Saima Kinnanen - evakkotien kulkija · DIGI

Saimo Kinnanen Wstmonviiki

evokkotien kulkiia

Saimasta

tuli

jatkosodan

aikana

1942, jolloin _{velimies Jalmari} Kalmi pyysi hän-

tä

palvelukseensa auttelem aan kaikissa talon töissä.

lapsuudentuttava Edvard Kinnanen,

joka

_myöskin naapurin miehenä autteli Jalmari Kalmia kaikissa työtehtävissä oli Saimaa vastassa linja-autopysäkillä. Lie- kö tuosta hakumatkasta

jo

alkanut tois- tensa katseleminen vai kohtasivatko pal- velijan

ja

naapurinisännän katseet yhtei- sissä talon töissä sen

jättiiä

Saima salai- suuden varaan. Joka tapauksessa vielä sa-

man vuoden

eli

¹⁹⁴² joulukuussa vietet-

tiin

Saiman ja Edvardin häitä.

Niin

alkoi yhteinen taival Pyhäjärven Kallenkarta- nossa Kinnasen talossa. Isäntä Edvard oli ikänsä puolesta

jo

kotiutettu sotatoimis-

ta.

Esikoinen

Antti syntyi

^perheeseen vuonna 1944

ja

vain päivä esikoispojan syntymisen jälkeen sai isäntä Edvard kut- sun saapua uudelleen sotatantereelle. ^Jat- kosodan loppumelskeisiin

tarvittiin

nyt myöskin

jo kotiutetut

miehet. Samana päivänä

tuli

myöskin Saimalle

ja

pikku- vauvalle lähtökäsky evakkoon. No lähteä

piti

kuitenkin vasta neljäntenä päivänä

pojan

syntymästä

ja

matkanpäänä oli Pylkönmäki Keski-Suomessa.

Sodan päätyttyä Edvard palasi myös-

kin

muiden eloon jääneiden sotilaiden kanssa siviiliin

ja

perhe muutti aikanaan Tyrvään Sammaljoelle, jossa ^perheeseen syntyi Matti-poika.

krhe

^sai sitten vuon-

na

1947 asuntoviljelystilan Huittisten Raijalasta

ja

aikaa myöten talo saatettiin

niin

rakennuksiltaan

kuin

pelloiltaankin ajanmukaiseen viljelyskuntoon.

krhee-

seen syntyivät vielä Heikki

ja

_Hilma.

Nyt

Saima Kinnanen viettää vanhuu- den päiviään

tuolla

samalla tilalla, jota omistaa hänen poikansa

Antti

^perhei-

neen. Irskeksi jäätyään ja tilan luovutet-

tuaan pojalleen,

Saimalle

on

^jäänyt

enemmän aikaa harrastuksilleen. Paitsi Huittisten Karjalaisissa Saima käy myös- kin Huittisten Eläkeläisten tilaisuuksissa.

Iapset ovat

sijoittuneet

hyvin

tyoelä- mään.

Antti

on laivateknikkona Turussa,

Matti

autoteknikkona Saabin tehtailla ja asuu laitilassa, Heikki asuu Säkylässä ja

on

I;ännen Tehtaiden insinöörinä kone- pajalla.

Tytar Hilma on

puutarha-alan erikoisihminen

ja _toimii

Puutarhatutki- muslaitoksella Piikkiössä vanhempana tutkimusapulaisena.

Pitkä

elämäntaival

on kulunut

vai- keuksista huolimatta hyvin. Vaikka Sai-

ma

Kinnasen elämään varsinkin sota- aikana mahtui myöskin vaikeuksia tyyty- väisyys

täytää

tämän pirteän karjalais-

l.

Vestmanviiki tietö ratsosti,

jolla hän nuorukaisen kohusL

Kuulepas sö nuorukainen, mitö sanon sul, tnidatkos sri vastata nöö kysymykset mul?

2. En ole oppinut vastnilemaan.

Eilen tapoin tömön maon sen Wikin kuninlcaan.

Tapoitko sö tömön maon sen Wikin kuninl(nan, silloin sinö tapoit minun velien.

3. Vestmanviiki löi hönet mielcallaan, ettö veri tuli hänen haovoistann.

Vestmanviiki antoi hönet alttiil<si iuur niinkuin lehti irtoaa ia ^{putoaapi puust.}

4. Vestmanviiki tietö ratsasti,

jolla hön nuorukaisen kohtosi.

I(uulepas sö nuorukainen mitä sanon sul.

Taidatkos sö vastata nöö kysymykset mul?

5. OIen minö oppinut vastailemaon.

Wisaan jörjen antoi mulle Jumala.

Jos sö nhdot kysyö ne kysymykset mul, niin mö nhdon vastntn ne vastaukset sul.

6. Mikö sitri lintua vikl<elömpi on?

Mikö sitö korppia mustempi on?

Mitkö ovat vall<eammat joutsenia?

Ja mikö huutaa kovemmin kuin kurki?

7. Ajatus sit lintua vikkelömpi on.

Synti sitö korppia mustempi on.

Enkelit on valkeammat joutsenia.

Ja ukkonen huutaa kovemmin kuin kurki.

8. Mikö sitö ympyririistö ympyriöisempi on?

Missri ne kirkkaimmat kynttilöt on?

Missä ompi majansa auringolla?

Ja missö ovat kuolleen miehen jöljet?

9. Aurinko se pyöreö ja ympyriäinen on.

Taivaalla ne kirkknimmat kynttilöt on.

Idäss ompi majansa auringolla,

ja

_haudassa ovat kuolleen miehen jöljet.

10. Mikö se loviamman sillan rakentaa, jonko alla lralaset ain virras vaeltaa?

Mikiis on se niin sangen lavia tie,

jota myöten ihmiset ain keviäön vaeltaa?

ll.

Talvi se laviammon sillan rakentna, jonka _{alla knlaset} ain virras vaeltaa.

Helvetin tie on se lavia tie,

jota myöten ihmiset ain l<evirist vaeltna.

Vestmanviiki

on

kansainväliseen arvoi- tuslaulustoon kuuluva balladi, jonka kol- mesta versiosta

yksi on

huittislainen.

Oheinen balladi esitettiin m.m. Museo- ja kotiseutuyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa.

vanhuksen mielen.

Toivon kaikil ystiiville nuoril sekä van- hemmille onnea

ja

menestystä sekä Luo-

jan

_siunausta

-

lopettaa Saima herkän

runonsa'

Reino Äinie

-

Viime kesän Pyhäjärvijuhlien Muisto- jen illan yhtenä ohjelmanumerona kuul-

tiin Huittisten IGrjalaisiin

lukeutuvan Saima Kinnasen herkkää runonlausun-

taa. Monen kuuntelijan silmiin

kihosi kyyneleet paitsi runon säkeistöjen evak- koaikaa kasittelevislä sanoista ja _lauseista myöskin

siita

herkkyydestä

jolla

Saima oman ohjelmanumeronsa esitti.

Saima Kinnanen kertoi saaneensa ru- non miehensä sisarelta Anna Kurjelta ja esittäneensä silå muutaman kerran eri ti- laisuuksissa. Julkaisemme runon oheise- na kokonaisuudessaan.

Saima Kinnanen o.s. Kalmi on synty-

nyt

tammikuun 25 päivänä 1908 Muo- laassa. Sisaruksia

oli

^perheessä yhteensä kymmenen, kuusi tyttöä

ja

neljä poikaa.

Saiman niinkuin monen muunkin karja- laisvanhuksen elämään on kuulunut asu-

mista

monella paikkakunnalla. Ensiksi nuoreksi vartuttuaan Saima kävi Kurki- joen karjanhoitokoulun, ^jossa aikaa kului kaksi vuotta. Sitten

oli

vuorossa Vihti, Valkjärvi

ja

Heinjoki, joissa kaikissa Sai- ma toimi tarkastuskarjakkona eli asistet- tina. lhlvisodan ajan Saima toimi lottana Heinjoella

ja

Imatralla

ja

sodan päätyt-

tyä

^jälleen tarkastuskarjakon tehtävissä tåillä kertaa Nastolassa. Pyhäjärveläinen

29