JUSSI RAINIO:
1889
elokuun 10. pnä arpajaiset K euruun sairastalon hyväksi kauppias E. D am stenin pihassa k:lo 3:sta jpp. alkaen, ohjelmassa mm. K iljanderin näytelmä
"Amalia ystäväm me” , esiintyjinä Suomalaisen teatterin näyttelijättäret Saimi Svahn ja Kaarola Avellan, neidit Aino Järnefelt (myöh. Sibelius) ja Elli Järnefelt sekä keuruulaiset lääkärin rouva Elina Järnefelt ja ”om pelian” E rland Saarisen 17- vuotias tytär Maria, kulissim estareina Eero Järne
felt, Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre. —
"T yttö K euruun kirkossa” — A. Gallen.
1891
m arraskuun 3. pnä K euruun kirkonkylän torvi
soittokunnan iltam at, ohjelma jokseenkin rikas, väkeä vähänlaisesti, pitäjän säätyläis-henkilöt eivät ottaneet osaa ollenkaan, näytelm ä "Yökausi Lah
della” , runon "T orpan ty ttö ” W änrikki Stoolin tarinoista lausui sujuvasti neiti M aria Saarinen.
1892
joulukuun 12. pnä p erustettiin K euruun kirkon
kylän Nuorisoseura, esimiehenä K. G . Flinta, kir
jurina Maria Saarinen, kokouksia 3, iltam ia yksi, esitelmiä kaksi, jäsenluku 28, esitettyjä näytelmiä
"K ihlaus", "Jouluaattona juom arin kodissa” ja
” Ihm ekös tu o ” , näyttelijöinä mm. Kalle F linta ja Maria Saarinen.
MA RI A RAUNIO
— virstanpylväitä raivaajan tien varrelta
1895
heinäkuun 15. pnä vihittiin avioliittoon neiti Ma
ria Saarinen s. 26. 5. 1872 K euruulla ja maalari Kalle Kustaa Flinta (v :sta 1900 Raunio) s. 8. 1.
1861 Nastolassa.
1899
huhtikuun 23. pnä K euruun kunnantuvalla työ
väenyhdistyksen perustam iskokous, puheenjohta
jana m aisteri Aksel W aren, väkeä tuvan täydeltä etupäässä tilatonta kansaa, sääntöjä laatim aan va
littiin 7-miehinen toim ikunta.
1903
tam m ikuun 4. pnä K euruun työväenyhdistyksen uusi perustava kokous, johtokunnan jäseneksi mm.
K. G . Raunio; ensimmäinen vuosikokous 1. 2.
1903, uusia jäseniä, mm. M aria'Raunio.
1903
huhtikuun 13. pnä K euruun työväenyhdistys piti iltam an Kivelän torpassa, ohjelmassa torvisoittoa, näytelm äkappaleet ”K ertun kepposet” ja "K ih
laus” , näyttelijöinä mm. Kalle ja M aria Raunio, puheet m enivät m ukiin, väkeä vähänlaisesti.
1904
rautatiensiltojen ja K euruun uuden kirkon maa
lari (nim ikirjoitus alttaritaulun takana) lähti Ame
rikkaan etsimään leveämpää leipää, m utta hän kuoli kaivosonnettom uudessa seuraavan vuoden maaliskuussa.
1905
ompelija M aria Raunio, seitsemän lapsen synnyt
täjä, leskivaimo, rupesi poliittiseksi 'agitaattoriksi’
(puhuja, valistustyöntekijä), toim i sanomalehtien avustajana Tam pereella ja Lahdessa, osallistui so
sialidem okraattisen puolueen kursseihin, opiskeli itsekseen kiihkeästi — lahjakas ku n oli, kansa- koulutodistuksessa pelkkiä kymppejä — kierteli puhujam atkoilla Hämeessä, Keski-Suomessa ja M ikkelin tienoilla.
6
1907 M A RIA R A U N IO ensimmäisen yksikamarisen eduskuntam m e ensim
mäisten jäsenten joukossa M aria Raunio. Kansan
edustajana 1907— 1909 valtiopäivillä; m utta omat puoluetoverit kateellisia ja lyhytnäköisiä: Maria Rauniota ei päästetty enää 1910 eduskuntaan.
1909
entinen kansanedustaja, viiden pojan äiti m atkusti A m erikkaan etsimään parem paa yhteiskuntaa, pe
rusti Astoriassa O regonin valtiossa suomenkielisen sanomalehden, m utta. . . . P äivät oli laskettu:
kuolema tavoitti 3. 9. 1911 alle 40-vuotiaan po
liittisen toim ihenkilön, kansanedustajan, keuruu
laisen siirtolaisen.
— taiteellisesti ja sosiaalisesti erittäin lahjakas
— kaukonäköinen sosiaalipoliitikko: keuhko
tauti- ja mielisairaalain, kunnankätilöiden,
"ensikotien” ja orpokotien sekä koulukeitto- loiden puolesta puhuja, sukupolven verran aikaansa edellä vaatiessaan äitiyslomaa ("synnyttäjäin suojeluaikaa” ), yleisen oppi
velvollisuuden ja monien m uiden nyt luon
nollisten tosiasiain esittäjä ja puolustaja
— näyttelijä, lausuja, puhuja, kirjailija
— äiti, puoliso, yhdistysihminen
— rohkea, lannistum aton yhteiskunnan paran
taja
— K euruun naisten kaikkein m erkittävim piä ja m uistettavim pia.
7
