• Ei tuloksia

Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli uudistaa opettajankoulutuksen toteu-tustapoja. Hankkeessa kehitetään opetusharjoittelua ja ohjauksen käytän-teitä yhteisölliseen ja uudistavan oppimisen suuntaan yhdessä opettajan-kouluttajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kehitetään harjoitteluohjaajien tietoisuutta ohjausorientaatiosta ja opet-tajankoulutuksen käytänteiden ja arvioinnin osaamista. Samalla vahvis-tetaan opettajankouluttajien työelämäosaamista ja sen pedagogiikka. Pro-sessilla tuetaan opettajaopiskelijoiden induktiovaihetta ja työllistymistä.

Kehittämisprosessi ja tulokset

OPEKE-hankkeen alussa kerättiin tietoa opettajakorkeakoulujen opetus-harjoittelujen käytänteistä, joka julkaistiin Opetusharjoittelu eri ammat-tikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -artikkelissa (Rönkkönen ym., 2019). Tämä perehdytti toimijat toisten käytäntöihin ja antoi näkökulmaa oman pilotoinnin toteuttamiseen.

Ammatillista opettajankoulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua lähdet-tiin kehittämään erilaisten pilottien kautta, riippuen kunkin ammatillisen opettajakorkeakoulun omista intresseistä. Piloteissa oli kolme erilaista näkökulmaa. Yksi piloteista keskittyi opettajan työsuhteessa (epäpäte-vänä) työskentelevän opettajaopiskelijan työn opinnollistamiseen amma-tillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Toinen pilotti keskit-tyi opinnollistamiseen muualla työelämässä kuin oppilaitoksissa. Kolmas pilotti kohdentui työelämässä toimivan opettajaopiskelijan omassa har-joittelun suorituspaikassa eli ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatti-korkeakoulussa tapahtuvan opetusharjoittelun aikaisen koulutuksen jär-jestäjän työelämäyhteistyön kehittämiseen.

Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakor-keakoulut toteuttivat pilotin, jossa kehitettiin opettajan työn opinnollista-mista ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Opiske-lijoita yhdisti kokemus ammatillisena opettajana toimimisesta. He toimi-vat sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulutuksen teh-tävissä pilotin aikana.

Pilottikoulutuksessa oli mahdollista, että vahvan aiemman osaamisen omaava opiskelija suoritti opinnot hyvinkin lyhyessä ajassa. Opintojen alussa opiskelijat kartoittivat omaa osaamistaan opettajakorkeakoulun vastuuopettajan ja omalla työpaikallaan toimivan mentorin tuella ja ohja-uksessa. Henkilökohtaisen osaamiskartoituksen avulla selvitettiin jokai-sen opiskelijan osaaminen opintojen aloitusajankohtana. Osaamista ver-rattiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoittei-siin. Mikäli opiskelijan osaaminen oli esimerkiksi laajan ja pitkäkestoisen kokemuksen ansiosta tavoitellulla tasolla, voitiin sopia osaamisen tunnis-tamisen menetelmistä. (Hannula ym., 2019)

Puuttuvan osaamisen hankintamenetelmät sovittiin henkilökohtaisten edellytysten ja oman oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta.

Opiskelijoita ei siis ohjattu osallistumaan erillisille kursseille tai opinto-jaksoille, vaan oppimisen tilanteet etsittiin opiskelijan oman organisaa-tion ja työtehtävien puitteista. Osaamisen kehittämisessä täten ratkaise-vassa roolissa oli työpaikalla toimiva mentori. Hän oli opiskelijan kanssa samassa organisaatiossa työskentelevä pätevä opettaja. Alussa laaditta-van osaamiskartoituksen lisäksi hän auttoi opiskelijaa löytämään sellai-sia työtehtäviä ja tilanteita, joissa osaaminen kehittyi opetussuunnitelman asettaman viitekehyksen suunnassa. Tätä henkilökohtaistettua oppimista tuki pilottiryhmän opiskelijoiden vertaistuki ja yhteisöllisyys. Teoreetti-sen tiedon kehittämiTeoreetti-sen tueksi tarjottiin eri teemoja käsitteleviä webinaa-reja, perinteisempiä oppikirjoja ja muita lähteitä.

Työpaikalle integroitu, osaamisperustainen ja mentorin ohjaama opinto-malli koettiin erinomaisen hyvänä tapana saavuttaa ammatillisena opet-tajana tarvittavaa osaamista. Samalla toteutui opettajankouluttajien jal-kautuminen kohdeorganisaatioihin sekä pedagogisen arjen kehittäminen oppilaitoksissa opettajaopiskelijoiden toiminnan ja osaamisen osoitta-misien kautta.

Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti pilotin, jossa opettajaopiskelijan opinnot opinnollistettiin työelämään mentorin tuella.

Tässä opetusharjoittelua kehittävässä pilotissa tehtiin näkyväksi ja doku-mentoitiin opetusharjoittelun toteutuksen ympäristöjä, toimintatapoja ja menetelmiä työelämän toimintaympäristöissä.

Pilotissa tehtiin kokeiluja opettajaopiskelijoiden kanssa. Kokeilut hyödyt-tivät sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimintaa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Pilotissa toteutettiin ohjaus- ja opetusti-lanteita erilaisissa yrityksissä ja muissa toimintaympäristöissä, kuten har-joittelu työpaikkaopettajana/ohjaajana, oppilaitoksen ja työpaikan yhteis-työn aloitteellisena kehittäjänä, työssäoppimisen ja työelämässä oppimi-sen kehittäjänä, työpaikan henkilöstön kouluttajana ja kehittäjänä, kor-keakouluopiskelijan harjoittelun ohjaajana ja koulun ja työelämän välisen yhteistyön aloitteen tekijänä ja uuden työntekijän perehdyttäjänä.

Yksi pilotin keskeisistä tuloksista on se, että opetusharjoittelu voi hyödyt-tää samanaikaisesti sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimin-taa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä nousi itse asiassa yhdeksi opetusharjoittelun onnistumisen avainte-kijäksi. Oppiminen on aina enemmän tai vähemmän monen välistä yhteis-työtä ja siksi sitä tulisi myös suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Oppi-minen on tehokasta työelämän ympäristöissä ja verkostoissa, sillä se kiin-nittyy aitoihin toimintakokonaisuuksiin ja ongelmanratkaisuihin. Työpai-kalla pitää reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin – toimia tarvittaessa ad hoc! Työelämän toimintaympäristöissä toteutettavasta opetusharjoit-telusta voikin tulla autenttista ja kiinnostavaa ongelmanratkaisua ja juuri tällaiset tilanteet osoittautuivat pilotissa hyviksi oppimistilanteiksi. Työ-elämän ympäristöissä opetusharjoittelun toteuttaminen vaatii vähintään-kin neuvottelua ja parhaimmillaan yhteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä. Kun opetusharjoittelu laajennetaan koulun ulkopuo-lelle, syntyy opettajan yhteistyötaitojen kehittämiselle loistavat puitteet.

Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutettiin pilotti työ-elämässä toimivan opettajaopiskelijan oppilaitoksessa tapahtuvan harjoittelun aikaiseen työelämäyhteistyön kehittämiseen teemalla opetus-harjoittelija voimavarana. Pilotissa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä opiskelijoiden ja opetusharjoitteluoppilaitoksen toimijoiden kanssa ope-tusharjoittelukäytänne, jossa työelämässä toimivat opettajaopiskelijat ovat opetusharjoitteluopintojensa ohessa toimineet voimavarana opetus-harjoitteluoppilaitoksen työelämälähtöisen pedagogiikan kehittämisessä.

Pilotti suunnattiin opiskelijoille, jotka pedagogisten opintojensa aikana eivät toimineet ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa eivätkä missään muussakaan sellaisessa oppilaitoksessa, jossa kelpoi-sena toimimisen edellytyksenä on 60 opintopisteen laajuisten pedagogis-ten opintojen suorittaminen.

Pilotin ansiosta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvä pedagogi-nen osaamipedagogi-nen vahvistui, ja oppilaitoksen ja työelämäedustajien osalli-suus oppimisen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa selkiytyi.

Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu keskittyi osaamisperustaisuu-den sekä henkilökohtaistamisen prosessien vahvistamiseen ammatilli-sessa opettajankoulutukammatilli-sessa. Opintoja aloittaessaan pilottiryhmän opis-kelijat arvioivat opintojensa aluksi oman osaamisensa suhteessa opetta-jaopintojen osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnin perusteella rakentui hen-kilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka pohjalta opinnot etenivät osaamisen kehittämistarpeen mukaisesti.

Varsinaiset opettajaopinnot tarjosivat työelämälähtöisen toimintamallin – opiskelijat kehittivät osaamistaan toimimalla opintojen alusta alkaen opettajina toisilleen. Opiskelijat työskentelivät neljän jäsenen tiimeissä, perehtyivät opetettaviin teemoihin, pohtivat pedagogisia ratkaisuja,

valmistivat opetusmateriaalia, toteuttivat opetusta ja ohjausta sekä sai-vat vertaispalautetta. Olennainen osa osaamisen kehittämistä olisai-vat sekä pedagogisten opintojen teemojen että opetuksesta saadun vertaispalaut-teen käsittely henkilökohtaisessa osaamisportfoliossa.

Omassa opetusharjoittelussaan opettajaopiskelija kehitti osaamistaan opettajan työssä suunnitellusti, ja osoitti sitä nk. jatkuvan näytön peri-aatteella. Harjoittelun ohjannut opettaja perehdytti oppilaitoksen toimin-taympäristöön ja auttoi opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa, toteutuk-sessa ja arvioinnissa. Lopuksi ohjaava opettaja antoi kirjallisen arvion opettajaopiskelijan opetusharjoittelusta.

Edellä kuvattu henkilökohtaistettu toimintamalli osoittautui hyvin toimi-vaksi korkeakouluympäristössä. Siitä on tullut osa OAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisperustaista toteutusta. Vastaavalla tavalla muissa opettajakorkeakouluissa tarkasteltiin harjoittelun henkilökohtais-tettua toteutusta eri näkökulmista.

Pilotti tuotti merkittävää lisäarvoa ammatilliselle opettajankoulutukselle.

Se mahdollisti henkilökohtaistetun koulutustoteutuksen pilotoinnin sekä harjoittelun laajentamisen osaksi myös alkuvaiheen opettajaopintoja.

Hanketoiminnot tukivat merkittävästi opettajaopiskelijoiden osaami-sen kehittymistä opettajan tehtävissä. Samoin pilotointi kehitti uusia toi-mintakäytänteitä harjoittelun suunnitteluun ja ohjaukseen. Tällä kaikella tullee olemaan positiivinen vaikutus opettajaopiskelijoiden induktiovai-heessa ja työllistymisessä.

Jatkokehittäminen

OPEKE-hankkeen aikana pilotoitiin uudenlaisia tapoja toteuttaa amma-tillista opettajankoulutusta ja siihen sisältyvää harjoittelua. Koulutusta toteutetaan tällä hetkellä monin erilaisin hyväksi todetuin keinoin, joissa otetaan huomioon koulutuksen järjestämisen hyvin erilaiset tilanteet ja tarpeet eri puolilla maata ja eri toimialoilla. Olisi tarpeen tehdä syntee-siä käytänteiden mallintamiseksi, vaikka jokainen ammatillinen opetta-jakorkeakoulu voi toteuttaa ammatillista opettajankoulutusta alueensa omista lähtökohdista käsin. Yhteiset mallit voisivat tukea laadunvarmis-tusta ammatillisissa opettajankoulutuksissa.