaa masennuk-

Kuva: Shutterstock

sen suurta uusiutumisriskiä. Fyysisiin komplikaatioi- hin liittyvistä tekijöistä masennuksen riskiä lisäsivät seurantajakson aikana tehdyt sydämeen kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet, kuten sepelvaltimon pallo- laajennus, ohitusleikkaus tai stentin asettaminen. Sen sijaan muiden mikro- tai makrovaskulaarikomplikaa- tioiden ei havaittu lisäävän masennusriskiä.

Kanadalaisessa viisi vuotta kestäneessä seuran- tatutkimuksessa selvitettiin niin ikään diabeteksen lisäsairauksien vaikutusta masennusoireiluun (18).

Tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 1 300 tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavaa, lisäsairauksien lukumää- rän seurannan alussa havaittiin olevan yhteydessä suurentuneeseen masen- nusoireiden riskiin. Suurin eli yli kaksi- ja puolikertainen masennuksen ilmaantumisen riski oli niillä, joilla oli seurannan alussa enemmän kuin kol- me erilaista lisäsairautta.

Yksittäisistä komplikaatioista aivoverenkierron häiriöt lisäsivät eniten masennuk- sen riskiä, mutta myös sepelvaltimotauti, alaraajojen tukkiva valtimosairaus sekä neuropatia olivat positii- visesti yhteydessä masennuksen riskiin.

Lisäsairauksien masennusta lisäävä vaikutus voi välittyä niiden toimintakykyyn haitallisesti kohdistu- vien vaikutusten kautta. Erityisesti erilaisiin päivittäi- siin toimintoihin liittyvät rajoitteet voivat vaikuttaa negatiivisesti yksilön minäkuvaan ja sitä kautta edes- auttaa masennuksen kehittymistä. Koettu oireiden ennakoimattomuus, tasapainon heikkeneminen, käve- lemiseen liittyvät vaikeudet ja kaatumisen pelko ovat erityisesti neuropatiaan liittyviä masennuksen riskiä lisääviä tekijöitä.

Kroonisesti sairailla tunne siitä, että on rasitteena läheisille, voi myös myötävaikuttaa masennuk-

sen syntyyn. Liikkumista auttavien välinei- den käyttöönotto ja toimenpiteet, joilla

mahdollistetaan päivittäisiin toimin- toihin osallistuminen, edesauttavat

minäpystyvyyden tunnetta ja psyykkistä hyvinvointia.

Muna vai kana?

Kaiken kaikkiaan dia- beteksen lisäsairauk- sien ja masennuksen välillä näyttää olevan siis kaksisuuntainen Masennus ja diabeteksen lisäsairaudet

– kumpi on muna ja kumpi kana?

jatkuu sivulla 13

Huomaatko potilaassasi hoitoväsymystä, uuden diagnoosin aiheuttamaa

hämmennystä tai vaikkapa elintapojen muuttamisen tarvetta? Ehdota hänelle Diabetesliiton verkkokursseja.

Tyyppi 1 tasapainoilee

Oman diabeteshoitajan ja -lääkärin antamaa ohjausta tukeva verkkokurssi aikuisille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on jo kokemusta diabeteksen kanssa elämisestä.

Hinta 15 euroa Diabetesliiton jäsenille, muille 25 euroa.

Tyyppi 2 tutuksi

Vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot voivat perehtyä rauhassa ja omaan tahtiinsa kurssin monipuoliseen sisältöön kuuden kurssi- viikon aikana. Hinta 15 euroa Diabetesliiton jäsenille, muille 25 euroa.

Raskausdiabeteksen jälkeen

Verkkovalmennus raskausdiabeteksen aiemmin sairastaneille, uusi kurssi käynnistyy kahden kuukauden välein. Maksuton.

Hyvää oloa odotukseen

Kurssilla odottava äiti saa syömiseen, liikkumiseen, lepoon ja rentoutumiseen liittyviä vinkkejä. Uusi kurssi alkaa kuukauden välein. Maksuton.

Lue lisää

www.diabetes.fi/kurssit

Ohjaa asiakkaasi D-opiston

verkkokurssille

yhteys. Molemmat lisäävät toisen todennäköisyyttä, ja kysymys siitä, kumpi tuli ensin, lienee viime kädes- sä epäolennainen. Oleellista on pyrkiä huolehtimaan siitä, että diabeteksen omahoito toteutuu suotuisalla tavalla ja että potilasta tuetaan myös hänen psyykki- sissä tarpeissaan.

Käypä hoito -suositusten mukaan psykososiaa- listen haasteiden varhaista tunnistamista edesaut- taa se, että niistä kysytään ja keskustellaan kaikilla potilaskäynneillä ilman erityistä syytä (19). Käypä hoito -suositukset antavat myös runsaasti vinkkejä siitä, miten potilaan psykososiaalista hyvin- vointia ja siten hoidon vaikuttavuutta voidaan parantaa. Näihin liittyy muiden muassa kan- nustava ja kunnioittava vuorovaikutus sekä tut- kimusnäyttöön ja suo- situksiin perustuva hoidonohjaus. Lisäksi potilaan ohjaaminen psykologisen tai psykoterapeuttisen tuen piiriin esimerkiksi silloin, kun potilaalla on hoitoväsy- mystä tai haasteita sopeutua sairauteen, voi olla pai- kallaan.

Mikä tärkeää, psyykkisen hyvinvoinnin kohen- tamiseen pyrkivien interventioiden on havaittu parantavan merkittävästi potilaiden pitkäaikaisve- rensokeritasoa (20). Näillä väliintuloilla on siten mitä todennäköisimmin kauaskantoisia vaikutuksia myös lisäsairauksien riskin vähentämisen näkökulmasta.

Kirjallisuus

1. GBD 2015 DALYs and HALE Collaborators. Global, regional, and national disability­adjusted life­years (DALYs) for 315 diseases and injuries and healthy life expectancy (HALE), 1990–2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015.

Lancet 2016;388:1603­1658.

2. Roy T, Lloyd CE. Epidemiology of depression and diabetes: A systematic review. J Affect Disord 2012;142:S8­21.

3. Roy MS, Roy A, Affouf M. Depression is a risk factor for poor

glycemic control and retinopathy in African­Americans with type 1 diabetes. Psychosom Med 2007;69:537­542.

4. Lustman PJ, Clouse RE, Ciechanowski PS ym. Depression­rela­

ted hyperglycemia in type 1 diabetes: a mediational approach.

Psychosom Med 2005;67:195­199.

5. de Groot M, Anderson R, Freedland KE ym. Association of dep­

ression and diabetes complications: a meta­analysis. Psychosom Med 2001;63:619­630.

6. Ahola AJ, Thorn LM, Saraheimo M ym. Depression is associated with the metabolic syndrome among patients with type 1 diabe­

tes. Ann Med 2010;42:495­501.

7. Lin EH, Rutter CM, Katon W ym. Depression and advanced complications of diabetes: a prospective cohort study. Diabetes Care 2010;33:264­269.

8. Roy MS, Affouf M, Roy A. Six­year incidence of proteinuria in type 1 diabetic African Americans. Diabetes Care 2007;30:1807­

1812.

9. Kovacs M, Mukerji P, Drash A, Iyengar S. Biomedical and psychiatric risk factors for retinopathy among children with IDDM. Diabetes Care 1995;18:1592­1599.

10. Williams LH, Rutter CM, Katon WJ ym. Depression and incident diabetic foot ulcers: a prospective cohort study. Am J Med 2010;123:748­754.

11. Katon W, Lyles CR, Parker MM ym. Association of depres­

sion with increased risk of dementia in patients with type 2 diabetes: the Diabetes and Aging Study. Arch Gen Psychiatry 2012;69:410­417.

12. van Dooren FE, Nefs G, Schram MT ym. Depression and risk of mortality in people with diabetes mellitus: a systematic review and meta­analysis. PLoS One 2013;8:e57058.

13. Ciechanowski PS, Katon WJ, Russo JE. Depression and diabetes:

impact of depressive symptoms on adherence, function, and costs. Arch Intern Med 2000;160:3278­3285.

14. Jørgensen TS, Wium­Andersen IK, Wium­Andersen MK ym. Inci­

dence of depression after stroke, and associated risk factors and mortality outcomes, in a large cohort of Danish patients. JAMA Psychiatry 2016;73:1032­1040.

15. D’Amato C, Morganti R, Greco C ym. Diabetic peripheral neuropatic pain is a stronger predictor of depression than other diabetic complications and comorbidities. Diab Vasc Dis Res 2016;13:418­428.

16. Vileikyte L, Peyrot M, Gonzalez JS ym. Predictors of depressive symptoms in persons with diabetic peripheral neuropathy: a longitudinal study. Diabetologia 2009;52:1265­1273.

17. Katon W, Russo J, Lin EH ym. Depression and diabetes: factors associated with major depression at 5­year follow­up. Psycho­

somatics 2009;50:570­579.

18. Deschênes SS, Burns RJ, Pouwer F, Schmitz N. Diabetes comp­

lications and depressive symptoms: prospective results from the Montreal Diabetes Health and Well­Being Study. Psychosom Med 2017;79:603­612.

19. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito ­suositus. Suomalaisen Lää­

käriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyk­

sen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.

Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 27.06.2018). Saatavilla internetissä:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 20. Garrett C, Doherty A. Diabetes and mental health. Clinical Medi­

cine 2014;14:669­672.

Erityisesti

erilaisiin päivittäisiin toimintoihin liittyvät rajoitteet voivat

vaikuttaa negatiivisesti yksilön minäkuvaan.

Pediatrinen diabetesklubi 2019

17.–18.1., Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/seminaareja

Tervetuloa!

Lastenlääkäri, muista

14

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Diabeteksen omahoito vaatii tarkkuutta ja kestävyyttä – ja pelissä on koko elämä.

Siksi ei ole ihme, että potilas syyllistyy helposti.

”Ala sit vaa huutaa”

Eroon turhasta syyllisyydestä ja syyllistämisestä

Dosentti, lastenendokrinologi Päivi Miettinen ja LT, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala työskentelevät HUS:n lasten ja nuorten toimialalla.

paivi.miettinen@hus.fi

Tyypin 1 diabetes kuormittaa potilasta arjessa, sillä hänen on tehtävä hoitopäätöksiä useita kertoja päivässä. Diabe- tesvastaanotolla hänen glukoosiarvojaan ja tekemisiään tai tekemättä jättämisiään tutkitaan tarkasti, minkä vuoksi hän voi kokea, että diabetestiimi syyllistää häntä. Toisaalta hän voi syyllistää itsensä, kun arjessa esimerkiksi insulii- nimäärien arviointi ei aina osu kohdalleen. Pienten lasten PÄIVI MIETTINEN ANNA-KAISA TUOMAALA

Kuva: Shutterstock

vanhemmat saattavat ajatella, että on heidän vikansa, jos lapsen hoito ei ole kohdallaan.

Hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi on usein välttämätöntä pohtia hoitoa yksityiskohtaisesti poti- laan ja perheen kanssa. Miten edetä yhteistyössä heitä tukien?

Stressaako hyvä hoito?

Tyypin 1 diabeteksen tehokas omahoito ja sen myötä hyvä hoitotasapaino ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta potilaat vält- tyisivät lisäsairauksilta. Nykyiset hoito-

välineet mahdollistavat hoitotavoitteen (aikuisilla HbA1c alle 53 mmol/mol) saavuttamisen, mutta tästä huolimatta etenkään aikuisväestössä ei päästä tavoit- teeseen.

Lasten diabetespoliklinikoilla on valtakunnallisesti tehty viime vuosina pitkäjänteistä työtä hyvän hoito- tasapainon saavuttamiseksi ruotsalaista Swediabkids- mallia mukaillen. Esimerkiksi HUS:n lasten ja nuorten toimialueella onkin päästy lasten HbA1c-keskiarvossa alle tavoitteen 58 mmol/l.

Keskeisiä elementtejä hoitotasapai- non parantamisessa ovat toimintojen

”leanaus” eli vapaasti suomentaen niiden

laadun parantaminen ja järkiperäistäminen. Diabetek- sen hoidossa tämä tarkoittaa panostamista erityisesti ensimmäisen hoitovuoden glykeemiseen kontrolliin sekä varhaiseen puuttumiseen HbA1c-tason nousuun ja diabeteksen hoitovaikeuksiin (1,2).

Ruotsista on raportoitu hyvien hoitotulosten vali- tettavasta kääntöpuolesta: pienten lasten vanhempien uupumisesta, stressistä ja diabeteksen hoidon ylikoros- tumisesta muun elämän kustannuksella (3).

Diabetekseen liittyy yhä stigma

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy voima- kas kielteinen paino, sosiaalinen stigma. Se tarkoittaa tässä tapauksessa sairauteen ja sen hoitoon liittyvää häpeän, erilaisuuden ja joukkoon kuulumattomuuden tunnetta. Nämä kielteiset tunteet tunnetaan nimellä

”diabetekseen liittyvä ahdistus” (diabetes distress), ja ne saattavat johtaa jopa masennukseen (4). Masennus puolestaan on diabetesta sairastavilla jopa kolme ker- taa yleisempää kuin terveillä verrokeilla, ja se liittyy huonompaan hoitotasapainoon, elinkomplikaatioihin ja suurempaan kuolleisuuteen (5).

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 5 422 diabetes- potilasta, joista yli kolmanneksella oli tyypin 1 diabe- tes, vastasi sairauden stigmaa koskevaan kyselyyn. Sen

mukaan 76 % tyypin 1 diabetesta sairastavista ja jopa 83

% lapsipotilaiden vanhemmista koki, että diabetekseen liittyy stigma. Erityisesti näin kokivat ne, joiden glu- koositasapaino oli huonoin (6). Diabetekseen liittyvä ahdistus on myös hyvin yleistä: sitä on raportoitu jopa

44 %:lla nuorista naisista (7).

Kun omahoito ei suju

”Emmä ole ottanut piikkejä enkä mitan- nut. Ala sit vaa huutaa”, sanoi eräs potilaamme vastaanotolla, kun HbA1c oli mitattu ja insuliinipumpun tiedot purettu. Hänen mielestään lääkäri ei koskaan kehu- nut, vaan ainoastaan moitti. Totta on, että lääkärin on vaikea nähdä myönteistä tilanteessa, jossa HbA1c on yli 100 millimoolia moolissa (mmol/mol) ja ateriain- suliinin eli boluksen annostelematta jättäminen on pikemmin sääntö kuin poikkeus. Mitä silloin pitäisi tehdä tai sanoa?

Yksinkertaista ohjetta ei varmaankaan voi antaa, mutta ensisijaisen tärkeää olisi pureutua siihen, miksi diabetes jää hoitamatta. Varsin usein pit- käaikaissairauden hyväksymisprosessi on jäänyt kesken. Ellei potilas ole hyväksynyt sairautta, hänen on vaikea elää sen kanssa ja saavuttaa hyvä hoitotasapaino.

Sairauden hyväksyminen ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö se herättäisi aika ajoin hyvinkin negatiivisia tunteita tai aiheuttaisi hoitoväsymystä.

Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille tarkoitettuja psykologisia interventioita on tutkittu, ja niistä teh- dyssä Cochrane-katsauksessa (8) todettiin, että kogni- tiivis-behavioraalisen terapia hyödytti lapsen oireiden vähentämisessä. Ratkaisukeskeinen terapia edesauttoi myös pitkäaikaisseurannassa lapsidiabeetikoiden pär- jäämistä sairautensa kanssa.

Väärin sammutettu?

On varmasti totta, että vanhemmat kokevat ajoittain hoitotiimin syyllistävän heitä lapsen huonon tasapai- non vuoksi, vaikkei se todellisuudessa – ainakaan tie- toisesti – niin tekisikään. Lääkärin on joskus tehtävä myös vaikeita ratkaisuja lapsen edun vuoksi. Lasten- suojeluilmoitus on tarpeen tilanteissa, joissa vanhem- mat jättävät lapsen hoitamatta tai heillä on suuria vaikeuksia arjen pyörittämisessä oman sairautensa tai perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Tällöin hoito saattaa jäädä lapsen vastuulle. Lastensuojeluil- moituksen tarkoitus on taata lapselle hänelle kuuluva hyvä hoito perhetilanteesta riippumatta.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy voimakas sosiaalinen stigma.

Mitä pitäisi tehdä tai sanoa?

jatkuu sivulla 17

Novo Nordiskin mobiilihiilihydraattikäsikirja

UUSI MOBIILIAPPLIKAATIO!

• Digitaalinen hiilihydraattikäsikirja Android- ja iPhone-puhelimiin.

• Tukee elämää diabeteksen kanssa.

• Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista (hakusanoilla Novo Nordisk ja mobiilihiilihydraattikäsikirja).

Tekninen toteutus Into-Digital Oy (www.into-digital.fi)

FI/DB/0218/0004

Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme www.novonordisk.fi

App Store: Google Play:

Toisaalta myös hyvässä hoitotasapainossa olevat diabeetikot kokevat, että hoitava taho syyllistää heitä.

Heistä tuntuu, ettei mikään riitä, että aina löytyy jota- kin, jonka he ovat tehneet huonosti tai eri lailla kuin käsikirjat neuvovat. ”Väärin sammutettu”, eräs kollega osuvasti kuvasi tilannetta.

Nykyteknologia paljastaa aiempaa selvemmin verensokeritason vaihtelut ja annostellut ateriainsulii- nit – tai niiden unohdukset. Aiemmin potilas saattoi väittää ”Emmä tiiä, miksi se on noin

noussut. Varppina pistin inskan”, mut- ta nyt sensorin tai pumpun purun tulos on lahjomaton.

Kukaan ei ole täydellinen

Kukaan meistä ei ole arjessa täydellinen, ja jokaiseen vastaanotolla läpikäytävään glukoosiseurannan ajanjaksoon liittyy niitäkin päiviä, kun kaikki ei ole men-

nyt putkeen. Monesti vastaanotolla potilaalle tai hänen vanhemmilleen tulee tunne, että he joutuvat selittele- mään tekemisiään ja kertomaan pilkuntarkasti, mitä kulloinkin ovat tehneet.

Tavallista on myös, että vanhemmat tuntevat teh- neensä jotain ”väärin” lapsen sairastuessa diabetek- seen (9). Syyllisyys on sitä voimakkaampaa, mitä huo- nokuntoisempi lapsi on ollut sairaalaan tuotaessa (10).

Mikäli hoitotasapaino on huono myöhemmin, syylli- syys kasvaa. Toisaalta jatkuva lapsen verensokeritasa- painosta huolehtiminen voi lisätä vanhempien stressiä, vaikka parantaakin lapsen hoitotasapainoa (9,10).

Sano jotain hyvää

Diabeteslääkärin työn tekee haastavaksi, että se on vain hyvin pieneltä osalta puhdasta lääketiedettä. Lisäksi tyy- pin 1 diabeteksella on kiusallinen tapa reagoida yksilöl-

lisesti ja vastoin oppikirjojen esittämiä lainalaisuuksia.

Epätoivoisessakin tilanteessa pyrimme lasten diabetespoliklinikalla aina sanomaan potilaalle myös jotain hyvää. Potilas (tai vanhemmat) vastaa itse hoi- dostaan vuoden jokaisena päivänä kaksikymmentänel- jä tuntia vuorokaudessa ja hoitotiimi vain neljästi vuo- dessa puolen tunnin ajan. Hoitotiimin on tärkeää saada potilas ymmärtämään omahoitonsa merkitys ja tukea häntä sen toteuttamisessa.

Kun hoitotiimi huomaa hoitovä- symyksen tai potilas tai perhe tuo sen esille, on reagoitava heti. Potilasta tai perhettä voidaan tukea esimerkiksi tihentämällä käyntejä diabeteshoitajal- la tai tarjoamalla käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle.

Ulkopuolisen ammatti-ihmisen kanssa potilas voi keskustella ilman pitkään hoitosuhteeseen liittyvää ”vel- lomista” eli menneisiin tilanteisiin takertumista ja totuttua roolitusta. Joskus tilanteesta keskusteleminen vastaanotolla riittää. Hoitoväsymystä esiintyy varmas- ti kaikilla jossain vaiheessa.

On myös eduksi, jos kaikki diabetesta hoitavat ammattilaiset osallistuvat esimerkiksi insuliinipump- pukoulutuksiin, joissa he käyttävät laitetta itse, laske- vat joka ikisen suuhun menevän hiilihydraattigram- man ja mittaavat verensokerin aina ennen syömistä sensorilla. Näin he huomaavat, kuinka helposti ateria- insuliinin annostelu ja verensokerin mittaus voivat kiireessä unohtua.

Kiitos, kun tulit

Potilaan kohtaamiseen olisi hyvä keskittyä esimerkiksi tietoisen läsnäolon keinoin: jos potilas herättää kovasti negatiivisia tunteita, on hyvä miettiä syytä siihen (11).

Kuva 1. Motivoiva haastattelu, psykologinen tuki ja aika auttavat pääsemään syyllistämisen ja syyllistymisen kehästä.

Motivoiva haastattelu Psykologinen tuki

ho^ito

Aika

tiimⁱ,vaⁿhemmat

SY YLL ISTÄÄ:

p^otila^s, vaⁿhemmat

SY YLL ISTYY:

Epätoivoisessakin tilanteessa pyrimme lasten diabetespoliklinikalla

aina sanomaan potilaalle myös jotain

hyvää.

Kuvat: Shutterstock

18

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Vuorovaikutustilanteessa potilaalle annetaan tilaa, niin että tämä voi olla oma itsensä. Perinteistä, ylhäältä tule- vaa käskytystä kannattaa välttää. Jos potilaan tilanne on huono, se ei todennäköisesti muutu yhtäkkiä. Tärkeintä on kuunnella ja löytää yhteinen sävel potilaan kanssa, jolloin tilanne saattaa alkaa pikkuhiljaa parantua.

Jokaisella vastaanottokerralla ei ole pakko puhua verensokerikäyristä, jos se ei ole aiemmin osoittautunut hedelmälliseksi. ”Kiitos, kun tulit”, tapasi eräs kokenut kollega sanoa, jos ei muuta kiitettävää löytänyt. Glukoo- sikäyriä ei myöskään ole tar- koitus lukea kuin lakikirjaa, vaan niitä kannattaa hyö- dyntää tilanteen mukaan, potilaan senhetkisiä tarpeita kunnioittaen.

Mielenkiintoista on joskus poiketa rutiinista ja teh- dä ruotsalaiskollegan neuvomalla tavalla: älä keskus- tele käyristä, HbA1c-taso kertoo tilanteen muutenkin.

Kysy sen sijaan, mitkä tilanteet ovat potilaalle vaikeita ja miten toimintaa niissä voisi muuttaa. Pieni kysymys

”Mitä kuuluu?”, on myös yllättävän tehokas. Kun oikeasti kuuntelet vastauksen, potilas tai perhe itse kertoo, mitä tarvitsee. Nuorisopsykiatrikollega kertoo usein, että potilaat toteavat hänen olevan ainoa, joka kysyy: ”Miten menee diabeteksen ulkopuolella?”

HUS:n lasten ja nuorten toimialalla tutkitaan motivoivan haastattelun (MOHA) hyötyä diabeteksen

hoitotasapainon paranta- misessa. Haastatteluteknii- kan tavoitteena on moti- voida potilas haluamaan muutosta. Teoriassa hänen pitää päästä eroon laimin- lyöntiharhasta eli siitä, että uudesta, energiaa vaati- vasta toiminnasta (diabeteksen hoidon parantaminen) johtuva epäsuotava tilanne on pahempi kuin tekemät- tä jättämisestä (ei mitata, ei annostella ateriainsuliinia koulussa) johtuva epäsuotava nykytilanne.

Ainakin osalla huonossa hoitotasapainossa olevis- ta kyse on siitä, että tieto korkeasta verensokeritasosta (”en halua sitä sensoria”) ahdistaa tai syyllistää potilas- ta, ja hän välttää tätä tunnetta mittaamattomuudella.

Ajatusmallin tiedostaminen on alku tilanteen paranta- miseksi.

Miten itse jaksat?

Teemme diabetestyötä omalla persoonallamme, ja siksi erilaisten kohtaamisten jälkeen saattaa olla takki tyhjä. Kymmenisen pahimmassa murrosiässä olevaa,

”omahoitoa toteuttamatonta” potilasta vastaanotolla uuvuttaa hoitotiimin, koska meistä tuntuu, ettemme osaa auttaa heitä.

On hyvä huomata omat rajansa: kukaan ei voi pelastaa kaikkia ja viime kädessä jokainen aikuispoti- las on vastuussa itse omasta elämästään. Parhaimmil- laan voimme olla hyviä kanssakulkijoita, lääketieteel- lisiä asiantuntijoita ja tsemppareita. Alaikäisten kanssa tilanne on toki erilainen: joskus joudumme turvautu- maan lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, ellei tilanne muuten ratkea.

Jokainen potilas on erilainen, ja mikä sopii yhdel- le, ei välttämättä sovi toiselle. On taitolaji löytää oikea tapa.

Kirjallisuus

1. Yi­Frazier J, Cochrane K, Whitlock K, Rosenberg A, Pascual M.

trajectories of acute diabetes­specific stress in adolescents with type 1 diabetes and their caregivers within the first year of diagnosis.

J Pediatr Psychol 2018:43;645­653.

2. Samuelsson U, Åkesson K, Peterson A, Hanas R, Hanberger L. Contin- ued improvement of metabolic control in Swedish pediatric diabetes care. Pediatric Diabetes 2018:19;150-157.

3. Helgeson V, Becker D, Escobar O, Siminerio L. Parents with children with diabetes: implications of parent stress for parent and child health. J Pediatr Psychol 2012:37;467­478.

4. Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, Mullan JT. When is diabetes distress clinically meaningful? Establishing cut points for the Diabetes Distress Scale. Diabetes Care 2012;35:259­64.

5. Kreider K. Diabetes distress or major depressive disorder? a practical approach to diagnosing and treating psychological comorbidities of diabetes. Diabetes Ther 2017:8;1­7.

6. Liu N, Brown A, Folias A, Younge M, Guzman S, Close K, Wood R. Stigma in people with type 1 or type 2 diabetes. Clinical Diabetes 2017:35;27­34.

7. Forsander G, Bogelund M, Haas J, Samuelsson U. Adoles­

cent life with diabetes – Gender matters for level of distress.

Experiences from the national TODS study. Pediatric Diabetes 2017:18;651­659.

8. Eccleston C, Fisher E, Law E, Bartlett J, Palermo T. Psychological interventions for parents of children and adolescents with chronic illness. Cochrane Database Syst Rev. 2015:4.

9. Stallwood L. Influence of caregiver stress and coping on glycemic control of young children with diabetes. J Pediatr Health Care 2005:19;293­300.

10. Helgeson V, Becker D, Escobar O, Siminerio L. Families with chil­

dren with diabetes: implications of parent stress for parent and child health. J Pediatr Psychol 2012:37;467­478.

11. Koivisto M, Melartin T. Miten lääkäri voi kohdata ahdistuneen potilaan? Duodecim 2014: 130;483­8.

Jokaisella

vastaanottokerralla ei ole pakko puhua verensokerikäyristä.

Jokainen potilas on erilainen, ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

SAFI.DIA.18.04.0214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta

huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa…. Jospa joskus

joku kysyisi, miten voin, miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fi

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

SAFI.DIA.18.04.0214a

Diabeteshaaveita

Haaveilen tasaisista verensokereista, joita en tunnollisesta omahoidosta

huolimatta saavuta.

Saisinpa yhden päivän viikossa vapaata

diabeteksesta.

Haaveilen, että hoito olisi helpompaa ja tarvitsisi

hoitaa vähemmän.

Jaksaa, jaksaa, jaksaa….

Jospa joskus joku kysyisi, miten voin,

miten jaksan.

Olisinpa ihan niin kuin muutkin.

minävoin.fi

Uutta voimaa elämään diabeteksen kanssa

20

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Hyvän hoitokontaktin salaisuus piilee kuulluksi tulemisessa

Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolla työskentelevä Vuoden 2018 psykologi Kirsi Ikuli toivoo, että jokainen diabetesta sairastava kokisi tulleensa kuulluksi hoitokontakteissaan.

Vuoden psykologi -valinnalla Suomen Psykologiliit- to halusi kiinnittää huomiota diabetesta sairastavien edistykselliseen hoitoon perusterveydenhuollossa.

Vieläkään ei ole itsestään selvää, että psykologi kuuluu kunnissa hoitotiimiin. Ikuli itse sanoo, että valinnalla haluttiin alleviivata erityisesti sitä, mitä psykologin mukanaolo tiimissä voi antaa somaattiselle puolelle.

- Minun tehtäväni tiimissä on katsoa ihmisen tilan- netta kokonaisuudessaan hänen itsensä kannalta. En pohdi asioita sairauden tai hoidon kautta, vaikka dia- betes sairautena on minulle tuttu, samoin kuin diabe- teksen hoitoon liittyvät ongelmat.

Työn painopiste on yksilövastaanotoissa, mutta Ikuli haluaa vaalia ja kehittää myös hyvää tiimityös- kentelyä. Diabetestiimin yhteisiin tapaamisiin psyko- logi tuo työnohjauksellista otetta.

Kuka?

Kirsi Ikuli

• Psykologian maisteri 1999

• Tampereen kaupungin diabetes- vastaanotto 2017 alkaen

• Aiemmin työskennellyt muun muassa Diabetesliitossa, ammatillisen kuntoutuksen parissa ja mielenterveys toimistossa.

• Suomen Psykologiliiton Vuoden 2018 psykologi -tunnustus

• Harrastukset:

improvisaatioteatteri, koiran kanssa ulkoilu, mökkeily ja lukeminen

Kuva: Mervi Lyytinen

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €

• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

• 225 ohjetta, 157 sivua

• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €

• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta.

• 53 ohjetta, 54 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

• KIMPPATARJOUS: Saat Diabetes-lehden ruokavinkit ja Piiraat pullat pasteijat -keittokirjan yhteishintaan 25 € (alennus 10 €).

Kalaa, kanaa ja kasviksia 26 €

• Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energia- sisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua

• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 20 €

• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.

• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Helppoa halpaa hyvää

– kaikkina vuodenaikoina 22,50 €

• Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu.

• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua

• Koko A5, kierresidonta

Tilaukset: p. 03 2860 230 materiaalitilaukset@diabetes.fi

Diabetesliiton keittokirjat

Hinnat sisältävät lähetyskulut.

www.diabetes.fi/d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin

merkitty energia- ja

hiilihydraattisisältö

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €

• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

• 225 ohjetta, 157 sivua

• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €

• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta.

• 53 ohjetta, 54 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

• KIMPPATARJOUS: Saat Diabetes-lehden ruokavinkit ja Piiraat pullat pasteijat -keittokirjan yhteishintaan 25 € (alennus 10 €).

Kalaa, kanaa ja kasviksia 26 €

• Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energia- sisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua

• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 20 €

• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.

• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Helppoa halpaa hyvää

– kaikkina vuodenaikoina 22,50 €

• Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu.

• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua

• Koko A5, kierresidonta

Tilaukset: p. 03 2860 230 materiaalitilaukset@diabetes.fi

Diabetesliiton keittokirjat

Hinnat sisältävät lähetyskulut.

www.diabetes.fi/d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin

merkitty energia- ja

hiilihydraattisisältö

22

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Diabetesyhdistys taustavaikuttajana

Tampereen kaupungin diabetesvastaanoton psykolo- gin tehtävä oli vasta perustettu, kun Ikuli valittiin sii- hen elokuussa 2017. Aiemmin Ikuli on toiminut Diabe- tesliitossa psykologina noin kymmenen vuoden ajan, joten hänellä oli vahva kokemus diabeetikoiden kanssa työskentelystä ennen Tampereen kaupungin diabetes- vastaanotolle siirtymistään.

Paikallinen diabetesyhdistys teki pitkään ja aktii- visesti taustatyötä viran saamiseksi. Hoitotiimissä pit- kän kypsyttelyajan kuluessa syntynyt yhteinen vahva tahtotila on edesauttanut työn käynnistämistä, Ikuli uskoo. Hän sanoo solahtaneensa yllättävänkin helpos- ti osaksi tiimiä.

Psykologin vastaanottohuone sijaitsee toimistoiksi saneeratun massiivisen entisen tehdaskiinteistön ylim- mässä, neljännessä kerroksessa Tampereen keskustan tuntumassa Hatanpäällä. Muiden tiimiin kuuluvien huoneet löytyvät samasta kerroksesta. Diabetesvas- taanoton asiakkaat ovat pääasiassa aikuisia, pitempään sairastaneita tyypin 1 diabeetikoita. Tyypin 2 diabeeti- koiden hoito on hajautettu terveysasemille.

Konsultaatio- ja lähettämiskynnys psykologin vas- taanotolle on matala, ja sitä Ikuli toivoo jatkossakin.

Yksilövastaanottojen, konsultaatioiden ja tiimityös- kentelyn lisäksi hän vetää tyypin 1 diabeetikoiden hyvinvointiryhmää yhdessä diabeteshoitajan kanssa ja vierailee muun muassa laihdutusryhmissä.

Työ ja työn puute uuvuttavat

- Psykologille lähettämisen syynä ovat usein jaksami- seen liittyvät ongelmat: uupuminen, hoitoväsymys ja masennus. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, hypopelot eli liian matalaan verensokeriin liittyvät pelot ja elä- mäntilannekriisit ovat myös tavallisia, Ikuli kertoo.

- Syystä tai toisesta omahoito ei suju, ja tilanne vaa- tii syiden selvittelyä ja sen miettimistä, miten päästä eteenpäin. Työelämän ongelmat ovat tavallisia, ja ne tuntuvat keskittyvän ääripäihin: työn puuttumiseen tai liiasta työstä uupumiseen. Joillekin asiakkaille ongel- man työstämiseen riittää yksi käynti, toisten kanssa yhteistyö jatkuu pitempään.

Hoitoon liittyvän tekniikan kehitys on tuonut helpotuksen ohella omat, uudet haasteensa. Joillekin verensokerikäyrän jatkuva tarkkailu käy ahdistavaksi,

ja kontrollintarve alkaa ohjata liiaksi toimintaa. Ikuli korostaakin ”riittävän hyvää” – täydellisyyteen ei tar- vitse pyrkiä. Vaikka päivittäinen diabeteksen omahoito kuormittaa, tavoitteena on, että diabetesta sairastava elää elämäänsä ja omahoito kulkee siinä sivussa.

Ei helppoja vastauksia

- Mikä on riittävän hyvä omahoito juuri nyt, tässä elä- mäntilanteessa, näillä resursseilla? Siihen ei ole yksi- kertaista vastausta, kun taustalla väijyy lisäsairauksien ja toisaalla hypoglykemian uhka, Ikuli toteaa.

Psykologin vastaanotolla pohditaan yhdessä asi- akkaan kanssa keinoja, joilla kuormitusta voitaisiin keventää. Onko voimavaratekijöitä, joita voitaisiin vahvistaa? Apuna Ikuli käyttää muun muassa havain- nointitehtäviä sekä tietoisuus- ja rentoutusharjoitteita.

Keinot valitaan aina yksilöllisesti, yhteistyössä asiak- kaan kanssa.

Työssään Ikuli hyödyntää myös kaikille avoimia sähköisiä palveluita, kuten Mielenterveystalo.fi- ja minävoin.fi-sivustojen tietoa ja tehtäviä. Viimemaini- tun sisällön tuottamisessa hän on ollut itse mukana.

Kuulluksi tuleminen tukee

Jaksamisen kannalta on suuri merkitys sillä, millaiseksi diabetesta sairastava kokee yhteistyön hoitavan tahon kanssa. Toimiva yhteistyö tukee jaksamista. Omahoito ei tarkoita yksin hoitamista, Ikuli painottaa.

- Siihen, mistä kuulluksi tulemisen kokemus syn- tyy, on vaikea vastata yksiselitteisesti, Ikuli sanoo.

Se edellyttää, että kiireestä huolimatta vastaanotolla pysähdytään ja rauhoitutaan kuuntelemaan potilasta.

Kokemus siitä, että ”tulin kuulluksi” ei tarkoita, että ongelma olisi saatu ratkaistua – helppoja ratkaisuja löytyy harvoin.

- Kuulluksi tuleminen tarkoittaa, että saan tuoda asiani esiin eikä tunteitani mitätöidä. Tunteet ja esi- merkiksi pelko on inhimillistä. Jos pelko alkaa ohjata toimintaa, on hyvä syventyä asiaan tarkemmin. Taval- linen reaktio on, että haluamme päästä pelosta. Usein on hedelmällisempää pohtia, miten tulla pelon kanssa toimeen, ja miettiä, mitkä asiat tukevat siinä.

> www.minavoin.fi

Toimittaja: Mervi Lyytinen, mervi.lyytinen@diabetes.fi

24

Diabetes ja lääkäri joulukuu 2018

Myönteisiä ratkaisuja ravitsemusneuvontaan

Ratkaisuja

ravitsemusneuvontaan – ongelmista

onnistumisiin syömi- sen hallinnassa -op- paan ratkaisukeskei- nen lähestymistapa tarjoaa myönteisen keinon ottaa painon- hallinta puheeksi vastaanotolla.

Opas on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat painonhallinnan kanssa kamppailevia asiak kaita. Oppaan kantavana ajatuksena on asiakkaan oikeus päättää omasta syömisestään ja kehostaan.

- Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarjoaa asiakasta arvostavan ja myönteisen tavan ottaa puheeksi vaikealtakin tuntuvia asioita, kuten lihavuuden hoito ja ruokatottumukset diabeteksen hoidossa, oppaan käsikirjoittaja, Diabetesliiton pitkäaikainen ravitsemusterapeutti, MMM Liisa Heinonen sanoo.

Kirjoittaja soveltaa oppaassa ohjaustapaa, jonka perus- pilarit ovat ratkaisukeskeisyys ja kokemuksesta oppiminen.

Hän avaa aitojen ohjauskeskustelujen kautta, mitä nämä periaatteet käytännössä tarkoittavat. Lukijalle näytetään esimerkkien avulla havainnollisesti, miten tavoitteellinen ohjauskeskustelu etenee ja pysyy myönteisenä. Ongelman syiden penkomisen sijaan ohjauksessa keskitytään asiakkaan onnistumisiin ja yritetään lisätä niitä.

Oppaan uudessa painoksessa esitellään myös muutamia hyviksi havaittuja ravitsemusohjauksen apuvälineitä, kuten ruokapäiväkirja, ja kerrotaan, miten niitä hyödynnetään ratkaisukeskeisesti.

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan

– ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa Uudistettu painos 2018

Koko: B5, 92 sivua

Hinta: 12,50 euroa (hinta sisältää posti- ja muut lähetyskulut)

Lisätiedot ja tilaukset:

p. 050 310 6615 Sirpa Qureshi materiaalitilaukset@diabetes.fi

www.diabetes.fi/d-kauppa

Rohkaisua joustavan insuliinihoidon

toteuttamiseen

Diabetesliiton julkaisema opas tarjoaa monipistos- tai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeeti- koille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Insuliinihoidon joustava sovittaminen omaan elämään edellyttää tyypin 1 diabetesta sairastavalta paljon tietoa, aktiivista otetta ja rohkeutta itsenäisiin ratkaisuihin – olipa käytössä kumpi tahansa hoitomuoto. Molemmis- sa tavoitteena on jäljitellä haiman normaalia toimintaa mahdollisimman hyvin, ja siksi hoitomuodot kulkevat oppaassa rinnan.

Opas sopii käsikirjaksi niin insuliinihoitoa aloittele- ville kuin pitempään sairastaneillekin. Oppaassa käydään läpi insuliinihoidon perusasiat ja annetaan runsaasti vinkkejä hoidon soveltamiseen erilaisissa käytännön tilanteissa. Oppaaseen on otettu mukaan myös sairau- teen sopeutumiseen ja hoidossa jaksamiseen liittyviä näkökulmia.

Oppaan käsikirjoittajat ovat diabeteshoitaja Kris tiina Salonen ja ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Dia- betesliitosta sekä Vuoden psykologi -tunnustuksen saa- nut psykologi Kirsi Ikuli, joka työskentelee Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolla.

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpulla

Koko: B5, 80 sivua

Hinta: 15 € (hinta sisältää posti- ja muut lähetyskulut)

Lisätiedot ja tilaukset:

p. 050 310 6615 Sirpa Qureshi materiaalitilaukset@diabetes.fi

www.diabetes.fi/d-kauppa