Hankkeen vaikuttavuus opettaja- opettaja-korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Hankkeen vaikuttavuutta kysyttiin ammatillisten opettajakorkeakoulu-jen henkilöstöltä, jotka osallistuivat kaikkiin viiteen kehittämisosioon.

Vastaajia oli yhteensä N=100, joka on n. 40 prosenttia koko henkilöstöstä.

Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä, koska koko henkilöstö ei ole mukana toteuttamassa ja kehittämässä ammatillisia opettajankoulutuk-sia, vaan heidän työnsä voi sijoittua esim. TKI-toimintojen puolelle, tuki-palveluihin sekä hallintoon.

Taulukko 1. Ammatillisten opettajankoulutusyksiköiden henkilöstömäärä suhteutettuna ammattikorkeakoulun koko henkilöstömäärään.

Ammattikorkeakoulu Koko henkilöstö Aokk:n henkilöstö

Haaga-Helia 650 41

HAMK 614 63

JAMK 700 71

OAMK 600 38

TAMK 730 39

Yhteensä 3294 252

Lähde: Ammattikorkeakoulujen toimittama dokumenttiaineisto 2018 (Lyytinen, Liljeroos, Pekkola, Kosonen, Mykkänen & Kivistö, 2019, s. 58)

Henkilöstömäärään suhteutettuna kyselyyn vastaajia oli Haaga-Heliassa 60,96, HAMKissa 50,79, JAMKissa 26,76, Oamkissa 34,21 ja TAMKissa 28,21 prosenttia koko ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstöstä.

Määrällisesti tarkasteltuna vastaajat opettajakorkeakoluittain ilmenevät kuviosta 6.

KUVIO 6. Vastaajat opettajakorkeakouluittain

Vastaajista projektissa toimivia oli 52 prosenttia jakautuen kaikkiin vii-teen kehittämisryhmään. Osa hankkeen toimijoista teki töitä useam-massa eri kehittämisryhmässä, mutta alla olevassa taulukossa on kuvat-tuna heidän määrittelemänsä ensisijainen ryhmä. Vastaajista 48 prosent-tia ei toiminut varsinaisesti hankkeessa työntekijöinä, mutta he olivat osallistuneet hankkeen toimintoihin ensisijaisten valintojen perusteella joko henkilöstökokouksissa tai kehittämispäivissä. Vastauksissa nousi-vat esiin myös koko hankkeen yhteiset kehittämispäivät, joihin he olinousi-vat osallistuneet.

KUVIO 7. Rooli projektiin osallistumisessa

Seuraavaksi vastaajat arvioivat hankkeen onnistumista asteikolla 1–5.

Vaihtoehto 1 tarkoittaa sitä, että hanke ei ole vaikuttanut asian uudistumi-seen / kehittymiuudistumi-seen ja vaihtoehto 5 sitä, että hanke on vaikuttanut paljon uudistumiseen / kehittymiseen. Asteikossa ei ollut vaihtoehtoa en tiedä, koska vastauksia pyydettiin hankkeen tuntevilta henkilöiltä.

Hakeutuvien opiskelijoiden uraohjauksen kehittymistä tuettiin hank-keessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastaajat arvioivat uudistu-mistyön onnistuneen keskiarvolla 3,16. Kehittämisosiossa tehdyt toimen-piteet eivät kuulu kaikkien ammatillisten opettajankouluttajien tehtäviin, joten tämä saattaa olla heille vieraampi osa-alue.

KUVIO 8. Hakeutuvien opiskelijoiden uraohjauksen kehittyminen

Opiskelijavalintojen kehitettiin ja valintakriteerejä päivitettiin aktiivi-sesti hankkeen aikana mm. selvitysten pohjalta. Tämä on kuitenkin työtä, johon opettajankouluttajat eivät useinkaan osallistu, joten heillä ei ole tietoa tehdyistä muutoksista. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnis-tuneen keskiarvolla 3,22.

KUVIO 9. Opiskelijavalintojen kehittyminen

Opetussuunnitelmia kehitettiin kaikissa opettajakorkeakouluissa hank-keen aikana ja opettajankouluttajat ovat osallistuneet tähän työhön aktii-visina toimijoina. Muutoksia tehtiin yhteiset linjaukset ja eurooppalainen viitekehys taso 7 huomioiden. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnis-tuneen keskiarvolla 3,3. Avoimista vastauksista ilmeni, että muutamat opettajankouluttajista olisivat halunneet yhteiset valtakunnalliset ope-tussuunnitelmat kaikille opettajakorkeakouluilla ja olivat siksi pettyneitä uudistustyöhön.

KUVIO 10. Opetussuunnitelmien uudistuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Hankkeessa pilotoitiin opetusharjoittelun toteuttamisen erilaisia vaih-toehtoja, joissa opettajankouluttajista osa oli mukaan Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,18. Pilotointien tuloksia esitel-tiin mm. kehittämispäivissä ja henkilöstökokouksissa. Osa pilottien tulok-sista on otettu myös pysyvään käyttöön, joten tällä hetkellä niitä toteuttaa laajempi opettajankouluttajien joukko kuin pilotteihin osallistui.

KUVIO 11. Opetusharjoittelun uudistuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Hankkeen tavoitteena oli opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen, jota tuettiin erilaisilla opettajakorkeakoulujen yhteisillä sekä sisäisillä koulutustapahtumilla. Hankkeen aikana opettajien työelämäyhteistyötä kehitetiin mahdollistamalla osalle opettajankouluttajista työelämäjakso, jonka lisäksi opetusharjoittelun pilotit sekä opettajien uranaikaisen osaa-misen kehittäminen tukivat työelämäyhteistyön kehittymistä. Opettajan-kouluttajat näkivät työelämäyhteistyön päivittymisellä ison arvon ja toi-voivat, että tämä jäisi pysyväksi käytännöksi hankkeen jälkeen. Vastaajat arvioivat osion vaikutukset keskiarvolla 3,65.

KUVIO 12. Ammatillisten opettajankouluttajien osaamisen kehittyminen

Hankkeessa luotiin uusia malleja oppilaitoksissa toimivien ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämiseen mm. osaamiskartoitus-ten avulla. Toimintaan osallistui osa opettajankouluttajista, jotka pääsi-vät tekemään osaamiskartoituksia sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuksia. Saatuja tietoja voitiin hyödyntää myös opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien osaamisen kehittämisessä. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,3.

KUVIO 13. Ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittäminen

Lopuksi

OPEKE-hanke osallisti ammatillisten opettajakorkeakoulujen henkilöstöä kehittämään sekä omaa työtään että omaa osaamistaan Opettajankou-lutuksen kehittämisen suuntaviivojen mukaisesti (OKM, 2016). Ammat-tikorkeakoulut ovat autonomisia koulutuksen järjestäjiä, joilla on omat strategiset linjaukset ja tavoitteet. Niitä toteutettiin osana OPEKE-han-ketta kunkin ammatillisen opettajakorkeakoulun sisäisillä painotuksilla, vaikka kehittämistä tehtiinkin yhteistyössä kaikkien ammatillisten opet-tajakorkeakoulujen kesken.

Lähteet

Bergström, H. (2019). Uutta luova asiantuntijuus ja sen johtaminen – välineenä TKI.

Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski & U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittä-misen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaakehittä-misen huipulle. Oulun ammat-tikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Grönberg, E. & Jouhiaho, K. (2019). Opettajatarve ennakointimalleissa ja ammatillinen opettajankoulutus. HAMK Unlimited Professional 11.2.2019.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690466

Engblom-Pelkkala, K. (2019). Ammatillisen opettajan osaamista kehittä-mässä oppilaitosten verkostoyhteistyönä. Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapa-koski & U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu.

http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Langén, A., Lahtinen, J., Mäki, K., Joki-Pesola, O., Länsitie, J., Tapani, A., Sii-rilä, J. & Pekkarinen, V.-L. (2020). Opettajankouluttajan osaaminen ja osaamisen kehittämisen malli. Haettu 30.5.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/

opeke/#kehittamisosiot

Kalavainen, J., Hartikainen, S., Siitari, M.-L. & Salo, M.-M. (2019). Kuka johtaa osaa-misen kehittämistä? – kohti prosessimaista kumppanuusajattelua. Teoksessa E.

Kotimäki, P. Haapakoski& U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittämisen suun-tia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkea-koulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Kotimäki E., Haapakoski P. & Mäntykangas U. (toim.) (2019). Osaamisen kehittämi-sen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamikehittämi-sen huipulle. Oulun ammatti-korkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Lyytinen, A., Liljeroos, J., Pekkola, E., Kosonen, J., Mykkänen,

M. & Kivistö, J. (2019). Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa. Reunaehdot, rakenteet ja profiilit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:10.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-626-3

Mahlamäki-Kultanen, S., Happo, I. & Perunka, S. (2019). Ammatillinen opettajan-koulutus osaamisen viitekehyksen valossa. UAS Journal 1/2019. Haettu 13.3.2019 https://uasjournal.fi/1-2019/ammatillinen-opettajankoulutus-osaamisen-viitekehys Mäki, K. & Siirilä, J. (2019). Osaamispuheen kielipeliä. eSignals 4.12.2019. Haettu 30.3.2020 https://esignals.fi/kategoria/muut-aiheet/osaamispuheen-kielipelia/

OPEKE. (2018). Mikä yhdistää ammatillisten opettajankoulutusten opetus-suunnitelmia? Haettu 15.6.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/wp-content/

uploads/2018/07/A2_mika_yhdistaa_opseja.pdf

OPEKE. (2020). Ammatillinen opettajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa. Haettu 15.6.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ammatil-linen-opettajankoulutus-nyt-ja-tulevaisuudessa.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisen suunta-viivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön julkaisuja 2016:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-426-9

Pakkala, K. & Parkkonen, V. (2019). Ammatillinen koulutus elää muutoksesta. HAMK Unlimited Professional 4.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390348

Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2019). Ammatillisen opettajuuden osaamisen kehittyminen ja täydentäminen – opettajan näkökulma. HAMK Unlimited Journal 3.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390349

Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2020). Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. HAMK Unlimited Scientific 6.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057431

Pekkilä, S. (2019). Vertaistyöpajat taidealan opettajan osaamisen kehittämisessä.

Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski& U. Mäntykangas (toim.)., Osaamisen kehit-tämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Raudasoja, A., Hakala, K., Hannula, H. & Susimetsä, M. (tulossa). Ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjaus kohti työelämää.

Raudasoja, A. & Kaitala, P. (2019). Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset. HAMK Unlimited Journal 21.11.2019.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390338

Raudasoja, A. & Nuutinen, U. (2019). Ammatillisen koulutuksen esimiehen mosaiik-kimainen urapolku. Teoksessa E. Kotimäki E., P. Haapakoski P.,& U. Mäntykangas U.

(toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

Rönkkönen, K., Hannula, H., Vainio, V., Heinilä, H., Vilppola, J., Lehtonen, H., Virk-kula, E., Tenno, T., Hannula, K. & Langén, A. (2019). Opetusharjoittelu eri ammatti-korkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 26.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690446