Diabetes ja lääkäri

t 5ZZQJOEJBCFFUJLPOIPJEPOBMPJUVT t %JBCFUFLTFOBJIFVUUBNBOIBJUBOBSWJPJOUJ t0VMVO0NBIPJUPQBMWFMV

Diabetes ja lääkäri

3 [2011 [Kesäkuu 40. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Kuva: Rodeo, Juha Tuomi

9>67:I:H@:H@JHI:AJIdc^ciZgV`i^^k^cZc_Vbj"

`VVchViZbeVVkVgn]b~inŽh`ZciZand]_ZabV!_dc`V VkjaaVY^VWZiZ`hZcdbV]d^Ydcd]_Vjh_VVh^d^YZc dee^b^cZckd^kViiVeV]ijVhZ`~]Vjh`Vhi^Zii~iZ]d`"

`VVhi^#9>67:I:H@:H@JHI:AJI"gn]b^hh~Vh^d^iV

`~h^iZaa~~c8dckZghVi^dcBVe"`Zh`jhiZaj`Vgiid_V ]nŽYnci~Zc#=ZVai]n>ciZgVXi^dch_V@VchV^ck~a^hZc Y^VWZiZha^^idc!>9;/c:jgddeVcVajZ_~g_ZhiŽdkVi

`Z]^ii~cZZi`VgiVin]iZ^hinŽhh~#D]_ZabVciVkd^i"

iZZcVdcY^VWZiZhiVhV^gVhiVk^Zc^]b^hiZciZgkZnYZc ZY^hi~b^cZc#

9>67:I:H@:H@JHI:AJIdc`VchV^ck~a^cZc d]_ZabV!_dc`VaZk^ii~b^hi~ij`ZZA^aan#D]_ZabVija"

aVVcidiZjiiVbVVcna^*%bVVhhV!_VhZcbViZg^VVa^

`~~ccZi~~cna^'*`^ZaZaaZ#HjdbZc9^VWZiZha^^iid ij`ZZHjdbZhhVd]_ZabVc`~niiŽŽcdiidV#

A^aaniVg_dVV`V^`^aaZY^VWZZi^``d_Vd]_VVk^aaZ_Vd]_VV"

b^hiVhjjcc^iiZaZk^aaZiZgkZnYZc]jdaadcVbbVii^aV^"

hZaaZbV]Ydaa^hjjYZcdhVaa^hijV9>67:I:H

@:H@JHI:AJI"d]_ZabVc`djajij`hZZc#

@djajiiV_VcVid^b^^9^VWZiZha^^idc`djajijhe~~aa^``Ž

Dji^=^bVcZc#

Outi Himanen, miksi Diabetesliitto on lähtenyt mukaan käynnistämään DIABETES KESKUSTELUT -ohjelmaa?

"9^VWZiZha^^iidjh`dd`Zh`jhiZaj^]^ceZgjhijkVc d]_ZabVcZY^hi~k~cY^VWZZi^`d^YZcdbV]d^idV_V

]nk^ckd^ci^V#@Zh`jhiZajgn]b^hh~dee^b^cZc!

Vh^d^YZchnkZci~b^cZc_Vdb^Zckd^bVkVgd_Zc Zih^b^cZciVeV]ijkVie^Zcgn]b^hh~!hVbVhhVi^aVc"

iZZhhVdaZk^Zc^]b^hiZc`VchhV#Gn]b~c`Zh`jhiZ"

aj_Vd]_VV_Vij`ZZiZgkZnYZc]jdaadcVbbVii^aV^cZc#

Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?

"@Zh`jhiZaj`Vgiid_V!_di`Vid^b^kVi`Zh`jhiZaj"

_Zck^g^ii~_~c~!dccZa_~Zg^aV^hiV/Æ9^VWZiZhdhVcV Za~b~~Ç!ÆB^iZcY^VWZiZhkV^`jiiVVÇ!ÆIZgkZZaa^cZc hnŽb^cZc_Va^^`jciVÇhZ`~Æ>chja^^c^]d^YdcVad^i"

iVb^cZcÇ#D]_VV_Vc`Vch^dcVkjaaVgn]b~cd]_VV_V kd^kVgb^hiVV!Zii~`V^``^gn]b~a~^hiZc`VccVaiV daZZaa^hZiVh^ViijaZZ`~h^iZain~#

A^h~i^ZidVd]_ZabVhiV_V d]_ZabVVca^^iink^hi~

`djajij`h^hiV/

mmm$b_bbo$Ó

OY ELI LILLY FINLAND AB, Rajatorpantie 41 C, PL 16, 01641 Vantaa, puh. (09) 854 5250, www.lilly.fi

IZ`^_~ N]iZ^hinŽhh~ Hedchdg^

Diabetesliita ttto

Diabetesförburr ndet N]iZ^hinŽhh~

9>67:I:HA;IAKIJ;BKJ"d]_ZabV

diabeteksesta oppimisen

hauskaksi.

~i^ZidVd d]_ZabVVca^^ii

`djajij`h^hiV/

mmm$b_bbo$Ó

Vc"

nYZc]jdaadcV Vaa^hijV9>67:I:H bVc`djajij`hZZc#

VWZiZha^^idc`djajijhe~~

betesliitto on lähtenyt m S KESKUSTELUT -ohj

tapa teki Tämä

DjaL_3_2011_RINNAKKAIS.indd 2 30.5.2011 6.22

Diabetes ja lääkäri

7

21

Sisällys

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

s6ASTAAVATTOIMITTAJATDOSENTTI*ORMA,AHTELAJORMALAHTELA UTAlDOSENTTI*UKKA7ESTERBACKAJUKKAWESTERBACKA HELSINKIls 4OIMITUSPËËTOIMITTAJA4ARJA3AMPOPTARJASAMPO DIABETESlTOIMITUSSIHTEERI-ERVI,YYTINENPMERVILYYTINEN DIABETESls ,EHDENYHTEYSTIEDOT$IABETESJALËËKËRILEHTI+IRJONIEMENTIE4AMPEREPMAnPEKLOn FSËHKÚINENARKISTOJA PDFLEHTIWWWDIABETESlLEHDETs*ULKAISIJA3UOMEN$IABETESLIITTORYs)LMOITUKSETMYYNTISIHTEERI4ARJA0ENTTIPTARJAPENTTI DIABETESls 4ILAUKSETJAOSOITTEENMUUTOKSETJËSENSIHTEERIT!NNELI*YLHËPJA*UHA-ATTILAPJASENASIAT DIABETESls)LMESTYMINENJATILAUSHINTA ,EHTIILMESTYYHELMIHUHTIKESËSYYSJAMARRASKUUSSA$IABETESLEHDENLIITTEENË6UOSIKERTA€$IABETESLEHDENTILAUSHINTA€VUOSIKERTA

NUMEROA JËSENETUHINTA€VUOSIKERTAs5LKOASU!INO-YLLYLUOMAs0AINO0UNA-USTAsVUOSIKERTAs)33.

Ratkaiseva ensimmäinen vuosi

4AMPEREENYLIOPISTOLLISESSASAIRAALASSALAADITTIIN YKSITYISKOHTAINENKUVAUSTYYPINDIABEETIKON HOIDOSTAENSIMMËISENVUODENAIKANA4ËSSË MALLISSAVASTUUTAONSIIRRETTYDIABETESHOITAJILLE JAPOTILAATKËYVËTAIKAISEMPAAHARVEMMIN LËËKËRINVASTAANOTOLLA

Ota suositus talteen

$IABETESLIITONLËËKËRINEUVOSTOONJULKAISSUT SUOSITUKSENSOSIAALIJATERVEYSMINISTERIÚN ANTAMANHAITTALUOKITUKSENSOVELTAMISESTA DIABETEKSENAIHEUTTAMANHAITANARVIOINTIIN 3UOSITUKSESSAANNETAANOHJEETMYÚSSIITË MITENLISËSAIRAUDETHUOMIOIDAANJAMITENERI SAIRAUKSIENHAITTALUOKATYHDISTETËËN3UOSITUS ONTËMËNLEHDENKESKIAUKEAMALLA3EJULKAISTAAN MYÚSINTERNETISSË$IABETESLIITONSIVUSTOLLA WWWDIABETESlHAITTALUOKKASUOSITUS !JANKOHTAISTA*OHAN%RIKSSON

LËËKËRINEUVOSTONJOHTOON

0ËËKIRJOITUS(IIPUUKODIABETESTUTKIMUS Leena Moilanen

5USIATUULIATYYPINDIABEETIKON HOIDONALOITUKSEEN Saara Metso,

Hilkka Tauriainen ja Marita Määttä $IABETESTUTKIMUSSËËTIÚNAPURAHAT EUROARASKAUSDIABETEKSEN

EHKËISYTUTKIMUKSEENLeena Moilanen ja Tarja Sampo

.ËKÚKULMA%DELLEENKANNATTAASUOSITELLA KUUDENKUUKAUDENTËYSIMETYSTË Sanni Söderlund

$IABETEKSENAIHEUTTAMANHAITANARVIOINTI Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus

/ULUVEITYYPINDIABETEKSENEHKËISYNJA HOIDONVERKKOONMinna Angeria,

Riikka Hirvasniemi ja Kirsi Inget

$IABETESHOITAJAT-ONENMENETELMËN VOIMALLAMari Tuovinen

$IABETEKSENHOITOA6ENËJËN+ARJALASSA Lars Eriksson ja Päivi Juselius

6ËITÚKSIË

+OULUTUSTA

Selaile Diabetes ja lääkäri -lehteä verkossa

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti (e-paper) on luettavissa verkossa www.diabetes.fi/ediabetesjalaakari.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf- muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/lehdet.

Kuva: Annika Rauhala Kuva: Rodeo

AJANKOHTAISTA

Johan Eriksson lääkärineuvoston johtoon

Professori Johan Eriksson on nimitetty Diabetesliiton lääkärineuvoston uudeksi puheenjohtajaksi.

Lääkärineuvosto on Diabetesliiton lääketieteellinen asian- tuntijaeliin. Neuvostoon kuuluu 16 lääkärijäsentä, joista vähintään yksi on terveyskeskuslääkäri. Myös Diabeteslii- ton ylilääkäri kuuluu neuvostoon.

Diabetesliiton lääkärineuvosto on toiminut viime vuo- sina aktiivisesti muun muassa eräiden diabeteslääkkeiden korvattavuuden laajentamiseksi, ottanut kantaa uuteen ajokorttilakiin ja -asetukseen sekä antanut suosituksen dia- beteksen aiheuttaman haitan arvioinnista. Lääkärineuvosto on ollut myös aloitteentekijänä eräiden hoitosuositusten, kuten Diabeteksen Käypä hoito- suosituksen, laatimiseksi.

Suomen Diabetesliitto ry:n lääkärineuvosto Puheenjohtaja

Johan Eriksson, LKT, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, professori / Helsingin yliopisto, ylilääkäri / HUS, yleislääketieteen yksikkö

Varapuheenjohtaja

Ari Aimolahti, LL, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, kehittämisylilääkäri, Helsingin kaupungin sairaala

Sihteeri

Riitta Vuorisalo, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantunti- ja, Suomen Diabetesliitto ry

Jäsenet

s Suvimarja Aranko,LL, sisätautien erikoislääkäri, Jorvin sairaala, HUS

s Kirsi Ekola, LL, sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, työterveyslääkäri, Tampereen Työterveys ry

s Petri Kaipiainen, LL, terveyskeskuslääkäri, diabetes- vastuulääkäri, Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut

s Päivi Kekäläinen, LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen erityispätevyys, hallinnon pätevyys, osastonylilääkäri, Pohjois-Karjalan keskus- sairaala, endokrinologian ja diabetologian osasto s Minna Koivikko, LL, sisätautien ja endokrinologian

erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, erikoislääkäri, OYS, sisätautien klinikka

s Jorma Lahtela, LKT, sisätautien erikoislääkäri, do- sentti / Tampereen yliopisto, osastonylilääkäri / TAYS, sisätautien klinikka

s Päivi Miettinen, LL, apulaisylilääkäri, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala

s Harri Niinikoski, LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi, diabeteksen hoidon erityis- pätevyys, dosentti / Turun yliopisto, erikoislääkäri / TYKS, lastenklinikka

s Jussi Pihlajamäki, LT, dosentti, sisätautien erikois- lääkäri, KYS, sisätautien klinikka

s Tapani Rönnemaa, LKT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, professori / Turun yliopisto, ylilääkäri / TYKS, sisätautien klinikka s Heikki Saha, LKT, sisätautien ja nefrologian erikois-

lääkäri, dosentti / Tampereen yliopisto, osastonylilää- käri / TAYS, sisätautien klinikka

s Jouko Saramies, LT, ylilääkäri, hallinnon pätevyys, Etelä-Karjalan keskussairaala, päivystys

s Paula Summanen, LKT, silmätautien erikoislääkäri, silmätautiopin dosentti / Helsingin yliopisto, osas- tonylilääkäri / HUS / HYKS, silmätautien klinikka s Marja Vääräsmäki, LT, synnytys- ja naistentautien

sekä perinatologian erikoislääkäri, OYS, synnytys- ja naistentautien klinikka

s Pirjo Ilanne-Parikka, LL, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, ylilääkäri, Suomen Diabetesliitto ry

Dehkon perintönä monipuolinen aineistovalikoima

Terveydenhuollon ja diabeetikoiden käyttöön jää kansallisen dia- betesohjelman perintönä runsas määrä ajantasaista aineistoa:

esitteitä, oppaita ja käytännön työkaluja.

Dehkon aikana tuotetut raportit ovat luettavissa sähköisinä verkossa. Painettuja versioita on tilattavissa niin kauan kuin tava- raa riittää, ja osasta julkaisuista Diabetesliitto ottaa tarvittaessa uusintapainoksia.

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeet eli riskitestit säilyvät Diabetesliiton aineistovalikoimissa. Riskiteste- jä ja muita materiaaleja voi tilata verkosta osoitteesta www.diabe- tes.fi/d-kauppa/dehko tai sähköpostitse, satu.kiuru@diabetes.fi.

Dehko-materiaalit ovat pääasiassa maksuttomia. Useita kap- paleita sisältävistä toimituksista peritään 10 euron toimitusmak- su.

Muista nämä!

sDiabetesbarometri 2010 sDiabeteksen hyvän hoidon laatu-

avaimet ja -mittarit

sDiabeetikon hoitotasapaino 2010 -esite

sRiskitesti

sVyötärömittanauhat

DjaL_3_2011_RINNAKKAIS.indd 4 30.5.2011 6.23

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

Leena Moilanen

PÄÄKIRJOITUS

)JJQVVLPEJBCFUFTUVULJNVT

Diabeteksen tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää diabe- teksen ja sen aiheuttamien lisäsairauksien syntymekanismeja sekä sairaudelle altistavia geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Diabetestutki- muksen kirjo on laaja perustutkimuksesta kliiniseen ja soveltavaan tutkimukseen. Kaiken tutkimustoiminnan perimmäisenä tavoitteena on lisätä tietoa, joka auttaa hoitamaan diabetesta ja lisäsairauksia entistä paremmin. Sen rinnalla etsitään keinoja tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen ja lisäsairauksien ehkäisyyn.

Diabetestutkimussäätiö on tukenut diabetestutkimusta jo 34 vuotta. Perustamisestaan lukien säätiö on jakanut apurahoja yhteen- sä 3 895 400 euroa. Säätiö jakaa vuosittain yhden kaksivuotisen apurahan (50 000 euroa/vuosi) merkittävään tutkimushankkeeseen, useita 20 000–25 000 euron projektiapurahoja ja useita pienempiä apurahoja, jotka on tarkoitettu lähinnä väitöskirjan tekijöiden työs- kentelyapurahoiksi. Säätiön taloudellinen tila on mahdollistanut tut- kimuksen rahoituksen kasvattamisen. Pitkän ajan tavoitteena on jakaa apurahoina vuosittain kolme prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta.

Tänä vuonna jaettava apurahasumma nousi 375 000 euroon.

Tutkijoiden sosiaaliturvaan tuli merkittävä parannus vuonna 2009. Siitä lähtien apurahalla työskentelevät tutkijat ovat kuuluneet maatalousyrittäjien eläkelain piiriin. Vakuutusturva koskee tosin vain niitä tutkijoita, joiden apurahakausi kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi Diabetestutkimussäätiö onkin suositellut hakemaan apurahoja vähintään neljän kuukauden työs- kentelyä varten.

Diabetestutkimussäätiölle osoitettujen apurahahakemusten määrä on noussut vuosi vuodelta.

Viime vuosina noin 26–28 prosenttia apurahahakemuksista on tullut rahoitetuksi. Vuonna 2010 hakemuksia oli ennätysmäärä, kaikkiaan 86, ja silloin alle 20 prosenttia hakemuksista sai rahoi- tuksen. Tänä vuonna apurahahakemusten määrä laski ensimmäistä kertaa, ja hakemuksia oli 70, joista 19 (27 %) sai rahoituksen. Mikä lienee syynä siihen, että apurahahakemusten määrä on kääntynyt laskuun? Johtuuko se viime vuoden kireästä kilpailusta vai siitä, että diabetestutkimus Suomessa alkaa hiipua? Vai onko kyse pelkästä sattumasta?

Muuttuvassa maailmassa myös tutkimusrahoituksen muotoa tulee kehittää. Rahoituksen tulee olla kannustavaa ja tavoitteellista. Rahoituksella voidaan vaikuttaa myös siihen, että tutkimustyö säilyy vetovoimaisena.

Dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leena Moilanen toimii Diabetestutkimus- säätiön tieteellisen valiokunnan sihteerinä. Vuoden 2011 apurahan saaneet tutkimukset esitellään tässä lehdessä sivuilla 15–17.

Kuva: Annika Rauhala

1010 Diabetes-kirja

UUSI PAINOS 2011 52 euroa

Diabetesneuvonta 3013 UUSI PAINOS

Ikäihmisen diabetes

– Hyvän hoidon opas 17,50 euroa 3024 Insuliinihoidon ohjauspaketti

(tyypin 1 diabetes) 20 euroa 3021 Ohje ateriatablettien käyttäjälle*

2027 Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirja lapsille 8,50 euroa 3010 Lapsen diabetes

– Perheen kansio 30 euroa 2018 Tyypin1 diabetes ja raskaus 5,50 euroa

3053 UUDISTETTU Pistä insuliini oikein*

Ruokavalio 3011 Ruokapelikortit lapsille (hh-arviointi) 12 euroa 3012 Diabetes ja ruoka -kirja,

perusopas terveydenhuoltoon ja ravitsemisalalle 30 euroa 3014 Ratkaisuja ravitsemus- neuvontaan -kirja (syömisen hallinta) 10 euroa 3066 Hiilarivisa-kuvataulu

15 euroa

3056 Sinä valitset -juliste 2 euroa 3064 Ole hyvä -lautasmallijuliste

3,50 euroa

3070 UUSI Ole hyvä -ruokakolmiojuliste 3,50 euroa

Repäisylehtiöt:*

3016 Esimerkki päivän aterioista 1 200 kcal

3017 Esimerkki päivän aterioista 1 800 kcal

3020 Hiilihydraattien arviointi 3023 Sinä valitset (rasva ja liikapaino) 3068 UUSI Monta syytä syödä kuitua 3069 UUSI Ole hyvä – Itämeren ruoka-

kolmio / Lautasmalli

Jalkojen ja hampaiden hoito Repäisylehtiöt:*

3030 Vinkkejä kenkien valintaan 3060 Kenkäresepti

3042 Jalkojen tutkimus- ja seuranta- lomake, 50 sivun lehtiö 7 euroa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, raskausdiabetes 4032 Riskipeli-cd (riskitesti tietokone- pelinä) 10 euroa

5139 Tunnetko diabeteksen? -lehti 3 euroa / kpl tai 37 euroa / 50 kpl 2025 Mikä nyt neuvoksi? Opas tyypin 2 diabetesriskin hallintaan

2,50 euroa

2017 Raskausdiabetes – Pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi -opas Uusi painos tulossa 5,50 euroa

Päivähoito, koulu 3037 Diabetes leikki-ikäisellä

– Opas päivähoitoon 4,50 euroa 3036 Diabetes kouluikäisellä Opas kouluille 4,50 euroa 3028 Mulla on diabetes -tiedote (lapset)

30 kappaleen nippu 7,50 euroa 3026 Mulla on diabetes -tiedote (nuoret)

30 kappaleen nippu 7,50 euroa

Maksuttomat aineistot 5117 Diabeetikon ruokavalinnat -esite Sydänmerkki:

3041 Esite ammattihenkilöstölle 5121 Esite kuluttajille

5127 Juliste

5124 Lasten diabetes -tiedote 5114 Minulla on diabetes -kortti 5115 Tiedätkö? Osaatko?

-ensiaputiedote

5133 Korkean ja matalan verensokerin tuntemukset -tiedote

5116 Diabeetikon sosiaaliturva -opas 3050 Riskitesti eli tyypin 2 diabeteksen riskin arviointilomake,

50 sivun lehtiö 9037 Tuijota omaan napaasi

– Onneksi tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä -esite

9038 Testaa riskisi -juliste

* Repäisylehtiöt:

50-sivuinen 15 euroa 100-sivuinen 21 euroa

Aineistoa myös

t maahanmuuttajille tyypin 1 ja 2 diabeteksesta eri kielillä

Ammattilaisaineistot

Diabetesliitosta hoidonohjauksen tueksi

Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät maksullisten aineistojen hintoihin. Yli 50 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Ilmaismateriaaleista peritään 10 euron lähetyskulut.

Lähetyskuluja ei peritä yksittäiskappaleiden tilauksista (1 kpl/nimeke). Ilmaismateriaalien lähetyskuluja ei peritä diabetesyhdistyksiltä. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

Diabetesliitto

Kirjoniementie 15, 33680 Tampere ptf. 03 2860 422 materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi/d-kauppa

DjaL_3_2011_RINNAKKAIS.indd 6 30.5.2011 6.23

7

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

Yleistilaltaan hyväkuntoisten

potilaiden hoito aloitetaan

tavallisesti vuodeosastolla.

6VTJBUVVMJB̓UZZQJOEJBCFFUJLPO IPJEPOBMPJUVLTFFO

7BTUBTBJSBTUVOFFOBJLVJTFOUZZQJOEJBCFFUJ LPO IPJUPQSPTFTTJPOLVWBUUV5BNQFSFFOZMJ PQJTUPMMJTFTTBTBJSBBMBTTB 5":4)PJUPQSPTFTTJ LFTUÊÊUBWBMMJTFTUJWVPEFO1PUJMBTLÊZWVPEFO BJLBOBLBLTJLFSUBBMÊÊLÊSJOWBTUBBOPUPMMBKB TFJUTFNÊOLFSUBBBTJBOUVOUJKBIPJUBKBOWBTUBBO PUPMMB5ÊNÊOMJTÊLTJQPUJMBBUPTBMMJTUVWBUFOTJ UJFUPQÊJWÊÊOKPTTBLÊZEÊÊOMÊQJLBJLLJPNBIPJ EPOLBOOBMUBLFTLFJTFUBTJBU

1SPTFTTJTUBMÊIUFFOPJOo FVSPO MBTLVQPUJMBBOLVOOBMMF4FPOWÊIÊJOFOIJOUB KPTPOOJTUVOFFMMBPIKBVLTFMMBQZTUZUÊÊOFI LÊJTFNÊÊOEJBCFUFLTFOBLVVUUFKBKBLSPPOJTJB LPNQMJLBBUJPJUB

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa suurin koko maailmassa, ja ilmaantuvuus kasvaa edelleen (1). TAYS:ssa on viime vuosi-

na hoidettu keskimäärin 25–30 vas- tasairastunutta tyypin 1 diabeetikkoa vuodessa (taulukko, sivu 11). Pirkan- maan sairaanhoitopiirin alueella tyypin 1 diabeetikoiden hoitoja ovat ilmoitta- neet aloittaneensa myös Valkeakosken aluesairaala (noin 3–4 potilasta/vuosi), Vammalan aluesairaala (noin 5 potilasta/

vuosi), Mäntän aluesairaala (alle 3 potilasta/vuosi) ja Nokian sairaala (1–2 potilasta /vuosi). Kaikki tamperelaiset vastasairastuneet tyypin 1 diabeeti- kot on hoidettu TAYS:ssa.

1ÊJWZTUZTQPUJMBBOB FSJLPJTTBJSBBOIPJUPPO

Vastasairastuneiden tyypin 1 diabeetikkojen hoidon aloitus on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Avohoi-

don lääkärin tehtävä on tunnistaa vastasairastunut diabeetikko oireiden ja verensokeriarvojen perus- teella ja tehdä päivystyslähete erikoissairaanhoi- toon. Vastasairastunut tyypin 1 diabeetikko on aina päivystyspotilas, jonka on päästävä hoidon arvioon joko välittömästi tai viimeistään vuorokauden ku- luessa.

TAYS:ssa potilaan ensimmäisen hoitopaikan valintaan vaikuttavat potilaan yleistila, hyperglyke- mian ja ketoasidoosin aste sekä muut sairaudet, kuten infektiot. Jos potilaalla on vaikea ketoasidoo- si, hänet hoidetaan teho-osastolla. Sieltä potilaat siirtyvät heti akuutin tilanteen korjaannuttua diabe- teksen hoitoon perehtyneelle vuodeosastolle.

Yleistilaltaan hyväkuntoisten potilaiden hoi- to aloitetaan tavallisesti vuodeosastolla, jossa on diabeteksen hoidonohjauksen hallitseva hoitohen- kilökunta kaikkina vuorokauden aikoina seitsemänä päivänä viikossa.

Sairaalahoidon pituuteen vaikuttavat potilaan kliininen tila (esimerkiksi keto- asidoosi, kuivuminen), muut sairaudet (esimerkiksi infektiot), potilaan kokemus sairastumisesta, itsehoitovalmiudet ja kyky vastaanottaa ohjausta sekä se, kuin- ka kaukana potilaan koti on sairaalasta.

Mikäli potilas on hyväkuntoinen, hän voi kotiutua perusselvitysten ja ohjauksen jälkeen samankin vuorokauden aikana osastolta.

"JLVJTQPUJMBBOIPJUPFOTJNNÊJTFOÊ WVPOOBTBJSBTUVNJTFTUB

Potilaalla on keskeinen rooli hoidon suunnittelus- sa ja toteutuksessa. Hoitovalinnat ja omahoidon ohjaus sopeutetaan potilaan elämäntilanteeseen.

Potilaan suostumuksella läheiset otetaan mukaan hoitoprosessiin. Hoidonohjauksen tavoitteena on

Saara Metso, Hilkka Tauriainen ja Marita Määttä

tehdä diabeetikosta oman hoitonsa vastuullinen asiantuntija, joka kykenee tekemään terveytensä kannalta oikeita valintoja ja selviytymään sairauden tuomien haasteiden kanssa.

Akuuttivaihe

Ensiavun lääkäri arvioi potilaan kliinisen tilan, ke- toasidoosin ja hyperglykemian asteen sekä muut sairaudet. Kokonaistilanteen mukaan päätetään jatkohoitopaikasta ja aloitetaan insuliini- ja muu tilanteen mukainen hoito. Vakavassa ketoasidoosis- sa potilaan hoito aloitetaan teho-osastolla. Jos poti- laalla ei ole vakavaa ketoasidoosia, hoito aloitetaan vuodeosastolla.

Ensiavun lääkäri määrää potilaalle perusinsu- liinin, ateriainsuliinin ja korjausinsuliinin, neste- hoidon ja kaliumlisän. Potilaalle aloitetaan insulii- nihoito monipistoshoitona. Useimmiten insuliinin vuorokausiannos on 0,4 kansainvälistä yksikköä painokiloa kohti. Tästä puolet on perusinsuliinia ja puolet ateriainsuliinia jaettuna kolmelle pääateri- alle. Lisäksi tarvittaessa annetaan aterioiden yh- teydessä korjausinsuliinia pienen insuliinintarpeen ohjeen mukaan.

Osastolla varmistetaan diabeteksen tyyppi, sel- vitetään yleinen terveydentila ja suljetaan pois ke- liakia sekä kilpirauhasen ja lisämunuaisten sairau- det. Lisäksi seulotaan diabeteksen lisäsairaudet.

Lääkäri tutkii jalat, silmänpohjat ja suun tervey- den sekä informoi potilasta raskauden ehkäisystä.

Potilaan, lääkärin ja diabeteshoitajan yhteistyönä päätetään hoitomuoto, hoitoaika ja tehdään jatko- hoitosuunnitelma.

Potilaan omahoidon ohjaus aloitetaan mahdolli- simman pian potilaan voinnin mukaan. Aluksi opete- taan vain välttämättömät tiedot. Potilaalle kerrotaan perustiedot diabeteksesta sairautena, hoitotavoitteet ja insuliinihoito (insuliinien vaikutusajat ja pistos- tekniikka). Lisäksi ohjataan verensokerin seurannan tekniikka ja tavoitteet sekä liian matalan verensoke- rin eli hypoglykemian oireet ja hoito.

Verensokeritavoitteet ovat aluksi ennen aterioita 8–10 millimoolia litrassa. Vasta pikkuhiljaa ensim- mäisten viikkojen aikana tavoitetasoa kiristetään 5–7 millimooliin litrassa. Hypoglykemioita pyritään välttämään. Potilaan elämäntilanne, ateria- ja lii-

kuntatottumukset kartoitetaan. Ohjaus toteutetaan yksilöllisesti potilaan vastaanottokyvyn mukaan. Li- säksi tuetaan potilasta diabeteksen ja normaalielä- män yhteensovittamisessa ja sairastumiskriisissä.

Ohjauksen tueksi annetaan kirjallista materiaalia.

Potilas kotiutetaan mahdollisimman pian, kun hän kokee selviytyvänsä kotona. Hyväkuntoinen potilas voidaan kotiuttaa osastolta jo samana päi- vänä. Potilaalle annetaan noin viikon tarve omahoi- tovälineitä mukaan. Potilas ohjataan oman kunnan hoitotarvikejakeluun, jota varten annetaan hoitotar- vikelähete.

Lääkäri kirjoittaa potilaalle B-lausunnon insu- liinin erityiskorvattavuudesta ja diabeteksen haitta- asteesta verotusta varten, noin viikon mittaisen sai- rausloman sopeutumista ja uuden opettelua varten sekä insuliinireseptit. Potilas lähetetään silmän- pohjakuvaukseen, ravitsemussuunnittelijalle ja jal- kojenhoitajalle. Tarvittaessa potilaalle järjestetään sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto.

Lääkäri arvioi, mikä hoitopaikka on prosessin jälkeen potilaalle sopivin, ja lähettää jo ensimmäi- seltä hoitojaksolta hoitotiivistelmän sinne hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Potilaalle annetaan yhteysnumero diabeteshoitajalle ja vuodeosastolle, jonne hän voi soittaa virka-ajan ulkopuolella, jos akuutteja, diabetekseen liittyviä ongelmia ilmenee.

Sairaalajakson jälkeen potilas tapaa osaston diabe- teshoitajan noin viikon kuluttua.

Polikliininen vaihe

Hoidonohjauskäynnit. Potilas käy endokrinologian poliklinikassa diabeteshoitajan vastaanotolla yh- den, kolmen, kuuden, yhdeksän ja kahdentoista kuukauden kuluttua sairastumisesta. Näistä ensim- mäisen ja viimeisen käynnin yhteydessä on lääkärin vastaanotto. Tarvittaessa diabeteshoitaja konsultoi lääkäriä muiden käyntien yhteydessä.

Poliklinikan hoitajan vastaanottokäynnillä sy- vennetään omahoidon osaamista ja annetaan sitä tukevaa ohjausmateriaalina. HbA_1c-arvo ja paino kontrolloidaan kolmen kuukauden välein ja kes- kustellaan tuloksista hoitajakäynnillä.

Ennen yhdeksän kuukauden käyntiä tehdään verensokerin pitkäaikaisseuranta (CGMS, glukoosi-

DjaL_3_2011_PERUS.indd 8 30.5.2011 6.30

kevyeen kotiruokaan

MAKUMATKA

Tilaukset: p. 03 2860 111 (klo 8–15.30) Tilaukset: p. 03

materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi /d-kauppa

Kirjojen ohjeisiin mer

kitty energia- ja hiilihydraatti-

sisältö

Makumatka kevyeen kotiruokaan

27€

s

Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

s

Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

s

Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.

s

225 ohjetta, 157 sivua

Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit

15€

s

Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. Sisältää mm. makuja maail- malta ja juhlavia ateriakokonaisuuksia.

Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.

s

53 ohjetta, 54 sivua

s

Koko 20 x 20 cm, kierresidonta 25

s

Ruokia kalasta, kanasta ja kasviksista. Ruokia Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita.

Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

s

125 ohjetta, 107 sivua

s

Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja

kasviksia

iiton kirjat

a kasviksia Kalaa, kanaa ja kas

25

Maukasta r

uokaa ilman tur

haa r asv aa ja suolaa

DjaL_3_2011_RINNAKKAIS.indd 10 30.5.2011 6.24

11

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

monitorointi), jonka avulla arvioidaan omahoidon onnistumista ja hallintaa. Glukoosimonitorointia käytetään myös hoidonohjauksen apuvälineenä.

Hoitoprosessin lopussa tehdään yhteenveto hoidon- ohjauksesta, ja se lähetetään jatkohoidosta vastaa- valle.

Ensitietopäivä

Ensimmäisen puolen vuoden aikana potilas osal- listuu ensitietopäivään, jossa käsitellään kaikkia omahoidon aihealueita perusteellisesti. Ensitieto- päivässä asiantuntijat antavat tietoa, mutta myös keskustelulle ja kokemusten jakamiselle annetaan tilaa. Potilaiden läheiset voivat halutessaan ja poti- laan suostumuksella osallistua tilaisuuteen.

Ensitietopäivässä käsitellään diabetes sairau- tena, insuliinihoito ja verensokeriseuranta, erityis- tilanteiden hoito (liikunta, sairauspäivät, hypo- glykemia, alkoholi, matkailu), ajokorttikysymykset, raskauden ehkäisy ja suunnittelu, sosiaaliturva, ruokavalio ja jalkojenhoito. Lisäksi aikaisemmin sairastunut diabeetikko kertoo omista kokemuksis- taan, ja potilaat saavat mahdollisuuden tutustua potilasjärjestötoimintaan.

Lääkärin vastaanotot

Ensimmäinen lääkärin vastaanotto on kuukauden kuluttua sairastumisesta. Käynnin tavoitteena on

Taulukko 1. Vastasairastuneiden tyypin 1 diabeetikoiden määrä TAYS:ssa vuosina 2003–2011.

Vuosi

Vastasairastuneiden diabeetikoiden määrä vuodessa

2003 16

2004 18

2005 20

2006 22

2007 29

2008 30

2009 32

2010 21

2011 (maaliskuun

tilanne)

13

Taulukko 2. Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoitoprosessin kustannukset TAYS:ssa.

Tapahtuma Hinta/euroa Huomautus

ACUTA-käynti 1 237

Tehovalvonta 1 237 1 vrk, tarvittaessa

Hoidon aloitus 690–2 070 1–3 vrk vuodeosastolla

Hoidon ohjaus 590 Poliklinikan sairaanhoitaja, 7 kertaa, joista

2 kertaa lääkärin vastaanoton yhteydessä

Käynti lääkärissä 629 Endokrinologian pkl, 2 kertaa

Käynti ravitsemussuunnittelijalla 210

Ensitietopäivä 95

Silmänpohjakuvaus 67

Käynti jalkaterapeutilla 95

Yhteensä 3 613– 6 230 Vain 1 vrk vuodeosastolla –

1 tehovalvontapäivä ja 3 vuodeosastopäivää varmistaa diabetestyyppi ja arvioida insuliinihoidon toteutuminen. Seuraava lääkärissäkäynti on vuosi sairastumisesta, jolloin tehdään vuositarkastus ja arvioidaan hoidon toteutumista. Apuna käytetään aiemmin tehdyn glukoosimonitoroinnin tuloksia.

Mikäli diabetes ja omahoito ovat hallinnassa, potilaan hoito jatkuu avoterveydenhuollossa. Sitä varten laaditaan loppuarvio ja kirjataan hoitota-

12

voitteet. Nuoria, alle 18-vuotiaana sairastuneita seurataan yleensä pidempään, kunnes nuoruuden kehitysvaihe ja elämäntilanne on va-

kiintunut. Jatkohoitoon siirrettäessä varmistetaan, että potilas on tietoinen vastuustaan omahoidossa ja hoitonsa tavoitteista.

.JUÊIPJUPNBLTBB

Yhden vastasairastuneen diabeetikon

hoitoprosessista tulee 3 600–4 300 euron lasku po- tilaan asuinkunnalle, jos potilas on sairastuttuaan 1–2 vuorokautta hoidonohjauksessa vuodeosastolla (2). Enimmillään hoitoprosessista tulee 6 200 eu- ron kuntalasku, jos potilas joutuu akuuttivaiheessa ketoasidoosin vuoksi tehovalvontaan ja hoidonoh- jaus vuodeosastolla kestää kolme vuorokautta. Dia- beetikon hoitoprosessin kuntalaskun muodostavat taulukossa 2 sivulla 11 eritellyt kustannukset (2).

Diagnoosivaiheessa saavutettu hyvä hoitotasa- paino ja sairauden hallinta ehkäisevät akuutteja komplikaatioita ja lisäsairauksia (3). Vastasairas- tuneen diabeetikon hoitoa ei voi pitää kalliina, jos sen hintaa vertaa akuuttien komplikaatioiden tai lisäsairauksien hoidon kustannuksiin.

Jo kolme ensiapukäyntiä tai tehoval- vontapäivää vakavan hypoglykemian tai ketoasidoosin vuoksi aiheuttavat samansuuruisen kuntalaskun kuin ko- ko vuoden kestävä diabeetikon valmen- nus, joka onnistuessaan ehkäisee näitä akuutteja komplikaatioita.

Yhden hemodialyysipotilaan hoito maksaa noin 66 500 euroa vuodessa (2). Diabeetikon jalkahaavan on arvi- oitu maksavan noin 10 000–20 000 euroa vuodessa ja nilkan yläpuolisen amputaation 25 000 euroa (4-5).

Varhainen diabeteksen tunnistaminen ja hoitoon lähettäminen vähentävät erikoissairaanhoidon kus- tannuksia, koska tällöin vältytään ketoasidoosilta ja tehovalvontajaksolta. Hyvin koulutettu ja perehdy- tetty henkilökunta ja yhteisten hoitomallien noudat- taminen tehostavat hoitoa, lyhentävät sairaalahoito- jaksoa ja vähentävät seurantakäyntien tarvetta.

Asiantuntijahoitajan avohoidossa antama hoi- donohjaus vähentää kustannuksia. Jalkojen oma- hoidon hallinta vähentää jalkaongel- mista aiheutuvaa erikoissairaanhoidon tarvetta pitkän ajan kuluessa.

Onnistunut omahoidon ohjaus ja psykososiaalisten ongelmien huomi- oiminen hoidon alussa vähentävät so- peutumisvaikeuksista johtuvia erikois- sairaanhoidon jaksoja myöhemmin.

Yhteistyön sujuvuus ja tiedon välitty- minen avohoitoon koko prosessin ajan turvaavat hoidon jatkuvuuden ja vähentävät hoito-ongelmien ja akuuttien komplikaatioiden aiheuttamia uusia poliklinikkakäyntejä ja hoitojaksoja erikoissairaan- hoidossa.

1PIEJOUB

Perusteltua aloittaa hoito osastolla

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidossa on 1990-luvulta alkaen pyritty mahdollisimman lyhyeen osastojaksoon ja mahdollisuuksien mukaan polikliiniseen hoidon aloitukseen. Terveysportista löytyvien hoitoketjukuvausten perusteella vastasai-

rastuneen diabeetikon hoitoon kuuluu useimmissa sairaaloissa lyhyt osas- tojakso. Tämä on järkevää sekä poti- laan että terveydenhuollon resurssien kannalta. Diabetekseen sairastumises- sa on kyse tilanteesta, jossa ihminen saa tietää olevansa lopun elämäänsä riippuvainen insuliinista ja joutuvan- sa opettelemaan uusia ja vaativiltakin tuntuvia taitoja selvitäkseen jokapäi- väisestä elämästään turvallisesti. Tä- mä johtaa useimmiten jonkinasteiseen sairastumiskriisiin. Tämän vuoksi on potilaan etu päästä heti sairastuttuaan hoitopaikkaan, jossa on riittävä hoidonohjauksen asiantuntemus.

Vastasairastuneen diabeetikon hoidonaloituk- sessa on järkevämpää käyttää päivystyspotilaiden hoitoon resursoitua vuodeosastoa kuin varautua heidän hoitamiseensa ajanvarauspoliklinikassa.

Varhainen diabeteksen tunnistaminen ja hoitoon lähettäminen

vähentävät erikoissairaanhoidon

kustannuksia.

Merkittävä osa lääkärin työpanosta

on siirretty diabeteshoitajalle,

kun on luovuttu perinteisistä, kolmen kuukauden välein tapahtuvista seurantakäynneistä lääkärin vastaanotolla.

DjaL_3_2011_PERUS.indd 12 30.5.2011 6.30

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

Hoitoprosessin akuuttivaiheen yksinkertaisuus on etu myös ensiavun toiminnan kannalta.

Työnjako uusiksi

TAYS:ssa diabeteshoitajat vastaavat vastasairastu- neen tyypin 1 diabeetikon hoidon ohjauksesta. Mer- kittävä osa lääkärin työpanosta on siirretty diabe- teshoitajalle, kun on luovuttu perinteisistä, kolmen kuukauden välein tapahtuvista seurantakäynneistä lääkärin vastaanotolla. Kokenut asiantuntijahoitaja pystyy itsenäiseen työhön silloin, kun tukena on tehokas yhteistyö lääkärin kanssa. Lääkärin tehtä- vät ovat diagnoosin varmistaminen, hoitolinjasta vastaaminen, tarvittavien todistusten laatiminen ja tiedon välittäminen avoterveydenhuoltoon.

Ensitietopäivänä kaikki keskeiset diabetekseen liittyvät asiat käydään läpi yhteisesti. Näin aikaa ja resursseja säästyy yksilöllisten ongelmien ratkaise- miseen yksilökäynneillä. Ensitietopäivässä kaikki potilaat tapaavat myös muut diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattilaiset, kuten jalkaterapeutin, ravitsemusterapeutin ja sosiaalihoitajan. Ryhmässä annettava ohjaus tarjoaa myös vertaistukea vasta- sairastuneelle tyypin 1 diabeetikolle.

Hoidon laadun seuranta

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa pyritään Diabetek- sen Käypä hoito -suosituksen linjan mukaisesti ehkäisemään diabeteksen komplikaatioita sekä ta- kaamaan potilaan oireettomuus ja hyvä elämän laa- tu (1). Diabeteksen valtakunnallista hoidon laatua on selvitetty kolmesti: vuosina 1993, 2000–2001 ja 2009–2010 (6-8). Vastikään julkaistun Dehko- raportin perusteella suomalaisten tyypin 1 diabee- tikoiden hoitotasapainoa ei ole onnistuttu paran- tamaan, eli HbA_1c on kaikissa näissä selvityksissä ollut suunnilleen 8,5 % (69,4 mmol/mol) (8).

Nykyisin ei ole käytettävissä välineitä, joilla voisimme jatkuvasti seurata, miten onnistumme tavoitteiden saavuttamisessa muihin yksikköihin

verrattuna ja mihin suuntaan hoidon laatu on yksi- kössämme menossa. Hoidon laadun kehittämiseksi olisi ihanteellista, jos käytettävissä olisi valtakun- nallinen diabetesrekisteri. Tilasto-ominaisuuksil- taan epäonnistuneet ja kirjavat sähköiset saira- uskertomusjärjestelmät ovat tehneet diabeteksen hoidon laadun seuraamisen vaikeaksi myös alueel- lisesti. TAYS:ssa diabeetikon hoidonohjauksen on- nistumista arvioidaan asiakaspalautekaavakkeilla sekä tietotestillä.

4BBSB.FUTP

%PTFOUUJBQVMBJTZMJMÊÊLÊSJ 4JTÊUBVUJFOWBTUVVBMVF5":4 TBBSBNFUTP!QTIQö )JMLLB5BVSJBJOFO

"TJBOUVOUJKBIPJUBKB 4JTÊUBVUJFOWBTUVVBMVF5":4 .BSJUB.ÊÊUUÊ

"TJBOUVOUJKBIPJUBKB 4JTÊUBVUJFOWBTUVVBMVF5":4

Kirjallisuutta

1. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lää- kärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus 15.9.2009. www.kaypahoito.fi.

2. Tuotteet ja hinnat 2011. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 13.12.2010.

3. Diabetes Control and Complications Trial Research Group. Ef- fect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329:977-86.

4. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lää- kärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus 29.6.2009. www.kaypa- hoito.fi

5. Prompers L, Huijberts M, Schaper N ym. Resource utilisation and costs associated with the treatment of diabetic foot ulcers.

Prospective data from the Eurodiale study. Diabetologia 2008;

51:1826-34.

6. Valle T, Koivisto VA, Reunanen A, Kangas T, Rissanen A. Suomalaisen diabeetikon hoitotasapaino. Duode- cim1997;113:1903-1912.

7. Valle T, Tuomilehto J: Diabeteksen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000–2001. DEHKO-raportti 2004;1.

8. Valle T. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapaino parani Dehkon aikana. Diabetes ja Lääkäri 2011; 40: 15-21 ja DEHKO-raportti 201:5 (www.diabetes.fi/dehko) .

UC201105864FI © 2011 Medtronic,MiniMed Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Painettu Euroopassa.

Ker t ooko HbA ¹ c koko totuuden ?

t)C"DFJIBWBJUTF HMZLFFNJTJBWBJIUFMVJUB tBMIBJTJTUB

HMVLPPTJBSWPJTUBWPJ KÊÊEÊIBWBJUTFNBUUB QFMLLÊÊWFSFOTPLFSJO

PNBTFVSBOUBBLÊZUFUUÊFTTÊ

t$(.UVOOJTUBBOFMKÊ

LFSUBBVTFBNNJOWBLBWBU HMVLPPTJOWBJIUFMVULVJO WFSFOTPLFSJOPNBTFVSBOUB

t )C"DFJIBWBJUTF

HMZLFFNJTJBWBJIUFMVJUB tBMIBJTJTUB

HMVLPPTJBSWPJTUBWPJ KÊÊEÊIBWBJUTFNBUUB QFMLLÊÊWFSFOTPLFSJO

PNBTFVSBOUBBLÊZUFUUÊFTTÊ

t $(.UVOOJTUBBOFMKÊ

3.00 5,5

22,2

16,6

11,1

0

Glucose - mmol/l

6.00 9.00 12.00 15.00 18.00 21.00

5,5 22,2

16,6

11,1

0

Glucose - mmol/l

3.00 6.00 9.00 12.00 15.00 18.00 21.00

)C"D )C"D

iPro 2

Professional CGM

TM

1JU[FS,3%FTBJ4%VOO5FUBM%FUFDUJPOPGIZQPHMZDFNJBXJUIUIF(MVLPXBUDICJPHSBQIFS%JBCFUFT$BSF

,BVGNBOO'3FUBM%JBCFUFT$BSF

DjaL_3_2011_PERUS.indd 14 30.5.2011 6.30

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

UC201105864FI © 2011Medtronic, MiniMed Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Painettu Euroopassa.

%JBCFUFTUVULJNVTTÊÊUJÚOBQVSBIBU

100 000 euroa rask ausdiabeteksen ehkäisytutkimukseen

Leena Moilanen ja Tarja Sampo

Diabetestutkimussäätiö on jakanut 374 000 euroa 19 tutkijan kesken. Suurimman apurahan, 100 000 euroa, sai professori Johan Eriksson raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukseen.

Tänä vuonna Diabetestutkimussäätiöltä haki apura- haa 70 tutkijaa, mikä oli 16 vähemmän kuin 2010.

Ensisijaisesti kaksivuotista suurapurahaa haki seit- semän, isoa apurahaa 36, ja pientä apurahaa 27 tutkijaa. Erityisesti isoa apurahaa haettiin useisiin innovatiivisiin tutkimuksiin.

Diabetestutkimussäätiön hallitus jakoi apura- hat tieteellisen valiokunnan esityksen mukaisesti.

Tieteellistä valiokuntaa johti dosentti Jorma Lahtela ja sen jäseninä olivat professorit Jorma Viikari, Outi Vaarala, Markku Laakso ja Suvi Virtanen sekä sih- teerinä dosentti Leena Moilanen.

Kaksivuotinen apuraha, 50 000 euroa/vuosi

sJohan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus

sRaskausdiabeteksen ehkäisy elämäntapa- muutoksin (RADIEL)

RADIEL-hankkeen tarkoituksena on luoda seuran- ta- ja hoitoketjumalli, joka on suhteellisen helposti siirrettävissä kunnan omaksi palveluksi ja palvelun- tuottajien toiminnaksi. Tavoitteena on saada kunnan toimijat mukaan konkreettiseen yhteistyöhön unoh- tamatta sairastumisvaarassa olevien omaa vastuuta terveydestään. Tämän tyyppisiä ehkäisyohjelmia ei toistaiseksi ole tehty raskautta suunnittelevien ja raskaana olevien naisten keskuudessa.

Isommat apurahat, 12 500–25 000 euroa sArno Hänninen, LT, Turun yliopisto,

25 000 euroa

sSuoliston luontainen immuunijärjestelmä tyypin 1 diabeteksessa: ravintotekijöiden ja suolisto- mikrobien vaikutus diabeteksen syntyyn

Tutkimuksessa selvitetään diabeteksen kannalta kahden keskeisen ympäristötekijän, mikrobien ja ruokavalion, vaikutusta paksusuolen immuunijär- jestelmään. Tutkimushypoteesina on, että ympäris- tötekijöiden käynnistämät tapahtumat paksusuolen immuunijärjestelmässä johtavat diabeteksen syn- tyyn liittyvien immuunivasteiden käynnistymiseen haimasaarekkeissa tai imusolmukkeissa. Tutkimus tehdään NOD-hiirillä, kudosnäytteillä ja soluviljel- missä.

sEero Kajantie, dosentti, THL, 25 000 euroa sEnnenaikainen syntymä ja glukoosiaineen-

vaihdunnan varhainen ohjelmoituminen

Tutkimusryhmä on aiemmin todennut, että ter- veilläkin pikkukeskosina syntyneillä on aikuisiässä muita heikompi sokerinsieto. Lievemmin ennenai- kaisena syntyy 5–10 prosenttia väestöstä, mutta heidän aikuisiän terveydestään tiedetään vähän.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lie- västi ennenaikaisen syntymän vaikutusta aikuisiän sokeriaineenvaihduntaan ja metabolisen oireyhty- män osatekijöihin. Hankkeessa tutkitaan, selittä- vätkö näitä mahdollisia vaikutuksia keskosuuden syy, alkuvaiheen sairaudet tai aikuisiän elintavat, erityisesti liikunta ja fyysinen kunto. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, ovatko ennenaikaisina syntyneet tyypin 2 diabeteksen aiemmin tunnista- maton riskiryhmä.

sHanna Lagström, dosentti, Turun yliopisto, 12 500 euroa

sHyvän kasvun avaimet: Lasten ylipainon varhaiset riskitekijät

Ylipaino on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskite- kijä. Ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon ei ole nykyisin tehokkaita menetelmiä. Vanhempien ylipaino lisää lapsen ylipainon riskiä ympäristö- ja perintöteki- jöiden välityksellä. Jos riskitekijät tunnistettaisiin varhain, olisi mahdollista puuttua poikkeavaan pai- nonkehitykseen jo alkuvaiheessa. Tämän tutkimus- hankkeen avulla saadaan aikaisempaa kokonais- valtaisemmin tietoa lapsuusiän kasvusta erityisesti ylipainon kehittymisen ja ehkäisyn näkökulmasta.

Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota lapseen, hä- nen perheeseensä ja kasvuolosuhteisiin.

sHarri Niinikoski, dosentti, Turun yliopisto, 12 500 euroa

sImeväisiästä aikuisuuteen ulottuvan elämäntapa- neuvonnan vaikutus metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen

STRIP-tutkimuksessa kerättyjä tietoja hyödyntäen voidaan nyt tutkia, miten lasten ja nuorten elämän- tavat ovat yhteydessä diabeteksen riskitekijöiden kasautumiseen, esimerkiksi metaboliseen oireyhty- mään. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa elämäntapo- jen vaikutuksesta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn varhaislapsuudesta alkaen.

sKirsi Pietiläinen, dosentti, Helsingin yliopistolli- nen sairaala ja Biomedicum, 25 000 euroa sLihavuuden, insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen uudet molekulaariset mekanismit Aiemmin tutkimusryhmä on osoittanut, että 25-vuotiailla lihavilla identtisillä kaksosilla oli kol- me kertaa enemmän rasvaa maksassa 10–25 kiloa kevyempään parikkiinsa nähden, ja tilaan liittyi selkeä insuliinin toimintavaje. Lihavien ihmisten rasvakudoksessa solujen energian käyttö oli vähen- tynyt ja rasvakudokseen oli kertynyt tulehdussoluja.

Näiden vaikutuksesta elimistön sokeri- ja insuliini- aineenvaihdunta olivat häiriintyneet.

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään näiden ilmiöiden epigeneettistä säätelyä. Epigeneettisillä tekijöillä tarkoitetaan geenien toimintaan vaikutta-

via, solusukupolvesta toiseen periytyviä säätelyte- kijöitä, jotka eivät muuta DNA:n emäsjärjestystä.

Epigeneettisiä muutoksia syntyy esimerkiksi elinta- pojen ja muiden ympäristötekijöiden seurauksena.

Lihavuuteen liittyviä epigeneettisiä muutoksia ei tunneta, mutta on todennäköistä, että osa lihavuu- den aineenvaihduntasairauksista, tyypin 2 diabetes mukaan lukien, on epigeneettisen säätelyn tulosta.

sMerja Roivainen, dosentti, THL, 25 000 euroa sEnterovirusvälitteisen beetasolutuhon molekyyli-

tason mekanismit

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa virusvälit- teisen beetasolutuhon aiheuttajat ihmisen primää- reissä haimasoluissa sekä molekyylitasolla että solunsisäisten ja solujenvälisten viestiverkostojen tasolla. Tarkoitus on myös verrata näitä muutoksia niihin, joita virus aiheuttaa hiiren haiman beeta- solumallissa.

sEriika Savontaus, dosentti, Turun yliopisto, 25 000 euroa

sNeuropeptidi Y:n merkitys metabolisen oireyhtymän synnyssä

Ihmisen neuropeptidi Y -geenistä on löydetty mu- taatio, joka lisää neuropeptidi Y:n määrää. Mutaa- tion on osoitettu liittyvän sokeri- ja rasva-aineen- vaihdunnan häiriöihin. Tutkimusryhmä on aiemmin kehittänyt siirtogeenisen hiiren, joka yli-ilmentää neuropeptidi Y:tä hermostossa. Tutkimuksen ta- voitteena on käyttää hyväksi tätä hiirimallia ja sel- vittää, miten neuropeptidi Y aiheuttaa haitalliset muutokset rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa.

Hypoteesina on, että neuropeptidi Y vaikuttaa suo- raan rasvakudokseen ja että estämällä tämä vaiku- tus voidaan ehkäistä lihavuuden ja siihen liittyvien metabolisten muutosten kehittyminen.

sHannele Uusitalo-Järvinen, LT, Tampereen yliopisto, 20 000 euroa

sVerisuonituksen stabilaatio diabeettisessa retinopatiassa

Äskettäin on osoitettu, että R-RAS-niminen prote- iini on keskeisessä tehtävässä verisuonten kypsy- misessä. Tässä tutkimuksessa selvitetään R-RAS:n ilmenemistä ja toimintaa normaalin verkkokalvon

DjaL_3_2011_PERUS.indd 16 30.5.2011 6.30

17

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

verisuonistossa, kokeellisessa hapenpuutteen ai- heuttamassa retinopatiassa ja diabeettisessa reti- nopatiassa. Lisäksi testataan, voidaanko R-RAS:aa käyttää hoitona vakauttamaan verkkokalvon veri- suonitusta.

sJyrki Virtanen, FT, Itä-Suomen yliopisto, 25 000 euroa

sD-vitamiinisuplementaation vaikutus glukoosi- aineenvaihduntaan metabolisessa oireyhtymässä Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kahden päivittäisen D-vitamiiniannoksen vaikutusta sel- laisten yli 60-vuotiaiden sokeriaineenvaihdun- taan, joilla esiintyy D-vitamiinin puutosta ja joilla on korkean painoindeksin lisäksi vähintään kaksi metabolisen oireyhtymän oiretta. Tutkittavat sa- tunnaistetaan kolmeen ryhmään: 1) annoksena 40 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa, 2) annoksena 80 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa tai 3) annoksena lumevalmiste.

Tutkimus kestää vuoden 2011 syyskuusta vuoden 2012 maaliskuuhun, jolloin auringonvalon vaiku- tuksesta ei synny merkittäviä määriä D-vitamiinia iholla. Sokeriaineenvaihduntaa tutkitaan toistuvilla kahden tunnin sokerirasituskokeilla. Lisäksi selvi- tetään D-vitamiinista riippuvien geenien ilmenty- mistä rasvakudoksessa ja monosyyteissä.

Pienemmät apurahat, 7 600–10 000 euroa

sAila Ahola, ETM, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum, 8 000 euroa

sPsykologiset tekijät ja itsehoito tyypin 1 diabeteksessa

sHenna Cederberg, LL, MRes, Oulun yliopisto, 9 500 euroa

sLiikunnan ja geenimuutosten vaikutus insuliinire- sistenssiin liittyvien kardiovaskulaaririskitekijöi- den muutoksiin nuorilla miehillä

sRiitta Hannonen, PsL, Kymenlaakson keskus- sairaala, 7 600 euroa

sVarhain alkaneen tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen psykososiaaliselle kehitykselle

sLara Lehtoranta, LL, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala, 8 000 euroa sDiabeetikon sikiön verenkierto

sKirsi Mikkola, FM, Turun yliopisto ja Turun PET-keskus, 9 600 euroa

% _₂-adrenergiset, D₂-dopaminergiset ja M₃- muskarinergiset reseptorit haiman beetasolujen kuvantamisessa

sJaakko Mursu , FT, Itä-Suomen yliopisto, 9 500 euroa

sHiilihydraattien kansanterveydellinen merkitys, väitöskirjatyön jälkeinen tutkimushanke

sSatu Pekkala, FT, Jyväskylän yliopisto, 7 600 sMikrobien rooli lihavuudessa ja metabolisessa

syndroomassa

sJarkko Soronen, FM, Helsingin yliopisto ja THL, 9 600 euroa

sUudet molekyylitason mekanismit tyypin 2 diabeteksen synnyssä

sLiisa Uusitalo, FT, THL, 10 000 euroa sD- ja E-vitamiinin sekä karotenoidien merkitys

tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä: syntymä- kohorttitutkimus diabetekselle geneettisesti alttiilla lapsilla

-FFOB.PJMBOFO

%PTFOUUJTJTÊUBVUJFOKBFOEPLSJOPMPHJBOFSJLPJTMÊÊLÊSJ ,VPQJPOZMJPQJTUPMMJOFOTBJSBBMB

%JBCFUFTUVULJNVTTÊÊUJÚOUJFUFFMMJTFO WBMJPLVOOBOTJIUFFSJ

MFFOBNPJMBOFO!LVIö 5BSKB4BNQP

7JFTUJOUÊQÊÊMMJLLÚ

%JBCFUFTMJJUUP

UBSKBTBNQP!EJBCFUFTö

Edelleen kannattaa suositella

LVVEFOLVVLBVEFOUÊZTJNFUZTUÊ

Luin mielenkiinnolla Diabetes ja lääkäri -lehden 2/2011 luentopoimintoja DEHKO-päiviltä, ja halu- aisin kommentoida professori Mikael Knipin luen- nosta tehtyä tiivistelmää ”Liikkuva maali” (sivu 30).

Luentopoiminnan loppuosasta saa käsityksen, että tyypin 1 diabetesta ehkäistäessä rintaruokin- nasta vieroituksesta pitkälle hydrolysoidulle korvik- keelle voisi olla hyötyä lapselle, jonka perheessä on tyypin 1 diabetesta sairastava perheenjäsen, ja että vieroituksen pitää tapahtua ennen puolen vuoden ikää.

Itse en ollut luentoa kuuntelemassa, mutta luento lienee pohjautunut New England Journal of Medicine (NEJM) -lehdessä 2010 julkaistuun artikkeliin Knip et al, N Engl J Med. 2010 Nov 11;363(20):1900-8. Dietary intervention in infan- cy and later signs of beta-cell autoimmunity.

Haluaisin huomauttaa, että tässä tutkimukses- sa ei ollut ryhmää, jota olisi imetetty suositusten mukaisesti pelkästään rintamaidolla kuuteen kuu- kauteen asti, vaan vauvat saivat joko tavallista kor- viketta (noin 1,1 kuukauden iästä) tai hydrolysoitua korviketta (2,6 kuukauden iästä). Näin ollen tutki- muksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä rintaruokinnan vaikutuksista. Ainoastaan voidaan suositella hydrolysoitua korviketta tavallisen sijaan silloin, kun vauvaa ei syystä tai toisesta imetetä.

Tämän saman huomautuksen tutkijat itsekin tekevät NEJM:n artikkelissaan. Kuusi kuukautta kestävän täysimetyksen (lapselle ei kuuden kuu- kauden ikään mennessä anneta mitään muuta kuin rintamaitoa ja D-vitamiinia) terveyshyödyt ovat kiistattomat. Se, että satunnaistettaisiin lap-

sia joko täysimetykselle tai korvikkeelle, olisi epä- eettistä. Lyhyt imetys näyttäisi lisäävän GAD- ja insuliini-autovasta-aineiden ilmaantumisen riskiä väestötutkimuksessa, kun taas niillä, joiden ge- neettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on lisääntynyt, ei ole havaittu vaikutusta (Norris et al. JAMA 2003;290:1713-20; Ziegler et al. JA- MA 2003;290:1721-8; Virtanen et al. Diabetolo- gia 2006;49:1512-21; Holmberg et al. Br J Nutr 2007;97:111-6).

Diabetes ja lääkäri -lehden kanssa tulleessa Diabetes-lehdessä oli professori Knipin haastattelu sivulla 24, jossa tutkimusta oli referoitu laajemmin.

Siinä professori Knip toteaakin itse, että täysime- tystä olisi syytä jatkaa kuuden kuukauden ikään asti aina kun mahdollista.

Halusin tuoda tämän asian esille, koska kuuden kuukauden täysimetys toteutuu surkean huonosti Suomessa (1 %), ja vielä vähemmän toteutuu suo- situs, että imetystä jatketaan ainakin ensimmäisen kahdentoista kuukauden ajan, jolloin lapsen pää- asiallinen ravinto on rintamaito. Imetyksen kestoon vaikuttavat ratkaisevasti neuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat ja lääkärit, joiden tietotaito ime- tysohjauksessa on todella vaihtelevaa.

Olisi ehkä hyvä täsmentää kommenttia Diabe- tes ja lääkäri -lehdessä, jottei kukaan lääkäri ryhdy suosittamaan vauvan vieroittamista rintamaidosta diabeteksen ehkäisemiseksi.

4BOOJ4ÚEFSMVOE-- TBOOJTPEFSMVOE!IFMTJOLJö

Toimituksen vastaus

Julkaisemme oheisen kirjoituksen, koska siinä tuo- daan tärkeä imetykseen liittyvä näkökulma esille.

Dehko-päivien luentokoosteessa ei ollut mahdollista esitellä tutkimuksen kaikkia puolia. Olemme iloisia perustellusta palautteesta ja haluamme kannustaa lukijoitamme keskusteluun.

NÄKÖKULMA

DjaL_3_2011_PERUS.indd 18 30.5.2011 6.30

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

UUTTA lääkäreille ja diabetestiimeille!

TIIMIKLUBI

Ensimmäinen klubitapahtuma järjestetään Diabeteskeskuksessa 7.–8.10.2011.

Tule, jotta voit verkostoitua kollegojesi kanssa, oppia uutta ja jakaa omaa osaamistasi.

Seuraa tapahtuman järjestelyä osoitteesta www.diabetes.fi/tiimiklubi tai kysy lisää: outi.himanen@diabetes.fi, p. 0400 723 664.

Summer Meeting 26.–27.8.2011

Tervetuloa Diabetestutkijat ja diabetologit ry:n 30-vuotisjuhlakokoukseen Diabeteskeskukseen Tampereen Aitolahteen

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/summermeeting

Sydäntutkimussäätiö palk itsi professori Taskisen

Marja-Riitta Taskinen on saanut sydäntutkimuksen Suurpalkinnon 2011.

Professori, emerita Marja-Riitta Taskisen tutki- mustoiminnan kohteina ovat muun muassa rasva- aineenvaihdunnan häiriöiden laatu ja yhteys perintötekijöihin perheissä, joiden jä- senillä on matala HDL-kolesteroli ja seka- muotoisia rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.

Muita tutkimuskohteita ovat tyypin 2 diabee- tikoiden ja metabolista oireyhtymää sairas- tavien triglyseridiaineenvaihdunnan häiriöt.

Taskinen on ollut mukana useissa kansainvä- lisissä tutkimuksissa, ja hän toimii aktiivises- ti tutkimustyössä edelleen. Hänellä on yli 400 julkaisua merkittävissä kansainvälisissä artikke- lisarjoissa, ja hän on tunnetuimpia tutkijoitam- me ulkomailla.

20 000 euron palkinto myönnetään tun- nustuksena pitkästä, yhä jatkuvasta urasta sy- dän- ja verisuonisairauksien tutkijana. Pal- kintolautakuntaan kuuluivat professorit Petri Kovanen, Heikki Huikuri ja Markku Laakso.

5FSUUV7BJOJP

on Vuoden diabeteshoitaja

Vuoden diabeteshoitajaksi on valittu diabetes- ja sydänhoitaja Terttu Vainio Posion terveys- keskuksesta. Hänet tunnetaan diabeteksen hoidon uranuurtajana, ja hän on osallistunut merkittävästi diabeetikoiden hoidon ja hoidonohjauksen kehittämiseen terveyskeskuksessa.

Diabeteshoitajien yhdistyksen hallitus valitsee Vuoden diabeteshoitajan jäsenistönsä te- kemien ehdotusten joukosta. Keskeinen valintakriteeri on tunnustuksen saajan rooli diabe- teshoitajan työn kehittämisessä ja diabeteksen hoidon edistämisessä.

Terttu Vainio on toiminut diabeteshoitajana pian 35 vuotta. Hän pitää hyvää ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä keskeisenä osana kaikkien diabeetikoiden hoitoa.

Ruokavalio-ohjauksensa ravitsemussuosituksiin pohjaava Vuoden diabeteshoitaja harmit- telee mediassa viime aikoina esillä olleita ravitsemussuositusten kanssa ristiriitaisia viestejä.

Ne vievät hänen mukaansa pohjaa siltä pitkäjänteiseltä ohjaustyöltä, jonka avulla suomalais- ten terveydentilaa on pystytty kohentamaan merkittävästi.

Vuoden Diabeteshoitaja valittiin nyt neljännen kerran. Arvonimeen liittyy stipendi, jonka myöntävät Benecol-tuotteita markkinoivat Raisio-konserni ja Bunge Finland Oy.

T ilaa Diabetesliiton Uutiskirje

www.diabetes.fi/amt-uutiskirje

Näin saat ammatillisen koulutuksen uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi muutaman kerran vuodessa.

Samalla annat luvan sille, että sinulle voidaan lähettää sähköpostitse ilmoituksia Diabetesliiton koulutuksista, materiaaleista ja kuntoutustarjonnasta.

Jos haluat myöhemmin poistua uutiskirjeen tilaajalistalta, löydät uutiskirjeestä ohjeet listalta poistumiseen.

Osoitetiedot tulevat ainoastaan Diabetesliiton käyttöön.

Haluatko:

s pysyä ajan tasalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestämistämme koulutuksista ja seminaareista?

s saada tietoa diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta?

s lukea tuoreimpia uutisia koulutuksesta ja kuntoutuksesta?

Kuva: Olli-Pekka Rissanen

DjaL_3_2011_PERUS.indd 20 30.5.2011 6.30

21

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

Lääkärin arviota diabeteksen aiheuttamasta haitasta tarvitaan muun muassa haettaessa yli 16-vuotiaan vammaistukea Kansaneläkelaitokselta

Toiminnanvajausta määritettäessä otetaan aina huomioon diabeetikon yksilöllinen tilanne ja erityisesti hoitoon liittyvät näkökohdat.

Yli 16-vuotiaan vammaistuki

Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa vammaistukea 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle, jon- ka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Vammaistuen myöntämisen perusteena on ta-

veysministeriö on antanut haitan arviointia varten asetuksen haittaluokitusliitteineen 29. joulukuuta 2009 (1649/2009).

Yli 16-vuotiaan vammaistuessa on kolme tasoa:

Perusvammaistuki 85,59 €/kk, haittaluokat 6–12

Perusvammaistukea maksetaan, kun haittaluokka on 6–12. Lisäksi sairauden tai vamman tulee ai- heuttaa erityiskustannuksia vähintään perusvam- maistuen verran kuukautta kohden. Perusvammais- tukea ei makseta pelkkien erityiskustannusten tai pelkän haitan perusteella. Kelaan on toimitettava kuitit maksuista.

Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi

sairaanhoito- ja lääkekulut

ylimääräiset matkakustannukset

s

kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset

ylimääräiset vaatekustannukset ja

s

erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset.

Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 27.4.2011

Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaa- leja ruoka- tai vaatekuluja, harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja.

Korotettu vammaistuki 199,71 € /kk, haittaluokat 13–14

Korotettua vammaistukea voidaan maksaa myös pelkkien erityiskustannusten perusteella. Tällöin erityiskustannuksia tulee olla ainakin maksettavan tuen verran.

Ylin vammaistuki 387,26 € /kk, haittaluokat 15–20

Ylin vammaistuki voidaan myöntää myös pelkkien erittäin huomattavien erityiskustannusten perus- teella. Tällöin niitä tulee olla vähintään ylimmän vammaistuen verran kuukausittain.

Ylin vammaistuki voi tulla kyseeseen, jos hakija joutuu itse maksamaan esimerkiksi kalliita hoito- välineitä.

Diabetes ja vammaistuki

Diabetes on nykyisessä haittaluokituksessa sijoitet-

tu kohtaan 15, yleinen toiminnanvajavuus.

Haitan vaikeusaste (haittaluokka) määritetään toiminnanvajauksen asteita kuvaavien kohtien pe- rusteella. Huomioon otetaan lisäksi erilaisten toi- minnanvajausten lukumäärä. Yleistä toiminnanva- jausta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

22

1 2

2 3 4

3 4 5 6

4 5 6 6 7

5 6 7 7 8 9

6 7 7 8 9 10 10

7 8 8 9 10 10 11 12

8 9 9 10 10 11 12 12 13

9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 12 12 13 13 14 14 14 15 15 16 16 16 17 13 13 14 14 14 15 15 15 16 16 17 17 17 18 14 14 15 15 15 16 16 16 16 17 17 17 18 18 18 15 15 16 16 16 16 17 17 17 17 18 18 18 18 19 19 16 16 16 17 17 17 17 17 18 18 18 18 18 19 19 19 19 17 17 17 17 18 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19 19 20 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 20 20 20 20 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Haittaluokituksessa insuliinihoitoinen diabetes, johon ei liity lisäsairauksia, on sijoitettu kohtaan lievä toiminnanvajaus. Kuitenkin keskivaikean toi- minnanvajavuuden kohdassa ovat sairaudet, joiden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa tai vakavaa

Lievän toiminnanvajavuuden kohdassa maini- taan sairaudet, jotka vaativat ruokavalion noudat- tamista.

Hoitomuoto ja sen vaatima päivittäinen aika sekä hoidon laiminlyömisen aiheuttama vaara elä- mälle otetaan huomioon haitta-astetta määritel- täessä.

Edellä esitetyn perusteella diabeteksen perus- haittaluokat silloin, kun lisäsairauksia ei ole, ovat seuraavat:

DM2 ilman insuliinihoitoa haittaluokka 3–5 DM2 + insuliinihoito haittaluokka 6–7 DM1 haittaluokka 8–10

Mikäli henkilöllä on lieviä alkavia liitännäis- sairauksia, kuten neuropatian aiheuttamia liikun- ta- ja tuntohäiriöitä, ne voidaan yhdistää yleisen toiminnanvajavuuden haittaluokkiin nostamalla perushaittaluokkaa 1–3 luokkaa.

Vaikeammat liitännäissairaudet, kuten auto- nominen neuropatia, munuais-, silmä- ja veri- suonisairaudet, on otettava huomioon itsenäisinä sairauksina. Siten niiden haitta-aste yhdistetään diabeteksen perushaitta-asteeseen yhdistelmätau- lukon mukaisesti. Samoin tehdään, jos diabeetikolla on muita, diabetekseen liittymättömiä sairauksia.

Diabeetikoiden haitta-asteen määrittäminen on aina hyvin yksilöllistä. Yksiselitteisiä ohjeita ei voi antaa. Arvioinnissa on otettava huomioon perus- sairauden hoitomuoto, sen aiheuttama päivittäinen rasitus ja hoidon laiminlyönnin aiheuttama vaara elämälle. Tämän lisäksi otetaan huomioon mahdol- listen lisäsairauksien haitta-asteet ja yhdistetään ne yhdistelmätaulukon mukaisesti (alla).

Yhteenlaskukaavan mukainen haittaluokka katsotaan ko. rivin ja sarakkeen leikkauskohdasta.

Haittaluokkien yhdistämistä kuvaava taulukko

Taulukosta saadaan suoraan tapaturmavakuu- tuslain 18 b §:n 4 momentin mukaista lasku- kaavaa käyttäen kahden erillisen haittaluokan yhdistetty haittaluokka. Taulukosta etsitään ensin suurempaa haittaluokkaa vastaava rivi vasemmalta tummennetusta pystysarakkeesta.

Sen jälkeen etsitään pienempää tai yhtä suur- ta haittaluokkaa vastaava sarake alareunan tummennetulta riviltä. Laskukaavan mukaan yhdistetty haittaluokka ilmenee mainitun rivin ja sarakkeen leikkauskohdasta.

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

DjaL_3_2011_PERUS.indd 22 30.5.2011 6.30

Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2011

Esimerkkejä diabeteksen ja

sen lisäsairauksien haittaluokkien yhdistämisestä

DM ja munuaisten vajaatoiminta

s

lievä (GFR 60–89) hl 0–3

s

keskivaikea (GFR 30–59) hl 4–8

vaikea (GFR < 30) hl 9–13

s

dialyysihoito hl 13

s

munuaisen siirron jälkitila hl 3–5 Jos diabeteksen perushaittaluokka on 8 ja GFR 30 (haittaluokka 8), yhdistettynä haittaluokka on 13 (ks. taulukko sivulla 22). Potilaalla on oikeus koro- tettuun vammaistukeen.

Jos diabeteksen perushaittaluokka on 8 ja verenkiertosairauden 3, yhdistettynä haittaluokka on 10. Potilas on oikeutettu perusvammaistukeen, jos sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia.

Q DM ja verenkiertoelimet

Arviota varten tarvitaan rasituskokeen tulos opti- maalisen lääkityksen aikana.

Esimerkki: Jos sydämen vajaatoimintaa kuvaava NY-

HA-luokka on 1 ja kuormitustaso rasituksessa > 125 W (liikunnan teho MET > 8), haittaluokka on 0–5.

Seuraavassa on muutamia tulkintaesimerkkejä. Jos Kela ei hyväksy yksittäistä tulkintaa, siitä kannattaa valittaa.

Q DM ja silmät ja näkökyky. Tarvitaan silmälää-

kärin lausunto.

Näöntarkkuuden haittaluokan (hl) saa asetuksen

Jos näöntarkkuus on esimerkiksi toisella silmällä 0,3 ja toisella 0,2, haittaluokaksi tulee 5.

Jos diabeteksen haittaluokka on 8, saadaan yhdistä- mällä haittaluokat 8 ja 5 kokonaishaittaluokaksi 11 (ks. taulukko sivulla 22). Tällöin potilas on oikeutettu perusvammaistukeen. Edellytyksenä on lisäksi, että sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia.

Jos diabeteksen perushaittaluokka on 10, saa- daan yhdistämällä haittaluokat 10 ja 5 kokonais- haitaksi 13. Potilaalla on oikeus korotettuun vam- maistukeen.

Molempien silmien täydellinen sokeus merkit- see jo sinänsä haittaluokkaa 18. Tällöin potilas saa ylintä vammaistukea.

0,7 tai parempi 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 alle 0,1

0,7 tai parempi 0 0 0 1 2 2 3 4

0,6 0 1 1 1 2 2 3 4

0,5 0 1 1 1 2 2 3 4

0,4 1 1 1 2 3 3 4 6

0,3 2 2 2 3 4 5 7 9

0,2 2 2 2 3 5 10 11 14

0,1 3 3 3 4 7 11 15 16

alle 0,1 4 4 4 6 9 14 16 18

Haittaluokka

Yhden silmän täydellinen sokeus 4

Molempien silmien täydellinen sokeus 18

Keskeinen näöntarkkuus:

Silmien näöntarkkuudet ovat taulukon ylä- ja sivureunassa ja vastaavat haittaluokat ilmenevät ruuduista. Näöntarkkuus ilmoitetaan taittovika korjattuna.

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi