Diabetes ja lääkäri

• Nuoren tyypin 2 diabetes Suomessa

• Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren hoidon siirto aikuisten terveydenhuoltoon

• Lapsen ja nuoren diabeettinen ketoasidoosi

Diabetes ja lääkäri

3 ❘ 2020 ❘ syyskuu 49. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

diabetes.fi

Älä särje sydäntä ^– tunnista tyypin 2 diabeetikon sydän- ja verisuonitautiriskit

S

On odotettavissa, että vuo- teen 2045 mennessä jo joka kymmenes sairastaa diabe- testa.² Tyypin 2 diabetes on sairauden muodoista yleisin.

90 % kaikista diabetestapa- uksista voidaankin luokitella tyypin 2 diabetekseksi.² Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta Suomessa pari vuotta sitten tehty tut- kimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole kovin huolissaan liitännäissai- rauksista, vaikka hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneis-

tä hoitomuodoista huolimatta sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä tyypin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy.³ Diabetespotilaat eivät ole tietoisia tästä riskistä: yli puolet (53 %) tut- kimukseen vastanneista diabetes- potilaista ajatteli, ettei

sydänsairauksilla ja diabe- teksella ole yhteyttä, mi- käli verensokeriarvot ovat hallinnassa.³ Samaan ai- kaan puolella potilaista on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesterolitaso.

Toisessa, vuonna 2019 tyypin 2 diabeetikoille tehdyssä potilasky- selyssä 59 % vastaajista oli keskustel- lut lääkärinsä kanssa diabeteslääkkeen aloituksen yhteydessä liitännäissai- rauksista ja vain 52 % diabeetikon sy- dän- ja verisuonitautiriskeistä.4

Sydän- ja verisuonitautiriskin lisäk- si diabetes on johtava syy aikuisten sokeutumiseen, munuaissairauksiin ja alaraaja-amputaatioihin. Diabe- tes lisää myös riskiä sairastua van- huusiän muistisairauksiin.⁵ Lisäsairaudet vähintään kaksinker- taistavat diabetespotilaan hoitokulut puhumattakaan potilaan elämänlaa- dun heikkenemisestä.⁶ Liitännäis- sairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla sekä lisäsairauksien ja nii- den ehkäisyn tuntemisella on siis merkittävät vaikutukset niin yksilöil- le kuin yhteiskunnallekin.

Boehringer Ingelheim tukee diabe- tespotilaiden sydän- ja verisuoni- tautiriskin tietoisuuden lisäämistä Älä särje sydäntä -kampanjalla.

Voit tutustua siihen osoitteessa www.diabetesjasydan.fi

1. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 16.1.2020). Saatavilla internetissä: www.

kaypahoito.fi. 2. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 8. painos. Bryssel, Belgia: International Diabetes Federation; 2017. 3.

22 % 53 % 25 %

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta3

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairaudelle kuin mitä on ei-diabeetikoilla Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys

Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen 79

79 76 59

55 52 41 38

67

%

Miksi lääkehoito aloitettiin Hoidon seuranta

Miten lääkehoito toteutetaan käytännössä Diabeteksen liitännäissairaudet

yleisesti

Diabeteslääkkeiden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin Diabeteksen yhteys

sydänsairauksiin Diabeteksen munuaistautiriskit Lääkityksen mahdolliset sivuvaikutukset

Miksi tämä tietty lääke on lisätty osaksi diabeteksen hoitoa

Mistä aiheista keskustelitte lääkärinne kanssa, kun nykyistä diabeteslääkitystäsi aloitettiin?4

Diabetes ja lääkäri

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Heidi Mäkinen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Janne Juvakka, janne.juvakka@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, keiju.telford@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:

jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen etu hinta 15 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: Arkmedia Oy ❘ 49. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (PDF)

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossau

Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Sivun 3 kuvat: Shutterstock

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

Sisältö

4

Kun vuosia kertyy

5

6

9

varhain ilmenevät lisäsairaudet huolestuttavat Päivi Tossavainen

14

Miten päästä ”ihan sama”- ja ”en tiiä”

-vastauksia syvemmälle?

Iina Alho

19

Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren hoidon siirto aikuisten terveydenhuoltoon Antti Saari, Päivi Keskinen ja Päivi Nykänen

25

Anu Heikkilä

31

Emilia Naskali, Mirva Kolonen ja Arja Halkoaho

34

25

9 Lastenlääkärit huolestuivat

Nuorten tyypin 2 diabetes -luvut kasvavat meilläkin vähitellen. Lastenlääkäreitä huolestuttavat erityisesti lisäsairaudet, joita diabetes tuo mukanaan osalle sairastuneista jo varhaisaikuisuudessa.

Hyppy tuntemattomaan?

Osa tyypin 1 diabetesta sairastavista nuorista joutuu ottamaan ison vastuun omasta hoidostaan vain 15-vuotiaina.

19

Yllätys

Varsinkin taaperon tyypin 1 diabetes jää helposti tunnistamatta ennen kuin oireet ovat vaikeita ja lapsi tarvitsee tehohoitoa.

Ajankohtaista

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito – pistoksin tai pumpulla

Käytännönläheinen opas tarjoaa monipistos- tai pumppuhoitoa käyttäville aikuisille tyypin 1 diabeetikoille neuvoja ja rohkaisua joustavan insuliinihoidon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ammattilaista opas auttaa hahmottamaan omahoidon kokonai- suutta, merkitystä ja monimuotoisuutta. Oppaassa on paljon potilasesimerkkejä.

Oppaan lääketiedot on päivitetty ajan tasalle syksyllä 2019.

2., päivitetty painos 2019, B5, 80 sivua Hinta: 15 €

www.diabetes.fi/d-kauppa

Tyypin 1 diabetes ja joustava insuliinihoito

– pistoksin tai pumpulla

Kirsi Ikuli – Eija R

uuskanen – Kristiina Salonen

2016 | AM 10 201

9

ISBN 978-952-486-230-1

Maailman diabetespäivänä 14. marraskuuta kysytään, kuinka vanha sinun diabeteksesi on, vietetään diabeteksen syntymäpäiviä ja tarkastellaan diabeteksen kanssa vierineitä vuosia.

Maailman diabetespäivä:

Kun vuosia kertyy

Kuva: Shutterstock

läpi elämänsä. Heidän määränsä lisääntyy koko ajan väestön ikääntyessä. Samalla kiitoksen ansaitsevat kaikki diabeteshoitajat ja -lääkärit, jotka ovat tukeneet diabetesta sairastavia tällä matkalla.

Tutustu Maailman diabetespäivän verkkosivuun:

www.diabetes.fi/mdp2020!

Aika muuttaa diabetesta siinä missä kantajaansakin.

Diabetes aaltoilee elämässä kulloistenkin elämäntilan- teiden, voimavarojen ja muun terveydentilan mukaan.

On erilaista olla diabeetikko lapsena, nuorena, keski- ikäisenä tai varttuneessa iässä.

Suomen Diabetesliitto haluaa muistaa erityisesti niitä, jotka ovat hoitaneet diabetestaan pitkään, osa

5

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

Pääkirjoitus

CAROL FORSBLOM

Uusi normaali

Nykyisin on vaikeata kirjoittaa pääkirjoitusta mainit- sematta maailmanlaajuista COVID-19-pandemiaa. On mahdotonta avata yhtäkään uutismediaa kohtaamatta sitä koskevaa raportointia. Diabetesta sairastavat kuu- luvat riskiryhmään sairastuessaan infektioon, ja riski liittyy varsinkin diabeteksen lisäsairauksiin, huonoon sokeritasapainoon ja ylipainoon. Tästä enemmän Seu- raamossa sivulla 7.

Diabeteksen kannalta mahdollisen ison riski- ryhmän muodostavat myös ne koronavirustaudilta välttyvät diabetesta sairastavat, joiden perussairau- den hoito jää pandemian takia eri tavoin puutteellisek- si. Kun varotaan tartuntaa, jätetään vastaanottokäyn- tejä väliin tai jäädään kotiin ”kököttämään”, jolloin liikunta­­vähenee.­On­jopa­mahdollista,­että­viruspandemia­pahentaa­viiveellä­ylipainopandemiaa!­Etäkäynnit­

toimivat hyvin joillekin, mutta eivät kaikille. Tiukentuneessa taloustilanteessa etävastaanotot lisääntynevät.

Hoitohenkilökunnan jatkokoulutus on kokenut ison muutoksen, ja suurin osa siitä on siirtynyt virtuaaliseksi.

On pelätty, että osanotto koulutuksiin vähenee. Kesäkuussa pidetty ADA:n (American Diabetes Association) kokous­keräsi­kuitenkin­12­000­osallistujaa­tietokoneiden­ääreen.­Joidenkin­mielestä­kokous­toimi­jopa­paremmin­

näin, koska he pystyivät osallistumaan useampiin sessioihin ilman että joutuivat siirtymään isojen kongressi- keskuksien joskus huomattavan pitkiä matkoja salista toiseen (valitettavasti tämä kuntoilu jäi nyt väliin). Mielen- kiintoista­nähdä,­miten­eurooppalainen­EASD-kokous­21.–25.­syyskuuta­onnistuu­virtuaalisena.­Rekisteröinti- maksu­on­ainakin­varsin­kohtuullinen­(70/150­euroa).­Jään­kuitenkin­kaipaamaan­kansainvälisiä­uusia­kontakteja,­

jotka­syntyvät­kongresseissa.­Oma­valtakunnallinen­diabeteskoulutuspäivämme­järjestetään­virtuaalisena­26.­

marraskuuta­2020.­Muista­ilmoittautua!­

Suurin osa työhön liittyvistä palavereista on siirtynyt Zoom-, Teams- ja muiden vastaavien sovellusten ansiosta virtuaalisiksi. Itse tutkijana olen työskennellyt etänä keväästä alkaen, ja yllättävän hyvin se sujuu, vaikkakin spontaanit kohtaamiset muiden tutkijoiden kanssa ovat jääneet väliin. Laboratoriossa työskentelevät tutkijat sen sijaan ovat olleet ongelmissa, kun pääsy työskentelytiloihin on välillä ollut hyvin rajoitettua. Väitöstilaisuuksia järjestetään virtuaalisesti, ja osallistun virtuaalisesti jopa karonkkaan ennen tämän kirjoituksen julkaisua. Olen varma, että suuri osa nyt kehitettävistä kokousmuodoista jää uudeksi normaaliksi myös pandemian jälkeen.

Tässä lehden numerossa keskitytään lasten ja nuorten diabetekseen. Saamme lukea yleistyvästä nuorten

­tyypin­2­diabeteksesta­ja­tarkastelemme­nuorten­painonhallinnan­ohjausta­psykologin­näkökulmasta.­Tutus- tumme nuorten tyypin 1 diabeetikoiden siirtymiseen aikuisten terveydenhuoltoon eri puolilla maata ja saamme tärkeätä tietoa lapsen ja nuoren ketoasidoosista.

Hyviä­lukuhetkiä­ja­voimia­kaikille­koronasyksyyn!­

Kuva: Shutterstock Kuva: Shutterstock

Joka viidennellä tyypin 1 diabeetikolla on toinenkin autoimmuunisairaus

● Vuonna 1997 professori Per-Henrik Groop työtoverei- neen aloitti FinnDiane (The Finnish Diabetic Nephropathy Study) -tutkimusprojektin, jonka pääasiallinen tavoite on selvittää tyypin 1 diabeetikoiden geeniperimän ja ympä- ristötekijöiden osuutta diabeettisten lisäsairauksien syn- nyssä. Nyt aineisto käsittää jo yli 4 700 potilasta ja tarjoaa mahdollisuuden tutkia diabeteksen lisäksi muita näillä potilailla esiintyviä sairauksia. Hiljattain tästä aineistosta julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin autoimmuunitautien esiintymistä tyypin 1 diabeetikoilla (1).

Tulokset osoittavat, että 22,8 %:lla potilaista oli dia- beteksen lisäksi ainakin yksi toinen autoimmuunisairaus.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oli näistä yleisin. Sitä esiintyi 18,1 %:lla potilaista. Verrokkeja tutkimukseen on kerty- nyt jo yli 12 000, ja heistä kilpirauhasen vajaatoiminta oli diagno soitu 6,0 %:lla. Riskisuhde oli siten 3,43.

Toiseksi yleisin autoimmuunitauti oli keliakia, jota esiintyi 4,4 %:lla diabeetikoista ja 0,99 %:lla verrokeista.

Riskisuhde oli 4,64. Kilpirauhasen liikatoiminta oli kolman- neksi yleisin, ja sen esiintyvyys diabeetikoilla oli 2,4 % ja terveillä 0,8 %, riskisuhde 2,98. Hapoton maha todettiin noin prosentilla diabeetikoista ja 0,2 %:lla verrokeista, riski diabeetikoilla oli siten viisinkertainen. Harvinainen Addiso- nin tauti esiintyi 0,38 %:lla diabeetikkoryhmässä ja 0,016

%:lla verrokeista. Sairaus on onneksi harvinainen, mutta diabeetikoiden riski sairastua siihen oli 24,13-kertainen kontrolliryhmään verrattuna.

Naisten riski sairastua toiseen autoimmuunitautiin oli kaksi kertaa niin suuri kuin miesten (31,6 % vs. 14,9 %).

Yksi autoimmuunitauti oli 937 potilaalla (19,7 %), kaksi 143 potilaalla (3,0 %) ja kuusi potilasta sairasti kolmea autoimmuunitautia (0,13 %) diabeteksen lisäksi. Yhdellä diabeetikolla (0,02 %) oli neljä muuta autoimmuunitautia.

Tämä tutkimus muistuttaa meitä siitä, että tyypin 1 diabeetikon eri oireet saattavat johtua toisesta autoimmuu- nisairaudesta. Näin laaja kliininen potilasaineisto tarjoaa myös erittäin hyvän tutkimuskohteen heti, kun saadaan uusia viitteitä autoimmuunitautien etiologisista mekanis- meista.

Veikko Koivisto

1. Mäkimattila S, Harjutsalo V, Forsblom C ym. Every fifth individual with type 1 diabetes suffers from an additional autoimmune disease:

a Finnish nationwide study. Diabetes Care 2020;43:1041-47.

Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta olivat FinnDiane- aineistossa yleisempiä tyypin 1 diabetesta sairasta- villa kuin verrokeilla.

Flunssarokote vähentää diabeetikoiden kardiovaskulaarikuolleisuutta

samansuuruinen riippumatta siitä, oliko potilaalla insuliini- hoito vai ei. Laskennallisesti yhden diabetespotilaan kuole- man esti 1 133 potilaan rokottaminen, yhden ei-diabee- tikon kuolema estyi 2 508 vertailuhenkilön rokotuksella.

Nämä tulokset puoltavat vahvasti flussarokotusta kai- kille diabeetikoille. Toinen flunssarokotuksen syy diabee- tikoille ja muillekin tänä syksynä on vähentää influenssa- oireiden vuoksi koronatestiin hakeutuvien määrää.

Veikko Koivisto

1. Modin D, Cloggett B, Koeber L, ym. Influenza vaccination is asso- ciated with reduced cardiovascular mortality in adults with diabetes:

a nationwide cohort study. Diabetes Care, online 9.7.2020.

● Influenssakausi lähestyy, ja rokotuksia suositellaan.

Miten rokotukset auttavat diabeetikoita, sitä selvittivät tanskalaiset 241 551 aikuisen diabeetikon aineistossa (1). Tutkittavia seurattiin yhdeksän influenssajakson ajan, yhteensä 425 318 henkilövuotta. Rokotuskattavuus oli 24–36 %. Tutkimuksen aikana kuoli 8 207 potilasta.

Kun sekoittavat tekijät eliminoitiin, kävi ilmi, että rokotus vähensi diabetikoiden kokonaiskuolleisuutta keskimäärin 17 %, kardiovaskulaarikuolleisuutta 16 % ja kuolleisuutta sydän- tai aivoinfarktiin 15 %. Diabeetikoiden sairaalaan joutuminen akuutin komplikaation (ketoasidoosi, hypogly- kemia, kooma) vuoksi väheni 11 %. Rokotuksen vaikutus kokonais- ja kardiovaskulaarikuolleisuuteen oli jotakuinkin

COVID-19 ja diabetes

● Diabetes on riski, jos sairastuu COVID-19-koronavirus- tautiin. Se lisää vakavan tai kuolemaan johtavan infektion todennäköisyyttä. Viime kuukausina on ilmestynyt run- saasti tieteellistä kirjallisuutta riskin suuruudesta. Esimer- kiksi arvostettu amerikkalainen Diabetes Care -lehti julkaisi heinäkuun numerossaan yksitoista ja elokuussa seitsemän koronaan liittyvää artikkelia. Tutkimukset ovat lähes kaik- ki kohdistuneet toistaiseksi sairaalapotilaisiin, ja analyysit ovat alustavia. Ne kuitenkin viittaavat siihen, että hyper- glykemia ja ylipaino vaikeuttavat diabeetikoiden tilannetta.

Elokuussa julkaistiin koronavirustautia ja diabetesta käsittelevä laaja monikansallinen katsaus (1). Esimerkik- si USA:ssa noin 74 000 potilaan aineistossa koronaan sairastuneista avohoitopotilaista 6 %:lla, sairaalapotilaista 24 %:lla ja tehohoidossa olevista potilaista 32 %:lla oli

diabetes. Kiinalaisessa 1 590 potilaan aineistossa diabee- tikoiden riski joutua sairaala- tai tehohoitoon tai kuolla sai- raalassa oli 1,59 kertaa suurempi kuin iän ja tupakoinnin suhteen samaistetulla ei-diabeetikkoryhmällä.

Kahdessa yhteensä runsaat 5 000 potilasta käsittä- vässä monikansallisessa meta-analyysissä diabeetikoiden riski saada vaikea koronainfektio oli yli kaksinkertainen muihin verrattuna.

Glukoositasapainon merkitys sairastavuuden ja yli- päänsä kuolleisuuden kannalta korostuu yli 17 miljoonaa potilasta käsittävässä retrospektiivisessä englantilaisessa National Health Servicen (NHS) analyysissä. Mukana oli 5 683 koronakuolemaa. Jos HbA1c oli alle 7,5 % (58 mmol/mol), kuolemanriski oli 1,50. Jos HbA1c oli suurem- pi, riski oli keskimäärin 2,36-kertainen. On myös viitteitä siitä, että riski on suurempi tyypin 1 kuin tyypin 2 diabee- tikoilla. Nämä alustavat tulokset eivät ole yllättäviä. Ne lisäävät tietoa diabetesriskin suuruudesta ja osoittavat, että riskiä voi pienentää hyvällä hoitotasapainolla.

Koronavirustautiin sairastuvista diabeetikoista on tois- taiseksi niukalti tietoa sairaaloiden ulkopuolelta. Tietoa ei ole myöskään siitä, miten pandemia, sen aiheuttama stres- si ja mahdolliset ruokavalion, liikunnan ja muun päivittäi- sen rutiinin muutokset vaikuttavat diabeteksen hoitoon pitkän ajan kuluessa. Lähikuukausina tullaan näkemään runsaasti tutkimuksia koronan ja diabeteksen yhteyksistä.

Veikko Koivisto

1. Hartmann-Boyce, J, Morris E, Goyder C, ym. Diabetes and Covid-19:

risks, management and learnings from other national disasters.

Diabetes Care 2020;43:1695-1703.

RISKIIN VAIKUTTAVAT:

7

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Flunssarokote vähentää diabeetikoiden

kardiovaskulaarikuolleisuutta

AstraZeneca Diabetes

Tieteestä innovaatioihin

Lisätietoja: www.astrazeneca.fi

Viitteet:

1. Kannel WB et al. Am J Cardiol 1974;34(1):29-34;

2. De Boer IH et al. JAMA 2011;305(24):2532-2539 AstraZeneca Oy, AstraZeneca Nordic-Baltic.

Insulin granulae.

Dividing beta cells.

Toimintaamme ohjaa sitoutuminen diabetespotilaiden elämänlaadun parantamiseen tiedevetoisten innovaatioiden ja kasvun kautta.

Sydämen vajaatoiminta ja diabeettinen munuaistauti ovat merkittäviä tyypin 2 diabeetikon komplikaatioita. ^1,2

9

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

Nuorten tyypin 2 diabetes lisääntyy – varhain ilmenevät lisäsairaudet huolestuttavat

LT, apulaisylilääkäri Lastentautien ja

lastenendokrinologian erikoislääkäri Diabetesvastuulääkäri

OYS, Lapset ja nuoret paivi.tossavainen@ppshp.fi

molempia­sukupuolia,­sekä­10–14-­että­15–19-vuotiai- na sairastuneiden ryhmiä ja erityisesti aasialaiseen ja afrikkalaiseen etniseen ryhmään kuuluvia nuoria (1). Tutkimuksessa raportoitiin tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden­lisääntyneen­1,8­%­vuosittain­2002–

2012­ ja­ eniten­ latinalaisamerikkalaisessa­ väestössä.­

Vastaava­luku­tyypin­2­diabeteksessa­oli­4,8­%,­ja­riski­

oli suurin etnisissä ryhmissä, kuten aasialaisessa väes- tössä­ (2).­ Samansuuntaisia­ lukuja­ on­ raportoitu­ eri­

puolilta maailmaa.

FinDM kerää tiedot nuorten diabeteksesta Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastikään jul- kaisema FinDM-tietokannan päivitetty raportti antaa kattavasti nykyhetken tietoa diabeteksesta Suomessa ja yleisesti. Se sisältää myös kuvauksen tietokannan prosesseista ja tilastolukuja diabeteksen lisäsairauk- sista (3).

Tyypin 1 diabetesdiagnoosien määrä on lisäänty- nyt­vakaasti­vuosien­1964–2017­välillä,­ja­tyypin­1­dia- betesta­sairastavia­suomalaisia­oli­vuoden­2017­lopussa­

53­780.­Tyypin­2­diabetesta­sairastavien­henkilöiden­

määrä­on­ollut­jyrkemmässä­nousussa­2000-luvulla­

kuin­sitä­edeltävinä­vuosikymmeninä,­ja­vuoden­2017­

lopussa­heitä­oli­noin­400 000­(3).­

Tyypin­2­diabetekselle­yleisimmin­altistavia­riski- tekijöitä ovat lihavuus ja niukasti liikuntaa sisältävä elintapa. Diabeteksen hoidon kustannukset koostuvat diabeteksen välittömään hoitoon liittyvistä kustan- nuksista, mutta pitkällä aikavälillä etenkin mikro- ja makrovaskulaaristen lisäsairauksien hoidon ja sairaus- lomien kustannuksista. Lisäsairauksien etenemiseen vahvimmin myötävaikuttavat koholla oleva glukoosi- taso ja verenpaine (3).

Ympäristö ja geenit vaikuttavat

Tyypin­2­diabetes­kehittyy,­kun­insuliinin­eritys­ei­riitä­

glukoosiaineenvaihdunnan ylläpitämiseen insuliinire- sistenssin vuoksi; seurauksena on relatiivinen insuliinin puute. Tämä johtaa vähitellen muihin ongelmiin, kuten poikkeavaan rasva-aineenvaihduntaan, verenpaineen

Rekisteritietojen perusteella nuorten tyypin 2 diabetes lisääntyy myös meillä Suomessa, vaikka epidemiasta ei vielä halutakaan puhua. Erityisen huolestuttavaa on, että diabeteksen lisäsairauksia ilmaantuu jo nuorille aikuisille.

Viime vuosikymmenien aikana lasten ylipainoisuus ja lihavuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti lähes epi- demian tavoin. On arvioitu, että esimerkiksi USA:ssa noin kolmasosa lapsista olisi ylipainoisia tai lihavia.

Nuoruusikäisillä­tyypin­2­diabetekseen­sairastuvilla­

potilailla riskitekijät, kuten lihavuus ja lähisukulaisen tyypin­2­diabetes,­ovat­tavallisia.­Ympäristön,­elintapo- jen ja geenien yhteisvaikutus näyttäisi johtavan poik- keavaan glukoosiaineenvaihduntaan yhä nuoremmal- la iällä.

Sekä­tyypin­1­että­tyypin­2­diabeteksen­ilmaantu- vuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vuodes- ta­ 2001­ lähtien­ yhdysvaltalainen­ rekisteripohjainen­

SEARCH­(The SEARCH for Diabetes in Youth) -seu- rantatutkimus­on­keskittynyt­paitsi­tyypin­2­ja­tyy- pin 1 diabeteksen vallitsevuuden ja ilmaantuvuuden raportointiin,­myös­ja­erityisesti­tyypin­2­lisäsairauk- siin­nuorella­aikuisiällä.­Jo­vuosien­2001–2009­välillä­

havaittiin pieni mutta tilastollisesti merkitsevä muu- tos­alle­20-vuotiaana­sairastuneiden­nuorten­tyypin­2­

diabeteksen vallitsevuudessa. Muutos koski yhtä lailla PÄIVI TOSSAVAINEN

nousuun, rasvamaksaan ja esimerkiksi naisilla muna- sarjojen monirakkulaoireyhtymään (polycystic ovary syndrome, PCOS).

Tyypin­2­diabetes­etenee­hyvin­yksilöllisesti,­mutta­

on todettu, että haiman insuliininerityksen vähenemi- nen on jopa nopeampaa nuoruusiällä kuin aikuisiällä sairastuneilla. Keskimäärin nuoret sairastuvat tyypin 2­diabetekseen­noin­13,5­vuoden­iässä;­tytöt­hiukan­

nuorempina kuin pojat, mikä liittyy poikien myöhäi- sempään puberteettiin. On erittäin harvinaista, että tyypin­2­diabetes­todettaisiin­ennen­puberteettia,­sillä­

sairastumisriski lisääntyy fysiologisen insuliiniresis- tenssin lisääntymisen myötä murrosikäisillä erityisesti keskipuberteetissa­(4).­

On­raportoitu,­että­Euroopassa­lähes­puolet­tyy- pin­2­diabetekseen­sairastuneista­nuorista­on­vaikeas- ti lihavia, kun taas Aasian maissa normaalipainoisten osuus on suhteessa suurempi. Sairastumisessa on eroja sukupuolten­välillä.­Yleisesti­tyttöjen­osuus­nuorina­

sairastuneista on suurempi, mutta toisaalta Kiinasta on raportoitu­tyypin­2­diabeteksen­olevan­miehillä­naisia­

yleisempää­(4).­­­

Lapsuusiän lihavuus altistaa sekä lihavuudelle nuoruusiässä­että­tyypin­2­diabeteksen­kehittymisel- le aikuisiässä. Mitä varhaisemmin lapsi alkaa lihoa, sitä todennäköisemmin lihavuus jatkuu nuoruuteen ja­aikuisuuteen­saakka.­Englantilaisessa­ALSPAC­(The Avon Longitudinal Study of Parents and Children)

-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että nuoruusikäisillä, joilla lihavuuden raja oli ylittynyt jo 3,5­ikävuoteen­mennessä,­oli­merkitsevästi­suurem- pi riski olla edelleen lihavia nuoruusiässä ja nuorina aikuisina kuin niillä lapsilla, joilla lihavuuden alku oli ajoittunut­esikoulu-­tai­kouluikään­(5).­

Laajassa suomalais-tanskalaisessa retrospektiivi- sessä­kohorttitutkimuksessa­(n­=­25­283)­voitiin­osoit- taa,­että­suurin­tyypin­2­diabeteksen­riski­oli­niillä,­

jotka olivat olleet lihavia lapsuudesta lähtien­–­tutki- muksessa­seitsemän­vuoden­iästä­(6).­

Laajassa keskieurooppalaisessa monikeskustutki- muksessa­todettiin,­että­lihavilla­lapsilla­(BMI­SDS­2,1­

+/-­0,5)­tyypin­2­diabeteksen­vallitsevuus­oli­1,4­%­(iän­

keskiarvo­12,9­vuotta;­SD­2,7­vuotta).­Tästä joukosta niillä­lapsilla,­joilla­ALAT-arvo­ylitti­arvon­50­U/l,­tyy- pin­2­diabeteksen­riski­oli­lähes­2,5-kertainen­verrat- tuna lapsiin, joilla transaminaasien taso oli normaali.

Lisäksi sairastumisriski näytti olevan tytöillä suurempi kuin pojilla (7). Näin ollen metaboliset tekijät näyttäisi- vät­lisäävän­lihavuuden­yhteydessä­tyypin­2­diabetek- sen riskiä myös lapsilla.

Diagnostiikassa hankaluuksia

Koska­ nuoruusikäisten­ tyypin­ 2­ diabetes­ on­ varsin­

uusi ilmiö, on diagnostiikassa, hoidossa ja seurannassa varmasti paljon haasteita sekä paikallisesti että valta- kunnallisesti. Nuorten diabeteksen diagnostiset kritee-

Kuva: Shutterstock

11

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

rit noudattelevat aikuisina sairastuneiden diagnostisia kriteereitä, ja linjaukset ovat samat kuin diabeteksessa yleisesti­(4).­Yleisesti­nuorten­diabeteksen­diagnostii- kassa on kaksi vaihetta: ensin todetaan diabetes ja sit- ten määritellään diabetestyyppi.

Diagnostiikka tulisi käynnistää silloin, kun yli 10-vuotiaalla­ tai­ puberteetissa­ olevalla­ lapsella­ on­

lihavuuden lisäksi muitakin diabeteksen riskitekijöi- tä, kuten esimerkiksi ensimmäisen asteen sukulaisen tyypin­2­diabetes,­sikiöaikainen­kasvun­hidastuma­ja­

voimakas painon nousu imeväisiän jälkeen tai esimer- kiksi­äidillä­todettu­PCO-syndrooma.­

Diabetekseen kytkeytyvät autovasta-aineet on diagnoosia tehdessä myös muistettava määrittää, kos- ka­jopa­15–40­%:n­nuorista­ja­aikuisista­tyypin­2­dia- betekseen sairastuneista on todettu olevan autovasta- ainepositiivisia. Siten osalla lapsista diabetes saattaa osoittautua­diagnoosivaiheessa­ikään­kuin­tyypin­2­ja­

tyypin 1 diabeteksen välimuodoksi tai yhdistelmäk- si. Nuorilla on tässä tilanteessa useimmiten, ainakin Suomen olosuhteissa, kyse lapsuusaikaisen voimak- kaan painon nousun lisäksi sairastuminen tyypin 1 dia betekseen. Autovasta-ainepositiivisuus ennakoi insuliinihoidon tarvetta varsin pian diagnoosivaiheen jälkeen­etenkin­nuorilla­(4).

Lisäsairaudet erityisesti nuorten uhkana Vaikka­tyypin­2­diabeteksen­vallitsevuus­nuoruusiässä­

on­ollut­esimerkiksi­SEARCH-kohortissa,­kuten­myös­

maailmanlaajuisesti, selvästi pienempi kuin tyypin 1 diabeteksen­(vastaavasti­0,46/1­000;­95­%:n­luottamus- väli­0,43–0,49,­10–19-vuotiaat­vs.­1,93/1­000;­95­%:n­

luottamusväli­ 1,88–1,97,­ 0–19-vuotiaat),­ on­ tyypin­ 2­

diabetesta sairastavien nuorten aikuisten tilanne dia-

beteksen lisäsairauksiin sairastumisen suhteen erityi- sen huolestuttava.

Tyypin­2­diabetesta­sairastavilla­nuorilla­aikuisilla­

esiintyi­SEARCH-kohortin­aineistossa­jopa­kolme­ker- taa enemmän diabeettista munuaissairautta ja kaksi kertaa enemmän verenpainetautia ja perifeeristä neu- ropatiaa kuin tyypin 1 diabetesta sairastavilla keski- määrin 7,9 vuoden diabeteksen keston jälkeen (tauluk- ko) (8). Lisäsairauksien merkkejä voi näin ollen myös nuorilla löytyä jo diagnoosivaiheessa.

ISPAD­(International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes)­on­päivittänyt­lasten­tyypin­2­

diabeteksen­ osalta­ konsensusohjeita­ vuonna­ 2018.­

Ohjeissa suositellaan, että jo diagnoosivaiheessa tutkitaan muun muassa munuaisten albumiinin- eritys, hoidetaan kohonnut verenpaine ja lipiditaso, huomioidaan rasvamaksan ja kohonneiden maksa- arvojen mahdollisuus sekä kuvataan silmänpohjat retino patian seulomiseksi. Lisäksi tarkennetaan jo alku vaiheessa tytöiltä kuukautisanamneesi ja mah- dollinen hyperandrogenismi verinäyttein sekä kar- toitetaan mahdollisia syömishäiriöön tai depressioon liittyviä oireita. Suositus sisältää myös insuliini- ja metformiinihoidon suuntaviivoja ja hoitotasapainon tavoitteet­(4).­

Suunta huolestuttaa myös Suomessa

Yhdysvalloissa­ uutisoitiin­ jo­ muutama­ kymmenen­

vuotta sitten, että lihavuuden ”epidemia” on alkanut aikuisilla, sittemmin epidemia tunnistettiin lapsilla.

Vaikuttaa siltä, että saatamme pian olla lasten ja nuo- ruusikäisten­ tyypin­ 2­ diabetes­ -epidemian­ keskellä­

täällä Suomessakin.

Taulukko. Diabeteksen mikro- ja makrovaskulaaristen lisäsairauksien prevalenssi tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla nuorilla aikuisilla, kun diabeteksen kesto oli keskimäärin 7,9 vuotta SEARCH for Diabetes in Youth Research Group -kohortissa.

Mitattu parametri Tyypin 1 diabetes

n = 1 746; ikä 17,9 v (SD 4,1)

Tyypin 2 diabetes

n = 272; ikä 22,1 v (SD 3,5)

Diabeettinen munuaissairaus 5,8 % 19,9 %

Retinopatia 5,6 % 9,1 %

Perifeerinen neuropatia 8,5 % 17,7 %

Valtimojäykkyys 11,6 % 47,4 %

Hypertensio 10,1 % 21,6 %

Kardiovaskulaarinen

autonominen neuropatia 14,4 % 15,7 %

SD; standardideviaatio. Mukaeltu lähteestä (8).

OYS:n­ lasten­ ja­ nuorten­ diabetespoliklinikan­

uudessa diabetesrekisterissä, johon on kirjattu vuo- desta­ 2017­ alkaen­ kaikki­ potilaat­ (iän­ vaihteluväli­

0–19­vuotta,­sairastumisikä­alle­16­vuotta),­tyypin­2­

diabetesta­ sairastavien­ osuus­ oli­ toukokuussa­ 2020­

kaikista­diabetespotilaista­8/504.­Tyypin­2­diabetek- sen­vallitsevuus­Oulun­alueella­on­noin­8/100­000­alle­

16-vuotiasta­ja­potilaiden­iän­keskiarvo­15,2­vuotta.­

Luultavimmin niiden nuoruusikäisten määrä, joilla on heikentynyt sokerinsieto, on moninkertainen.

Suomessa viime vuosikymmenellä todettiin lasten diabeteskeskuksissa erikoissairaanhoidossa vuosittain muutamia­nuoruusikäisiä­tyypin­2­diabetekseen­sai- rastuneita, kun taakse jäävällä vuosikymmenellä mää- rä on vaikuttanut kasvavan vuosi vuodelta.

Tyypin­2­diabeteksen­kehittyminen­on­ympäristö- tekijöiden ja geenien välistä vuoropuhelua, jossa nuoret saattavat ajautua vähitellen altavastaajiksi sairastumalla aikaisempaa yhä nuoremmalla iällä. Mitä alkava vuo- sikymmen tuo mukanaan? Toivottavasti terveyden- huollossa voimme tarjota entistä parempaa diagnostiik- kaa ja hoitoa kaikille diabetekseen sairastuneille nuorille diabetestyypistä riippumatta.

Tyypin­2­diabetesta­sairastavan­nuoren­hoidon­haastei- na ovat omahoitoon sitoutuminen ja hyvän hoitotasa- painon ylläpito sekä toisaalta alttius sairastua diabetek- sen lisäsairauksiin erityisesti jo nuorella aikuisiällä.

Kirjallisuus

1. Dabelea D, Mayer-Davis EJ, Saydah S, ym. Prevalence of type 1 and type 2 diabetes among children and adolescents from 2001 to 2009. JAMA 2014 May 7;311(17):1778-86.

2. Mayer-Davis EJ, Lawrence JM, Dabelea D, ym. Incidence trends of type 1 and type 2 diabetes among youths, 2002-2012. N Engl J Med 2017 Apr 13;376(15):1419-29.

3. Arffman M, Ilanne-Parikka P, Keskimäki I, ym. FinDM database on diabetes in Finland.Discussion paper 19/2020. Finnish insti- tute for health and wellfare www.thl.fi. 2020.

4. Zeitler P, Arslanian S, Fu J, ym. ISPAD Clinical Practice Consen- sus Guidelines 2018: Type 2 diabetes mellitus in youth. Pediatr Diabetes 2018 Oct;19 Suppl 27:28-46.

5. Hughes AR, Sherriff A, Ness AR, Reilly JJ. Timing of adipo- sity rebound and adiposity in adolescence. Pediatrics 2014 Nov;134(5):e1354-e1361.

6. Bjerregaard LG, Wasenius N, Nedelec R, ym. Possible modifiers of the association between change in weight status from child through adult ages and later risk of type 2 diabetes. Diabetes Care 2020 May;43(5):1000-7.

7. Koutny F, Weghuber D, Bollow E, ym. Prevalence of prediabe- tes and type 2 diabetes in children with obesity and increased transaminases in European German-speaking countries. Analysis of the APV initiative. Pediatr Obes 2020 Apr;15(4):e12601.

8. Dabelea D, Stafford JM, Mayer-Davis EJ, ym. Association of type 1 diabetes vs type 2 diabetes diagnosed during childhood and adolescence with complications during teenage years and young adulthood. JAMA 2017 Feb 28;317(8):825-35.PÄIVI TOSSAVAINEN

Myönteisiä ratkaisuja ravitsemusneuvontaan

Runsaasti aitoja ohjauskeskusteluita,

jotka avaavat havainnollisesti, miten tavoitteellinen

ohjauskeskustelu etenee ja pysyy

myönteisenä.

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa -oppaan ratkaisukeskeinen lähestymis - tapa tarjoaa potilasta arvostavan ja myönteisen keinon ottaa painonhallinta puheeksi vastaanotolla.

• Terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat painonhallinnan kanssa kamppailevia potilaita.

• Oppaan kantavana ajatuksena on jokaisen oikeus päättää omasta syömisestään ja kehostaan.

• Ongelman syiden penko- misen sijaan ohjauksessa keskitytään potilaan onnistu- misiin ja yritetään lisätä niitä.

• Lue oppaasta, miten hyödyntää tuttuja ja hyväksi havaittuja ravitsemusohjauksen apuvälineitä ratkaisukeskeisesti.

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa

• Uudistettu ja täydennetty painos

• Koko: B5, 92 sivua

• Hinta: 12,50 euroa (hintaan lisätään lähetyskulut)

• Lisätiedot ja tilaukset:

• www.diabetes.fi/d-kauppa

Tutustu tuotteisiimme, rekisteröidy asiakkaaksi ja tilaa:

Kirjojen ohjeisiin merkitty energia- ja hiilihydraattisisältö Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €

• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia.

• 225 ohjetta, 157 sivua

• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €

• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta.

• 53 ohjetta, 54 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja kasviksia 28 €

• Kaikille, jotka haluavat siirtää syömisen painopistettä kasvisten suuntaan. Pääruoka- ja jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energia- sisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua

• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 22 €

• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä pehmeitä rasvoja.

Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.

• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua

• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

www.diabetes.fi/d-kauppa

Helppoa halpaa hyvää

– kaikkina vuodenaikoina 24,50 €

• Hyviä arkiruokia edullisesti ja näpertelemättä. Näillä ohjeilla kehnokin kokki onnistuu.

• 69 vuodenajan mukaan ryhmiteltyä ruokaohjetta, 106 sivua

• Koko A5, kierresidonta

Diabetesliiton keittokirjat

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Nuoren ylipainoon tai lihavuuteen on usein vaikea puuttua. Aihe on herkkä, ja siihen liittyy syyllisyyttä ja häpeää. Tässä artikkelissa pohditaan nuoren ylipai- noon liittyviä psykologisia tekijöitä ja mahdollisuuk- sia tukea motivaatiota painonhallinnassa psykologisin keinoin. Tieto ei ole sama kuin toiminta, eivätkä pel- kät neuvot tai ohjaus useinkaan riitä onnistuneeseen muutokseen. Tunteiden hyväksymisestä, sallivuudesta ja joustavuudesta tiedetään olevan apua.

Iina Alho

PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi, tohtoriopiskelija

Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lastentaudit

Tiedon puute lihavuuden haitoista ei useimmiten ole nuorten ongelmana sen enempää kuin aikuistenkaan. Nuori tarvitsee tukea omien tunteidensa hyväksy miseen, joustavan asenteen opetteluun itseä kohtaan ja maltillisten tavoitteiden asettamiseen.

Psykologin näkökulma nuoren lihavuuteen:

Miten päästä ”ihan sama”- ja ”en tiiä”

-vastauksia syvemmälle?

IINA ALHO

Kuva: Shutterstock

Psykologi Iina Alho työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

lastentautien poliklinikalla ja valmistelee nuorten diabetekseen liittyvää

väitös kirjaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisista menetelmistä diabetesta sairastavien nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

15

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

kohtaavan syrjintää ja epäluuloja, ja painoon saattaa liittyä stigmaa (3).

Leimaamisella on havaittu olevan yhteyttä ongel- malliseen syömiskäyttäytymiseen ja syödyn määrän lisääntymiseen sekä kielteisiä vaikutuksia psyykkiseen ja­somaattisen­terveyteen­(4).­Tämä­näkyy­myös­käy- tännön työssä lastentautien psykologin vastaanotolla.

Monet ylipainoset tai lihavat lapset ja nuoret tuovat esiin kokeneensa painoonsa liittyvää kiusaamista ja rajuakin arvostelua sekä omien ikätovereidensa, mutta yllättävää kyllä, myös vieraiden aikuisten taholta. Kesä- aikaan esimerkiksi uimarannalle meno saattaa olla liha- valle nuorelle ylivoimaista, vaikka juuri uinti olisi se ainoa mieleinen liikuntalaji, jota hän haluaisi harrastaa ja jonka hän kokisi terveydelleen hyödylliseksi.

Miten ottaa ylipaino puheeksi nuoren kanssa?

Nuoren ylipainon puheeksi ottaminen terveydenhuol- lossa voi tuntua vaikealta, vaikka terveyshyödyt asian esille ottamista puoltavat. Tilannetta saattaa vaikeut- taa­lisäksi­nuoren­diabetes­–­tiedetäänhän,­että­hiili- hydraattien tarkkailu saattaa altistaa syömishäiriöille.

Puheeksi­ottaminen­ei­ole­helppoa,­mutta­kunnioituk- sella, hyvällä yhteistyöllä ja avoimilla kysymyksillä pääsee parhaiten alkuun (taulukko 1, sivu 17). Tärkeää on välttää syyllistämistä.

Käypä hoito -suositusten mukaan lasten ja nuorten lihavuuden puheeksi ottamisessa ovat tärkeitä seuraa- vat­tekijät:­1)­sensitiivisyys­ja­myönteisyys,­2)­hyvän­

yhteistyön luominen, 3) yhdessä ase- tetut­tavoitteet,­4)­maltillisiin­muu- tostavoitteisiin­ohjaaminen­ja­5)­per- heen valmiuksien, voimavarojen ja tarpeiden huomioiminen tavoitteita sovittaessa. Nämä samat kohdat sopi- vat yhtä lailla terveen kuin diabetesta sairastavan nuoren aikuisen kanssa työskentelyyn ja avuksi asian puheeksi ottamiseen.

Hyvän yhteistyön ja kontaktin luominen on tärke- ää, jotta usein vaikeaksi koettua asiaa päästään rehel- lisesti­käsittelemään.­Erityisesti­nuorten­kanssa­on­tär- keää luoda hyvä, rehellinen ja arvostava kontakti, jotta päästään lähemmäksi nuoren omaa kokemusmaailmaa ja ”ihan sama”- ja ”en tiiä” -vastauksia syvemmälle.

Usein hyvät avoimet kysymykset auttavat asian puheeksi ottamisessa. Tärkeää on, että kiireiseltä vas- taanotolta löytyy aikaa nuoren kuuntelemiseen. Kiirei- sessä ilmapiirissä tuskin kukaan haluaa puhua vai ke- asta asiasta. Tärkeää on myös, että koko perheen tilanne otetaan huomioon, etenkin jos nuori asuu kotona.

Lihavuuden syyt syvällä

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet maailmanlaajuisesti.

Yli­12-vuotiaista­lapsista­joka­neljäs­poika­ja­joka­vii- des­ tyttö­ on­ ylipainoinen.­ Ylipainon­ ja­ lihavuuden­

yleistymiseen ovat vaikuttaneet elintason nousu sekä elinympäristön ja elintapojen muutos lihomista edis- täväksi. Nuoruusiässä lihavuus on usein jo pitkään jatkunut ongelma: äidin raskauden aikainen lihavuus ja useat siihen liittyvät häiriöt edistävät syntyvän lapsen lihomistaipumusta. Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään (1).

Lapsen ja nuoren ylipainoon vaikuttaa perinnöl- lisyys.­ 80­ %:lla­ vaikeasti­ lihavista­ lapsista­ ainakin­

toinen vanhempi on ylipainoinen. Myös erot tempe- ramentissa ja aktiivisuudessa vaikuttavat energian kulutukseen.­Perheen­syömismallit­ja­liikkumistavat­

ovat luonnollisesti suuressa roolissa nuoren painonhal- linnan kannalta. Vanhempien tapa suhtautua ruokaan muun muassa tunnesäätelyn keinona, tapana lohdut- taa tai palkita, siirtyy helposti lapselle. Mitä vanhempi nuori on kyseessä, sitä enemmän hän voi tietysti itse määrittää omia elämäntapojaan, mutta tottumuksia on usein vaikea muuttaa.

Ongelmat kasaantuvat

Ylipainoisilla­ja­lihavilla­nuorilla­on­lukuisia­terveys- riskejä verrattuna normaalipainoisiin ikätovereihinsa.

Kouluterveyskyselyn­2017­mukaan­ylipainoiset­nuoret­

kokivat terveydentilansa keskin- kertaiseksi tai huonoksi yleisem- min kuin normaalipainoiset ikä- toverinsa.

Ylipainoiset­ nuoret­ rapor- toivat useammin päivittäisistä oireista, niska- tai hartiakivuista

tai psyykkisestä oirehdinnasta (muun muassa ahdis- tus- ja masennusoireita). He kokivat harvemmin tyyty- väisyyttä elämäänsä ja yleisemmin yksinäisyyttä kuin samanikäiset­normaalipainoiset­nuoret.­Ylipainoiset­

nuoret kokivat myös useammin kiusaamista ja seksu- aalista­häirintää­(2).­

Syyllisyys ja häpeä verottavat voimia

Nuori tietää useimmiten itsekin, että ylipainoon liittyy lukuisia terveysriskejä. Usein ylipainoon tai lihavuu- teen liittyy myös häpeän tunteita ja syyllisyyttä. Tyy- tymättömyys omaan kehoon on ylipainoisilla nuorilla varsin­yleistä.­Painonhallinta­saattaa­vaikeutua,­ellei­

suhde omaan kehoon ole arvostava. Lihavien tiedetään

Vanhempien tapa suhtautua ruokaan muun muassa tunnesäätelyn keinona, tapana lohduttaa tai palkita,

siirtyy helposti lapselle.

VAPAA

NUKKUMAAN ILMAN LANSETTEJA

Sensoroiva glukoosiseurantajärjestelmä, joka antaa glukoosilukemat päivin ja öin enintään 14 vuorokauden ajalta – nyt mukana valinnaiset matalan ja korkean glukoosin hälytykset.

1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte, jos glukoosin hälytykset tai -lukemat eivät vastaa oireita tai odotuksia. 2. Sensorin skannaamiseen ei tarvita lansetteja.

©2020 Abbott. FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta.

Tuotekuvia käytetään vain havainnollistamistarkoitukseen, eikä niissä ole todellisia potilaita tai potilastietoja. Tuotteiden saatavuus vaihtelee maakohtaisesti. ADC-18461 v1.0 01/20.

Abbott Oy, Diabetes Care - Linnoitustie 4 - 02600 Espoo. Puh: 0800 555 500

Nyt FreeStyle Libre 2 -järjestelmän valinnaiset glukoosin hälytykset, ilman sormenpäämittauksia¹

17

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

Painonhallinnan psykologiaa

Joskus­ mielenterveysongelmat,­ kuten­ masennus,­

ahdistus tai syömishäiriöt, voivat olla ylipainon taus- talla. Ahdistus ja alakuloinen mieliala voivat vaikuttaa ruokahaluun sekä ruokavalintoihin ja vähentää fyysis- tä aktiivisuutta entisestään. Näiden häiriöiden hoito on tärkeää, jotta nuorella olisi painonhal-

lintaan voimia.

Joskus­nuoren­ylipainon­taustalla­

saattaa olla tunnesyömistä. Tunne- syömisellä tarkoitetaan sitä, että eri- laiset negatiiviset tunteet ja tilanteet

johtavat­lisääntyneeseen­syömiseen­(5).­Taustalla­voi­

olla monia tekijöitä: syöminen voi olla keino säädellä negatiivisia tunteita tai nälän ja negatiivisiin tunteisiin liittyvien fysiologisten tilojen erottaminen voi olla vai- keaa. Syömistä ei ohjaa nälkä, vaan halu lohduttautua, palkita itseään ja vastata negatiivisiin tuntemuksiin.

Tunnesyöminen on seurausta vaikeiden tunteiden vält- telystä tai tunteiden hallitsemisyrityksistä. Tutkimuk- sissa on havaittu, että tunnesyöminen on yleisempää masennusoireista kärsivillä. Lapsilla tunnesyömistä on harvemmin, mutta se yleistyy nuoruusiässä ja aikui- suudessa.

Tärkeää olisi myös tunnistaa syömiskäyttäytymi- sen opitut nälkäreaktiot: halun ja nälän tunteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi tiettyyn paikkaan, tilantee- seen, aikaan tai tunnetilaan. Olemme ”oppineet” tule- maan­nälkäiseksi­tietyissä­paikoissa­tai­tilanteissa­(6).­

Esimerkiksi­tietokoneella­pelaamiseen­saattaa­liittyä­

karkkipussin avaaminen tai elokuvan katsomiseen herkuttelu.

Nuorille sosiaaliset suhteet ja tilanteet ovat tärkei- tä. Sosiaalinen paine tietynlaiseen käyttäytymiseen voi olla kova, ja aikuisen ohje välttää tiettyjä tilanteita voi

olla lähes mahdoton toteuttaa. Monesti esimerkiksi yläkouluikäisten yhteisistä kaupparetkistä välitunnilla voi olla vaikea kieltäytyä, koska nuori haluaa kuulua porukkaan.

Syömiseen johtavien vihjeiden, tunteiden ja tilan- teiden huomaaminen auttaa syömisen hallintaa. Nuo- ren kanssa olisi tärkeää miettiä jo etukäteen hyviä kei- noja toimia edellä mainituissa tilanteissa tai silloin, kun hän tunnistaa edellä kuvattuja tunteita.

Riskejä turha korostaa

Kuten edellä on kerrottu, nuoret tiedostavat usein var- sin­hyvin­ylipainon­mukanaan­tuomat­riskit.­Riskien­

korostaminen ei yleensä auta muuttamaan terveys- käyttäytymistä, vaan se voi päinvastoin lisätä ahdis- tusta ja sitä myöten heikentää omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista.

Psykologin­ vastaanotolla­ nuoret­ osaavat­ lähes­

poikkeuksetta kertoa, mitä riskejä ylipainolla heidän terveydelleen on. Usein nuoret myös kokevat, että heil- lä on terveellisistä elintavoista paljon tietoa tai että he

osaavat sitä kysyä tai etsiä. Monesti nuo- ret osaavat itsekin pukea sanoiksi ongel- mansa: ”Tietoa kyllä on, mutta kuinka saisin tehtyä muutoksia käytännössä?”

Motivoiva haastattelu on useissa tutkimuksissa hyväksi havaittu mene- telmä terveyskäyttäytymisen muutoksiin motivoimi- sen tueksi. On tärkeää keskustella ylipainosta toivoa antaen ja syyllistämistä välttäen. Hyviä kysymyksiä aloittaa keskustelu nuoren kanssa painoon liittyen voisi olla vaikkapa: ”Mitä itse ajattelet painostasi?” tai

”Millaisia ajatuksia sinulla on siitä, että painoa on nyt tullut­lisää?”­Painon­puheeksi­ottaminen­nuoren­kans- sa vaatii herkkyyttä ja kykyä lukea tilannetta. Väärän- laisesta puuttumisesta voi olla haittaa minäkuvalle ja syömiskäyttäytymiselle (7).

Asettakaa tavoitteet yhdessä

Painonhallinnan­tavoitteet­on­tärkeää­asettaa­nuoren­

kanssa yhdessä. Mikä on tälle nuorelle realistista, mikä mahdollista, mitä nuori itse ajattelee mahdolliseksi toteuttaa? Apuna voi käyttää tikapuukuviota (kuva 1, sivu 18), johon nuori itse asettaa askeleet, joita pitkin voisi päästä tavoitteeseensa.

Yhtä­tärkeää on huomata nuoren omat voimavarat painonhallintaan.­Jos­tuntuu,­että­muuta­kuormitusta­

on elämässä liikaa eikä painonhallintaan riitä voima- varoja, löytyisikö edes jokin pieni asia, johon hän jaksaisi sitoutua?­Joskus­nuori­jää­kokonaan­yksin­asian­kanssa,­

Olemme ”oppineet”

tulemaan nälkäiseksi tietyissä paikoissa tai

tilanteissa.

• Vältä syyllistämistä.

• Suhtaudu kunnioittaen.

• Ole empaattinen.

• Kysy avoimia kysymyksiä.

• Keskity siihen, mikä on nuorelle itselleen tärkeää ja merkityksellistä – löytyisikö näistä pohjaa motivaatiolle?

• Keskity onnistumisiin.

• Muista tavoitteiden realistisuus nuoren näkö- kulmasta.

• Auta nuorta löytämään omat vahvuutensa.

Taulukko 1. Tärkeitä huomioita painosta puhuttaessa.

VAPAA

NUKKUMAAN ILMAN LANSETTEJA

Sensoroiva glukoosiseurantajärjestelmä, joka antaa glukoosilukemat päivin ja öin enintään 14 vuorokauden ajalta – nyt mukana valinnaiset matalan ja korkean glukoosin hälytykset.

1. Sormenpäästä on otettava pistonäyte, jos glukoosin hälytykset tai -lukemat eivät vastaa oireita tai odotuksia. 2. Sensorin skannaamiseen ei tarvita lansetteja.

©2020 Abbott. FreeStyle, Libre, ja siihen liittyvät tavaramerkit eri lainkäyttöalueilla omistaa Abbott Diabetes Care Inc. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta.

Tuotekuvia käytetään vain havainnollistamistarkoitukseen, eikä niissä ole todellisia potilaita tai potilastietoja. Tuotteiden saatavuus vaihtelee maakohtaisesti. ADC-18461 v1.0 01/20.

Abbott Oy, Diabetes Care - Linnoitustie 4 - 02600 Espoo. Puh: 0800 555 500

Nyt FreeStyle Libre 2 -järjestelmän valinnaiset glukoosin hälytykset, ilman sormenpäämittauksia¹

10936_Abbott_FSL 2 consumer annonce_FI_A4_06_180220_mh_PRESS.indd 1

10936_Abbott_FSL 2 consumer annonce_FI_A4_06_180220_mh_PRESS.indd 1 18/02/2020 12.3218/02/2020 12.32

jos­perheen­tilanne­on­vaikea.­Joskus­on­todettava,­että­

ensin on hoidettava muita asioita ja sosiaalisista tilan- netta ennen kuin painonhallinta tulee ajankohtaiseksi.

Joustava asenne auttaa

Syömisen joustavan rajoittamisen on havaittu olevan yhteydessä painonpudotukseen ja sen tuloksen yllä- pitämiseen sekä henkisen hyvinvoinnin paranemiseen.

Sen sijaan tiukan rajoittamisen ei ole havaittu tukevan painonpudotuksen onnistumista (8).

Psykologinen­ joustavuus­ on­ keskeinen käsite hyväksymis- ja omistautumisterapiassa (HOT).

Hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä on käytetty onnistuneesti niin painonhallinnassa (9) kuin monien muidenkin terveysongelmien, kuten krooni- sen­kivun­(10)­ja­diabeteksen­(11),­hoidossa­sekä­lii- kunnallisen­aktiivisuuden­lisäämisessä­(12).­

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kehi- tetty auttamaan ihmistä elämään täysipainoi sem- min­omien­arvojensa­mukaista­elämää­(6).­Se­opet- taa yksilöitä käsittelemään ajatuksiaan ja tunteitaan siten, että se edistää hyvinvointia. Työskentelyllä ei yritetä muuttaa tai poistaa kielteisiä ajatuksia, vaan tavoitteena on yksilön psykologisen joustavuuden lisääntyminen.­Psykologisen­arvokeskustelun­avulla­

voi selventää asiakkaan kanssa, mitä hän todella halu-

aa ja miksi ja ovatko painonhallintaan liittyvät teot sopusoinnussa hänen omien arvojensa kanssa.

Käytännön työskentelyssä olen huomannut, että nuoret lähtevät hyvin arvokeskusteluihin mukaan ja pitävät niitä mielekkäinä. Apuna voi käyttää erilai- sia arvokortteja tai harjoituksia, joissa mietitään omia arvoja ja sitä, kuinka paljon on valmis tekemään nii- den saavuttamiseksi. Tässä on tärkeää olla tarkkana, että arvot ovat todella nuoresta itsestään lähtöisin, eivät ammatti laisen hyväksi kokemia arvoja. Sopivia keskusteluun johdattavia kysymyksiä voisivat olla vaikkapa: ”Millainen on hyvä elämä sinun mielestäsi, mitä se sisältää?” tai ”Miten terveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä siihen, mitä sinä pidät tärkeänä?”

Tärkeää on pohtia, mitä muutos tarkoittaa nuoren jokapäiväisessä arjessa: ”Mikä olisi se pienin teko, joka edistäisi juuri minulle merkityksellistä elämää?” Usein muutosta yritetään tehdä liian isoin askelin tai keinoil- la, joiden ylläpitäminen on vaikeaa omassa arjessa.

Kun elämänmuutos etenee tarpeeksi pienin askelin, uudet elämäntavat pysyvät paremmin.

Kirjallisuus

1. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutki- jat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki 2020 (viitattu 23.7.2020).

2. Mäki P, Hedman L, Oksanen J, ym. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia.

Tutkimuksesta tiiviisti 29, elokuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

3. Øen G, Kvilhaugsvik B, Eldal K, ym. Adolescents’ perspectives on everyday life with obesity: a qualitative study. International Jour- nal of Qualitative Studies on Health and Well-being 2018;13:1.

4. Vartanian LR, Porter AM. Weight stigma and eating behavior: A review of the literature. Appetite. 2016; 102:3-14.

5. Konttinen H. Syömiskäyttäytymisen psykologia. Kirjassa: Sinikallio S. toim. Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS Kustannus, 2019, s. 248-276.

6. Lappalainen R, Lappalainen P. Painon ja mielen psykolo- giaa. Hyväksymis- ja omistautumisterapia & kognitiivinen käyttäytymisterapia painonhallinnassa. Ohjaajan opas. Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos, Tampere 2010.

7. Anglé, S. Piilevän motivaation jäljillä. Ratkaisukeskeinen elämäntapojen ja painonhallinnan ohjaus. Suomen Lääkärilehti 2010;34:2691–2696.

8. Sairanen E. Behavioral and psychological flexibility in eating regulation among overweight adults. Jyväskylä studies in educati- on, psychology and social research 2016 (554).

9. Tapper K, Shaw C, Ilsley J, ym. Exploratory randomized cont- rolled trial of a mindfulness-based weight loss intervention for woman. Appetite 2009;52:396-404.

10. Dahl J ja Lundgren T. Living beyond your pain. Using acceptance and commitment therapy to ease chronic pain. New Harbinger Publications Inc. 2005.

11. Gregg JA, Callaghan G, Hayes S, ym. Improving diabetes self- management through acceptance, mindfulness and values: a randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology 2007;2:336-434.

12. Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A, ym. Towards a physically more active lifestyle based on one’s own values: the results of a randomized controlled trial among physically inactive adults. BMC Public Health 2015;15:260.

Realististen tavoitteiden asettaminen

Kirjoita tikapuiden ylimmälle askelmalla tavoite, jonka haluat saavuttaa puolen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kirjoita alhaalta ylöspäin askelmille konkreettisia tekoja kohti tavoitettasi.

Iina Alho

Kuva: Kimmo Jalava

Kuva Kimmo Jalava

Realististen tavoitteiden asettaminen Kirjoita tikapuiden ylimmälle askelmalle tavoite, jonka haluat saavuttaa puolen vuoden kuluttua.

Tämän jälkeen kirjoita alhaalta ylöspäin askelmille

konkreettisia tekoja kohti tavoitettasi.

Novo Nordisk

Mobiilihiilihydraattikäsikirja

HELPPO MOBIILIAPPLIKAATIO!

Tekninen toteutus Into-Digital Oy (into-digital.fi)

Lisätietoa ja linkit kotisivuillamme:

novonordisk.fi

Ladattavissa puhelimiin maksutta Google Play ja App Store -sovelluskaupoista.

Hakusana:

Novo Nordisk

FI20DI00009-0220

Sovellus hiilihydraattien arviointiin ruokailuhetkiesi avuksi.

Tukee elämää diabeteksen kanssa.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren siirtyminen aikuisten terveyspalvelujen piiriin on tärkeä etappi omahoitoon kasvamisessa. Se on suunniteltava huolellisesti, jottei hoitotasapaino

heikkenisi herkässä elämänvaiheessa edes tilapäisesti. Kirjoittajat selvittivät, millaisin keinoin lasten ja nuorten hoitopaikat vastaavat vaativaan tilanteeseen.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren hoidon siirto aikuisten terveydenhuoltoon

Tyypin­1­diabetesta­sairastaa­noin­6­000­suomalaista­las- ta ja nuorta. Heistä useampi sata kasvaa aikuisuuden kynnykselle joka vuosi, mikä tarkoittaa hoito paikan vaihtumista lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten ter- veydenhuoltoon. Tyypin 1 diabetesta sairastava nuori elää samaan aikaan elämänvaihetta, johon liittyvät itse- näistyminen sekä fyysinen ja henkinen kasvu. Herkkä elämänvaihe, vaikea pitkäaikaissairaus ja omahoitoon kasvamisen tavoite haastavat niin nuoren, hänen per- heensä kuin hoitohenkilökunnankin. Nuoren näkökul- masta pitkäaikaissairauden hyvä hoito ja omassa elä- mässä tärkeiksi koetut asiat joutuvat usein vastakkain.

Kansainvälinen lasten ja nuorten diabetesyhdistys (ISPAD)­sekä­Amerikan­diabetesjärjestö­(ADA)­suo- sittelevat systemaattista siirto- eli transitio-ohjelmaa hoitopaikan siirtyessä lastentaudeilta aikuispuolelle (1,2).­Moniammatillisen,­tyypin­1­diabetesta­sairasta- vien nuorten hoitoon erikoistuneen työryhmän tulee hoitaa tähän ikäryhmään kuuluvia. Transitiomallin tulee olla tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen, jotta nuoren kasvaminen tyypin 1 diabetesta sairasta- vaksi aikuiseksi tapahtuisi turvallisesti. Tavoitteena on välttyä siirtoon liittyvältä hoitotasapainon huononemi-

Valtakunnallinen kyselytutkimus

LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi

Lasten ja nuorten klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala antti.saari@kuh.fi

LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Lastentautien vastuualue Tampereen yliopistollinen sairaala

LL, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi

Lastentautien vastaanotto Mikkelin keskussairaala

ANTTI SAARI PÄIVI KESKINEN PÄIVI NYKÄNEN

selta ja siirron jälkeiseltä hoidon sirpaloitumiselta eri hoitopaikkoihin.

Transitioon osallistuvien moniammatillisten työ- ryhmien tulee ymmärtää nuorten hoitamiseen liittyvät erityispiirteet ja hoitopaikkojen erilaiset olosuhteet.

Suositeltava transitioikä vaihtelee nuoren yksilöllisten valmiuksien ja hoitopaikkoihin liittyvien tekijöiden mukaan. Nuoren sopeutumisesta siirtoon huolehditaan valmistautumalla siihen hyvissä ajoin. Näin voidaan varmistaa, että nuorella on riittävät omahoidon valmi- udet, että hän ymmärtää hoitomuotonsa vaatimukset ja hoitotasapainon merkityksen sekä tiedostaa aikuisuu- teen liittyvät vastuut, velvollisuudet ja oikeudet.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten transitio- malleista ja transition onnistumisesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Lisäksi puuttuu kansallinen suositus siirron järjestämisestä. Tämän vuoksi teimme valta- kunnallisen kyselyn kaikille tyypin 1 diabetekseen sai- rastuneita hoitaville lastentautien poliklinikoille Suo- messa.­Kysely­perustui­ISPAD:n­ja­ADA:n­suosituksiin­

transitiosta­(1,2).­Kyselyn­tulokset­esiteltiin­alan­val- takunnallisessa­koulutustapahtumassa­Pediatrisessa­

diabetesklubissa­tammikuussa­2020.

Aineisto ja tulokset

Kyselytutkimuksen­vastaukset­saatiin­21­poliklinikalta,­

joiden­hoidossa­oli­yhteensä­4­321­tyypin­1­dia­betesta­

sairastavaa­lasta­tai­-nuorta.­Jokainen­yliopisto­sairaala­

lähetti vastauksensa. Ne hoitivat noin puolet kaikista kyselytutkimuksen potilaista. Lisäksi vastaukset saatiin lähes jokaisesta keskus- ja aluesairaalasta, jotka hoitivat kumpikin­noin­neljäsosan­diabeetikoista(kuva­1,­sivu­22).­

Potilaita­hoitopaikoissa­oli­keskimäärin­200;­viidessä­vas- tanneessa­yksikössä­oli­seurannassa­yli­300­ja­kuudessa­

alle­100­potilasta.­Nuorten­keskimääräinen­transitioikä­oli­

17­vuotta,­ja­transitio­vaihteli­15:n­ja­19­ikävuoden­välillä.

21

Diabetes ja lääkäri syyskuu 2020

Tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia hoitaa Suo- messa aina moniammatillinen työryhmä, mutta ryh- mien kokoonpanossa on isoja alueellisia eroja (kuva 2,­sivu­22).­Jokaisessa­yliopistosairaalassa­oli­vähin- tään yksi lastenlääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityis pätevyys. Neljässä viidestä yliopistosairaalasta oli myös dia beteksen hoitoon erikoistunut lasten sai- raanhoitaja. Vastaavasti seitsemässä yhdeksästä kes- kussairaalasta ja puolessa aluesairaaloista lääkärillä oli diabeteksen hoidon erityispätevyys. Kaikissa kes- kus- ja aluesairaaloissa oli dia-

beteksen hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja.

Moniammatilliseen työ- ryhmään kuului käytännössä aina­ravitsemusterapeutti­(95­

% hoitopaikoista) ja hieman harvemmin sosiaalityönte- kijä (81 % hoitopaikoista).

Muiden erityistyöntekijöiden määrä vaihteli selvästi enemmän. Kaikissa yliopistosairaaloissa työskenteli kuntoutusohjaaja ja vähintään yksi mielenterveysalan ammattilainen (lasten- tai nuorisopsykiatri, lasten- psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi). Alue- tai keskussairaaloista­seitsemässä­kuudestatoista­(44­%)­

oli kuntoutusohjaaja ja vastaavasti vain kuudessa (38

%)­oli­mielenterveysalan­ammattilainen.­Yksittäisiin­

työryhmiin kuului myös jalkojenhoitaja, fysioterapeut- ti tai perheterapeutti.

Transitio aikuispuolelle hoidettiin käytännössä joko erillisellä siirtopoliklinikkakäynnillä tai lähet- teellä jatkohoitopaikkaan. Hoitopaikalla, sen koolla tai siirtoiällä ei näyttänyt olevan vaikutusta transitio- malliin. Vain yhdellä paikkakunnalla oli käytössä eril- linen nuorten transitiopoliklinikka. Transitioon alettiin valmistautua yleensä vähintään vuosi ennen oletettua siirtoikää, ja keskussairaaloissa valmistautuminen alkoi useimmiten muita sairaaloita aiemmin. Siirto aikuispuolelle pyrittiin tekemään aina samalla tavalla, mutta vain yhdeksässä hoitopaikassa eli alle puolessa siirtoon liittyvät asiat kirjattiin systemaattisesti. Tämä- kin tapahtui useammin keskussairaalassa kuin muissa sairaaloissa.

Hieman yli puolet hoitopaikoista ilmoitti transition onnistuvan hyvin, ja vajaa puolet kertoi sen onnistuvan kohtalaisesti. Lisäksi noin kolme neljästä arvioi nuorten omahoitovalmiudet hyviksi transition jälkeen. Kukaan ei ilmoittanut niitä erinomaisiksi. Keskussairaalat kokivat transition onnistuvan keskimäärin parem- min ja vastaavasti myös nuorten omahoidon valmiu-

det­yleisemmin­paremmiksi­(kuva­3,­sivu­22).­Oma- hoitoon liittyviä valmiuksia arvioitiin systemaattisesti kirjaamalla kuitenkin vain yhdeksässä hoitopaikassa.

Lisäksi kukaan ei ilmoittanut keräävänsä systemaattis- ta palautetta potilailta transition onnistumisesta.

Valtaosa hoitopaikoista antoi ohjausta ammatin- valintaan liittyvissä asioissa transitiovaiheessa. Lisäksi lähes kaikki perehdyttivät potilaansa ajo- ja seksuaali- terveyteen sekä päihteiden käytön haitallisuuteen.

Asepalveluksesta keskusteltiin noin puolessa hoito- paikoista, mutta vain kahdessa hoitopaikassa kirjoitettiin kai- kille nuorille todistus verotuk- sen invalidi vähennystä varten.

Transition jälkeen hoitopai- kat eivät käytännössä tienneet, miten siirto aikuispuolelle oli onnistunut, eikä potilaiden myöhemmästä hoitotasapai- nosta ollut mitään tietoa. Oman ilmoituksen perus- teella vain yksi hoitopaikka seurasi systemaattisesti siirtyneiden potilaiden vaiheita ja tiesi heidän hoitota- sapainonsa kaksi vuotta transition jälkeen.

Pohdintaa

Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren siirtyminen lastentautien puolelta aikuisten hoitojärjestelmään sujuu Suomessa pääasiassa hyvin. Kyselytutkimuksen perusteella moniammatillisten työryhmien ammatti- taito on erinomainen, ja valmistautuminen transitioon ja transitiovaiheen hoito tapahtuvat kansainvälisten suositusten­mukaisesti.­Potilaita­hoitavien­työryhmi- en kokoonpanossa ja transitiomalleissa on kuitenkin isoja­eroja.­Yhtenäiset­ja­systemaattiseen­kirjaamiseen­

perustuvat transitiomallit käytännössä puuttuvat.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren transitio tulee hoitaa moniammatillisen työryhmän yhteis työllä (1,2).­ Kyselytutkimuksen­ perusteella­ siirtovaiheen­

toteuttavat lähes poikkeuksetta tyypin 1 diabeteksen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit ja sairaan- hoitajat kaikkialla Suomessa. Lisäksi työryhmissä työs- kentelee ilahduttavan usein sekä ravitsemusterapeutti että sosiaalityöntekijä. Toisaalta voidaan kysyä, onko oikein, että kaikissa hoitopaikoissa ei ole aina käytettä- vissä näiden tärkeiden ammattilaisten osaamista.

Yllättävän­usein­moniammatillisista­työryhmistä­

puuttuu myös kuntoutusohjaaja ja mielenterveys- alan ammattilainen. Tämä ei tarkoita, etteikö heidän palvelujaan olisi tarvittaessa saatavilla, mutta transi- tion laadun kehittämiseksi heidän osallistumisensa

Tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia hoitaa Suomessa aina moniammatillinen työryhmä, mutta ryhmien kokoonpanossa

on isoja alueellisia eroja.