HEI ICI – pohjoisen ja etelän yliopistojen yhteistyötä
Jarmo Saarti
Itä-Suomen yliopiston (UEF) terveystieteiden tiedekunnan kansanterveystie- teilijöillä on useiden vuosien kokemus yhteistyöstä ja hankkeista afrikkalaisten kumppanien kanssa. Pari vuotta sitten laadittiin hakemus ulkoministeriön kehi- tysyhteistyöohjelmaan HEI-ICI:in, jossa tavoitteena on muuttaa perinteinen kehitysyhteistyö modernimmaksi: osaamisen siirtäminen ja yhdessä tekemi- nen osallistuvien organisaatioiden välillä on tässä keskeistä.
U
EFin hankkeen tarkoituksena on kehittää eri- tyisesti kansanterveystieteen koulutusta ja palve- luita afrikkalaisissa kumppaniyliopistoissa Egyp- tissä, Keniassa ja Tansaniassa. Kansanterveystie- teilijät halusivat mukaan yhteistyöhön myös yli- opiston kirjaston, koska Afrikan eräänä haasteen on digitaaliseen ja moderniin korkeakoulukirjas- toon liittyvät resurssit ja osaaminen ja niiden ke-hittäminen. Konkreettisiksi tavoitteiksi asetet- tiin etäopetuksen ja digitaalisen kirjastopalvelui- den kehittäminen.
Hanke jakautui kahteen osioon: syksyllä 2011 tämän artikkelin kirjoittaja ja opetusosiosta vas- taava Ari Haaranen vierailivat kahden viikon ajan kumppanikirjastoissa Afrikassa ja arvioivat nii- den toimintaa ja antoivat hankkeeseen liittyvää
Vieraat tutustumassa Joensuun kampuskirjaston palveluihin
Kuvaaja: Jarmo Saarti
opetusta ja ohjausta. Toinen vaihe oli alkukevääl- lä 2012, jolloin afrikkalaiset kollegamme saapui- vat Kuopioon.
Ain Shams Yliopisto
Aloitimme matkamme Egyptistä, jossa kumppa- niyliopistona on monitieteinen kairolainen Ain Shams Yliopisto. Yliopisto on kooltaan valtava, jo lääketieteellinen tiedekunta on opiskelijamää- rältään suunnilleen UEFin kokoinen. Kairossa on neljä valtiollista yliopistoa, joista Ain Shams on yksi. Opiskelu on käytännössä maksutonta opiskelijoille.
Egyptin korkeakoululaitoksen kehittämisessä seurataan selkeästi kansainvälisiä virtauksia. Yli- opisto on valmistumassa kansalliseen auditoin- tiin, lääketieteellisessä tiedekunnassa on otettu käyttöön moderneja oppimisympäristöjä – vie- railimme mm. anatomian opetuksen multime- dialuokassa, joka oli hyvin varustettu. Toisaal- ta Egyptin taloudelliset ja viimeaikaiset poliitti- set ongelmat ja köyhyys näkyvät selkeästi yliopis- tossakin. Modernien tilojen määrä on suhteelli- sen pieni ja suurin osa tiloista on vanhentuneita.
Kirjastolaitoksessa näkyi sama: maa on ottanut hyviä askelia sähköisen kirjaston kehittämisessä yliopistojen yhteishankkeilla, mutta hankkeiden rahoitus on rajallista. Kampuksen kirjastotilat ja painetut kokoelmat näyttäytyivät täysin vanhen- tuneilta ja hajallaan olevilta. Lisäksi käytössä ei ollut avokokoelmia, vaan kirjat tilattiin varaston puolelta luettavaksi.
Egyptin kansanterveyden tilanne ja sen ke- hittämishaasteet näyttäytyivät allekirjoittaneel- le hyvin samanlaisilta kuin Suomessa puolen sa- taa vuotta sitten. Maa on kaupungistumassa no- peasti. Lisäksi köyhyys ja epidemiat koettelevat rankasti kansakuntaa, jossa osa väestöstä elää vie- lä karjan kanssa samoissa asumuksissa. Erityisen kiinnostuneista egyptiläiset olivat ravitsemustie- teestä ja UEFin osaamisen soveltamisessa egyp- tiläisiin haasteisiin, mm. diabetes on Egyptissä- kin suuri haaste elintason nousun myötä. Tosin ongelmat ovat toista suuruusluokkaa kuin Suo-
messa. Jo Kairon alueella asuu reilu parikymmen- tä miljoonaa ihmistä. Osa asuinalueista on slum- meja, joiden jätehuolto ja kunnallistekniikka ovat olemattomia.
UIkomainen apu tärkeää Tansaniassa
Seuraava vierailukohteemme oli CUHAS yli- opisto Mwanzassa, Tansaniassa. Kaupungissa on kolmisen miljoonaa asukasta. Kaupunki sijait- see Victoria järven vieressä ja on vuorten ympä- röimä. Alueen suurten luonnonreservaattialuei- den vuoksi se on myös suosittu turistikohde. Kau- punki on kasvanut reilussa kymmenessä vuodes- sa puolen miljoonan asukkaan keskisuuresta kau- pungista nykyiseksi suurkaupungiksi. Keskeisenä syynä tähän on se, että alue on luonnonvaroiltaan yksi Afrikan vauraimmista: Victoria järven vuok- si sen soveltuu hyvin maanviljelyyn ja kalastuk- seen, lisäksi alueella on yksi Afrikan rikkaimmis- ta kultaesiintymistä.
Tansanian haasteet liittyvät kansakunnan va- rallisuuden ja osaamisen epätasaiseen jakautumi- seen. Lukutaidon taso on yllättävän korkea, noin 90 prosenttia. Mutta ongelmana on opetuksen laa- tu ja se, että perusasteen jälkeiseen koulutukseen osallistuminen ei ole kovin laajaa. Yliopistolaitok- sessa ja terveydenhuollossa näkyy lähetystyön vai- kutus: sairaalat ja yliopistot näyttävät usein liitty- vän jonkin kristillisen yhteisön toimintaan – CU- HAS on taustaltaan katolilainen. Isäntämme toh- tori Ngallaba korosti, että maa on edelleen hyvin riippuvainen ulkomaisesta osaamisesta ja avusta.
Tässä haasteena on jatkuvuuden varmistami- nen hankkeissa. Niinpä osaamisen siirtäminen ja valmiuksien luominen paikallisille ihmisille oli hänenkin mielestään parasta kehitysyhteistyötä.
Kansanterveydessä AIDS näytti edelleen olevan merkittävä ongelma. Terveystiedon jakaminen tuntuu olevan ongelma väestön koulutustason al- haisuuden vuoksi. Tansanian haasteena on myös maahanmuutto ja lisääntyvä kuivuus. Jälkim- mäinen vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, kos- ka maa tuottaa suuren osan sähköstään vesivoi-
malla. Myös täällä näkyi se, että maa on kaupun- gistumassa nopeasti ja alkuperäinen viljelyväestö hakee vielä paikkaansa teknistyvässä maailmassa.
CUHAS yliopisto Mwanzassa
Yliopistossa on reilu tuhat opiskelijaa ja se on kes- kittynyt terveystieteisiin. Yliopisto toimii toisen yliopiston alaisuudessa, mutta on parhaillaan it- senäistymässä omaksi yksikökseen. Myös sen kas- vu on ollut nopeaa: kymmenessä vuodessa alun melkein sadasta opiskelijasta nykyiseen tuhan- teen opiskelijaan. Resurssien kasvu ei ole tapah- tunut samassa tahdissa, joten yliopistolla on suu- ri tarve kehittää palveluitaan ja henkilökuntaan- sa. Sen opetustilat sijaitsivat sairaalassa, mutta ti- lojenkin laajentaminen oli aloitettu tavoitteena, että teoreettinen opetus voitaisiin siirtää sairaa- lan ulkopuolelle.
Teknologinen taso yllätti allekirjoittaneen. Yli- opistossa oli opiskelijoiden käytössä reilu sata tie- tokonetta muutamassa luokassa ja kirjastossa, langaton verkko toimi kampuksen alueella. Ja yli- opiston IT-asiantuntija ja kirjastonhoitaja arvioi- vat että jopa kolmasosalla opiskelijoista on omat kannettavat tietokoneet.
Suurin pullonkaula on kiinteän datakaistan riittämättömyys raskaampiin sovelluksiin – yli- opistolla oli verkossaan kahden megabitin yhteys ulkomaailmaan ja sitä oltiin kasvattamassa sataan.
Vertailun vuoksi: FUNET tarjoaa suomalaisille korkeakouluille 1 tai 10 gigatavun perusyhtey- den. Itselleni varmistui, että kehittyvien maiden todennäköisin teknologia on kannettavat laitteet ja langattomat yhteydet. Ne eivät vaadi raskaita investointeja ja niillä pystytään jo nyt tyydyttä- mään opetuksen ja tiedonjakelun perustarpeet.
Afrikkalaiset osallistuivat RFID testaukseen Kuopion kampuskirjastossa
Kuvaaja: Jarmo Saarti
UEAB – ekokampus Keniassa
UEAB sijaitsee Keniassa, Baratonin alueella. Lä- hin suurkaupunki on Eldoret, jonne on mat- kaa puolensataa kilometriä. Yliopisto on oma- varainen sisäoppilaitostyyppinen kampus kes- kellä vehreintä afrikkalaista luontoa ja maaseu- tua. Kampus oli todellinen ekokampus: se tuotti oman ravintonsa ja olikin kasvanut reilussa nel- jässäkymmenessä vuodessa nykyiseen kokoonsa maatilan ympärille.
Yliopisto on monitieteinen, noin parintuhan- nen opiskelijan yhteisö, jossa terveystieteillä on vahva asema. Kampuksella oli myös oma pieni sairaalansa. Rakennuskanta oli modernia ja luon- to oli hyvin vehreää, joka johtui osaltaan paikan korkeudesta ja alueen korkeista sademääristä.
Yliopiston taustajärjestönä on adventistikirkko (nk. seitsemännen päivän adventistit), joka nä- kyi myös käytännössä. Allekirjoittaneen kannalta mainiointa oli, että uskonto sallii vain kasvissyön- nin: yliopiston ruokala olikin kasvissyöjän para- tiisi. Ja kuten jo mainittua, kaikki oli lähiruokaa.
Moderni ja avoin kirjasto
Tekninen varustelu oli taas hyvällä tasolla. Kir- jastossa oli puolensataa tietokonetta opiskelijoi- den käyttöön, sähköisen kokoelman koko yllät- ti: e-lehtinimekkeiden määrä oli parikymmentä- tuhatta, joka on samaa suuruusluokkaa kuin UE- Fissa. Kansainväliset rahoittajat olivatkin tuke-
neet kokoelmien hankkimista. Kirjasto oli muu- tenkin palveluiltaan selkeästi modernein vierail- luista. Se oli auki myös paikallisille asiakkaille pientä vuosimaksua vastaan ja toteutti näin yh- teiskunnallista tehtävää jakamalla tutkimustietoa alueen ihmisille.
Langaton verkko toimi kampuksella hyvin ja opiskelijoilla oli runsaasti erilaisia mobiililaittei- ta. Täälläkin pullonkaulana oli kiinteän verkon kaistan kapeus, mutta siihen oli luvassa helpotus- ta lähiaikoina valmistumassa olevan afrikkalaisen valokaapelihankkeen myötä. Kirjastolla oli myös suunnitelma uutta, modernia rakennusta varten.
Myös Keniassa on käytössä tiukka seula yli- opistojen arvioinnissa. Akkreditointiauditointi suoritetaan kahden vuoden välein. Lisäksi kaik- ki uudet ohjelmat auditoidaan ennen kuin nii- den annetaan käynnistyä. Kirjastonhoitajan mu- kaan auditointia läpäisemättömät koulutusohjel- mat ja korkeakoulut lakkautetaan, joten Kenias- sa näytti olevan käytännössä myös selkeät sank- tiot arvioinnille.
Yhteinen tiedonhankinnan verkko- opetusohjelma Kuopiossa
Kuopion vierailuohjelma laadittiin siten, että af- rikkalaiset vieraat (yksi kirjastotyöntekijä ja yk- si opettaja kustakin kumppaniyliopistosta) en- sinnäkin tutustuivat yliopistomme kansanter- veystieteen opetukseen ja kuinka verkko-ope- tusta hyödynnetään sii- nä. Sen lisäksi teimme vierailuja yliopistom- me kampuskirjastoi- hin, alueen ammatti- korkeakoulujen ja ylei- siin kirjastoihin sekä Varastokirjastoon. Vie- railujen aikana huoma- si selkeästi sen, että af- rikkalaiset kirjastokäy- tänteet ovat vielä sulje- tun kirjaston aikakau- delta ja että heitä kiin- Opetusohjelman tekemistä yhdessä
Kuvaaja: Jarmo Saarti
nostivat modernit tekniikat ja niiden hyödyntä- minen kirjastotyössä.
Yhtenä syynä tähän on resurssien rajallisuus.
Sen vuoksi mm. avokokoelmien ja itsepalvelu- lainauksen käyttöönotto ei ole edennyt. Toinen selkeä syy on palvelukulttuurin kehittymisvaihe:
korkeakoulut ovat vasta siirtymässä siihen kas- vun vaiheeseen, joka Suomessa tapahtui 1980-lu- vulla ja selkeästi sama yhteiskunnan avautumi- nen, joka Suomessa tapahtui tuolloin, on käyn- nissä Afrikassa.
Toisena tavoitteena vierailulle oli, että laadim- me yhdessä englanninkielisen kansanterveystie-
teen tiedonhaun opetus- ohjelman Moodle -verk- ko-opetusympäristöön.
Samalla harjoittelimme ja opetimme tiedonha- kua ja verkko-opetusta.
Kirjastolta opetusohjel- man laatimiseen osallis- tui allekirjoittaneen lisäk- si Heikki Laitinen ja Tuu- levi Ovaska, jotka ovat ke- hittäneet verkko-opetusta terveystieteissä. Ari Haa- ranen vastasi pedagogises- ta opetuksesta. Saimme laadituksi yhdessä reilun viikon sovitun opetusma- teriaalin. Tavoitteena on ottaa se käyttöön kaikis- sa yliopistoissa omaan toi- mintaympäristöön räätä- löitynä. Korostimme ope- tusohjelman sisällössä eri- tyisesti avoimia verkkoai- neistoja sekä tiedonhan- kintaan liittyviä eettisiä asioita.
Tiedonhankinnan kou- lutuksen tarvetta koros- ti se, että afrikkalaiset kumppaniyliopistomme ovat kehittämässä pääasiassa vasta maisterioh- jelmiaan. Ne ovat siirtymässä siten kohti tutki- musyliopistoajattelua. Tällöin tieteen tekemises- sä tarvittavat perustaidot korostuvat: tiedonhan- kinta ja –hallinta keskeisinä osatekijöinä. Kuopi- ossa huomasi myös sen, että afrikkalaiset ymmär- sivät yhteistyön merkityksen: sekä oman yliopis- ton sisällä kirjaston ja tiedelaitosten kesken että laajemmin oman maansa kirjastojen ja afrikka- laisten maiden kirjastojen välisen yhteistyön di- gitaalisten kirjastopalveluiden ja niihin liittyvien taitojen kehittämisessä.
Kenian paras pilkkimies?
Kuvaaja: Raija Törrönen
Yhdessä tekemisen maailma
Afrikan kiertue opetti sen, että korkeakoululai- toksen tavoitteet ja fasiliteetit alkavat olla varsin samalla tasolla kaikkialla maailmassa. Seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään sitä, et- tä ennen meidän kehitysmaina pitävät valtiot tu- levat olemaan hyvin kilpailukykyisiä sekä yliopis- to-opetuksessa että tutkimuksessa. Suomessa nä- kyvä Afrikan julkisuuskuva on vääristynyt: kaik- kien meillä näkyvien huonojen uutisten lisäksi siellä on kasvamassa vahvaa osaamista, joten se on selkeästi hyvä yhteistyökumppani vaikka se- kä talouteen että politiikkaan liittyviä haasteita ei kannata vähätellä.
Sama näkyi myös yhdessä tekemisessä Kuopi- ossa: yliopistokirjastojen tavoitteet ovat samanlai- sia. Siirtyminen digitaaliseen maailmaan, tiedon avoin käytettävyys ja tiedonhankinnan osaami- nen ovat avainasioita. Nykyisen teknologian ai- kana yhteistyö on myös mahdollista pitkienkin välimatkojen välillä. Koska aikavyöhykkeemme on käytännössä sama, käytimme verkon keskus- telutyökaluja kokouksissamme. Periaatteessa vi-
deo-opetuksen järjestäminen olisi myös mahdol- lista kun parin vuoden sisällä afrikkalaisten tieto- liikenneyhteydet kehittyvä laajakaistaisemmiksi.
Totesin Afrikassa myös kouluruotsin hyödyl- lisyyden kun muistelimme Keniassa kauppatie- teiden dekaanin kanssa 1980-luvun opiskeluai- kojen kesätöitä Ruotsissa på svenska. Paikallisel- la musiikkitieteen laitoksella pääsin myös kokei- lemaan afrikkalaisia alkuperäissoittimia ja musi- soimaan laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoi- den kanssa. Rumpalin unelma toteutui vihdoin rytmin syntyjuurilla! Elämysten kartuttaminen tapahtui myös afrikkalaisten kohdalla kun he lä- hes kaikki näkivät ensimmäistä kertaa lunta ja pääsivät kokeilemaan hiihtämistä Suomen vie- railun aikana.&
Tietoa kirjoittajasta
Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Email. Jarmo.saarti@uef.fi
