Hämeen ammattikorkeakoulu
Anu Raudasoja (toim.)
E-JULKAISU
ISBN 978-951-784-829-9 ISSN 1795-424X
HAMKin e-julkaisuja 6/2020
JULKAISIJA
Hämeen ammattikorkeakoulu Häme University of Applied Sciences PL 230
13101 HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 julkaisut@hamk.fi www.hamk.fi/julkaisut
CC-BY-SA 4.0
Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto KMG Turku Hämeenlinna, joulukuu 2020
Johdanto – ajassa uudistuvat ja kehittyvät
ammatilliset opettajankoulutukset ...5
Anu Raudasoja
1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus ...10
Juha Lahtinen
2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen
OPS-prosessien uudistaminen...14
Hannu Kotila
3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen ...22
Ari Langén
4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun
kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen ...26
Anu Raudasoja
5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen
osaamisen kehittäminen ja uramallit ...32
Erja Kotimäki
6. OPEKE-hankkeen keskeiset kehittämissuositukset ...39
Anu Raudasoja, Juha Lahtinen, Hannu Kotila, Ari Langén ja Erja Kotimäki
7. OPEKE-hankkeen tulosten vertailua opettajan koulutuksen kehittämis hankkeen strategisiin tavoitteisiin ...40
Anu Raudasoja
8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja-
korkeakoulujen henkilöstön arvioimana ...46
Anu Raudasoja
Lopuksi ...52 Lähteet ...53
opettajankoulutukset
Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Tämä julkaisu esittelee OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeen keskeisiä tuloksia ja tulevaisuuden kehittämis- kohteita. Hanke oli valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitettiin ja uudistettiin ammatillista opettajankoulutusta kokonaisuutena. Hank- keessa vahvistettiin opettajankoulutuksen aktiivista, tutkivaa ja kehittä- vää roolia suhteessa oppilaitoksiin ja opettajaksi opiskeleviin. OPEKE- hanke oli viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Taideyliopiston valtakunnallinen opettajankoulutuksen kärkihanke. Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hank- keen budjetti oli 2 199 000 €, ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministe- riö opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan kuuluvalla erityisavustuk- sella vuosina 2017–2020.
Hankkeen tavoitteet pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön opetta- jankoulutuksen kehittämisohjelman yhteisiin tavoitteisiin:
”Suomalaiset opettajat ovat tulevaisuuteen tähtääviä, laaja-alaisia ja uutta luovia asiantuntijoita, jotka hyödyntävät monipuolisesti uusia oppimis- ympäristöjä. He kehittävät jatkuvasti omaa osaamistaan ja työyhteisöään.
Opettajilla on syvällistä oman alan osaamista, pedagogista taitavuutta ja arvo-osaamista. Opettajat ovat rohkeita kehittämään ja kokeilemaan.
Heillä on kyky ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita ja taito muut- taa omaa toimintaansa. Opettajat käyttävät tuoreimpia tutkimuksia ja arviointeja kehittääkseen itseään, työyhteisöään ja oppilaitostaan. Opet- tajien työtä tukee laaja verkosto, josta opettajat voivat hakea apua ja jossa he voivat jakaa ja yhdistää osaamistaan kansallisesti ja kansainvälisesti.”
Ammatilliset opettajankoulutukset vahvaksi yhteistyöllä
Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat profiloituneet ammatillisten opet- tajien, ammatillisten erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kouluttamiseen.
Ammatilliset opettajakorkeakoulut tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä ja koulutukset ovat rakentuneet ammattikorkeakouluja koskevan lainsää- dännön, koulutuksen järjestäjien strategioiden ja keskeisten yhteisten lin- jausten mukaan.
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä (Mahlamäki-Kulta- nen, Happo & Perunka, 2019). Ammatillisten opettajakoulutusten pääsy mukaan tutkintojen viitekehykseen selkiyttäisi niiden asemaa suhteessa yliopistoissa annettavaan opettajankoulutukseen sekä globaalin yhteis- työn näkökulmasta, kun niiden paikka voitaisiin osoittaa selkeästi osana viitekehysjärjestelmää.
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskeinen linjaus on ammatillis- ten opettajankoulutusten yhteinen arvoperusta, joka nousee ammatilli- sen opettajan perustehtävästä tukea kansalaisten kasvua, sivistystä sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Arvoperustan lisäksi ammatil- listen opettajankoulutusten pohjalla on yhteinen näkemys ammatillisen opettajan osaamisesta, joka määritellään asenteiden sekä tietojen ja tai- tojen sidoksina. Kaikissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa koros- tetaan opettajan perusosaamista eli opetuksen suunnittelua, opettamista ja ohjausta erilaisissa toimintaympäristöissä, arviointia, verkostoyhteis- työtä, kehittämisosaamista sekä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin yllä- pitämistä ja tukemista.
Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa
Ammatilliset opettajakorkeakoulut ennakoivat ammatillisten opettajien määrällisiä tarpeita ja heidän osaamis- ja koulutustarpeitaan ammatil- lisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opettajatilanteen säännöl- lisellä seurannalla. Ammatilliset opettajakorkeakoulut seuraavat maassa tarvittavan osaamisen kehittymistä. Ne varmistavat kelpoisten ammatil- listen opettajien saatavuuden koko maassa sekä kaikilla koulutusaloilla, kuten tekniikan ja liikenteen aloilla, jossa on suurin aloituspaikkamäärä ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakouluissa.
Ammatilliset opettajakorkeakoulut huomioivat ulkomailla korkeakoulu- tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuden suorittaa opettajan pedagogi- set opinnot tarjoamalla englanninkielisiä opettajankoulutuksia. Samoin ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä tuetaan järjestämällä Opetushallituksen tunnustamispäätösten mukaisia täyden- täviä opintoja.
Ammatilliset opettajankouluttajat uutta luoviksi osaajiksi ja ammatilliset opettajaopiskelijat keskiöön
Ammatillisten opettajankoulutusten ja oppilaitosten työtavat perustuvat vahvasti tutkimukseen. Ne ovat opiskelijalähtöisiä, yhteisöllisiä ja tukevat moninaisten opettajaopiskelijoiden tarpeita. Niissä huomioidaan opetta- jaopiskelijan oppimisprosessin toteuttaminen ohjaavaan ja yhteisölliseen suuntaan. Koulutukset toteutetaan monimuotoisesti siten, että niissä vaihtelevat lähiopetus, verkko-opetus ja hybridit toteutustavat.
Ammatilliset opettajakorkeakoulut tunnustavat opettajaopiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen ja hyväksyvät opintojaksoja osaamisen perusteella. Osaamisen osoittamiseen on kehitetty erilaisia osaamisen arviointitapoja ja ammatilliset opettajaopiskelijoiden kanssa yhteistyössä ne kehittyvät koko ajan eteenpäin. Arviointi tavoitteena on tukea oppi- mista ja osaamisen hankkimista.
Ammatilliset opettajankouluttajat suunnittelevat ja toteuttavat opettajan- koulutuksen ohjelmia siten, että niissä hyödynnetään monenlaisia oppi- misympäristöjä ja työtapoja. Tällä tavoin opettajaopiskelijat omaksuvat laaja-alaisen perusosaamisen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja saavat val- miuksia oman osaamisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Ammatilliset opettajankoulutukset, koulutuksen järjestäjät, työelämä ja sidosryhmät luovat fyysisiä, digitaalisia ja sosiaalisia oppimisen ympäristöjä. Ammatil- liset opettajankoulutukset ja koulutuksen järjestäjät vahvistavat erilaisten oppimisympäristöjen pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää osaamista.
He kehittävät verkostoissa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaami- sen malleja ja menetelmiä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuus
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen koulutusprosessit pohjautuvat ammattipedagogiseen, kasvatustieteellisiin ja muiden keskeisten tieteen- alojen tutkimukseen. Ammatillisissa opettajankoulutuksissa koulutetaan pedagogisesti taitavia, omaa työtään tutkivia ja kehittäviä opettajia ja kas- vattajia. Ammatilliset opettajankoulutukset perustuvat tutkivaan ja kehit- tävään työotteeseen, jolla tarkoitetaan muuttuvien toimintaympäristöjen myötä uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä. Näitä asioita ammatil- liset opettajaopiskelijat arvioivat ja kehittävät osana opintojaan. Samalla ammatillisten opettajankoulutusten pedagogiset ratkaisut tukevat amma- tillisten opettajaopiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittymistä tutki- mukselliseen suuntaan, kun opettajaopiskelijat osaavat soveltaa työsään ajankohtaista tieteellistä tutkimusta.
Ammatilliset opettajakorkeakoulut tukevat opettajankouluttajien tutki- muksellista osaamista ja innostusta sekä keskinäisten tutkimusverkos- tojen toimintaa, joka tapahtuu pitkälti yhteisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta erilaisissa hankkeissa soveltavana tutki- muksena. Viime vuosina ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat lisänneet panostusta tutkimusyhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten yliopis- tojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi
Ammatillisen opettajan osaamisen kehittymistä tukeva toiminta muo- dostaa tarvelähtöisen ja tavoitteellisen kokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluvat valinnat, koulutus sekä uranaikainen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja oppiminen. Ammatillisen opettajankoulutuksen toimijat uudistivat yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopet- tajakoulutuksen sekä opinto-ohjaajakoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. He vahvistivat myös omaa pedagogista osaamistaan, jota johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä.
Ammatilliseksi opettajaksi opiskelevat rakentavat jatkuvan oppimisen pol- kuja opiskeluaikana henkilökohtaistamisen kautta. Vertaistukimallit ovat osa opettajankoulutuksen kokonaisuutta esim. opetusharjoittelun yhtey- dessä oppilaitoksissa tai työpaikoilla, jolloin työssä ja työstä oppiminen erilaisissa yhteisöissä antaa laaja-alaisen osaamisen työelämän tarpeisiin.
Ammatillisiksi opettajiksi valmistuville on tarjolla jatkuvan oppimisen näkökulmasta ammatillisten opettajakorkeakoulujen kautta ammatilli- sen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutukset. Lisäksi tarjolla on eri- koistumiskoulutuksia esim. uraohjaukseen, vaativaan erityiseen tukeen ja digitaalisuutta hyödyntävien oppimisympäristöjen rakentamiseen.
Ammatillisen opettajankoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille opettajille löytyy myös vastaavia koulutusväyliä muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Ammatillisina opettajan toimineille kas- vatustieteen maisteriksi haluaville on tarjolla vain yksi aikuiskoulutuk- sen väylä ja muutoin he osallistuvat samaan yhteishakuun sekä VAKAVA- kokeeseen, kuin opettajanuralle ensimmäistä kertaa tavoittelevat. Tässä on selkeä kehittämiskohde, jos halutaan tukea opettajien uranaikaista jat- kuvaa oppimista ja urasiirtymiä koulutusasteiden välillä.
Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi
Ammatillisen opettajakorkeakoulun rooli on muuttunut täydennyskoulu- tuksen tarjoajista monipuolisiksi jatkuvan oppimisen koulutus- ja kehit- tämispalvelujen tuottajiksi. Koulutus- ja kehittämispalvelut suunnitellaan yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa tukemaan organisaation strate- gian mukaista osaamisen kehittämistä. Suunnittelun tueksi tarvitaan tie- toa kehittämisen tarpeista sekä yhteiskunnalliselta että koulutuksen jär- jestäjän näkökulmasta ja tavoista, jotka tulisi ottaa huomioon yhteisessä kehittämistyössä. (Kotimäki, Mäntykangas & Haapakoski, 2019, s. 8) Kou- lutuksen järjestäjän palvelut yhteistyössä työelämän kanssa muodosta- vat oppivan organisaation rakenteet ja yhteisöllisen toimintaympäristön, jossa ammatillisten opettajakorkeakoulujen koulutus- ja kehittämispal- velut toteutetaan.
Kiitos kaikille OPEKE-hankkeen toimintaa osallistuneille! Yhteistyössä olemme tehneet näkyväksi ammatillisen opettajankoulutusten keskeisiä osa-alueita ja kehittäneet niitä vastaamaan vielä paremmin asiakkaiden tarpeita. Tämä kehittämistyö ei valmistu koskaan ja siksi moni asia on jo kehittynyt eteenpäin hankkeen päättymisen jälkeen.
Antoisia lukuhetkiä OPEKE-hankkeen tulosten parissa!
Hämeenlinnassa 15.8.2020
Anu Raudasoja
OPEKE-hankkeen projektipäällikkö
1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus
Juha Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu
Kehittämisosion tavoitteena oli tunnistaa tulevaisuuden ammatillisen opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan työn erityisluonne ja opet- tajalta odotettavat osaamiset suhteessa opettajankoulutuksen kehittämis- ohjelmassa luotuun osaamiskuvaukseen vuodelta 2018. Tuolloin ammatil- lisen koulutuksen reformi ei ollut vielä toteutunut eikä sen vaikutuksista opetushenkilöstön työhön ollut tietoa. Osiossa oli keskeisellä sijalla osu- van opiskelijavalinta- ja uraohjausprosessien kehittäminen opettajankou- lutuksiin sekä mekanismin kehittäminen, jossa ammatilliset opettajakor- keakoulut yhteistyössä ennakoivat opettaja- ja osaamistarpeita.
Kehittämisprosessi ja tulokset
Hankeosion tavoitteiksi kirjattiin hankkeen alkaessa muun muassa ammatillisen opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan työn erityis- luonteen arviointi. Tuo arviointi näyttäytyy tuotetuissa videoissa, jotka on julkaistu OPEKE-hankkeen www-sivuilla (https://www.hamk.fi/
projektit/opeke/#videot). Videoita on yhteensä 17 ja ne kattavat monia erilaisia opettajien työnkuvia. Näillä videoilla opettajat pääsevät itse ääneen kertoessaan opettajantyöstään erityisesti ammatillisen koulutuk- sen uudistuksen jälkeisessä todellisuudessa. Opettaja-ammattien muuttu- nutta ja alati muuttuvaa luonnetta opettajankoulutuksiin hakeutuva pää- see kokeilemaan myös hankkeen toimijoiden laatiman ”Minustako opet- taja” -tarkistuslistan avulla.
Yhtenä hankkeen tavoitteena oli kehittää mekanismi, jonka avulla amma- tilliset opettajakorkeakoulut ennakoivat yhdessä opettajatarpeita ja opet- tajien osaamistarpeita. Opettajatarpeiden ennakointimallia varten hanke- toimijat analysoivat ja arvioivat nykyistä opettajatarpeen arviointimallia.
Tarkastelun tuloksista kirjoitettiin artikkeli koskien käytetyn mallin puut- teita ja epäselvyyksiä. Seuraavassa lainaus artikkelista:
Opettajatarvetta ennustaneiden raporttien tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Opettajatarpeen ennakointia tarvitaan, mutta ennakoinnin taustalla tulee olla riittävän luotettavat mittarit ja mallit, jotta ennakointi vastaa todellista opettajatarvetta. Kun tarkastellaan opettajatarvetta ja ammatillisille opettajakorkeakouluille myönnettäviä aloituspaikkoja, pelkkä ammatillisen koulutuksen opettajatarpeen selvittäminen ei ole riittävä pohja selvittää, paljonko aloituspaikkoja ammatillisille
opettajakorkeakouluille myönnetään. Ammatillisen koulutuksen opettajamäärien ennakointimallista ei voi jättää pois yhteisten aineiden opettajien määrää eikä yli 30-vuotiaita opiskelijoita.
Artikkelin kirjoittajissa herätti myös ihmetystä, että
ammattikorkeakoulujen opettajatarpeesta ei löytynyt selvitystä.
Laskelmissa ja ennakoinneissa tulisi olla mukana myös
ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien määrä ja tuleva tarve.
Ammatillisten opettajankorkeakoulujen lainsäädännöllinen tehtävä on kouluttaa opettajia ja opettajaksi aikovia sekä ammatilliseen koulutukseen että ammattikorkeakouluun (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 7 §). Lisäksi ammatillinen opettajankoulutus tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 22 §), jolloin opettajaksi valmistuneet voivat sijoittua myös peruskouluun, lukioon, yliopistoon, vapaan sivistystyön oppilaitoksiin ja yksityisiin koulutusorganisaatioihin. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen lainsäädännöllistä tehtävää ei siten voi ohittaa tulevaisuuden opettajatarvetta ennakoidessa. (Grönberg & Jouhiaho, 2019).
Ammatillisen opettajankoulutuksen hakuja työstävä AMKOPE-työryhmä on sopinut ammatillisten opettajakorkeakoulujen johtajien kanssa, että vuosittain mietitään yhdessä ammatillisten opettajankoulutusten paikka- määriä, koulutusalakohtaisia paikkamääriä sekä mahdollisia kiintiöitä ja erillisvalintaryhmiä ennakoiden ammatillista opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajatarvetta. Tässä työssä OPEKE-hanke oli vahvasti mukana tuottamassa tietoa ja tekemällä aloitteita. Tavoitteena oli lisäksi kehittää ja kirkastaa opiskelijavalintaprosessia. Lähinnä hankeosiossa tarkaste- lussa olivat opettajatarpeiden lisäksi valintakriteerit ja niiden vaikutus aikaisempien vuosien sisään valittujen profiiliin, hakuvaiheen uraohjaus ja soveltuvuuden arviointi. Näiden tarkastelujen lisäksi hankeosion tehtä- vänä oli kehitellä analysointityökalu opettajaksi hakeutuvien motivaation ja orientaation vahvistamiseksi. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeutuvien taustalla on tyypillisesti jonkun alan korkeakoulututkinto ja melko pitkä elämän- ja työkokemus ja eri koulutusalojen opettajatarpeissa on vaihtelua, joten uraohjauksessa henkilökohtainen ote korostuu.
Yhteistyön tuloksena syntyi opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaa- vio, joka lähtee tulevan haun valmistelusta, etenee hakuvaiheeseen ja opis- kelijavalintaan sekä valmistumisvaiheen uraseurantaan:
KUVIO 1. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaavio
Hankkeen aikana kussakin opettajakorkeakoulussa toteutettiin erilai- sia kyselyitä hakeutumisvaiheesta ja motivaatiosta hakeutua ammatilli- seen opettajan-, erityisopettajan tai opinto-ohjaajankoulutukseen. Lisäksi koottiin systemaattisesti tilastotietoa hakijoista ja valituista mm. hakija- määrät, koulutusalakohtaisesti hakijoiden ja valittujen määrä sekä ope- tuskokemuksen määrä. Näihin tilastotietoihin pohjautuen kehittämiso- siossa kirjoitettiin artikkeli ”Kuka haluaa ammatilliseksi opettajaksi?”
(Grönberg & Jouhiaho, 2019).
Hankeosiossa kehitettiin kaikkien ammatillisten opettajakorkeakou- lujen yhteistyönä useita hakeutumisvaiheen ohjausta tukevia mate- riaaleja. Yhteiseen käyttöön tulee Opintopolku.fi -palveluun liitettä- vää videomateriaalia (https://www.hamk.fi/projektit/opeke/#videot).
Videoiden (17 kpl) avulla tarjotaan hakuvaiheen ammatillisen
orientaation tueksi materiaalipaketti, joka kuvaa uudistuneen ammatilli- sen koulutuksen mukaista opettajan työtä ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa.
Hakuorientaation tueksi hakusivuille on kehitetty ”ammatillisen opet- tajan tsekkauslista”, jonka avulla hakeutuja voi itsearvioida mahdollista valmiuttaan ja kiinnostustaan ammatilliseksi opettajaksi (Opintopolku.
fi). Lisäksi hankeosiossa on tuotettu yhteisesti suunniteltu kyselylomake opettajankoulutusten jälkeiseen uraseurantaan. Tuo uraseurantakyse- lyllä kerättävä tieto on tulevaisuudessa käytettävissä opintoihin orientoi- tumisen apuna jo hakeutumisvaiheessa. Uraseurantakysely on tarkoitus toteuttaa kussakin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aina marras- kuussa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Hakijan motivaation kan- nalta on merkittävää tietää, miten aikaisemmin opettajankoulutuksen suorittaneet ovat edenneet työurallaan ja miten he kokevat hyötyneensä opettajankoulutuksesta.
Jatkokehittäminen
Hankeosiossa tehtiin seuraavat kehittämisehdotuksia jatkoon. Niistä kes- keisimmät ovat:
1. Opettajankoulutuksiin valittavien hakijoiden alakohtaisen seurannan systematisointi.
2. Uraseurantakyselyjen yhdenmukaistaminen valtakunnalliseksi.
3. Mahdollisen sähköisen pääsykoemallin tarkastelu yhtenä mahdollisuutena hakeutumisvaiheen laadun kehittämiseen.
Yhteistyön tuloksena syntyi opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaa- vio, joka lähtee tulevan haun valmistelusta, etenee hakuvaiheeseen ja opis- kelijavalintaan sekä valmistumisvaiheen uraseurantaan:
KUVIO 1. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaavio
Hankkeen aikana kussakin opettajakorkeakoulussa toteutettiin erilai- sia kyselyitä hakeutumisvaiheesta ja motivaatiosta hakeutua ammatilli- seen opettajan-, erityisopettajan tai opinto-ohjaajankoulutukseen. Lisäksi koottiin systemaattisesti tilastotietoa hakijoista ja valituista mm. hakija- määrät, koulutusalakohtaisesti hakijoiden ja valittujen määrä sekä ope- tuskokemuksen määrä. Näihin tilastotietoihin pohjautuen kehittämiso- siossa kirjoitettiin artikkeli ”Kuka haluaa ammatilliseksi opettajaksi?”
(Grönberg & Jouhiaho, 2019).
Hankeosiossa kehitettiin kaikkien ammatillisten opettajakorkeakou- lujen yhteistyönä useita hakeutumisvaiheen ohjausta tukevia mate- riaaleja. Yhteiseen käyttöön tulee Opintopolku.fi -palveluun liitettä- vää videomateriaalia (https://www.hamk.fi/projektit/opeke/#videot).
Videoiden (17 kpl) avulla tarjotaan hakuvaiheen ammatillisen
2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen
Hannu Kotila, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Kehittämisosion tavoitteena oli luoda ammatillisen opettajankoulu- tuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen ope- tussuunnitelmiin valtakunnallisia strategisen tason linjauksia ja osaamis- perusteisia laatustandardeja. Tavoitteena oli myös luoda parempia käytän- teitä OPS-prosessien jatkuvaksi kehittämiseksi. Yhteisellä työskentelyllä ennakoivien prosessien kehittämiseksi varmistetaan, että ammatillinen opettajankoulutus vastaa jatkossakin koulutuksen järjestäjien ja kansain- välistyvän työelämän muuttuvia tarpeita.
Kehittämisprosessi ja tulokset
Hankkeessa toteutettiin kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulu- jen opetussuunnitelmien vertailu. Vertailu auttoi kehittämään ammatil- lisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajan ja erityisopettajakoulutus- ten opetussuunnitelmien yhteisiä linjauksia ja antoi suuntaa kehittämi- selle. Tätä hyödynnettiin eri opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelma- työssä. OPS-vertailu oli hyvä ensiaskel OPS-prosessien jatkuvaksi kehit- tämiseksi. Kullakin ammattikorkeakoululla on omat koko korkeakoulun tason opetussuunnitelmaprosessit ja nyt tulevaisuudessa voidaan selkeyt- tää ja kehittää ammatillisten opettajakorkeakoulujen prosessia ottaen huomioon myös muiden opettajakorkeakoulujen kanssa tehdyn vertailun tulokset.
Opetussuunnitelma-analyysien pohjalta tehtiin yhteinen julkilausuma
”Mikä yhdistää ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia”.
Seuraavat asiat ovat kaikille opetussuunnitelmille yhteisiä:
• Ammatillisen opettajankoulutuksen arvoperusta: ammatillisen opet- tajan perustehtävä on tukea kansalaisten kasvua, sivistystä ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaaminen ja vuotovaikutus ovat ammatillisen opettajan perusosaamista.
• Ammatillisen opettajankoulutuksen pohjalla on laaja tulkinta ammatil- lisen opettajan osaamisesta: ammatillisen opettajan osaaminen määri- tellään tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksina ammatillisen opetta- jan työssä. Kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen osaamista- voitteissa korostuva opettajan perusosaamiset: arviointi, suunnittelu, ohjaus ja opetus, yhteistyö ja verkostotyö, kehittämisosaaminen sekä oman ja yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpitäminen.
• Koulutusprosessit perustuvat ammattipedagogiseen tutkimukseen. Ne ovat monimuotoisia, niissä vuorottelevat lähiopetus, verkko-opetus, digitaalisten välineiden käyttö sekä monenlaiset oppimisympäristöt Keskeistä on osallistavuus, yhteisöllisyys, opiskelijalähtöisyys ja aktii- viset työskentelytavat.
• Henkilökohtaistaminen: ammatillisessa opettajankoulutuksessa hen- kilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit, opiskelijan henkilökohtaisen oppimispro- sessin ja kehittymisen ohjaaminen ovat käytössä kaikissa ammatilli- sissa opettajakorkeakouluissa. Vertaisyhmät ja opiskelijat ovat ohjauk- sen toimijoita.
• Tutkiva ja kehittävä työote: ammatillisen opettajan osaaamisen perus- talla on tutkiva ja kehittävä työote, joka tarkoittaa jatkuvaa, uusien asi- akkaiden ja toimintaympäristöjen myötä muuttuvien toimintatapojen kehittämistä.
Julkilausuma toimii ammatillisten opettajankoulutusten arviointien perusdokumenttina, määrittäen yhdessä sovittuja linjauksia ja ammatil- listen opettajakorkeakoulujen johtajat ovat sitoutuneet siihen. (OPEKE, 2018)
Kehittämisosion tavoiteena oli luoda parempia käytänteitä OPS-proses- sien jatkuvaksi kehittämiseksi. Tähän on pyritty kahdella toimenpiteellä.
Ensinnäkin on tiivistetty yhteistyötä sidosryhmien ja AOKK-neuvottelu- kuntien kanssa ja toiseksi on määritelty ammatillisten opettajankoulutus- ten perusasioita, joka ohjaa opetussuunnitelmien kehittämistä.
Opetussuunnitelmien kehittäminen
Haaga-Helia ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on kehitetty peda- gogisen osaamisen tutkimista, toteuttamista ja arvioimista erilaisissa autenttisen työn ympäristöissä. Samalla on kehitetty ammattitaitovaati- musten ja osaamisen arvioinnin kriteereiden yhteisiä tulkintoja sekä terä- vöitetty näkökulmiatyöelämän pedagogisuuteen.
Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on uudistettu ammatillisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajakoulu- tuksen ja ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutus- suunnitelmat yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Samalla on tar- kennettu opiskelijan opintojen henkilökohtaistamisprosessia työohjeissa.
Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on meneillään ope- tussuunnitelmien uudistamisprosessi, johon on otettu mukaan entistä
tiiviimmin sidosryhmiä ja neuvottelukunnan jäseniä. Kehittämisosio jär- jesti sidosryhmille avoimen kehittämisfoorumin, jonka tuloksena syntyi kehittämisideoita liittyen rakenteisiin, toimintatapoihin, työelämäyhteis- työhön ja yhteistyöhön korkeakoulujen ja ammatillisten opettajakorkea- koulujen kanssa. Kehittämisideoita on huomioitu OPS-uudistuksessa.
Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opetussuunnitelman kehit- tämistyössä käsiteltiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käy- tänteitä ja konkretisoitiin osaamisen osoittamisen dokumentointia.
Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opetussuunnitelma- prosessissa käytettiin hyödyksi OPEKE-hankkeen kokousten tuotoksia sekä opettajakoulutusten ja niiden neuvottelukuntien työkokouksen tuot- tamia dokumenttiaineistoja pohdittaessa, miten osaamisperustaisessa opettajankoulutuksessa voi toteutua opintojen henkilökohtaisuus ja opet- tajan identiteettityön tukeminen.
Ammatillisen opettajan osaamisvaatimukset
Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Hankkeessa tuotettiin tutkimuksen pohjalta Ammatillisen opettajan osaa- misvaatimukset (Raudasoja & Kaitala, 2019). Ammatillisen koulutuksen uudistuttua ammatillisen koulutuksen opettajiin ja heidän ammatilli- seen toimijuuteensa on kohdistunut muutospaineita lainsäädännön, tut- kinnon perusteiden ja rahoituksen uudistuksen myötä. Ammatillisen kou- lutuksen opettajien osaamisvaatimuksiksi nousivat pedagoginen osaami- nen, HOKS:n laatiminen, arviointiosaaminen, työelämäyhteistyö, ohjaus- ja uraohjausosaaminen, oman alan substanssiosaaminen ja erityiseen tukeen liittyvä osaaminen.
Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset on yhdistetty OKM:n (2016, s. 17) asettaman Opettajankoulutusfoorumin laatimiin tule- vaisuuden opettajan osaamistavoitteisiin huomioiden ammatillisen opet- tajan kaksoisprofession mukanaan tuomat vaatimukset sekä pedagogi- sesta että substanssiosaamisesta.
KUVIO 2. Tavoitteet ammatillisen opettajan osaamiselle (Raudasoja & Kaitala, 2019)
Ammatillisen opettajan pedagoginen
osaaminen
• Pedagoginen taitavuus
• Tutkinnon perusteiden osaaminen
• HOKSin laatimiseen liittyvä osaaminen
• Arviointiosaaminen
• Ohjaus- ja uraohjausosaaminen
• Erityiseen tukeen liittyvä osaaminen
Ammatillisen opettajan substanssi- osaaminen
• Syvällinen oman alan osaaminen
• Työelämäyhteistyö
• Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset
• Laadunhallinta
• Yritteliäisyys
Uutta luova asiantuntijuus ja
toimijuus
• Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus
• Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita
• Taito reflektoida ja arvioida
• Taito muuttaa omaa toimintaa
• Pystyvyys ja toimijuus
Oman osaamisen ja yhteistyön
jatkuva kehittäminen
• Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus
• Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita
• Taito reflektoida ja arvioida
• Taito muuttaa omaa toimintaa
• Pystyvyys ja toimijuus
Ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen
Tutkimustulosten mukaan ammatillisen opettajan pedagogisessa osaami- sessa korostuu tutkinnon perusteiden hyvä tuntemus. Tutkinnon perus- teiden avulla opettajat laativat opiskelijan HOKSin ja suunnittelevat sii- hen liittyvät yksilölliset opintopolut ja osaamisen hankkimisen menetel- mät erilaisiin oppimisympäristöihin. Inklusiivisessa ammatillisessa kou- lutuksessa opettajat suunnittelevat myös opiskelijoiden erityisen tukeen liittyvän pedagogisen tuen ja ohjauksen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Opettajien arviointiosaaminen merkitys korostuu osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijan opinnot henkilökohtais- tetaan. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, jotta opiskelija voi keskittyä puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Arviointi- osaamiseen kuuluu palautteen antaminen opiskelijalle osaamisen hank- kimisen edistymisestä sekä osaamisen arviointi työelämässä toteutetta- vissa näytöissä.
Ammatillinen koulutus haastaa opettajan ammatillisen toimijuuden ohjaus- ja uraohjausosaamisen kohdalla. Ammatilliset opettajat ohjaavat opiskelijoita HOKS:n eri vaiheissa. Ohjauksessa korostuu opiskelijan aktii- visen toimijuuden tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä sekä tule- vaisuuden skenaarioiden rakentaminen työllistymisen ja / tai jatkokoulu- tusten näkökulmista. Näihin asioihin osa ammatillisista opettajista ei ole saanut koulutusta, joka koulutuksen järjestäjien on hyvä tiedostaa. (Rau- dasoja & Kaitala, 2019)
Ammatillisen opettajan substanssiosaaminen
Ammatillinen opettajuus on kaksoisprofessio, jossa substanssiosaamista voidaan tarkastella sekä syvällisenä oman alan osaamisena että työelä- mäyhteistyönä. Syvällistä oman alan osaamista ammatillinen opettaja tarvitsee, jotta hän kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioi- maan tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat hankki- vat osaamistaan työpaikoilla aidoissa oppimisympäristöissä mahdollisim- man paljon, joten ammatillisen opettajan tulee kyetä asettamaan tavoit- teet osaamisen hankkimisella tutkinnon perusteiden pohjalta suhteessa työpaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Ammatillisen toimijuuden haasteeksi nousee ammatillisen koulutuksen opettajien työelämäyhteistyö, joka ymmärretään hyvin eri tavoin opet- tajien keskuudessa. Monessa oppilaitoksessa on määrittelemättä se, mitä työelämäyhteistyö heillä tarkoittaa ja tästä johtuen toimintatavat vaihte- levat huomattavasti. Kapeimmillaan työelämäyhteistyö on koulutus- tai oppisopimuksen mukaista opiskelijan osaamisen hankkimista, kun taas
laveammin määriteltynä siihen voi liittyä yhteistyöprojekteja, koulu- tuksen kehittämistä, henkilöstökoulutuksia, rekrytoinnin tukea ja / tai asiantuntijavaihtoja.
Substanssiosaamiseen kuuluu niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin laadunhallintaan, kestävään tulevaisuuteen ja eettisiin kysymyksiin liit- tyvä osaaminen ja ratkaisut. Ammatillisen opettajan tulee huomioida myös yhteiskunnalliset ja globaalit alakohtaiset, mutta myös yleisemmät kysymykset esim. opiskelijoiden työllistymisen tukemisen näkökulmasta.
(Raudasoja & Kaitala, 2019)
Uutta luova asiantuntijuus
Uutta luova asiantuntijuus vaatii ammatilliselta opettajalta vahvaa amma- tillista toimijuutta, jonka pohjalta hän kykenee toimimaan yritteliäästi ja tuloksellisesti globaalista työelämästä nousevien kehittämistarpeiden äärellä. Ammatillisella opettajalla tulee olla kyky reflektoida ja arvioida omaa toimintaansa sekä osaamistaan ja kyky kehittää niitä vaatimus- ten mukaisesti. Tämä vaatii luovuutta, kokeilu- ja kehittämisrohkeutta ja uskallusta toimia sekä yksin että yhdessä muiden kanssa, kun uusia inno- vaatioita otetaan käyttöön. Uutta luotaessa ammatillinen opettaja joutuu käymään myös henkilökohtaisia identiteettineuvotteluja muokatessaan omia käsityksiään kehittyvistä asioita ja itsestään osaajana. (Raudasoja
& Kaitala, 2019)
Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
Ammatillisen opettajan oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittämi- nen kytkeytyy pääsääntöisesti työelämäyhteistyöhön, mutta myös lain- säädännön, politiikkalinjausten ja rahoituksen kautta osaksi valtiokes- keistä yhteiskuntakehitystä. Siten oman osaamisen ja yhteisön kehittä- mien tavoitteet tulevat osittain ulkopuolisina vaatimuksina, joista amma- tillisten opettajien tulisi olla riittävän tietoisia. Nämä ulkopuolelta tulevat muutosvaatimukset haastavat koulutuksen järjestäjän toimintakulttuurin ja sitä kautta yksittäisen opettajan toimijuuden, jota voidaan tukea osaa- misen johtamisen kautta.
Tavoitteet ammatillisen opettajan osaamiselle ovat hyvin laaja-alaiset ja vaativat opettajalta jatkuvaa oppimista, joka koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon osana sekä pedagogisen toiminnan että osaamisen johta- mista. Ammatilliset opettajat ovat vahvoja ammatillisia toimijoita, jotka kykenevät muutokseen, kun he saavat työlleen riittävän tuen ja selkeät tavoitteet. (Raudasoja & Kaitala, 2019)
Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Hankkeessa on vertailtu ja analysoitu OPSeja suhteessa opettajankoulu- tusfoorumin hyväksymään kaikille opettajille yhteiseen osaamiseen sekä kansalliseen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien vii- tekehykseen (L 93/2017, A 120/2017, NQF 7). Näiden pohjalta tehtiin ehdo- tus ammatillisen opettajankoulutuksen määrittelemisestä NQF:n tasolle 7. Hankkeessa on tuotettu vertailutietoa ammatillisten opettajankoulu- tusten osaamistavoitteista sekä suhteesta tutkintojen ja muiden osaamis- kokonaisuuksien viitekehykseen, joka julkaistiin Ammatillinen opetta- jakoulutus osaamisen viitekehyksen valossa -artikkelina, josta oheinen katkelma:
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 kuvaaman viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä
tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä.
Ne ovat myös linjassa OKM:n opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutukselle laatimien yhteisten osaamiskuvausten kanssa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016), kun otetaan huomioon hakukelpoisuuden
edellyttämä korkeakoulututkinto ja työkokemusvaatimus.
(Mahlamäki-Kultanen, Happo & Perunka, 2019).
Ammatillinen opettajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa
Hankkeen kolmantena tavoitteena oli varmistaa, että ammatillinen opet- tajankoulutus jatkossakin vastaa koulutuksen järjestäjien ja kansainvälis- tyvän työelämän muuttuvia tarpeita. Tämä pyrittiin varmistamaan kaik- kien opettajakorkeakoulujen kesken luomalla aiemman kahden tavoitteen toimenpiteistä pysyvä toimintamalli, joka julkaistiin Ammatillinen opet- tajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa -julkaisussa, joka nostaa esiin esi- merkiksi seuraavia jatkotoimenpiteitä:
• Opettajankoulutuksissa ammattipedagogiikkaa kehitetään tutkivalla ja kehittävällä työ- ja opiskeluotteella ammatillisten opettajakorkea- koulujen välisessä yhteistyössä ja monenlaisissa verkostoissa.
• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tuottavat yhdessä uusia pedagogisia ratkaisuja, ja ne näkyvät ammatillisten
opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmissa sekä koulutusviennissä.
• Koko ajan uudistuvat pedagogiset ratkaisut näkyvät ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja ammatillisten opettajien toimintatapana.
• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tekevät yhteistyössä kansainvälisesti arvostettua ammattipedagogista tutkimusta.
• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tarjoavat opettajankoulutusta osana YAMK- tai Master-tutkintoa. (OPEKE, 2020)
Jatkokehittäminen
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen osio olisi voinut ottaa vielä laajemmin mukaan sidosryhmiä esimerkiksi verk- kotyöskentelyllä. Asioita käsitelty opettajakorkeakoulujen kehittämispäi- vissä ja neuvottelukunnissa, mutta opettajaopiskelijoiden ja oppilaitossi- dosryhmien suuntaan olisi voitu olla vielä määrällisesti laajempaan mää- rään kohderyhmää aktiivisempia.
Jatkokehittelyn kohteiksi jäävät laajempi OPS-yhteistyö hankkeen jälkeen ja ammatillisen opettajankoulutuksen näkyminen laajemmin opettajan- koulutuksen kentällä. Ammatillisten opettajankoulutusten kyky vastata työelämän pedagogisoitumisen ja lisääntyvän työelämässä oppimisen haasteisiin jää jatkokehittelyn varaan.
Tuotoksina ja tuloksina syntyneet yhteiset strategiset linjaukset amma- tillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämiseen eli
”Ammatillisen opettajankoulutuksen strategisia avauksia” tarjoaa tiekar- tan jatkotoimille.
Jatkossa meillä on paremmin asiakastarpeisiin reagoivat opettajankoulu- tuksen toteutussuunnitelmat ja työelämään verkottuneempi malli osaa- misperusteisen opetussuunnitelman toteuttamiseen.
3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen
Ari Langén, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kehittämisosion tavoitteena oli luoda malli opettajankouluttajan osaamisen kehittämiseen. Mallin avulla voidaan jatkossa varmistaa opet- tajankouluttajan työelämälähtöinen, ajantasainen ja ennakointitietoa hyö- dyntävä osaaminen. Tämän saavuttamiseksi kartoitetaan opettajankou- luttajien tulevaisuuden osaamistarpeita, luodaan toimintamalli osaamis- tarpeiden päivittämiseen ja ennakointiin sekä vahvistetaan opettajankou- luttajien työelämäosaamisen pedagogiikkaa.
Kehittämisprosessi ja tulokset
Kehittämisosiossa kartoitettiin opettajankouluttajan tulevaisuuden osaa- mistarpeet hankkeessa toteutetun selvitystyön ja käytännön yhteistyön tuloksena. Opettajankouluttajan osaaminen kuvattiin. Hanketyön ansi- osta toimijoille on kertynyt lisäksi runsaasti tietoa ja käytännön koke- musta erilaisista tavoista kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeessa perehdyttiin mm. erilaisiin osaamisen arvioinnin ja kehittämisen työka- luihin ja malleihin mm. OSU-profilointiin perehtyminen.
Opettajankouluttajien tulevaisuuden osaamistarpeita koskevaa tietoa hyödynnettiin moduulistyöskentelyn ja ajatushautomoiden toteuttami- sen pohjana. Hankkeessa suunniteltu ja toteutettu moduulityöskentely ja ajatushautomot tarjosivat mahdollisuuden syventyä valittuihin opettajan- kouluttajan osaamisen kannalta keskeisiin sisältökysymyksiin hankeosaa- misessa, monimuotoistuvassa vuorovaikutuksessa ja oppimisen fasilitoin- nissa. Moduulityöskentelyyn kytketyt osaamisen itsearvioinnit avasivat kuvaa opettajankouluttajan työn laajuudesta ja monipuolisuudesta. Esi- merkiksi monimuotoistuvan vuorovaikutuksen suhteen voidaan todeta, että opettajankouluttajien vuorovaikutuskenttä on varsin laaja käsittäen opettajaopiskelijoiden lisäksi moninaiset verkostot.
Moduulityöskentelyssä hyödynnettyjen osaamisen itsearvioinnin, pari- työskentelyn ja mentoroinnin ansiosta hankkeessa kertyi runsaasti koke- musta ja arvioitua tietoa moduulityöskentelyn ja ajatushautomoiden sovel- tuvuudesta osaamisen kehittämisen muodoksi. Ajatushautomoiden sisäl- löllinen hyöty oli osallistuneiden opettajankouluttajien osaamisen kehit- tyminen ajatushautomon sisältöteemaan liittyvissä osaamisen kysymyk- sissä. Osaamisen itsearvioinnin työkalun kehittämisen suhteen hanketoi- mijoilla on valmius tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla kytkeä
omissa organisaatioissaan osaamisen itsearviointi opettajankouluttajana kehittymiseen.
Moduulityöskentely kytkettiin opettajankouluttajien työelämäjaksoihin, joiden aikana jalkauduttiin koulutuksen järjestäjien pariin. Opettajankou- luttajan työelämäjaksoja toteutettiin erilaisissa oppilaitosorganisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla kaikilla on ollut selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana.
Sisällöllisesti työelämäjaksot käsittivät tavoitteellista toimintaa ja vuoro- vaikutusta koulutuksen järjestäjien luona. Työelämäjaksoilla oli keskuste- luja ja vuorovaikusta johdon, vastuuhenkilöiden ja opetus- ja ohjaushenki- löiden kanssa. Jakson aikana opettajankouluttajat olivat suunnitelmansa mukaisesti perehtyneet mm. koulutuksen järjestäjäorganisaation vuosi- kelloon, toimintaa ohjaaviin taloudellisiin ja toiminnallisiin reunaehtoi- hin, laatuasioihin, strategiaan ja opiskelijaprosesseihin. Opettajankoulut- tajat seurasivat tai havainnoivat opetuksen, ohjaamisen ja oppimisen jär- jestämistä erilaisissa ympäristöissä ja konteksteissa. Opettajankoulutta- jat varjostivat opettajan tai ohjaajan työtä ja toimintaa erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä.
Työelämäjaksojen päätteeksi tehdyt jakson arvioinnit ovat tuottaneet tie- toa siitä, miten hyvin työelämäjakso tuotti työelämälähtöistä ja ajanta- saista osaamista, kuinka hyvin suunniteltu malli toimi osaamisen kehit- tämisessä ja miten sitä voisi parantaa. Lisäksi saatiin tietoa siitä, ilmenikö jakson aikana työelämästä nousevia kehittämistarpeita, kenties signaaleja ammatillisten opettajakorkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi, uusiksi palvelutuotteiksi tai yhteistyöksi. Arviointien perusteella voidaan todeta, että työelämäjaksot tuottivat välitöntä hyötyä opettajankoulutusten toteu- tustapoihin tai sisältöihin. Nämä näkyvät uusina koulutuksen järjestä- mistä koskevina käytännöllisinä ideoina, joita otetaan käyttöön. Useilla osallistujilla myös on aiempaa realistisempi käsitys siitä, minkälaisessa toimintakentässä ammatilliset opettajat toimivat. Lähes kaikki opettajan- kouluttajat kokivat saaneensa uutta motivaatiota ja näkökulmaa työhönsä.
Jossain määrin työelämäjaksot koettiin myös voimaannuttavana tekijänä.
Haaga-Helia ammatillisessa opettajakorkeakoulussa käynnistettiin työ- elämän pedagogisoitumista tutkiva (PeTy) tutkimus, joka selvitti: Mitkä ovat ne signaalit ja tunnusmerkit, jotka kertovat työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja osaamisesta? Haastateltavina olivat yritysten järjestöjen ja seurojen osaamisesta sekä oppimisesta vastaavat henkilöt (n=12). PeTy nosti esiin työorganisaatioiden osaamisratkaisuja, osaamisen johtamisen käytäntöjä sekä liike-elämän ja järjestökentän osaamispuhetta. Tulokset antoivat kehittämisvälineitä ammatillisen opettajankoulutuksen opetus- suunnitelmatyöhön sekä ohjaustyöhön ei-oppilaitostaustaisten opiskeli- joiden parissa. Myös täydennyskoulutusaihioita tulokset nostivat esiin.
(Mäki & Siirilä, 2019).
Muutokset opettajankoulutuksessa tai/ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä
Osaamisen kehittyminen voidaan kiteyttää seuraavasti: kehittämisosi- ossa on aiemman hankkeessa tehdyn selvitystyön, henkilöstöille toteutet- tujen työpajojen ja hankeryhmän tekemän valinnan ja yhteenvedon tulok- sena määritelty suunnitelma moduulityöskentelyn ja ajatushautomoiden toteuttamiseen ja suunnitelmat on pantu täytäntöön.
Moduulityöskentelyn, oman osaamisen itsearvioinnin, parityöskentelyn ja ajatushautomoiden ansiosta opettajilla on ymmärrys omasta osaamises- taan ja käsitys kehittymistavoitteistaan. Opettajat ovat valintansa mukai- sesti kehittäneet osaamistaan oppimisen fasilitoinnissa, monimuotoistu- vassa vuorovaikutuksessa tai hankeosaamisessa.
Opettajien työelämäosaamisen pedagogiikka on kehittynyt työelämäjak- sojen ansiosta. Opettajilla on ensinnäkin käsitys niistä prosesseista ja työ- tehtävistä, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Toi- seksi opettajilla on ajantasaista tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaisissa oppimisympäristöissä koulutusta ammatillisessa koulutuksessa järjeste- tään, sekä millaisia opetuksellisia ja ohjauksellisia kysymyksiä koulutuk- sen järjestämiseen liittyy.
Saavutetut muutokset ammatillisessa opettajan-
koulutuksessa, opetusalan täydennyskoulutuksessa ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä
Kehittämisosiossa on luotu malli ja puitteet opettajankouluttajan osaa- misen suunnitelmalliselle kehittämiselle, jonka tavoitteena on varmistaa opettajankouluttajan työelämälähtöinen, ajantasainen ja ennakointitietoa hyödyntävä osaaminen. Kehittämisosiossa on määritelty opettajankoulut- tajan osaamiskuvaukset ja -kriteerit, tuotettu toimintamalli osaamistar- peiden ennakointiin ja päivittämiseen, sekä tuotettu uusia opettajankou- luttajan osaamisen kehittämisen tapoja sekä tuottaa eri yhteyksissä levi- tettävissä olevia aineistoja.
KUVIO 3. Ammatillisen opettajankouluttajan osaamisen kehittäminen.
Jatkokehittäminen
Jatkokehittelyn kohteiksi jäävät laajempi ammatillisten opettajankoulut- tajien osaamisen varmistaminen ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskinäisenä yhteistyönä. Ammatillisten opettajankoulutusten kyky vas- tata erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin, lisääntyvän työelämässä oppimi- sen sekä jatkuvan oppimisen haasteisiin tulee turvata tulevaisuudessa- kin osaamisen johtamisen keinoin. Vakiintuneita käytänteitä ovat jo nyt ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaiset yhteistyöpäivät, joissa voidaan nyt hyödyntää osahankkeen tuotoksia.
4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan
opettajan tukeminen
Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kehittämisosion tavoitteena oli uudistaa opettajankoulutuksen toteu- tustapoja. Hankkeessa kehitetään opetusharjoittelua ja ohjauksen käytän- teitä yhteisölliseen ja uudistavan oppimisen suuntaan yhdessä opettajan- kouluttajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kehitetään harjoitteluohjaajien tietoisuutta ohjausorientaatiosta ja opet- tajankoulutuksen käytänteiden ja arvioinnin osaamista. Samalla vahvis- tetaan opettajankouluttajien työelämäosaamista ja sen pedagogiikka. Pro- sessilla tuetaan opettajaopiskelijoiden induktiovaihetta ja työllistymistä.
Kehittämisprosessi ja tulokset
OPEKE-hankkeen alussa kerättiin tietoa opettajakorkeakoulujen opetus- harjoittelujen käytänteistä, joka julkaistiin Opetusharjoittelu eri ammat- tikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -artikkelissa (Rönkkönen ym., 2019). Tämä perehdytti toimijat toisten käytäntöihin ja antoi näkökulmaa oman pilotoinnin toteuttamiseen.
Ammatillista opettajankoulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua lähdet- tiin kehittämään erilaisten pilottien kautta, riippuen kunkin ammatillisen opettajakorkeakoulun omista intresseistä. Piloteissa oli kolme erilaista näkökulmaa. Yksi piloteista keskittyi opettajan työsuhteessa (epäpäte- vänä) työskentelevän opettajaopiskelijan työn opinnollistamiseen amma- tillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Toinen pilotti keskit- tyi opinnollistamiseen muualla työelämässä kuin oppilaitoksissa. Kolmas pilotti kohdentui työelämässä toimivan opettajaopiskelijan omassa har- joittelun suorituspaikassa eli ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatti- korkeakoulussa tapahtuvan opetusharjoittelun aikaisen koulutuksen jär- jestäjän työelämäyhteistyön kehittämiseen.
Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakor- keakoulut toteuttivat pilotin, jossa kehitettiin opettajan työn opinnollista- mista ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Opiske- lijoita yhdisti kokemus ammatillisena opettajana toimimisesta. He toimi- vat sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulutuksen teh- tävissä pilotin aikana.
Pilottikoulutuksessa oli mahdollista, että vahvan aiemman osaamisen omaava opiskelija suoritti opinnot hyvinkin lyhyessä ajassa. Opintojen alussa opiskelijat kartoittivat omaa osaamistaan opettajakorkeakoulun vastuuopettajan ja omalla työpaikallaan toimivan mentorin tuella ja ohja- uksessa. Henkilökohtaisen osaamiskartoituksen avulla selvitettiin jokai- sen opiskelijan osaaminen opintojen aloitusajankohtana. Osaamista ver- rattiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoittei- siin. Mikäli opiskelijan osaaminen oli esimerkiksi laajan ja pitkäkestoisen kokemuksen ansiosta tavoitellulla tasolla, voitiin sopia osaamisen tunnis- tamisen menetelmistä. (Hannula ym., 2019)
Puuttuvan osaamisen hankintamenetelmät sovittiin henkilökohtaisten edellytysten ja oman oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta.
Opiskelijoita ei siis ohjattu osallistumaan erillisille kursseille tai opinto- jaksoille, vaan oppimisen tilanteet etsittiin opiskelijan oman organisaa- tion ja työtehtävien puitteista. Osaamisen kehittämisessä täten ratkaise- vassa roolissa oli työpaikalla toimiva mentori. Hän oli opiskelijan kanssa samassa organisaatiossa työskentelevä pätevä opettaja. Alussa laaditta- van osaamiskartoituksen lisäksi hän auttoi opiskelijaa löytämään sellai- sia työtehtäviä ja tilanteita, joissa osaaminen kehittyi opetussuunnitelman asettaman viitekehyksen suunnassa. Tätä henkilökohtaistettua oppimista tuki pilottiryhmän opiskelijoiden vertaistuki ja yhteisöllisyys. Teoreetti- sen tiedon kehittämisen tueksi tarjottiin eri teemoja käsitteleviä webinaa- reja, perinteisempiä oppikirjoja ja muita lähteitä.
Työpaikalle integroitu, osaamisperustainen ja mentorin ohjaama opinto- malli koettiin erinomaisen hyvänä tapana saavuttaa ammatillisena opet- tajana tarvittavaa osaamista. Samalla toteutui opettajankouluttajien jal- kautuminen kohdeorganisaatioihin sekä pedagogisen arjen kehittäminen oppilaitoksissa opettajaopiskelijoiden toiminnan ja osaamisen osoitta- misien kautta.
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti pilotin, jossa opettajaopiskelijan opinnot opinnollistettiin työelämään mentorin tuella.
Tässä opetusharjoittelua kehittävässä pilotissa tehtiin näkyväksi ja doku- mentoitiin opetusharjoittelun toteutuksen ympäristöjä, toimintatapoja ja menetelmiä työelämän toimintaympäristöissä.
Pilotissa tehtiin kokeiluja opettajaopiskelijoiden kanssa. Kokeilut hyödyt- tivät sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimintaa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Pilotissa toteutettiin ohjaus- ja opetusti- lanteita erilaisissa yrityksissä ja muissa toimintaympäristöissä, kuten har- joittelu työpaikkaopettajana/ohjaajana, oppilaitoksen ja työpaikan yhteis- työn aloitteellisena kehittäjänä, työssäoppimisen ja työelämässä oppimi- sen kehittäjänä, työpaikan henkilöstön kouluttajana ja kehittäjänä, kor- keakouluopiskelijan harjoittelun ohjaajana ja koulun ja työelämän välisen yhteistyön aloitteen tekijänä ja uuden työntekijän perehdyttäjänä.
Yksi pilotin keskeisistä tuloksista on se, että opetusharjoittelu voi hyödyt- tää samanaikaisesti sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimin- taa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä nousi itse asiassa yhdeksi opetusharjoittelun onnistumisen avainte- kijäksi. Oppiminen on aina enemmän tai vähemmän monen välistä yhteis- työtä ja siksi sitä tulisi myös suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Oppi- minen on tehokasta työelämän ympäristöissä ja verkostoissa, sillä se kiin- nittyy aitoihin toimintakokonaisuuksiin ja ongelmanratkaisuihin. Työpai- kalla pitää reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin – toimia tarvittaessa ad hoc! Työelämän toimintaympäristöissä toteutettavasta opetusharjoit- telusta voikin tulla autenttista ja kiinnostavaa ongelmanratkaisua ja juuri tällaiset tilanteet osoittautuivat pilotissa hyviksi oppimistilanteiksi. Työ- elämän ympäristöissä opetusharjoittelun toteuttaminen vaatii vähintään- kin neuvottelua ja parhaimmillaan yhteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä. Kun opetusharjoittelu laajennetaan koulun ulkopuo- lelle, syntyy opettajan yhteistyötaitojen kehittämiselle loistavat puitteet.
Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutettiin pilotti työ- elämässä toimivan opettajaopiskelijan oppilaitoksessa tapahtuvan opetus- harjoittelun aikaiseen työelämäyhteistyön kehittämiseen teemalla opetus- harjoittelija voimavarana. Pilotissa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä opiskelijoiden ja opetusharjoitteluoppilaitoksen toimijoiden kanssa ope- tusharjoittelukäytänne, jossa työelämässä toimivat opettajaopiskelijat ovat opetusharjoitteluopintojensa ohessa toimineet voimavarana opetus- harjoitteluoppilaitoksen työelämälähtöisen pedagogiikan kehittämisessä.
Pilotti suunnattiin opiskelijoille, jotka pedagogisten opintojensa aikana eivät toimineet ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa eivätkä missään muussakaan sellaisessa oppilaitoksessa, jossa kelpoi- sena toimimisen edellytyksenä on 60 opintopisteen laajuisten pedagogis- ten opintojen suorittaminen.
Pilotin ansiosta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvä pedagogi- nen osaaminen vahvistui, ja oppilaitoksen ja työelämäedustajien osalli- suus oppimisen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa selkiytyi.
Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu keskittyi osaamisperustaisuu- den sekä henkilökohtaistamisen prosessien vahvistamiseen ammatilli- sessa opettajankoulutuksessa. Opintoja aloittaessaan pilottiryhmän opis- kelijat arvioivat opintojensa aluksi oman osaamisensa suhteessa opetta- jaopintojen osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnin perusteella rakentui hen- kilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka pohjalta opinnot etenivät osaamisen kehittämistarpeen mukaisesti.
Varsinaiset opettajaopinnot tarjosivat työelämälähtöisen toimintamallin – opiskelijat kehittivät osaamistaan toimimalla opintojen alusta alkaen opettajina toisilleen. Opiskelijat työskentelivät neljän jäsenen tiimeissä, perehtyivät opetettaviin teemoihin, pohtivat pedagogisia ratkaisuja,
valmistivat opetusmateriaalia, toteuttivat opetusta ja ohjausta sekä sai- vat vertaispalautetta. Olennainen osa osaamisen kehittämistä olivat sekä pedagogisten opintojen teemojen että opetuksesta saadun vertaispalaut- teen käsittely henkilökohtaisessa osaamisportfoliossa.
Omassa opetusharjoittelussaan opettajaopiskelija kehitti osaamistaan opettajan työssä suunnitellusti, ja osoitti sitä nk. jatkuvan näytön peri- aatteella. Harjoittelun ohjannut opettaja perehdytti oppilaitoksen toimin- taympäristöön ja auttoi opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa, toteutuk- sessa ja arvioinnissa. Lopuksi ohjaava opettaja antoi kirjallisen arvion opettajaopiskelijan opetusharjoittelusta.
Edellä kuvattu henkilökohtaistettu toimintamalli osoittautui hyvin toimi- vaksi korkeakouluympäristössä. Siitä on tullut osa OAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisperustaista toteutusta. Vastaavalla tavalla muissa opettajakorkeakouluissa tarkasteltiin harjoittelun henkilökohtais- tettua toteutusta eri näkökulmista.
Pilotti tuotti merkittävää lisäarvoa ammatilliselle opettajankoulutukselle.
Se mahdollisti henkilökohtaistetun koulutustoteutuksen pilotoinnin sekä harjoittelun laajentamisen osaksi myös alkuvaiheen opettajaopintoja.
Hanketoiminnot tukivat merkittävästi opettajaopiskelijoiden osaami- sen kehittymistä opettajan tehtävissä. Samoin pilotointi kehitti uusia toi- mintakäytänteitä harjoittelun suunnitteluun ja ohjaukseen. Tällä kaikella tullee olemaan positiivinen vaikutus opettajaopiskelijoiden induktiovai- heessa ja työllistymisessä.
Jatkokehittäminen
OPEKE-hankkeen aikana pilotoitiin uudenlaisia tapoja toteuttaa amma- tillista opettajankoulutusta ja siihen sisältyvää harjoittelua. Koulutusta toteutetaan tällä hetkellä monin erilaisin hyväksi todetuin keinoin, joissa otetaan huomioon koulutuksen järjestämisen hyvin erilaiset tilanteet ja tarpeet eri puolilla maata ja eri toimialoilla. Olisi tarpeen tehdä syntee- siä käytänteiden mallintamiseksi, vaikka jokainen ammatillinen opetta- jakorkeakoulu voi toteuttaa ammatillista opettajankoulutusta alueensa omista lähtökohdista käsin. Yhteiset mallit voisivat tukea laadunvarmis- tusta ammatillisissa opettajankoulutuksissa.
Valmistuvan opettajan tukeminen
Hankkeessa tuotettiin ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjauksen malli tutkimuksen pohjalta, johon osallistui 64 valmistuvaa opettajaa sekä 35 ammatillista opettajankouluttajaa. Tutkimuksen mukaan amma- tillisen opettajaopiskelijan uraohjaus kohti työelämää tapahtuu opintojen
ohessa koko koulutuksen ajan jatkuen työllistymisen induktiovaiheeseen ja siihen kuuluvaan perehdyttämiseen sekä mentorointiin.
KUVIO 4. Ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjauksen malli (Raudasoja, Hakala, Hannula & Susimetsä, 2020)
• Henkilökohtaistamisvaiheessa ammatillisen opettajaopiskelijan oman kasvun prosessi käynnistyy ja osaamisperusteisteinen oppimisen sekä opettajuuden rakentuminen alkaa uraohjauksen tuella.
• Puuttuvan osaamisen hankkimisen vaiheessa varmistetaan ammatil- lisen opettajaopiskelijan kasvuprosessin eteneminen ja ammatillisen opettajan ammattiroolin vahvistuminen.
• Osaamisen osoittamisen ja soveltamisen vaiheessa ammatillinen opet- tajaopiskelija on hankkinut puuttuvan osaamisen ja osoittaa osaamis- taan opettajana. Hänelle on kehittynyt ammatillisen opettajan kaksois- professio siten, että hän on sekä oman alansa substanssin ammattilai- nen että pedagogiikan asiantuntija, joka kykenee soveltamaan osaa- mistaan uusiin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöihin.
• Työhön integroitumisen vaiheessa ammatillinen opettajaopiskelija aloittaa työt uudessa työpaikassa tai ammatillisessa positiossa, jol- loin perehdyttäminen ja mentorointi ovat keskeisiä työhöntulovaiheen sisältöjä. (Raudasoja, Hakala, Hannula & Susimetsä, 2020)
Jatkokehittäminen
Valmistuvan opettajan tukemiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huo- miota koko opiskeluprosessin ajan. Tämä jää osittain jatkokehittämisen varaan, koska OPEKE-hankkeen aikana tähän ennätettiin luoda malli, mutta ei ennätetty muuttaa vielä käytänteitä riittävästi. Nykyinen opet- tajankoulutuksen rahoitusmalli ei myöskään tue valmistuvien opettajien induktiovaiheeseen liittyvää ammatillisen opettajakorkeakoulun työtä.
5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit
Erja Kotimäki, Oulun ammattikorkeakoulu
Kehittämisosion tavoitteena oli kehittää opettajien, oppilaitosten ja opettajankoulutusorganisaatioiden valmiuksia ja malleja opettajien koko työuran aikaisen osaamisen tueksi. Tässä sidosryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettavassa osiossa arvioitiin ja kehitettiin keinoja opet- tajan työuran aikaisen osaamisen varmistamiseen sekä menetelmiä osaa- misen johtamisen tueksi.
Kehittämisprosessi ja tulokset
Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa mallinnettiin osaamisen kehittämisen ja osaamisen johtamisen monimuotoista koko- naisuutta. Yhtenä tavoitteena oli yhteisellä kehittämiskumppanuudella luoda organisaatioon systemaattinen osaamisen kehittämisen toiminta- malli, joka jalkautuu oppilaitoksen omissa prosesseissa ja hyödyttää suo- raan opettajien ja koko organisaation tavoitteita ja toimintakulttuuria eri- tyisesti osaamisen kehittämisen rakenteiden ja pedagogisen johtamisen osalta.
Ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen kokonai- suutta kartoitettiin opettajakohtaisilla strukturoiduilla haastatteluilla sekä erilaisilla osaamiskartoituksilla, joiden tulokset koottiin yhteen.
Kartoituksista havaittiin, että opetushenkilöstön osaamisen tasoissa on vaihtelevuutta ja keskusteluista nousee esille tasalaatuisuuden vaatimus.
Vaikka koulutuksen järjestäjien osaamiskartoitusten sisällöt vaihtele- vatkin koulutuksen järjestäjien strategisten painopisteiden mukaisesti, on tuloksista hahmoteltavissa viisi opettajan työhön liittyvää kaikille yhteistä teemakokonaisuutta.
• Uusi opettajuus. Uuteen opettajuuteen liittyy opettajan oman työnku- van hahmottaminen. Opettajilta odotetaan rohkeutta uuteen asentee- seen ja erilaisiin kokeiluihin. Tämä tarkoittaa poisoppimista vanhoista toimintatavoista ja monimuotoisten mahdollisuuksien tunnistamista opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä koulutusorganisaatioiden johdolta.
Uudistusvaatimuksissa todetaan lisäksi, että opettajan työhyvinvointi ja jaksaminen ovat merkityksellisiä asioita, koska ne vaikuttavat suo- raan myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Ratkaisuna esitetään jaettua
opettajuutta, jossa organisaation sisäistä ja ulkoista verkostoyhteis- työtä kehittämällä opettajan asiantuntijarooli vahvistuu.
• Pedagoginen osaaminen. Opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen näyttäytyy ammatillisessa koulutuksessa aiempaa merkityksellisem- pänä, minkä vuoksi opettajan pedagogisen osaamisen taso korostuu henkilökohtaistamisprosessin työnjaossa ja roolituksessa. Opettajan ohjaustaidoilla on suuri merkitys, ja erityistä tukea tarvitsevan opis- kelijan ohjaamiseen liittyvää osaamista opettajat tarvitsevat laajalti.
Pedagogiseen osaamiseen sisältyy myös arviointiosaaminen ja arvioin- nin suunnittelu. Osalle opettajista digitalisaation hyödyntäminen on vielä haasteellista ja siihen kaivataan tukea. Opettajan ammattialaan liittyvä substanssin hallinta korostuu erityisesti työelämäyhteistyön ja tiimioppimisen näkökulmista.
• Yhteistyö. Oppilaitosyhteisön toimintakulttuurilla on suuri merkitys opettajien ammatilliselle hyvinvoinnille. Kollegiaalinen yhteistyö, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus auttavat opettajaa hänen työssään sekä opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisessa. Erityisesti kol- legiaalinen yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen ovat keskiössä, kun puhutaan esimerkiksi yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Opettajan työssä tarvitaan lisäksi moniammatillista työelämäyhteistyötä eri toimijata- soilla. Sen merkitys on lisääntynyt, kun työelämän osuutta tutkintojen toteutuksessa on lisätty.
• Asiakkuuksien hallinta. Opetus- ja ohjaushenkilöstön myyntiin ja markkinointiin liittyvän osaamisen kehittämiselle on selkeästi tar- vetta. Tämä näkyy mm. jatkuvan haun toteutuksessa, tarpeena kehit- tää työpaikkaohjaajien osaamista sekä keskusteluina myynnin ja markkinoinnin merkityksestä opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä.
Yksilöllisten ratkaisujen ja palveluiden tuottaminen opiskelijaksi hakeutuville, markkinointi, asiakasvirtojen tunnistaminen sekä oman ammattialan kokonaisuuden ja vaihtoehtojen hallinta vaativat pereh- tymistä oman alan ja organisaation tarjontaan sekä vaihtoehtoihin.
(Kotimäki, Haapakoski & Mäntykangas, 2019, ss. 12–13)
Prosessien selkeyttäminen ja konkretisointi
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän sisäisiin prosesseihin tarvitaan osaltaan selkeyttämistä ja konkretisointia. Yksinkertaisimmillaan kyse on toimijoiden tutkinnon perusteiden tuntemisesta konkreettisella tasolla, jotta he tietävät oman alan tutkinnon perusteiden ja erilaisten toimin- tojen käytänteet ja mahdollisuudet. Erilaisten palveluprosessien tunnis- taminen ja yhteissuunnittelu koetaan myös kehitettäviksi osa-alueiksi.
Tuotetuntemuksen kautta pystytään palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä
ja tarjoamaan heille erilaisia vaihtoehtoja. (Kotimäki, Haapakoski &
Mäntykangas, 2019, ss. 12–13)
KUVIO 5. Osaamisen johtamisen kumppanuusmalli (soveltaen Kotimäki, Haapakoski & Mäntykangas, 2019, s. 17)
Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu loi alueellisen kumppanuusverkoston sekä tarkasteli yhteistyön rakentumista, siinä toteutettuja toimenpiteitä sekä keskeisimpiä havaintoja ja aikaansaannok- sia. TAMKissa kehittämistyön keskiössä oli alueellisen kumppanuusver- koston luominen ammatillisen opettajan uranaikaisen osaamisen kehit- tämisen tueksi. Kumppanuusverkostoon on kuulunut viisi ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Lisäksi kehittämistoimintaa tehtiin TAMK-tasoi- sesti eri yksiköiden kehittämistarpeet huomioiden sekä toteutettiin osaa- miskartoituksen pilotointia yhdellä ammatillisen koulutuksen järjestäjällä.
Kehittämiskumppanuuksiin liittyvät suositukset:
1. Kokoa kehittämiskumppanuusverkosto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa heti kehittämistyön alussa, sillä tutus- tuminen ja kehittäminen vievät aikaa.
2. Kutsu verkostoon mahdollisimman erilaisia toimijoita, joilla on kuitenkin yhteinen agenda ja tavoite. Moniäänisyys on kehittä- misverkoston voima ja antaa työskentelyyn erilaisia näkökulmia.
3. Tee taustatyöt huolella. Se edesauttaa kehittämistoimien suuntaamisessa verkostoa kiinnostaviin aiheisiin.
4. Rakenna tapaamisten agendat monitasoisiksi niin, että tapaa misissa on sekä tavoitteellista että epävirallisempaa keskustelua ja tekemistä.
5. Muista, että jokainen verkostotoimija antaa verkostoon juuri sen verran kuin haluaa ja osallistuminen perustuu vapaa- ehtoisuuteen. Älä siis pidä verkostotoimijoiden osallistumista itsestäänselvyytenä.
6. Ylläpidä positiivisuutta tapaamisissa, vaikka käsiteltävät asiat saattavat olla hankalia. Aloituksilla ja lopetuksilla on verkosto- tapaamissa suuri merkitys. (Engblom-Pelkkala, 2019, s. 30)
HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu selvitti ammatillisen kou- lutuksen toimintaa alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä yhdessä suuren ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Tutkimuk- sen avulla selvitettiin koulutusorganisaation esimiesten ja opettajien ymmärrystä koulutusorganisaationsa strategiasta ja käsityksiä sen sisäl- löstä. (Parkkonen & Nuutinen, 2020) Lisäksi kartoitettiin ammatillisen opettajuuden syntyä ja kehittymistä (Parkkonen & Nuutinen, 2019) sekä koulutuksen järjestäjän eri prosesseja oman osaamisensa ylläpitämiseen sekä sen kehittämiseen (Pakkala & Parkkonen, 2019). Yksi osa tutkimusta
kohdentui oppilaitosten esimiesten ja johtajien urapolkuihin esimiehen tehtävään (Raudasoja & Nuutinen, 2019).
Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämispilotissa kohteena on ollut opettajan uranaikainen kehittäminen ja sen johtaminen ammattikorkeakoulussa. Pilotissa rakennettiin osaamisen kehittämisen johtamisen malleja: 1) opettajan työuran aikainen TKI-osaamisen kehit- tyminen, 2) opettajan työuran aikaisen TKI-osaamisen kehittymisen joh- taminen, 3) opettajan TKI-roolit dynaamisessa prosessissa, ja 4) opettajan TKI-roolien johtaminen dynaamisessa prosessissa. (Bergström, 2019, ss. 38–49)
Taideyliopiston toteutuksessa on tarkasteltu työpajatyöskentelyä taidea- lan opettajien osaamistarpeiden kartoittamisen menetelmänä ja työmuo- tona, jossa opettajat rakentavat yhdessä toimintatapoja oman osaamisensa kehittämisen tueksi. Työpajojen tavoitteena oli kartoittaa ja koota opetta- jien heille itselleen tärkeiksi kokemiaan osaamistarpeita, sekä työstää pro- sessimaisten työpajakertojen avulla yhdessä ideaaleja osaamisen kehittä- misen keinoina ja malleja. Opettajien työpajoissa keskityttiin keskustele- maan ja pohtimaan, miten taidealan opettajat kehittävät osaamistaan ja miten yliopistoyhteisö voisi tukea ja edistää opettajien uranaikaisen osaa- misen kehittämistä. Työpajoissa pohdittiin erityisesti, mitkä ovat niitä sisältöjä ja asioita, joissa opettajat haluavat syventää ja laajentaa osaamis- taan ja toiseksi, mitkä ovat niitä keinoja, jotka edistäisivät parhaiten opet- tajien kehittymistavoitteiden toteutumista. Prosessimaisissa työpajoissa opettajat toivat esille osaamistarpeitaan ja työstivät parhaiksi kokemiaan osaamisen kehittämisen tapoja. (Pekkilä, 2019, ss. 50–55)
JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on pohtinut eri toimijoi- den rooleja oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Kes- keisenä ajatuksena on ollut tiiviimmän yhteistyön ja kehittämiskump- panuuden rakentaminen rahoittajan, oppilaitosten ja palveluntarjoajien välille. JAMK laati myös konkreettiset suositukset opettajien uranaikai- sen osaamisen kehittämisen rahoituksen ja toimintamallien uudistami- sesta. (Kalavainen, Hartikainen, Siitari & Salo, 2019, ss. 54–65).
Muutokset opettajankoulutuksessa tai / ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä
Opettajien uranaikaisessa osaamisen kehittämisessä on selkeästi lähdetty rakentamaan kokonaisvaltaisempaa mallia, jossa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen strategia ohjaa opettajien osaamisen kehittämistä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen osaamisen kehittämisessä on nähty tarve kouluttaa esimiehiä osaamisen johtamiseen, jotta he voisi- vat parhaalla mahdollisuudella tukea opettajien osaamisen kehittymistä.
