KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025
Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista
Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari
ja Hannele Savioja
© Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2011:25 ISBN 978-952-13-4941-6 (nid.) ISBN 978-952-13-4942-3 (pdf ) ISSN-L 1798-8918
ISSN 1798-8918 (painettu) ISSN 1798-8926 (verkkojulkaisu)
Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy www.oph.fi /julkaisut
SISÄLTÖ
Esipuhe ... 5
Tiivistelmät ... 6
1 Taustaa ... 33
2 Toimialakehitys 2008–2025 ... 34
Perusskenaario ... 34
Tavoiteskenaario ... 35
Työllisten muutokset toimialoittain ... 36
3 Työllisten muutokset ammattiryhmittäin 2008–2025 ... 46
Ammattirakenteen perus- ja tavoitekehitys ... 50
Maa- ja metsätaloustyö ... 51
Teollinen työ ... 53
Rakennusalan työ ... 55
Liikenne- ja logistiikkatyö ... 57
Palvelutyö ... 59
Toimistotyö ... 60
Sosiaali- ja terveysalan työ ... 62
Opetus- ja kasvatustyö ... 64
Kulttuuri- ja tiedotustyö ... 65
Muu johto- ja asiantuntijatyö ... 67
Turvallisuusalan työ ... 69
Pääammattiryhmien muutosten vertailua valtakunnallisesti ja maakunnittain ... 70
4 Poistuma työvoimasta vuoteen 2025 mennessä ... 72
Työvoiman ikä ja eläkkeellesiirtymisiän vaikutus poistumaan ... 74
Poistuma työvoimasta vuosina 2008–2025 ... 75
Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina 2008–2025 ammattiryhmittäin ... 79
Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina 2008–2025 toimialoittain ... 83
5 Työvoiman kysyntä vuosina 2008–2025 ... 85
Avautuvat työpaikat vuosina 2008–2025 ... 85
Avautuvat työpaikat toimialoittain ... 86
Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin ... 88
Mitkä ammattiryhmät työllistävät tulevaisuudessa? ... 89
Työttömien työvoimatarjonta ja ennakointikauden lopun työttömyys ... 90
Ammattisiirtymien vaikutus työvoiman kysyntään ... 92
6 Nuorten koulutuksesta saatavan työvoiman riittävyys ... 94
7 Ammattien ja koulutuksen vastaavuus ... 97
8 Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus ... 101
Koulutuksen läpäisy ... 101
Jatkoväylät ja moninkertainen koulutus ... 102
Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus ... 102
9 Aloittajatarve ... 103
Humanistinen ja kasvatusala ... 107
Kulttuuriala ... 112
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ... 119
Luonnontieteiden ala... 124
Tekniikan ja liikenteen ala ... 130
Luonnonvara- ja ympäristöala ... 141
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ... 148
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ... 153
Muu koulutus ... 157
Vaihtoehtoisia ennakointituloksia ... 158
Valtakunnallisten ja maakunnallisten tulosten vertailua ... 162
Lähdekirjallisuutta ja -aineistoja ... 165
Liitteet 1 Käsitteitä... 168
2 Toimiala-, ammatti- sekä koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus ... 172
3 Työllisten määrä toimialoittain ... 181
4 Työllisten määrä ammattiryhmittäin ... 182
5 Poistuma työvoimasta vuosina 2008–2025, vaihtoehtolaskelmat ... 184
6 Vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuva poistuma työvoimasta vuosina 2008–2025 ... 186
7 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina 2008–2025 ... 188
8 Ennakoinnissa käytetyt ammattisiirtymien vaihtoehdot ... 190
9 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat toimialoittain vuosina 2008–2025 ... 192
10 Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet ... 193
11 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve, ennakointitulosten vaihtoehdot ... 199
Esipuhe
Raportti sisältää valtakunnallista ennakointitietoa vuoteen 2025 ulottuvasta työvoiman kysynnästä sekä siihen perustuvista 2010-luvun loppupuolen aloittaja- tarpeista. Ne kuvaavat nuorten ammatillista peruskoulutusta, ammattikorkeakou- lutusta sekä yliopistokoulutusta. Kevään 2011 aikana laadittiin Opetushallituksessa väliraportti, jota tämä raportti täydentää tarkistetuilla ja vaihtoehtoisilla poistu- malaskelmilla, laajalla tausta-aineistolla sekä vaihtoehtoisilla ennakointituloksilla.
Tarkennuksista huolimatta ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähäisessä määrin väliraportin tuloksista. Raportin tarkoitus on antaa tietoa koulutustar- jonnan suunnittelua ja päätöksentekoa varten.
Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Ennakointiaineistojen muokkauksesta ja raportin teknisestä valmistelusta on vastannut osastosihteeri Riitta Siitonen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutustarjonta 2016 -työryhmä on asiantuntijaryhmineen tukenut ja antanut palautetta ennakointityöstä.
Pasi Kankare Johtaja
Tiivistelmä
Opetushallitus on ennakoinut työvoiman kysyntää laatimalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet vuodelle 2025. Sen lisäksi on ennakoitu työvoiman poistuma kaudella 2008–2025. Opetushallitus on työssään hyödyntänyt eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja ennakointiselvityksiä. Ennakoinnissa käytetyt toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).
Raportti sisältää sekä vaihtoehtoisia ammattirakenne- ja poistumaennusteita että vaihtoehtoisia tuloksia työvoiman kysyntään perustuvista aloittajatarpeista.
Työvoiman kysyntä toimialoittain
VATT on laatinut toimialoittaiset työvoiman kysyntäennusteet koulutustarpeiden ennakointia varten kahtena vaihtoehtoisena ennusteena, perusskenaariona ja tavoiteskenaariona.
Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi ennus- teiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta.
Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella 2008–2025 eniten seuraavilla toimi- aloilla:
terveydenhuoltopalvelut (67 100)
sosiaalipalvelut (63 100)
vähittäiskauppa (15 900).
Työllisyyden ennakoidaan vähenevän kaudella 2008–2025 eniten seuraavilla toimialoilla:
metsätalous- ja -teollisuus (30 300)
elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (29 600)
liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 500)
metallien ja metallituotteiden valmistus (19 200).
Tavoiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä. Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin tule- vien vuosikymmenien aikana. Myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin.
Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla. Vähennystä perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosi- aali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin.
Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella 2008–2025 seuraavilla toimi- aloilla:
sosiaalipalvelut (38 400)
terveydenhuoltopalvelut (29 700)
vähittäiskauppa (23 000)
koulutus ja tutkimus (22 500).
Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten kaudella 2008–2025 seuraavilla toimialoilla:
maa-, riista- ja kalatalous (20 400)
metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400)
muu teollisuus (muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus) (12 300)
julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600).
Avautuvat työpaikat
Toimialoittaisen työvoiman kysynnän pohjalle on laadittu ammattiryhmittäinen työvoiman kysyntäennuste. Se koostuu kahdesta osasta, työllisten muutoksesta ammattiryhmittäin ja työvoiman poistumasta ennakointikaudella. Muutoksen ja poistuman summa tarkoittaa avautuvien työpaikkojen määrää. Tässä ennakoin- nissa on tuotettu kunkin toimialan perusskenaariolle peruskehityksen ammattira- kenne-ennuste ja tavoiteskenaariolle tavoitekehityksen ammattirakenne-ennuste.
Toimialaennusteen vaikutus ammattirakenne-ennusteisiin on useissa tapauksissa merkittävä. Tämä koskee erityisesti niitä ammattiryhmiä, jotka keskittyvät tiet- tyihin toimialoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja metsätalouden ammatit, joissa työskentelevät sijoittuvat pääosin vastaaville toimialoille, samoin kuin sosi- aali- ja terveysalan ammatit. Ammattiryhmittäiseen työllisyysennusteeseen vaikut- tavat lisäksi toimialojen ammattirakenteissa ennakoidut muutokset.
Työllisten määrän ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa vähenevän enna- kointikaudella 2008–2025 kaiken kaikkiaan noin 20 000:lla. Suurimmat vähen- nykset ovat teollisessa työssä, lähes 90 000 henkilöä. Myös toimistotyössä sekä maa- ja metsätaloustyössä työllisten määrä vähenee merkittävästi. Huomattavaa lisäystä on kuitenkin sosiaali- ja terveysalan työssä, noin 112 000 työllistä enna- kointikaudella 2008–2025.
Tavoitekehitysvaihtoehdossa työllisten määrä puolestaan lisääntyy lähes 50 000 henkilöllä. Lisäystä on peruskehitystä useammissa ammattiryhmissä. Eniten
työllisyys kasvaa tässäkin vaihtoehdossa sosiaali- ja terveysalan työssä. Lisäystä peruskehitykseen verrattuna on etenkin asiantuntijatehtävissä sekä palvelutyössä.
Työllisten määrä vähenee tavoitekehitysvaihtoehdossa eniten teollisessa työssä.
Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä työllisten määrä vähenee voimak- kaammin kuin peruskehityksessä.
Poistuman työllisestä työvoimasta ennakoidaan olevan 1 036 000 työntekijää, mikä on 44 prosenttia vuoden 2007 työllisten määrästä. Vuosittainen poistuma on keskimäärin 58 000. Poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä on selvästi suurin, noin 55 prosenttia maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmässä. Toimistotyössä osuus on 48 prosenttia ja opetus- ja kasvatustyössä ja sosiaali- ja terveysalan työssä 47 prosenttia. Osuus on pienin kulttuuri- ja tiedotustyössä (40 %). Pääammatti- ryhmien sisällä ammattiryhmien poistumaosuudet voivat vaihdella huomattavasti.
Määrällisesti eniten työllisiä poistuu palvelutyön, teollisen työn sekä sosiaali- ja terveysalan työn ammattiryhmistä, joiden yhteenlaskettu poistuma, 560 000, on 54 prosenttia koko työllisten poistumasta.
Toimialojen väliset erot poistumassa ovat erittäin suuret. Kun lasketaan poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä toimialoittain, osuudet asettuvat 29:n ja 58 prosentin välille. Määrällisesti suurimmat poistumat ovat pääosin julkiselle sektorille sijoittu- villa terveydenhuoltopalvelujen, sosiaalipalvelujen ja koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilla, joista kustakin poistuu yli 80 000 työntekijää vuoteen 2025 mennessä.
Myös rakentamisessa, kuljetuksessa ja vähittäiskaupassa poistumat ovat merkit- täviä ja asettuvat 50 000:n ja 70 000:n välille. Näiden kuuden toimialan poistuma yhteensä on yli 40 prosenttia työllisten kokonaispoistumasta.
Työllisten muutoksen ja poistuman yhteenlaskettuna summana saadaan avautu- vien työpaikkojen määrä ennakointikaudella. Työpaikkoja ennakoidaan avau- tuvan ennakointikaudella peruskehityksessä 1 016 000 ja tavoitevaihtoehdossa 1 085 000. Vuositasolle laskettuna tämä tarkoittaa perusvaihtoehdossa keskimäärin 56 400:aa uutta työpaikkaa ja tavoitekehityksessä 60 300:aa uutta työpaikkaa.
Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan vuosittain sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmässä, peruskehitysvaihtoehdossa 5 100 ja tavoitekehitys- vaihtoehdossa 4 600. Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden ammattiryhmässä avautuu työpaikkoja edellä mainituissa vaihtoehdoissa 3 600 ja 4 100, kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä 4 200 ja 3 900, sairaanhoitajien ammattiryhmässä 4 200 ja 3 600 sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä 3 600 ja 2 900 vuosit- tain. Maaliikennetyöntekijöille ja yrittäjille avautuu työpaikkoja vuosittain 1 900 ja 2 400, siivoustyöntekijöille 2 500 ja 2 300 sekä taloushallinnon toimistotyönteki- jöille 2 900 ja 2 200.1
1 Edellä esitetyt nimikkeet ovat ammattiryhmien eikä opintoalojen tai tutkintojen nimikkeitä.
Esimerkiksi perus- ja lähihoitajien ammattiryhmän avautuvat työpaikat kuvaavat vain osit- tain lähihoitajien koulutustarvetta, koska koulutuksesta sijoitutaan muihinkin ammattiryh- miin, muun muassa sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmään. Koulutustarve
Aloittajatarpeet
Tämän raportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäen- nusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Tarkastelu perustuu pääasiassa tavoitekehityksen mukaisiin ennakointituloksiin. Tavoite- kehityksessä korostuu eri toimialojen tasapainoinen kehitys ja koko työvoiman tehokas käyttö.
Seuraavassa tarkastellaan niitä neljää koulutusalaa, joiden ennakoidut aloittajatar- peet poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä.
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa ennakoidaan neljänneksen (2 000 aloittajaa) kasvutarvetta verrattuna nykyisiin aloittajamääriin. Ammatilli- sessa peruskoulutuksessa aloittajatarve on yli 40 prosenttia ja yliopistokoulutuk- sessa yli 60 prosenttia nykytilaa suurempi. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on lähes 50 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Peruskoulutuksen ennakoitu lisäaloitta- jatarve kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalveluiden opinto- alaan.
Ennakointituloksia tulkittaessa on huomioitava se muutos, että kotitalous- ja puhdistuspalveluiden uusi ammatillinen perustutkinto otettiin käyttöön 1.8.2010.
Se korvasi puhdistuspalveluiden sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustut- kinnot. Ennakoinnissa käytössä olevat aloittaja- ym. tilastotiedot perustuvat vielä vanhaan tutkintojaotteluun ja sijoittumiseen puhdistuspalveluiden ja kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoaloille. Näin ollen ennakointitulos kuvaa vielä sitä tilannetta, joka oli ennen mainittua tutkintouudistusta vuonna 2010.
Puhdistuspalveluissa koulutustarpeet ovat moninkertaiset aloittajamäärään nähden. Nuorilla ei ole pitkään aikaan ollut halukkuutta alan koulutukseen, joten työvoimatarpeen tyydyttäminen vain nuorten koulutusta lisäämällä ei ole realis- tista. Ammatillinen aikuiskoulutus ja ennen muuta laitoshuoltajan ammattitut- kinnon suorittaneet korvaavat osittain alan työvoiman koulutustarvetta.
Matkailualalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloitta- jamäärät ovat nelinkertaiset ennakoituun koulutustarpeeseen nähden. Matkailu- alan koulutus on ollut pitkään suosittua nuorten keskuudessa, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Matkailualan työvoimatarve ei kuitenkaan ole kehit- tynyt samaa vauhtia. Tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä niin suurta työvoiman kysynnän kasvua, että se edellyttäisi nykyisten koulutusmäärien ylläpitämistä.
Lisäksi matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalan useiden ammattien työlliset ovat nuoria, joten poistuma on melko vähäistä. Yliopistokoulutuksessa lisäystarve kohdistuu kotitalous- ja kuluttajapalveluihin.
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan 2 100 aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloitta- jamäärää tulisi lisätä noin 20 prosentilla. Ammattikorkeakoulujen ennakointitulos
vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu noin kolmasosa vuoden 2009 aloittajamäärää suuremmaksi. Todellisuudessa lisäystarve ei ole näin suuri, koska vertailussa käytössä olevista tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa kyseiseen koulutukseen saman yliopiston sisällä.
Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan useilla pienim- millä opintoaloilla mutta myös kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutuksessa sekä sosiaali- ja terveysalan (yhteiset) peruskoulutuksessa. Viimeksi mainitun opintoalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutus- alan kasvutarvetta. Kauneudenhoitoala on opintoaloista ainoa, jolle ennakoidaan nykyistä alhaisempaa aloittajatarvetta, joka on noin puolet vuoden 2009 aloitta- jamäärästä. Sosiaali- ja terveysalan ennakoituun koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi suuret poistumat.
Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrat- tuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille:
eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opin- toaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaa- tiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatil- lisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusas- teiden koulutuksessa.
Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua. Tämä on johtanut aloittajamää- rien merkittävään kasvuun 10–15:n viime vuoden aikana. Ennakointitulokseen vaikuttaa se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keski- määräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden pois- tumaa pienemmäksi. Myös läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet alentavat ennakointitulosta. Kulttuuri- ja tiedo- tustyöntekijät työskentelevät pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialalla.
Ennakoituun aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi se, että virkistys- ja kulttuuri- toiminnan toimialan työllisten määrän on ennakoitu pienentyvän selvästi enna- kointikaudella tavoitekehityksessä. Tästä huolimatta ennakoinnissa nähdään monilla toimialoilla kulttuurialoihin liittyvien ammattien ja osaamisen merki- tyksen kasvavan. Tämä on otettu huomioon ennakoinnissa kaikkien toimialojen ammattirakenne-ennusteiden sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimien laadinnassa.
Luonnontieteiden alalla vähennystarve olisi 34 prosenttia vuoden 2009 aloitta- jamäärästä. Ennakoidut tarpeet ovat nykytilaa selvästi alhaisemmat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa ennakoitu aloittaja- tarve on viidenneksen nykytilaa korkeampi. Opintoaloilla suurimpia muutoksia ennakoidaan tietojenkäsittelyn ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa lasken- nallinen aloittajatarve on noin kolmanneksen nykytilasta. Tämän vastapainona
ammattikorkeakoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan noin 20 prosenttia.
Matemaattis-luonnontieteellisessä yliopistokoulutuksessa on ennakointituloksen mukaan vähentämistarvetta opintoaloittain 30–50 prosenttia. Ennakointitulokseen vaikuttavat keskeisesti tietojenkäsittelyn osalta liike-elämän palvelujen työllisyys- kehityksen voimakas hidastuminen ja muiden luonnontieteiden osalta lisäksi eräiden teollisuuden toimialojen ja julkisen hallinnon vähenevä työllisyys. Lisäksi luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle ovat olleet tyypillisiä pitkät opinto- ajat, erittäin alhainen läpäisyaste ja siihen liittyen suuri alan vaihto. Ennakoinnissa koulutuksen tehokkuustavoitetta on nostettu selvästi, mikä on pienentänyt enna- koitua aloittajatarvetta.
Seuraavaksi tarkastellaan niitä koulutusaloja, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähän nykyisistä aloittajamääristä. Sen sijaan koulutusaste- ja opintoalakohtaisessa vertailussa eroja löytyy jo enemmän. Ennakointitulosten perusteella selvää vähentämistarvetta olisi tekniikan- ja liikenteen ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä luonnonvara- ja ympäristöalan yliopistokoulutuksessa ja humanistisen ja kasva- tusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillisen peruskoulutuksen aloit- tajatarve on tavoitekehityksessä hieman suurempi (+4 %) kuin vuonna 2009.
Ammattikorkeakoulujen (-20 %) ja yliopistojen (17 %) aloittajatarve koko koulu- tusalalla on nykytilaa alhaisempi. Ennakoitu aloittajatarve on nykytilaa suurempi muutamilla opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Niillä lisäystarpeet ovat kuitenkin niin suuria, että koko koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on kasvava. Suurinta kasvua ennakoidaan kone-, metalli- ja ener- giatekniikkaan, jossa ennakoitu aloittajatarve on 1 500 suurempi kuin nykytila.
Vaikka työvoiman arvioidaan vähenevän opintoalan kannalta keskeisillä toimi- aloilla, on poistumalla iso merkitys lopputuloksessa.
Lähes yhtä suuri lisäystarve on ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, jossa poistuman osuus laskelmantuloksen muodostumisessa on kasvanut merkittävästi. Valtaosa alan työpaikoista on kuljetuksen toimialalla, jolle ennustetaan tavoitekehityk- sessä pientä kasvua. Kuljetusalan merkittäviä muutoksia ovat viime vuosina olleet pakollinen kuljettajapätevyyden suorittaminen ja ylläpitäminen täydennyskoulu- tuksella sekä työaikalainsäädännön muutokset.
Arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Yliopistokoulutettujen työpaikat ovat pääsääntöisesti rakentamisen ja liike-elämän teknisten palvelujen toimialoilla, joille ennakoidaan työllisten määrän kasvua. Tavoitevaihtoehdossa on lisäksi korostettu korkean osaamisen ja asiantuntijatyön merkityksen kasvua. Ennakoinnin painotusten vuoksi ammatil- lisen peruskoulutuksen aloittajatarve jää lähelle nykytilaa, vaikka alan keskeisten ammattien poistuma on suurta. Ennakoinninkin kannalta keskeinen tulevaisuuden kysymys on tilapäisen ulkomaisen työvoiman määrä ja siihen liittyvät taustatekijät,
kuten esimerkiksi se, että koulutettuja kotimaisia osaajia ei olisi riittävästi tarjolla tai ulkomaisesta työvoimasta koituisi alhaisemmat kustannukset.
Tekniikan ja liikenteen koulutustarpeen ennakointituloksiin vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden toimialojen vähenevä työllisyys ennustekaudella ja teolli- suudelle tuotteita ja palveluja tuottavien toimialojen hidas työllisyyden kasvu.
Monissa teollisuusammateissa työvoima on ikääntynyttä ja poistuma sen vuoksi suuri. Ammattiryhmien välillä on isojakin eroja, joten poistuman vaikutus ja ajoit- tuminen eri opintoalojen ennakointitulokseen vaihtelee.
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ennakoitu aloittajatarve on vähän nykytilaa pienempi. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilaa, ammattikorkeakouluissa on vähän lisäystarvetta (6 %), ja yliopisto- koulutuksessa ennakointitulos on 21 prosenttia nykytilaa pienempi. Suurin ero nykytilaan nähden on liiketalouden ja kaupan, hallinnon, tilastotieteen ja politiik- katieteiden yliopistokoulutuksessa, joiden ennakoitu tarve on 30–50 prosenttia pienempi kuin nykyinen koulutustarjonta. Oikeustieteessä ennakoidaan selvää lisäystarvetta, samoin liiketalouden ja kaupan ammattikorkeakoulutuksessa.
Koulutusalan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin monenlaisiin ammatteihin ja lähes kaikille toimialoille. Aloittajatarpeiden ennakointitulokseen vaikuttavat eniten kaupan, rahoituksen ja vakuutuksen ja liike-elämän palvelujen toimialat, joille kaikille ennakoidaan kasvavaa työllisyyttä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja osassa liike-elämän palveluja kasvu on pientä, joten näille aloille ei tarvita lisää korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Tärkeä työllistäjä julkinen hallinto on supis- tumassa. Toimistotyön ammattien työvoimatarpeen ennakoidaan pienenevän ja myyntityön työvoimatarpeen kasvavan vain vähän, mikä vaikuttaa ammatillisen peruskoulutuksen ennakoituun aloittajatarpeeseen.
Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran nykytilaa pienempi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ennakointitulos on neljänneksen nykyistä pienempi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittaja- tarpeet ovat lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat erot nykytilaan nähden ovat vapaa-aika ja nuorisotyön sekä kielitieteiden opintoaloilla, joilla ennakoidut vähennystarpeet ovat melko suuria. Merkittävää aloittajamäärän kasvua ennakoidaan vapaa-aika ja nuorisotyön ammattikorkeakoulutukseen.
Yliopistokoulutuksessa eri opintoalojen ennakointitulokset ovat 3–51 prosenttia nykyisiä aloittajamääriä pienempiä lukuun ottamatta opetus- ja kasvatustyön opintoalaa. Ennakointitulosten mukaan aloittajamäärää tulisi lisätä 35 prosenttia.
Muutos aiheutuu eräiden opetusalalle keskeisesti liittyvien toimialojen työlli- syyden ennakoidusta kasvusta. Opetus- ja kasvatustyön pääammattiryhmän työn- tekijöistä yli 90 prosenttia työskentelee kahdella suurella toimialalla: koulutuksen ja tutkimuksen toimialan työllisyyden on ennakoitu kasvavan 13 prosenttia sekä sosiaalipalvelujen toimialan työllisyyden 22 prosenttia.
Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytilaa. Amma- tillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa tulos on nykytilan mukainen ja yliopistokoulutuksessa 30 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Opinto- aloittain tarkasteltuna ennakointitulos on nykytilaa pienempi erityisesti luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, puutarhatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja metsätalouden yliopisto- koulutuksessa. Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa suurempia maatilata- louden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa sekä metsätalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Luonnonvara-alan työpaik- kojen kannalta keskeisten toimialojen, maa- ja riistatalouden sekä metsätalouden ja -teollisuuden, työllisyyden supistumisen ennakoidaan jatkuvan. Teollisuuden työllisyyskehitys näkyy ennen kaikkea metsätalouden korkeakoulutuksen tarpeen supistumisena. Maa- ja metsätaloudessa toimiva työvoima on hyvin iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulu- tuksen tarvetta korkealla tasolla.
Vaihtoehtoisia ennakointituloksia
Aloittajatarpeita on ennakoitu perus- ja tavoitekehitysvaihtoehtojen lisäksi myös nykytilanteen mukaisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla sekä ottamalla huomioon työvoiman ammatinvaihtoja (myöhemmin ammattisiirtymät). Molem- missa laskelmat perustuvat tavoitekehityksen mukaiseen työvoiman kysyntään.
Luvussa 9 esitetyt aloittajatarpeet perustuvat siihen, että koulutuksen tehok- kuutta ja vaikuttavuutta saadaan parannetuksi. Näin työvoiman tarvetta voidaan tyydyttää pienemmillä koulutusmäärillä kuin nykytilanteen mukaisilla kertoimilla ennakoitaessa. Mikäli keskeyttäminen, moninkertainen koulutus ja jatkoväylien käyttö sekä tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen ovat nykytasolla, aloit- tajatarve on 20 000 aloittajaa eli noin 20 prosenttia suurempi kuin tavoitteellisten kertoimien mukainen aloittajatarve. Aloittajia tarvitaan kaikille koulutusasteille enemmän kuin tavoitteellisilla kertoimilla ennakoitaessa, eniten kuitenkin amma- tilliseen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen.
Toiminnan tehostamistavoitteet vähentävät aloittajatarvetta eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suhteellisesti eniten tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen vähentää aloittajatarvetta luonnonvara- ja ympäristö- alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä kulttuurialalla.
Ammattisiirtymät lisäävät koulutustarvetta, mikäli ammatista siirrytään muihin ammatteihin enemmän kuin kyseiseen ammattiin tullaan (negatiivinen nettosiir- tymä). Jos nettosiirtymä on positiivinen, se vähentää aloittajatarvetta. Pääsuunta ammattisiirtymissä on ollut se, että ammateista, joihin kouluttaudutaan enimmäk- seen ammatillisella peruskoulutuksella, siirrytään korkeampaa koulutusta vaati- viin ammatteihin.
Ammattisiirtymät vaikuttavat koulutusasteiden välillä laskentatavasta riippuen siten, että ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan 1 500–1 900 aloittajaa enemmän ja ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen molem- mille 800–1 100 aloittajaa vähemmän. Määrällisesti ammattisiirtymät lisäävät eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen peruskoulutuksen aloit- tajatarvetta ja vähentävät eniten tekniikan ja liikenteen korkeakoulutuksen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan yliopistokoulutuksen aloitta- jatarvetta.
Sammandrag
Utbildningsstyrelsen har prognostiserat efterfrågan på arbetskraft genom att utar- beta branschvisa prognoser för yrkesstrukturen fram till år 2025. Utöver det har avgången av arbetskraft under perioden 2008–2025 prognostiserats. Utbildnings- styrelsen har i sitt arbete utnyttjat olika branschexperters synpunkter och prog- nosutredningar. De branschvisa prognoser som använts vid prognostiseringen har sammanställts av Statens ekonomiska forskningscentral (VATT).
Rapporten innehåller såväl alternativa prognoser för yrkesstrukturen och avgången som alternativa resultat om behovet av nybörjarplatser utgående från arbetskrafts- efterfrågan.
Arbetskraftsefterfrågan per bransch
VATT har sammanställt de branschvisa prognoser för efterfrågan på arbetskraft, som använts vid prognostiseringen av utbildningsbehov, som två alternativa prog- noser: ett grundscenario och ett målscenario.
I grundscenariot ser den strukturella utvecklingen av Finlands ekonomi enligt prognoserna i stort sett ut att fortsätta som förut, både när det gäller produktions- strukturen och strukturerna för totalefterfrågan och -utbud.
Under perioden 2008–2025 förutspås sysselsättningen öka mest inom följande branscher:
hälso- och sjukvård (67 100)
sociala tjänster (63 100)
detaljhandel (15 900).
Under perioden 2008–2025 förutspås sysselsättningen minska mest inom följande branscher:
skogsbruk och -industri (30 300)
produktion av elektronisk och elektrisk utrustning (29 600)
handels-administrativa företagstjänster (22 500)
produktion av metaller och metallprodukter (19 200).
I målscenariot är den ekonomiska tillväxten enligt prognosen klart snabbare än i grundscenariot. I målscenariot närmar sig Finlands ekonomi full sysselsättning.
Efterfrågan på världsmarknaden inom Finlands ekonomiskt sett viktigaste export- branscher antas öka snabbare än i grundscenariot. Antagandet grundar sig på att industribranscherna förväntas kunna anpassa sig till förändringarna på världs- marknaden under de kommande årtiondena. Tillväxten i efterfrågan inom servi- cebranscherna har också justerats. Exporten inom branscherna företagstjänster samt forskning och utveckling antas öka snabbare än i grundscenariot.
Tillväxten i efterfrågan inom den offentliga förvaltningen antas vara lägre i målscenariot än i grundscenariot. En minskning i förhållande till grundscenariot förväntas också i efterfrågan på hälsovård och sociala tjänster. Sysselsättnings- graden antas stiga till 75 procent, medan sysselsättningsgraden i grundscenariot är lite över 72 procent.
Under perioden 2008–2025 förutspås sysselsättningen öka mest inom följande branscher:
sociala tjänster (38 400)
hälso- och sjukvård (29 700)
detaljhandel (23 000).
utbildning och forskning (22 500)
Under perioden 2008–2025 förutspås sysselsättningen minska mest inom följande branscher:
jordbruk, jakt och fi ske (20 400)
produktion av metaller och metallprodukter (13 400)
övrig industri, (bland annat tillverkning av textilier, kläder och läderprodukter) (12 300)
offentlig förvaltning och obligatorisk socialförsäkringsverksamhet (11 600).
Lediga arbetsplatser
En prognos för efterfrågan på arbetskraft inom olika yrkesgrupper har utarbetats utgående från den branschvisa efterfrågan på arbetskraft. Den består av två delar, sysselsättningsförändringen per yrkesgrupp och avgången av arbetskraft under prognosperioden. Summan av förändringen och avgången anger antalet lediga arbetsplatser. Vid denna prognostisering man branschvis utarbetat prognoser för yrkesstrukturen i grundscenariot enligt en grundutveckling och för yrkesstruk- turen i målscenariot enligt en målutveckling.
I många fall har branschprognosen stor betydelse för yrkesstrukturprognoserna.
Det här gäller i synnerhet de yrkesgrupper som är koncentrerade till vissa bran- scher. Sådana är exempelvis yrken inom jord- och skogsbruk, där de arbetande huvudsakligen är sysselsatta inom respektive branscher, på samma sätt som inom social- och hälsovård. Sysselsättningsprognoserna för yrkesgrupperna påverkas dessutom av förutspådda förändringar i yrkesstrukturen inom branscherna.
Enligt grundutvecklingsalternativet förutspås antalet sysselsatta minska under prognosperioden 2008–2025 med sammanlagt cirka 20 000. Minskningen är störst inom industriellt arbete, närmare 90 000 personer. Också inom kontorsarbete och jord- och skogsbruksarbete minskar antalet sysselsatta märkbart. En märkbar ökning syns åter inom hälsovård och socialt arbete, cirka 112 000 fl er sysselsatta under prognosperioden 2008–2025.
Enligt målutvecklingsalternativet ökar åter antalet sysselsatta med närmare 50 000 personer. Ökningen sker i fl era yrkesgrupper än enligt grundutvecklings- alternativet. Också enligt detta alternativ ökar sysselsättningen mest inom hälso- vård och socialt arbete. Jämfört med grundutvecklingsalternativet gäller ökningen främst sakkunniguppdrag och servicearbete. Enligt målutvecklingsalternativet minskar antalet sysselsatta mest inom industriellt arbete. Inom jord- och skogs- bruksarbete och kontorsarbete minskar antalet sysselsatta ännu kraftigare än enligt grundutvecklingsalternativet.
Avgången av arbetskraft förutspås vara 1 036 000 arbetstagare, vilket utgör 44 procent av antalet sysselsatta år 2007. Avgången är i genomsnitt 58 000 per år.
Avgången av arbetskraft år 2007 är klart störst i de största yrkesgrupperna inom jord- och skogsbruk, cirka 55 procent. Inom kontorsarbete är andelen 48 procent och inom undervisning och fostran samt hälsovård och socialt arbete 47 procent.
Minst är andelen inom kultur- och informationsarbete (40 %). Avgången per yrkesgrupp kan variera stort bland de största yrkesgrupperna. Kvantitativt sett är avgången störst bland yrkesgrupperna inom servicearbete, industriellt arbete samt hälsovård och socialt arbete. Deras sammanlagda avgång är 560 000 och utgör 54 procent av den totala avgången av arbetskraft.
Avgången varierar kraftigt mellan olika branscher. År 2007 är avgången av arbets- kraft mellan 29 och 58 procent beroende på bransch. Kvantitativt sett är avgången störst inom hälsovård, sociala tjänster samt utbildning och forskning som huvud- sakligen hör till den offentliga sektorn, där avgången inom varje bransch över- stiger 80 000 arbetstagare fram till 2025. Också inom byggande, transport och detaljhandel är avgången betydande, mellan 50 000 och 70 000. Sammanlagt är avgången inom dessa sex branscher över 40 procent av den totala avgången av arbetskraft.
Summan av sysselsättningsförändringen och avgången anger antalet lediga arbetsplatser under prognosperioden. Under prognosperioden förutspås enligt grundutvecklingsalternativet 1 016 000 och enligt målutvecklingsalternativet 1 085 000 arbetsplatser bli lediga. På årsnivå innebär detta enligt grundutveck- lingsalternativet i genomsnitt 56 400 nya arbetsplatser och enligt målutvecklings- alternativet 60 300 nya arbetsplatser.
Flest arbetsplatser förutspås bli lediga per år inom yrkesgruppen socialarbetare och -handledare, enligt grundutvecklingsalternativet 5 100 och enligt målutveck- lingsalternativet 4 600. I yrkesgruppen lärare och utbildningsexperter blir enligt de ovannämnda alternativen 3 600 respektive 4 100 arbetsplatser lediga per år, i yrkesgruppen handelsmän och försäljare 4 200 respektive 3 900, i yrkesgruppen sjukskötare 4 200 respektive 3 600 och i yrkesgruppen primärskötare och närvår- dare 3 600 respektive 2 900. För anställda och företagare inom landtrafi k blir
1 900 respektive 2 400 arbetsplatser lediga per år, för städare 2 500 respektive 2 300 och för kontorsanställda inom ekonomiförvaltning 2 900 respektive 2 200.2
Behov av nybörjarplatser
Syftet med denna rapport är att presentera prognoser för efterfrågan på arbets- kraft fram till 2025. Ur prognoserna har man härlett behovet av nybörjarplatser fram till slutet av 2010-talet. Granskningen grundar sig huvudsakligen på prog- nosresultat enligt målutvecklingsalternativet. Enligt målutvecklingsalternativet syns en stabil utveckling inom olika branscher och en effektiv användning av den totala arbetskraften.
I det följande granskas de fyra utbildningsområden, där det prognostiserade behovet av nybörjarplatser avviker märkbart från de nuvarande antalen.
Utbildningen inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen förutspås ha behov av att öka antalet nybörjarplatser med en fjärdedel (2 000 nybörjarplatser) jämfört med det nuvarande antalet. I den grundläggande yrkesutbildningen är behovet av nybörjarplatser över 40 procent och i universitetsutbildningen över 60 procent högre än i dag. I yrkeshögskoleutbildningen är behovet närmare 50 procent lägre än i dag. Det ökade behovet av nybörjarplatser i den grundläg- gande yrkesutbildningen fi nns inom studieområdet rengöringsservice.
Inom rengöringsservice är utbildningsbehovet mångdubbelt i förhållande till antalet nybörjarplatser. Utbildningen inom branschen har inte på länge lockat ungdomar, så behovet av arbetskraft kan inte tillfredsställas enbart genom ökad utbildning. Den yrkesinriktade vuxenutbildningen och framför allt yrkesexamen för anstaltsvårdare kompenserar delvis utbildningsbehovet inom branschen. Inom turism är antalet nybörjarplatser i den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen fyra gånger större än det förutspådda utbildnings- behovet. Utbildningen inom turism har länge varit populär bland ungdomarna, vilket har lett till ett överutbud av utbildning. Behovet av arbetskraft inom bran- schen har dock inte utvecklats i samma takt. Inte heller i framtiden kan man se en ökning i arbetskraftsefterfrågan som skulle förutsätta att utbildningsplatsernas antal hålls på nuvarande nivå. I många yrken inom turism, liksom i inkvarterings- och kosthållsbranschen, är de anställda dessutom unga och avgången tämligen liten. Behovet att öka antalet nybörjarplatser i universitetsutbildningen fi nns inom huslig ekonomi och konsumentservice.
2 Ovannämnda benämningar avser yrkesgrupperna, inte studieområden eller examina. De lediga arbetsplatserna inom yrkesgruppen primärskötare och närvårdare avspeglar till exempel endast delvis utbildningsbehovet för närvårdare, eftersom de utbildade också är sysselsatta inom andra yrkesgrupper, bland annat inom yrkesgruppen socialarbetare och -handledare. Utbildningsbehovet härleds ur fl era yrkesgrupper.
Utbildningen inom social-, hälso- och idrottsområdet förutspås ha behov av 2 100 fl er nybörjarplatser. Behovet fi nns främst i den grundläggande yrkesutbild- ningen, där antalet nybörjarplatser borde ökas med cirka 20 procent. Prognosresul- tatet för yrkeshögskoleutbildningen motsvarar nuläget. I universitetsutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser vara ungefär en tredjedel högre än antalet år 2009. I verkligheten är behovet inte så stort, eftersom de medicine-, odon- tologi- och veterinärmedicinestuderande som bytt till ifrågavarande utbildning inom samma universitet inte fi nns med i statistiken som använts vid jämförelsen.
De förhållandevis största behoven av ökning fi nns inom fl era mindre studieom- råden men också i universitetsutbildningen inom rehabilitering och idrott samt i den grundläggande utbildningen inom social- och hälsoområdet (gemensamma).
Kvantitativt sett är behovet av ökning överlägset störst inom det sistnämnda studie- området och motsvarar behovet av ökning inom hela utbildningsområdet. Skön- hetsbranschen är det enda studieområde, där ett lägre behov av nybörjarplatser förutspås, cirka hälften av antalet 2009. Det förutspådda utbildningsbehovet inom social- och hälsoområdet påverkas främst av det ökade arbetskraftsbehovet inom social- och hälsovård samt en stor arbetskraftsavgång.
Det nuvarande antalet nybörjarplatser inom kultur är dubbelt högre än prognos- resultatet. Behovet av minskning gäller alla utbildningsnivåer, mest den grundläg- gande yrkesutbildningen och minst universitetsutbildningen. De största behoven av nedskärning av de nuvarande platserna fi nns i den grundläggande yrkesut- bildningen och yrkeshögskoleutbildningen inom mediekultur och informations- vetenskaper, i universitetsutbildningen inom kultur och konstforskning, i den grundläggande yrkesutbildningen inom musik samt i utbildningen på alla utbild- ningsnivåer inom hantverk och konstindustri.
Utbildningen inom kultur har varit mycket populär. Det har lett till att antalet nybörjarplatser har ökat märkbart under de senaste 10–15 åren. Prognosresul- tatet påverkas av att de anställda i en stor del av yrkena inom kultur är yngre än medeltalet och avgången därför är mindre än i övriga yrken. Också målen att förbättra genomströmningen och minska fl erdubbel utbildning gör att prognosre- sultatet visar ett minskat behov. Kultur- och informationsarbetarna arbetar huvud- sakligen inom rekreations- och kulturverksamhet och det förutspådda behovet av nybörjarplatser påverkas därför också av att antalet anställda inom rekrea- tions- och kulturverksamhet enligt målutvecklingsalternativet förutspås minska klart under prognosperioden. Trots detta visar prognostiseringen att betydelsen av kulturrelaterade yrken och kunskaper inom många branscher ökar. Det här har beaktats när prognoserna för yrkesstrukturen inom de olika branscherna och konverteringsnycklarna från yrken till utbildning har utarbetats.
Inom det naturvetenskapliga området är nedskärningsbehovet 34 procent jämfört med antalet nybörjarplatser 2009. De förutspådda behoven är klart lägre än i dag i den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. I yrkeshögskoleutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser vara en femtedel
högre än i dag. De största förändringarna förutspås i den grundläggande yrkes- utbildningen inom databehandling, där behovet av nybörjarplatser beräknas vara cirka en tredjedel av det nuvarande antalet. Som motvikt förutspås behovet i yrkeshögskoleutbildningen öka med ungefär 20 procent. Enligt prognosresultatet är nedskärningsbehovet i den matematisk-naturvetenskapliga universitetsutbild- ningen 30–50 procent beroende på studieområde. För databehandlingens del påverkas prognosresultatet främst av att sysselsättningsutvecklingen inom före- tagstjänster kraftigt avtagit och för de andra naturvetenskapernas del ytterligare av att sysselsättningen inom vissa industribranscher och den offentliga sektorn minskat. Den naturvetenskapliga universitetsutbildningen har därtill känneteck- nats av långa studietider, mycket låg genomströmning och i anslutning till det ofta förekommande branschbyten. Vid prognostiseringen har utbildningens effektivi- tetsmål märkbart höjts, vilket har minskat det förutspådda behovet av nybörjar- platser jämfört med i dag.
I det följande granskas de utbildningsområden, där det prognostiserade behovet av nybörjarplatser avviker endast lite från de nuvarande antalen. I jämförelsen mellan utbildningsnivåer och studieområden förekommer däremot fl era avvikelser. Enligt prognosresultaten fi nns det ett klart nedskärningsbehov i yrkeshögskole- och universitetsutbildningen inom teknik och kommunikation, i universitetsutbild- ningen inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området och inom naturbruk och miljöområdet samt i den grundläggande yrkes- utbildningen inom det humanistiska och pedagogiska området.
Inom utbildningsområdet teknik och kommunikation är behovet av nybör- jarplatser i den grundläggande utbildningen enligt målutvecklingsalternativet lite större (+ 4 %) än 2009. I yrkeshögskoleutbildningen (- 20 %) och universitetsut- bildningen (- 17 %) är behovet av nybörjarplatser inom hela utbildningsområdet lägre än i dag. Behovet av nybörjarplatser förutspås vara högre än i dag inom några enstaka studieområden i den grundläggande yrkesutbildningen. Inom dem är behovet av fl era platser dock så stort, att behovet av nybörjarplatser inom hela utbildningsområdet i den grundläggande utbildningen visar på plus. Det största behovet förutspås inom maskin-, metall- och energiteknik, där behovet av nybör- jarplatser förutspås vara 1 500 större än i dag. Även om en minskning av arbets- kraften förutspås inom branscher som är centrala med tanke på studieområdet, har avgången stor betydelse för slutresultatet.
Ett närapå lika stort behov av ökning fi nns inom fordons- och transportteknik, där avgångens betydelse kraftigt ökat. Största delen av arbetsplatserna inom bran- schen fi nns inom transport, där en liten ökning enligt målutvecklingsalternativet förutspås. Införandet av det obligatoriska yrkeskompetensbeviset samt föränd- ringar i arbetstidslagstiftningen har under de senaste åren medfört stora föränd- ringar inom transportbranschen.
Ett stort behov av ökning förutspås i universitetsutbildningen inom arkitektur och byggande. Arbetsplatserna för de akademiskt utbildade fi nns huvudsakligen
inom de tekniska tjänsterna inom byggbranschen och affärslivet, där en ökning av arbetskraften förutspås. Enligt målutvecklingsalternativet förutspås dessutom att betydelsen av kvalifi cerat kunnande och expertarbete ökar. På grund av vikt- ningarna i prognostiseringen motsvarar behovet av nybörjarplatser i den grund- läggande yrkesutbildningen i stort sett nuläget, trots att avgången är stor inom många viktiga yrken i branschen. Också ur prognostiseringssynvinkel kommer en central fråga i framtiden att vara mängden tillfällig utländsk arbetskraft och bakgrundsfaktorer i anslutning till det, exempelvis att de inhemska yrkesmännen är för få, eller att utländsk arbetskraft är billigare.
Prognosresultaten för utbildningsbehovet inom teknik och kommunikation påverkas framför allt av minskad sysselsättning inom industribranscherna under prognosperioden och långsam ökning av sysselsättningen inom branscher som producerar produkter och tjänster för industrin. I många yrken inom industrin är arbetskraften gammal och avgången därför stor. Skillnaderna mellan yrkesgrup- perna är delvis stora, så avgångens inverkan och när den sker påverkar prognos- resultatet för olika studieområden i olika hög grad.
Behovet av nybörjarplatser inom det samhällsvetenskapliga, företagsekono- miska och administrativa området förutspås vara lite lägre än i dag. Behovet av nybörjarplatser i den grundläggande yrkesutbildningen motsvarar dagens behov, i yrkeshögskoleutbildningen fi nns ett litet behov av ökning (6 %) och i universitetsutbildningen visar prognosresultatet en minskning med 21 procent.
Den största skillnaden jämfört med nuläget syns i universitetsutbildningen inom företagsekonomi och handel, förvaltning, statistik och politikvetenskaper, där det förutspådda behovet är 30–50 procent mindre än det nuvarande utbildningsut- budet. Inom juridik förutspås ett klart större behov, likaså i yrkeshögskoleutbild- ningen inom företagsekonomi och handel.
De som avlagt examen inom utbildningsområdet har lätt att få arbete inom många olika yrken och nästan alla branscher. Prognosresultatet för behovet av nybör- jarplatser påverkas mest av att sysselsättningen förutspås öka inom handels-, fi nansierings- och försäkringsbranschen samt företagstjänsterna. Ökningen inom fi nansierings- och försäkringsbranschen och inom vissa företagstjänster är dock liten, vilket påverkar behovet av högt utbildade experter. Den offentliga förvalt- ningen som sysselsätter många håller på att minska. Behovet av arbetskraft inom kontorsarbete förutspås minska och inom försäljningsarbete öka endast lite, vilket påverkar det förutspådda behovet av nybörjarplatser i den grundläggande yrkes- utbildningen.
Inom det humanistiska och pedagogiska området är det förutspådda behovet av nybörjarplatser en aning lägre än i dag. I den grundläggande yrkesutbild- ningen är behovet enligt prognosresultatet en fjärdedel lägre än i dag. Behovet av nybörjarplatser i yrkeshögskoleutbildningen och universitetsutbildningen är i stort sett det samma som i dag. I den grundläggande yrkesutbildningen fi nns de största skillnaderna jämfört med nuläget inom studieområdena fritidsverksamhet
och ungdomsarbete samt språkvetenskaper, där ett relativt stort behov av minsk- ning förutspås. En stor ökning av antalet nybörjarplatser förutspås i yrkeshögsko- leutbildningen inom fritidsverksamhet och ungdomsarbete.
I universitetsutbildningen är behovet inom de olika studieområdena enligt prognosresultatet mellan 3 och 51 procent lägre än de nuvarande antalen, med undantag av studieområdet undervisning och fostran. Enligt prognosresultatet borde ändå antalet nybörjarplatser ökas med 35 procent. Det beror på att syssel- sättningen förutspås öka inom vissa branscher som är nära knutna till undervis- ning. Mer än 90 procent av alla som arbetar i de största yrkesgrupperna inom undervisning och fostran arbetar inom de två stora branscherna. Sysselsättningen inom utbildning och forskning förutspås öka med 13 procent och inom sociala tjänster med 22 procent.
Behovet av nybörjarplatser inom naturbruk och miljöområdet förutspås motsvara nuläget. I den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskole- utbildningen är behovet det samma som i dag och i universitetsutbildningen 30 procent lägre än i dag. En granskning av prognosresultatet per studieområde visar en minskning främst i den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshög- skoleutbildningen inom natur- och miljöområdet, i den grundläggande yrkesut- bildningen inom trädgårdsskötsel och i universitetsutbildningen inom skogsbruk.
Behovet av nybörjarplatser förutspås vara större än i dag i den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen inom lantbruk samt i den grundläggande yrkesutbildningen inom skogsbruk. En fortsatt minskning förut- spås inom de branscher som är de viktigaste med tanke på arbetsplatserna inom naturbruksområdet, såsom lantbruk och vilthushållning samt skogsbruk och -industri. Sysselsättningsutvecklingen inom industrin tar sig framför allt uttryck i ett minskat behov i högskoleutbildningen inom skogsbruk. Arbetskraften inom jord- och skogsbruk är mycket gammal och den stora avgången gör att behovet i synnerhet i den grundläggande yrkesutbildningen inom lantbruk är stort.
Alternativa prognosresultat
Förutom enligt grund- och målutvecklingsalternativen, har behoven av nybörjar- platser också prognostiserats med effektivitetskoeffi cienter enligt nuvarande situ- ation och genom att beakta yrkesbyten bland arbetskraften. I båda fallen grundar sig kalkylerna på arbetskraftsefterfrågan enligt målutvecklingsalternativet.
Behoven av nybörjarplatser som presenteras i kapitel 10 utgår från att utbild- ningens effektivitet och verkan förbättras. På det viset kan behovet av arbetskraft tillfredsställas med ett mindre antal utbildningsplatser än prognostiseringen med koeffi cienter enligt nuvarande situation visar. Om studieavbrotten, fl erdubbel utbildning och fortsatt utbildning samt sysselsättningen av de utexaminerade hålls på nuvarande nivå, är behovet av nybörjarplatser 20 000, dvs. cirka 20 procent större än behovet av nybörjarplatser prognostiserat med målorienterade koef-
fi cienter. Enligt en prognostisering med målorienterade koeffi cienter behövs det fl era nybörjarplatser på alla utbildningsnivåer, dock allra mest i den grundläg- gande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen.
Effektivitetsmålen minskar behovet av nybörjarplatser främst inom teknik och kommunikation, det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administra- tiva området samt turism-, kosthålls- och ekonomibranschen. Relativt sett minskar en ökad effektivitet och verkan mest behovet av nybörjarplatser inom naturbruk och miljöområdet, turism-, kosthålls- och ekonomibranschen samt kultur.
Yrkesbyten ökar utbildningsbehovet, om bytena från ett yrke till andra yrken är fl er än bytena till respektive yrke (negativ nettoeffekt). Om nettoeffekten är positiv, minskar behovet av nybörjarplatser. Huvudprincipen för yrkesbyten har varit att man byter från yrken som vanligen kräver grundläggande yrkesutbild- ning till yrken som kräver högre utbildning.
Beroende på hur man räknar påverkar yrkesbytena utbildningsnivåerna så att det behövs 1 500–1 900 fl er nybörjarplatser i den grundläggande yrkesutbildningen och 800–1 100 färre nybörjarplatser både i yrkeshögskoleutbildningen och i universitetsutbildningen. Kvantitativt sett ökar yrkesbytena behovet av nybör- jarplatser mest i den grundläggande utbildningen inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen och minst i högskoleutbildningen inom teknik och kommuni- kation samt i universitetsutbildningen inom det samhällsvetenskapliga, företags- ekonomiska och administrativa området.
Summary
The Finnish National Board of Education (FNBE) has anticipated demand for labour by preparing occupational structure forecasts by industry for 2025. In addition, the Board has anticipated natural wastage from the employed labour force over the 2008–2025 period. In its work, the Board has made use of views and anticipation reports provided by experts representing different fi elds. The industry forecasts used for the anticipation were prepared by the Government Institute for Economic Research (VATT).
The report includes both alternative occupational structure and natural wastage scenarios and alternative estimates of intake needs based on demand for labour.
Demand for labour by industry
The Government Institute for Economic Research has prepared forecasts of demand for labour by industry for the purposes of anticipating educational needs in the form of two alternative scenarios, namely, the basic scenario and the target scenario.
The basic scenario forecast suggests that Finland’s economic development will generally continue in line with recent historical developments both in terms of the production structure and the total supply and demand structures.
During the 2008–2025 period, the highest increases in employment fi gures are expected to occur in the following industries:
human health activities (67,100)
social work activities (63,100)
retail trade (15,900).
During the period from 2008 to 2025, the highest decreases in employment fi gures are expected to occur in the following industries:
forestry and manufacture of forest industry products (30,300)
manufacture of electrical and electronic equipment (29,600)
commercial and administrative business activities (22,500)
manufacture of basic metals and fabricated metal products (19,200).
The target scenario forecast indicates that economic growth will be clearly faster than projected in the basic scenario. The target scenario suggests that the Finnish economy will get closer to full employment, while world market demand within the country’s key export industries is expected to grow faster when compared with the basic scenario. The underlying assumption is that manufacturing indus- tries will be able to adapt to changes in the world markets over the coming decades. Some changes have also been made to growth in demand within service
industries. Exports within business activities and research and development are expected to grow faster than in the basic scenario.
The target scenario assumes that growth in demand for public administration will be lower than in the basic scenario. It also envisages a reduction in demand for human health and social work activities when compared with the basic scenario.
The employment rate is expected to reach 75%, whereas the fi gure envisaged in the basic scenario remains at just above 72%.
During the 2008–2025 period, the highest increases in employment fi gures are expected to occur in the following industries:
social work activities (38,400)
human health activities (29,700)
retail trade (23,000)
education and research (22,500).
During the 2008–2025 period, the highest decreases in employment fi gures are expected to occur in the following industries:
agriculture, hunting and fi shing (20,400)
manufacture of basic metals and fabricated metal products (13,400)
other manufacturing (incl. manufacture of textiles, clothing and leather goods) (12,300)
public administration and compulsory social security activities (11,600).
Job openings
The fi gures for demand for labour by industry have been used as a basis for preparing a forecast of demand for labour by occupational group. This comprises two parts: change in the number of employed people by occupational group and natural wastage from the employed labour force during the anticipation period.
The sum of this change and natural wastage equals the number of job openings.
This anticipation effort has produced occupational structure forecasts for the basic and target scenarios devised for each industry.
In many cases, the industry forecasts have a major impact on occupational struc- ture forecasts. In particular, this applies to those occupational groups that focus on specifi c industries. These include occupations in agriculture and forestry, as people working in these occupations are mainly employed within the corre- sponding industries, which is also true of occupations in health and social work.
In addition, the employment forecast by occupational group is also infl uenced by the changes envisaged in the occupational structures of different industries.
The basic scenario anticipates that the number of employed people will decrease by a total of 20,000 people during the 2008–2025 anticipation period. The most considerable reductions will take place in manufacturing work, amounting to
almost 90,000 people. The number of employed people will also decrease consid- erably in offi ce work and in agricultural and forestry work. However, health and social work will see a signifi cant increase equivalent to about 112,000 employed people during the 2008–2025 anticipation period.
The target scenario, in turn, suggests that the number of employed people will increase by almost 50,000. Increases will take place in more occupational groups than in the basic scenario. This scenario also envisages that the highest growth in employment will occur in health and social work. In particular, the fi gures are higher than suggested in the basic scenario in expert work and in service work.
The target scenario predicts that the number of employed people will decrease most in manufacturing work. Agricultural and forestry work and offi ce work will see more drastic reductions in the number of employed people than envisaged in the basic scenario.
It is anticipated that natural wastage from the employed labour force will amount to a total of 1,036,000 employees, accounting for 44% of the number of employed people in 2007. The average amount of natural wastage per year is 58,000 people. The proportion of natural wastage as a percentage of those gainfully employed in 2007 is clearly highest in the major occupational group of agricultural and forestry work, standing at about 55%. The proportion is 48% in offi ce work, while the fi gure for teaching and education and health and social work is 47%. The lowest proportion can be found in cultural and communications work (40%). There may be considerable differences in the proportions of wastage within individual major occupational groups. In quantitative terms, the number of retiring employees is highest in service work, manufacturing work and health and social work; the total natural wastage from these three groups amounts to 560,000 people, accounting for more than 54% of the total natural wastage from the employed labour force.
There are very signifi cant variations in natural wastage between industries. When the proportions of natural wastage from the employed labour force in 2007 are analysed by industry, the proportions range between 29% and 58%. In quantita- tive terms, the highest fi gures for natural wastage can be found in human health activities, social work activities and education and research, which mainly fall within the public sector, with more than 80,000 employees retiring from each of these industries by 2025. The volumes of wastage are also signifi cant in construc- tion, transport and the retail trade, ranging between 50,000 and 70,000 people.
Combined, these six industries account for more than 40% of the total natural wastage from the employed labour force.
The number of job openings during the anticipation period is obtained by summing up the change in the number of employed people and the amount of natural wastage. The basic scenario projects that there will be 1,016,000 job openings during the anticipation period, while the fi gure for the target scenario is
1,085,000. In annual terms, this translates into an average of 56,400 and 60,300 new jobs in the basic and target scenarios, respectively.
It is anticipated that the highest number of jobs will open up annually in the occupational group of social services workers and instructors, with 5,100 jobs and 4,600 jobs in the basic and target scenarios, respectively. The respective annual fi gures projected in the above-mentioned scenarios are 3,600 and 4,100 for teaching professionals, 4,200 and 3,900 for merchants and sales workers, 4,200 and 3,600 for nurses, and 3,600 and 2,900 for practical nurses. The numbers of jobs opening up every year for land transport workers and entrepreneurs amount to 1,900 and 2,400 in the two scenarios, while the fi gures stand at 2,500 and 2,300 for cleaners and 2,900 and 2,200 for offi ce workers in business administration.3
Intake needs
The objective of this report is to present forecasts of demand for labour extending through to 2025. These have been used to derive intake needs in vocationally/
professionally oriented education and training up until the late 2010’s. The anal- ysis is mainly based on anticipation results in keeping with the target scenario, which emphasises balanced development in different industries and effi cient use of the entire labour force.
The following passages examine the four fi elds of education where anticipated intake needs differ considerably from the current numbers of entrants.
The Tourism, Catering and Domestic Services fi eld is anticipated to see the need to increase intake by a quarter (2,000 entrants) from current entrant numbers. Intake needs in upper secondary vocational education and training (VET) and in university education are more than 40% and more than 60% higher, respectively, when compared with current levels. Polytechnic intake needs, in turn, fall almost 50% below current levels. The anticipated additional intake needs in upper secondary vocational education and training focus on the Cleaning Serv- ices subfi eld.
Educational needs in Cleaning Services exceed the number of entrants many times over. Young people have not been interested in programmes within this subfi eld for a long while now, which means that satisfying demand for labour just by increasing provision for young people is not a realistic solution. Vocational adult training programmes – in particular, people completing the Further Quali- fi cation in Institutional Cleaning – will make up for the need to train labour for this sector to some extent.
3 The titles used above refer to occupational groups rather than subfi elds of education or qualifi cations. For example, job openings for the occupational group of practical nurses only describe educational needs for practical nurses to some extent, because some of those who have completed the relevant programmes may also be found in other occupational groups, such as social services workers and instructors. Educational needs are derived from
In Tourism, entrant numbers in upper secondary VET and polytechnic educa- tion are quadruple compared with the anticipated educational needs. Tourism programmes have been popular among young people for a long time now, which has resulted in over-provision. However, demand for labour in the sector has not developed at the same rate; nor is there any sign of such a considerable increase in demand for labour on the horizon that would warrant maintaining current levels of provision. In addition, people employed in several occupations within the tourism and hotel and catering sectors are young, which means that natural wastage is at a relatively low level. In university education, increase needs focus on Domestic and Consumer Services.
The Social Services, Health and Sports fi eld is anticipated to see the need to increase intake by 2,100 entrants. This will mostly focus on upper secondary VET, where the number of entrants should be increased by about 20%. The anticipa- tion result for polytechnics corresponds to the current intake level. Intake needs in university education have been projected to exceed the number of entrants in 2009 by about one third. In reality, however, the required increase is not this high, because the statistics used in comparisons do not include those students in Medicine, Dentistry and Veterinary Medicine who have transferred from other programmes within the same university.
In relative terms, the highest increase needs are anticipated to occur in several of the smallest subfi elds, but also in university education in Rehabilitation and Sports as well as in upper secondary VET in Health Care and Social Services (common programmes). The growth rate in the latter subfi eld is by far the highest in quantitative terms, equating to the total increase needs in the entire fi eld of education. Beauty Care is the only subfi eld that is anticipated to face lower intake needs, equating to about half the number of entrants in 2009. The anticipated educational needs within Health Care and Social Services are mostly infl uenced by increasing demand for labour in the health care and social services sectors as well as high rates of natural wastage.
The current intake numbers within the fi eld of Culture are twice the level indicated by the anticipation result. Reductions need to focus on all levels of education, most signifi cantly on upper secondary VET and least signifi cantly on university education. In terms of subfi elds, the highest reduction needs from current levels occur in upper secondary VET and polytechnic education in Infor- mation and Communication, university education in Cultural and Arts Research, upper secondary VET in Music and at all levels of education in Crafts and Design.
Programmes within the fi eld of Culture have been in very high demand, which has resulted in signifi cant growth in intake numbers over the last 10–15 years.
The anticipation result is infl uenced by the fact that employees in many occu- pations within the sector are younger than average, which means that natural wastage will remain at a lower level when compared with other occupations.
In addition, objectives relating to improving programme completion rates and
