Apteekkipalvelua Saarijärvellä 120 v. · DIGI

Puukkojunkkarikauden päätyttyä myös Matti ja Kitti pikkuhiljaa rau­

hoittuivat, vaikka pienempiä tappeluja edelleen kävivätkin. Matti eleli loppu­

elämänsä Pyykkilän torpassa. Noin vuosi ennen kuolemaansa 65 -vuotiaa­

na Matti rupesi Jyväskylän markki­

noilla kortteeripaikassaan "isottele- maan”, jolloin Mutkanmäen Jussi löi häntä peloissaan puukolla. Tuohon Matti ei vielä kuollut, mutta ei myös­

kään täysin tointunut, vaan sairasteli loppuelämänsä Pyykkilässä, jonne

hän kuoli 14.5 1909. Kitti kierteli van­

hoilla päivillään kesäisin omilla ret­

killään, mutta talvisin hän asui Saari­

järvellä. Kierrellessän Kitin tiedettiin olleen töissä mm. Kannaksella rauta­

teillä ja Kuusamossa liippatehtaalla.

Vuodesta 1924 lähtien vuosikymme­

nen loppuun hänen ”kortteeripaikkan- sa” talvisin oli Pihkaporissa. Vuonna 1930 hänestä tuli "kunnan hoidokas Kolkanlahden vaivaistaloon”, jonne Kitti kuoli 18.2.1931 'Vanhuuteen naimattomana 80-vuotiaana vanhuk­

sena”. Samulilla oli Hietalan torppa sekä mylly Hietamankoskessa, mitkä hän myi, ja osti Oittilan tilan vuonna 1896. Loppuelämänsä Samuli viljeli Oittilaa ja kuoli ahdistukseen 31.7.1913. Oskari jatkoi kiertelyään edelleen vanhoilla päivilläänkin. Vi­

rallisesti hän asui itsellisenä Samulin luona Oittilassa, ettei häntä voitu syyt­

tää irtolaisuudesta. Oskari kuoli ”van- huuteen” 30.12.1925.

/ { i l v a . K i n n u n e n a p t e e k k a r i

jlpteekkipabehia Saarijäivellä 120 v.

Apteekin hyllyltä on löytynyt lääke sairauksiin ja särkyyn .jo 300 vuoden ajan.

Maamme ensimmäiset apteekit pe­

rustettiin vuonna 1689 Turkuun ja Viipuriin. Ennen apteekin perustamis­

ta paikkakunnalle sairauksien paranta­

minen perustui pääasiassa perimätie­

tona kulkeneeseen kansanlääkintään.

Sekä ihmisiä, että eläimiä parannettiin luonnon yrttien voimalla ja tutkimus on usein joutunut ihmettelemään, kuinka oppimattoman kansan tiedot ja taidot vuosisatojen kuluessa olivat oh­

jautuneet oikeisiin uomiin.

Kuuluisa noita ja parantaja oli Lanneveden Kyyrän Jussi. Jussin lääkkeissä oli paljon tavanomaisia luonnonaineita, mutta myös oudompia

"rohdoksia”, kuten ruumiinmultaa hautausmaalta.

Varsinkin itseoppineena eläinlää­

kärinä tuli aikanaan kuuluksi Tollon Jussi Kekkilästä. Hän yritti hankkia kaiken saatavilla olevan kirjallisen tie­

don eläinten ja ihmisten taudeista ja anatomiasta ja vältti kaikkia taikakei­

noja.

SftmjamtL fifäek

c 1 < S 7 F -

cföpelius Z.

^ tp d s tr ö m T f u im a n l^ T C

djfcm m arfti G.d[.

cjorsett c4Jp dom erio A S.

uinunen QJM.cJQ

f4 .o p :l8 7 5

2 0 .1 1. i8r r

22 . 09,1880

8 0 5 J& 0 9

3 . O S pl

2 2 .⁰g .p ^{5 3}

2 4 . v n y /7

l

.o l.lg

32

Tarvaalan pappilan mailta Palvasal- men rannalta kauniin niemen, johon hän rakennutti komean ja koristeelli­

sen apteekkitalon. 12 vuotta hänen tu­

lonsa jälkeen muutti piirilääkäri Wa- ren Keuruulta Saarijärvelle. Samoihin aikoihin pitäjään saatiin ensimmäinen sairaanhoitaja ja koulutettu kätilö.

Kaikki nämä uudistukset vauhdittivat myös apteekin toimintaa ja toivat sille uusia mahdollisuuksia ja velvolli­

suuksia. Suurin osa lääkkeistä oli eläin- ja etenkin kasvirohdoksia.

Vuonna 1899 perusti apteekkari Albin Koponen maamme ensimmäi-

Viime vuosisadan lopulla Saarijär­

vellä elettiin ripeää kehityksen ja nou­

sun aikaa. Pitäjän keskus oli Palva- salmen kahden puolen, missä n. 100 vuotta sitten sijaitsi useita rakennuk­

sia, ja on lähes varmaa, että yhdessä niistä aloitti toimintansa Saarijärven apteekki vuonna 1877. Jo tuolloin oli lääkärin ja apteekkarin ammatit ero­

tettu lailla toisistaan. Lääkkeitä myy­

vältä ja valmistavalta apteekkarilta vaadittiin tietyn tutkinnon suoritta­

mista. Valtio valvoi ja kontrolloi ap­

teekkeja. Samoin viranomaiset määrä­

sivät apteekin sijainnin ja lääkkeiden hinnat. Jo siihen aikaan oli Suomen apteekeissa käytössä farmakopeat, kirjat, joissa jokaisen lääkkeen val­

mistus oli neuvottu yksityiskohtaises­

ti. Tämä ja lisäksi annetut säädökset merkitsivät lääkehoidon järkiperäistä­

mistä.

E n sim m äin en ap teek k ari

Kun Saarijärven ensimmäinen apteek­

ki perustettiin vuonna 1877, oli se maamme 93. apteekki. Jo vuonna 1875 oli Saarijärvellä saanut apteekki- oikeuden Zacharias Topelius, "satuse­

dän” sukulainen, mutta kun hän ei alottanut apteekkitoimintaa täällä, ap- teekkioikeus pantiin uudelleen haetta­

vaksi. Ensimmäinen apteekkari Rein­

hold Vilhelm Lindström viipyi paik­

kakunnalla vain vajaat kolme vuotta.

Saarijärven seuraava apteekkari Frans Viktor Hjulman tuli paikkakun­

nalle 1880. Hän onnistui saamaan

33

sen lääketehtaan Nurmijärvelle ja eri- koisvalmisteet alkoivat tulla apteek­

keihin. 1800-luvulla ja vielä pitkälle 1900-luvulle asti lääkkeet kuitenkin valmistettiin pääasiassa apteekissa.

Aikaisemmin apteekkiin tulevat tava­

rat oli noudettava Myllymäeltä, mutta kun vuonna 1892 saatiin rautatie Suo­

lahteen saakka, helpottui apteekkita- varain saanti huomattavasti.

Elämä 1800-luvun apteekeissa poikkesi huomattavasti nykypäiväi- sestä. Apteekkien henkilökunta asui apteekkitalossa ja ruokaili yhdessä ap­

teekkarin perheen kanssa. Työpäivät olivat pitkiä; aamulla aloitettiin jo kel­

lo kuudelta tai seitsemältä ja illalla lo­

petettiin vasta kello yhdeksältä tai kymmeneltä. Tämän lisäksi farma­

seuttien ja oppilaiden työtä rasittivat useat yöpäivystykset. Vuoden 1688 asetuksessa nimittäin määrättiin, että kaikkien apteekkien tuli olla avoinna yleisölle vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden kaikkina tunteina.

T ih lem a n n in tip at

Seuraava apteekkari Pehr Rudolf Tih- leman viipyi paikkakunnalla vain nel­

jä vuotta. Apteekkareilla oli tuohon aikaan myös omia nimikkotuotteitaan ja Tihleman on tullut koko maassa tu­

tuksi Tihlemannin tipoistaan.

Apteekkarin jälleen vaihtuessa 1914 Saarijärvi sai myös oman kun- nanlääkärinsä, joka porakoneineen ja hammaslääkärituoleineen ensimmäi­

senä aloitti myös pitäjän hammashoi­

don. Apteekkari Hjalmar Laquist tuli pitäjään myrskyisän 1. maailmanso­

dan kynnyksellä. Samana vuonna myös ensimmäinen kunnanlääkäri Hannes Hahl aloitti vastaanottonsa Ilolan kankaalla Kauppias Kjelman- nin talossa.

Apteekin henkilökuntaan kuului jo useita työntekijöitä ja heistä oli jatku­

vasti osa apteekioppilaita. Tänä aika­

na apteekin reseptien lukumäärään jyrkkään kasvuun vaikutti vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki. Sillä pyrittiin juurimaan kansastamme al­

koholinkäyttö. Kuten tunnettua, säilyi apteekeilla oikeus myydä asiakkail­

leen lääkärin määräämää reseptialko- holia. Erikoisesti kotieläimet, varsin­

kin siat, pyrkivät tuona aikana merkil­

lisesti sairastelemaan.

” P a ten ttilä ä k k eet”

Apteekkari Gustaf Albert Hammar- enin, joka tuli Saarijärvelle 1923, muistaa vielä moni saarijärveläinen.

Hänen toimiaikanaan tapahtui apteek- kitoiminnassa huomattavaa kehitystä, kun maahamme oli perustettu 2 uutta lääketehdasta, Orion vuonna 1917 ja Medica 1914, joidenka toiminta kehit­

tyi vähitellen käsityöstä koneelliseen tuotantoon. Lääketeollisuuden suurin kehitysvaihe ajoittui kuitenkin toista maailmansotaa seuranneisiin vuosi­

kymmeniin. Tällöin juuri sotaa ennen keksityt lääkeaineet, huomattavimpa- na penisilliini, saatettiin massatuotan­

toon. Uusien tehokkaiden lääkkeiden tuotanto vaikutti ratkaisevasti useiden tautien ja sairauksien hoitoon.

Lääketeollisuuden suuret edistys­

askeleet loivat myös erityisen myön­

teisen suhtautumisen lääkehoidon tu­

levaisuuteen. Rohkeimmat jopa uu­

moilivat, että lähes kaikkiin sairauk­

siin löydetään piakkoin tehokas lääke.

Tänä päivänä kuitenkin tiedämme, et­

tei viidessäkymmenessäkään vuodes­

sa ole pystytty voittamaan kilpajuok­

sua sairauksien kanssa.

Kehitys kulki eteenpäin pitkin harppauksin myös Saarijärvellä, jonne apteekkariksi oli saatu Allan Johannes Forsell. Hänen aikanaan apteekki

muutti Tarvaalan pappilan mailta Pal- vasalmen toiselle rannalle entiseen neiti Boijen postikonttoritaloon. Hän osti talon nahkuri Hytöseltä. Apteek­

kari Forsell perusti Saarijärven aptee­

kin alaisen lääkevaraston Pylkön­

mäelle.

E n sim m äin en n aisa p teek k a ri

Saarijärven terveydenhuolto sai uusia kulmakiviä, kun tänne valmistui en­

simmäinen terveystalo vuonna 1949 ja uutta sairaalaa alettiin rakentaa vuon­

na 1953. Myöskin pitäjän keskus siir­

tyi Palvasalmen sillan vaiheilta kohti nykyistä kaupungin keskustaa. Kun Saarijärven ensimmäinen naisapteek­

kari Saimi Somerio tuli tänne apteek­

kariksi vuonna 1955, oli maamme ap­

teekkareista naisia jo noin komannes.

Apteekkari Somerio ei halunnut ostaa apteekkari Forsellin apteekki- kiinteistöä, vaan välivaiheiden kautta siirsi apteekin rakennuttamaansa uu­

teen apteekkitaloon Nahkurintielle Kauppakadun välittömään läheisyy­

teen. Paitsi apteekin ulkokuori, oli myös apteekin sisäinen miljöö muut­

tunut. Kauniit apteekin purkit olivat peittyneet kaappien ovien taakse.

Myöskin työ apteekissa oli muuttunut.

Rohdosmyllyt ja rohdospuristimet oli siirretty sivummalle ja yksi keskei­

U uden apteekin pientä kävijää odottaa 50 mk M erita-pankissa. K uva Ari Sutinen

34

Oikealta: Seija Pak­

kala, K aarina K u u ­ sela, M arja-Liisa N ykänen, Tuula Lehtonen, U lla T iit­

tanen, Irm a H ilska, Irja Stähl, Ritva K innunen, M arketta R ossi, H ilkka V ar­

vikko. K uvasta p uut­

tuu: Sirpa Tutipää ja L eena H alm inen.

Kuva: Ari Sutinen.

simmistä työkaluista oli kirjoituskone.

Lääkkeet tulivat tehtaista valmiiksi pakattuina, eikä niitä enää juurikaan valmistettu apteekissa. Uusien ja te­

hokkaampien lääkkeiden tulo markki­

noille aiheutti myös useita ongelmia.

Yleisen lääkeoptimismin keskellä asi­

antuntijat alkoivat varoittaa uusiin lää- keisiin liittyvistä vaaroista. 1960-lu- vun alussa sattui ns. talidomidikatast- rofi, kun erään saksalaisen lääketeh­

taan markkinoille laskemaa lääkeai­

netta, talidomidia, sisältäneet unilääk­

keet aiheuttivat lukuisia sikiöiden epämuodostumia. Tämän jälkeen alet­

tiin enenevästi kimittämään huomiota lääkkeiden turvallisuuteen ja Suomes­

sa toteutettiin lääkkeiden rekisteröin­

tipakko vuonna 1964. Se koski kaik­

kia teollisesti valmistettuja lääkkeitä.

Rekisteröinti vaatii mm. tarkan selvi­

tyksen lääkkeen turvallisuudesta.

Apteekit ovat aina pyrkineet hy­

vään yhteistyöhön lääkäreiden kanssa.

V. 1970 apteekit saivat vielä uuden yhteistyökumppanin, kun perustettiin kansaneläkelaitoksen lääkekorvaus- järjestelmä. Aluksi potilaat itse haki­

vat korvauksen Kelalta, mutta myö­

hemmin apteekit tekivät Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen, jolla ap­

teekki hyvittää suoraan potilaille Ke­

lan korvauksen. Alussa tämä menette­

ly teetti apteekeilla todella paljon työ­

tä, kun kaikki laskut kirjoitettiin kir­

joituskoneella. Kun valokopiokoneet yleistyivät apteekeissa 1970-luvun lo­

pulla, helpottivat ne huomattavasti Kelan laskutusta.

T ietok on eaik a an

Kaisu Linnamäen tullessa vuonna 1979 Saarijärven apteekkariksi siirryt- tiinkin jo vähitellen tietokoneaikaan.

Myös apteekin toimipaikka siirettiin Ilolantielle, entisiin Alkon tiloihin.

Ensimmäiset tietokoneet palvelivat apteekin työrutiineita reseptintoimi- tuksessa ja Kelan laskutuksessa.

Allekirjoittaneen tullessa Saarijär­

ven apteekkariksi vuonna 1988, oli edellisenä vuonna hyväksytty uusi lääkelaki, joka säilytti Suomen ap- teekkilaitoksen perustana henkilökoh­

taisen apteekkioikeusjärjestelmän ja lain keskeisenä tavoitteena oli paran­

taa entisestään maamme lääketurvalli­

suutta. Apteekkien tuli jakaa tietoa lääkkeiden vaikutuksista ja niiden oi­

keasta käytöstä. Tarvittaessa lisätietoa saamme mm. tietokoneohjelmien avulla. Tietokone hoitaa koko aptee­

kin varastovalvonnan, se esittää tava­

rat tilaukseen, laskuttaa tiliasiakkaat ja laskee palkat. Sen avulla voimme maksaa laskut apteekissa. Apteekin huoneisto on taas kerran muuttunut.

Tällä kertaa työskentelemme ostos­

keskuksessa, johon pyörätuolipotilas- kin pääsee ilman, että itse avaa yhtään ovea.

Tämän 120 vuoden aikana on Saa­

rijärven apteekin voimavarana ollut monikymmenlukuinen määrä henki­

löitä, jotka ovat aikanaan antaneet ar­

vokkaan työpanoksensa koko Saari­

järven hyväksi. Vaikka kehitys kulkee eteenpäin ja työn laatu muuttuu, niin henkilökunnan työpanosta tarvitsem­

me aina. Luemmeko jo ylihuomenna potilaan muovikortilta lääkärin mää­

räämät lääkkeet? Sen tiedämme kui­

tenkin, että tulevaisuuden asiakas tu­

lee olemaan entistä kiinnostuneempi terveydestään ja hänellä on enemmän tietoa sairauksien ennaltaehkäisystä.

Itsehoidon opastus ja informaatio tule­

vat olemaan yksi apteekin keskeisiä tehtäviä.

Lähteet: Suomen Farmasian historia, Saarijärven historia ja kirjanen Saari­

järven apteekin vaiheet 1877-1982.

35