5
Joulu on ohi – Eurooppalaisten yliopistojen ryhmä vaatii tiedejulkaisemisen reformia
Kimmo Tuominen
The League of European Research Universities (LERU) on 21 eurooppalaisen huippuyliopiston muodostama yhteenliittymä, joka edistää perustutkimuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Euroopassa sekä osallistuu globaaliin yhteis- työhön. Arvovaltaisten tiedeyhteisökontaktien vuoksi LERU:n kannanottoja seurataan ja niillä on tiedepoliittista painoarvoa. Viimeaikoina LERU on toistu- vasti ottanut kantaa tieteellisen kustantamisen moniulotteiseen problematiik- kaan. Viime syksynä ryhmä julkaisi kannanoton otsikolla ”Christmas is over”, joka nostaa esiin perustavan tiedejulkaisemisen reformin tarpeen.
V
iime aikoina avoimen tieteen edistäjäksi profi- loitunut LERU haluaa, että yhteistyössä tiedekus- tantajien kanssa kehitetään kestävä ratkaisu tutki- mustulosten vapaaksi levittämiseksi. Lokakuussa 2015 LERUn julkaiseman kannanoton ”Christ- mas is over”; voivat allekirjoittaa niin yksityis- henkilöt kuin organisaatiotkin. Tätä kirjoittaes- sani ainakin Helsingin yliopiston, Lappeenran- nan teknillisen yliopiston sekä Suomen tieteelli- nen kirjastoseuran nimet ovat kannanoton alle- kirjoittaneiden joukossa.Tieteenteko vaarassa
Toimin LERU:n Chief Information Officers (CIO) -yhteisössä, joka on laatinut kannanoton pohjatekstiä yhdessä LERU-virkailijoiden, pää- sihteeri Kurt Deketelaeren ja tiedeasiantuntija Aléa Lopez de San Rómanin, kanssa. CIO-yhtei- söä vetää University College Londonin kirjaston- johtaja Paul Ayris, joka on suomalaiselle kirjas- toväelle tuttu myös LIBER-yhteyksiensä vuoksi.
LERU peräänkuuluttaa perustavanlaatuista re- formia tiedejulkaisemisen rahoitukseen: moni- kansallisille kustantajille menevät rahat leventä- vät kyllä kaupallisten toimijoiden tuottomargi- naaleja, mutta eivät muuten optimaalisesti edis-
tä tieteentekoa. LERU haluaa myös selkeyttä se- kä OA-julkaisemisen kultaisen että vihreän tien edellyttämiin käytäntöihin.
”Christmas is over” -kannanotto ennakoi sitä, että seuraava EU-puheenjohtaja, Alankomaat, tulee nostamaan tieteen avoimuuden vuoden 2016 alussa alkavan puolivuotiskautensa teemak- si. Tähtäimessä on huippukokous, jossa kaikkien intressiryhmien edustajat pääsevät sopimaan tie- dejulkaisemisen pelisäännöistä.
Selkeyttä tiedejulkaisemiseen
Avoimen julkaisemisen kultaista tietä suositaan virallisissa linjauksissa niin Britanniassa kuin Alankomaissakin. Erityiseksi kultaisen tien epä- kohdaksi LERU nimeää ns. hybridijulkaisut, joi- den vuoksi yliopistoja voidaan rahastaa kahdes- ti: ensin lehtien tilausmaksujen ja sitten yksittäis- ten artikkeleiden avoimuuden takaavien julkaisu- maksujen muodossa. LERU ihmettelee myös si- tä, miksi julkaisumaksut ovat säännönmukaises- ti korkeampia hybridijulkaisuissa kuin puhtais- sa OA-lehdissä.
”Christmas is over” -kannanotto penää lehti- en tilaussopimuksiin mahdollisuutta estää jul- kaisemisen kaksoislaskutus. Tämä onnistuisi si-
Signum 1/2016
6
ten, että julkaisumaksuja hyvitettäisiin tilaus- maksuista. Jotkut (mutta eivät kaikki) tiedekus- tantajat ovat olleet lisenssisopimuksissaan val- miita modifioimaan bisnesmallejaan siten, että julkaisumaksujen hyvitykset otetaan systemaat- tisesti huomioon.
Kannanotto edellyttää selkeytystä myös vihre- än tien OA-julkaisemiseen. Tarvitaan mahdolli- simman johdonmukaisia ja lyhyitä rinnakkais- tallentamisen embargoja, jotta tiedon avoimuus voisi edistyä optimaalisesti. Nykyään kustantajien asettamat embargot saattavat vaihdella kuudesta kahteentoista ja joskus jopa 48 kuukauteen. LE- RU vetoaa erityisesti tiederahoittajiin, jotta yh- tenäiset embargot olisivat mahdollisia.
Tiedonlouhinta edellyttää tutkimuspoikkeusta
Kuluvan vuoden lokakuun puolivälissä LERU oli mukana saksalaisen europarlamentaarikko Ju- lie Redan järjestämässä kokouksessa, jossa Kurt Deketelaere kertoi tutkimusintensiivisten huip- puyliopistojen ajavan systemaattista tutkimus- poikkeusta eurooppalaiseen tekijänoikeussääte- lyyn. Tässä kaikkien EU-maiden lainsäädännös- sä implementoitavassa poikkeuksessa ei tehtäisi erottelua esimerkiksi yliopistojen yhteistyöpro- jekteissa tekemän kaupallisen ja ei-kaupallisen tutkimuksen välillä.
Poikkeus mahdollistaisi mm. sen, että ihmissil- mien lisäksi tutkimuskirjallisuutta päästäisiin lu- kemaan myös konesilmillä. Jos organisaatiolla on joka tapauksessa tilattuna tietty lehtipaketti, pa- ketin sisältämää materiaalia pitäisi voida käyttää myös tiedonlouhinnassa. Laillinen oikeus lukea merkitsee – tai sen tulisi merkitä – myös oikeutta louhia tietoa (”Right to read is a right to mine”).
Jos tutkimuspoikkeus toteutuisi kokonaisuudes- saan ja riittävän voimakkaana, kustantajat eivät voisi erillisin sopimuksin asettaa omia ehtojaan tiedonlouhinnalle.
Tekstin ja tiedon louhinta mahdollistaa uu- denlaisia tutkimusotteita niin ihmis- kuin luon- nontieteissäkin. Julkaisujen määrän jatkuvasti li-
sääntyessä myös erilaisten sovellusten tulisi voi- da käyttää tieteellistä kirjallisuutta tutkimusai- neistonaan. Viimeistään IBM:n Watson-tieto- koneen uroteot ovat osoittaneet sen, että koneil- la on kapasiteettia löytää tieteellisistä julkaisuis- ta ja muista teksteistä sellaisiakin yhteyksiä, joita ihmisaivot eivät kykene havaitsemaan.
Suljetun tieteen haasteet
LERU nostaa yliopistokirjastojen jo pitkään esillä pitämää suljetun tiedejulkaisemisen problematii- kan entistä keskeisemmin kansainvälisen tiedepo- liittisen keskustelun agendalle. Keskusteluun liit- tyy selkeästi paitsi raha, myös se, millaisin edel- lytyksin tiedeyhteisö saa käyttöönsä ne julkaisut, jotka se on itse laatinut. Kolmanneksi kannan- otot liittyvät siihen kysymykseen, tulisiko tiede- kustantajien olla tiedeyhteisön palvelijoita vai tie- teentekemisen kontrollereita ja ohjaajia. Poltto- pisteessä on siis viime kädessä myös tieteen au- tonomia ja sen loukkaamattomuus tieteentekoa ohjaavana perusarvona.
Tiedeyhteisö tekee monipuolista yhteistyö- tä tiedejulkaisijoiden kanssa. Tilaamme heidän lehtiään, toimimme päätoimittajina ja istumme toimitusneuvostoissa, kirjoitamme artikkeleja ja arvioimme kriittisesti muiden hengentuotteita.
Epäilemättä tiedekustantajat tuottavat lisäarvoa tieteellisen julkaisemisen arvoketjussa. Samanai- kaisesti ne myös haluavat meidän työpanoksem- me ilmaiseksi ja toisella kädellä ottavat meidän rahamme tilaus- ja julkaisumaksujen muodossa.
Kun globaali ja eurooppalainen liikehdintä avoimen tieteen edistämiseksi on voimistunut, nykyiseen tieteellisen julkaisemisen bisnesmallei- hin ja käytäntöihin liittyvät ongelmat ovat tulleet entistä selvemmin esille. Tiede ja sen avoimuus ei kehity optimaalisesti, jos tutkimusjulkaisuihin pääsevät käsiksi vain ne tahot, joilla on varaa 4-7
% vuodessa nouseviin tilausmaksuihin. Tästä seu- raa, että tiedejulkaisujen hankinnasta tulee erään- laista kilpavarustelua, jossa vain rikkaimmat pär- jäävät. Nyt kuitenkin jopa Harvardin yliopisto on sanonut, ettei heillä ole varaa tällaiseen leikkiin.
Signum 1/2016
7
Jos tiedelehtien tilaamiseen ja julkaisemiseen kuluu kohtuuttomasti rahaa, yliopistot ovat en- tistä haastavammassa tilanteessa talouden muu- tenkin kiristyessä. Tieteellisen julkaisemisen di- gitalisoitumisen mahdollistama tuottavuushyp- py voi jäädä rimanalitukseksi.
Tieteelliset läpimurrot eivät onnistu tyhjiössä
Tieteelliset ja teknologiset innovaatiot edellyttä- vät suosiollista yhteiskunnallista ja juridista ym- päristöä toteutuakseen. Eurooppalaisen tieteen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että digi- talisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan ja että niitä edistetään määrätietoisesti.
Jos tieteen tulosten hyödyntäminen ei ole mah- dollista kohtuullisella kustannustasolla tai jos au- tomaattinen teksti- ja kuva-analyysi ei Euroopas- sa tulevaisuudessakaan laillisesti onnistu, kään- teentekevä tutkimus tulee syntymään muualla.
Kiina ja Yhdysvallat ovat tiettävästi esimerkiksi tekstin ja tiedon louhinnalle otollisempia ympä-
ristöjä erilaisen tekijänoikeussäätelynsä vuoksi.
Toivon, että allekirjoitat kannanoton yksityis- henkilönä ja vaikutat mahdollisuuksiesi mu- kaan siihen, että myös kotiorganisaatiosi liittyy
”Chritsmas is over” -kampanjaan! &
Lähteet
Christmas is over: research funding should go to re- search, not to publishers! 12 October 2015. Saata- villa osoitteessa http://www.leru.org/index.php/pub- lic/news/christmas-is-over-research-funding-should- go-to-research-not-to-publishers/ (haettu 26.10.2015) The right to read is a right to mine. 19 October 2015.
Saatavilla osoitteessa http://www.leru.org/index.php/
public/news/the-right-to-read-is-the-right-to-mine/
(haettu 26.10.2015).
Tietoa kirjoittajasta
Kimmo Tuominen
ylikirjastonhoitaja, professori
Helsingin yliopiston kirjastoEmail. Kim- mo.tuominen@helsinki.fi
Signum 1/2016
